Mut toisaalta, tässähän vaan poltetaan puuta. Onko siitä järkevää tehdä liian monimutkaista ja tieteellistä ? Yleensä käyttövarmuus heikkenee ja vika-alttius kasvaa kun kattilan rakenne monimutkaistuu. Pienet puutteet hyötysuhteessa vielä sietää, jos kattila on rakenteeltaan yksinkertaisen selväpiirteinen ja sitäkautta edullinen hankkia ja helppohuoltoinen.

Vaikka hyvän polton kannalta kaikenlainen anturein haistelu ja säätö onkin varmaan hyvä, niin Hervast kiteyttää tuossa aika paljon omaakin ajatteluani. Tosin onhan meillä naapureita 50-100-150 metrin päässä, mutta silti. Oma Arimax35 ei varmaan ole tehokkaimpia, mutta toimii kuin junan vessa... puolensa siinäkin.

Petri

Lainaus käyttäjältä: bobbari - 13.12.12 - klo:18:54

On vaan semmonen tunne, etten viitti kattilaa pihallekaan enää vetää, vaikka siinä on se
LCD - näyttö... 

Uskokaa tai älkää niin se näyttö löytyy tulevaisuudessa yhä useammasta kattilasta.
Kiristyneet puun pienpolttomääräykset poistaa markkinoilta kaiken maailman savuttajat.

Sytyttäminen on nopeaa, sanomalehden sivu kattilan varastopesän alaluukun rakoon ja
tulta lehteen.   Sen jälkeen painaa starttia niin imu vetää liekit sinne varastopesän pohjalle.
Luukku kiinni ja muihin töihin.
Kattila säätää ensiö ja toisioilmaa palamisen eri vaiheiden mukaan ja käynnistää latauspumpun.

Kun pesällinen on palanut, niin kattila säätää ensiö ja toisioilmat kiinni ja 60 asteessa
sammuttaa latauspumpun.

Puiden lisääminen onnistuu vaikka puolen vuorokauden jälkeen ilman tulitikkujen raapimista.
Keraaminen arina varmistaa kaasuntumiseen vaadittavan korkean "palamislämpötilan"

Palamisen aikana puut HEHKUVAT kuin tulikuuma teräs.
Ja mikä huvittavinta, niin ILMAN LIEKKIÄ... 
Itse palaminen tapahtuu sitten keraamisessa polttokammiossa.

Toi Gillesin pannu on tosi hienon näköinen laatikko. Siitä ei pysty päällepäin äkkiseltään sanomaan, että mitäköhän tällä tehdään.

Minkäslaiset takuut sää sait huollon toimivuudesta. Jos säädetään ja mittaillaan sitä sun tätä, niin ennemmin tai myöhemmin käy sillä tavalla, että joku motti on paskana. Poppari menee taas kerran sytyttämään lehteä, niin uuni puhaltaa tulitikun sammuksiin ja LCD-näyttö kertoo "error code x45..."
Sitten on pirtti kylmä vaikka poppari käy kuumana

   
Kyllä sillä pystyy polttelemaan, tosin huonommalla hyötysuhteella, ilman aivojakin niitä
polttopuita.        Savukaasukanavasta vaan semmonen aaltopellin tapanen reiitetty pelti pois.
Oletko koskaan kuullut savupiipun luontaisesta vedosta ?

Jos ensiö tai toisioilman säätömoottori menee pimeäksi, niin käsin pyöräyttää säätöpeltiä
suurinpiirtein prosenteissa sen, mitä normaalisti ne on auki polton aikana.

Mites kylmis pistää naaman, kun RÄPIRIN MUSTA LAATIKKO SANOO POKS KESKEN KYLVÖJEN ?
 
Mustaan paskaan valettu poksi.   
Sitä konetta ei säädetäkään enää sormivoimin... 

Mulla ei tietysti ole mitään käsitystä tuollaisen uunin käsiajon toimintaperusteista. Hyvä, että olet perehtynyt asiaan ja tiedät miten menetellä. Kotisivuilta kattelin, että Liedossa on lähin jälleenmyyjä. Meikäläisen kalustovalinnoissa huolto on erittäin tärkeä kriteeri, jos on pikkuisenkaan rautakankea monimutkaisempi laite kysymyksessä. Huolto pitää olla uskottavasti järjestetty varsinkin jos kyseessä on ns. kriittinen laite.

Rapidin musta laatikko on hyvä esimerkki siitä yksinkertaisuudesta ja loppuun asti mietityistä yksityiskohdista, joita kylvinkone on täynnä. Jos tuohon tulee vika, niin ruuvataan valmiskaapelien plugit irti ja haetaan kaupasta uusi keskusyksikkö. Kerran olen vilkaissut kannen alle, että tiedän miltä motti näyttää. Kaiken järjen mukaan tuolla tavalla rakennettu kokonaisuus kestää erittäin hyvin kaikkea ympäristöstä käsin tulevaa kuormitusta. En usko, että musta laatikko on ensimmäinen paikka, joka Rapidissa pettää. Jos kylvösyvyys on säädetty paikoilleen, niin en näe syytä miksei Rapidilla voisi kylvää vaikka sähköt olisivat pois pelistä. Kylvösyvyyttä ei voi säätää, eikä kylvöhydrauliikan perusnollausta, mutta jälkimmäisestäkään ei pitäisi olla haittaa jos ei hydrauliikkaletkuja mene irroittamaan. Sinänsä erittäin mielenkiintoinen kysymys kuinka monella tämä musta laatikko on mennyt pimeäksi.

Toimiikohan tuo Gilles yhteen esim. tuollaisen termovar latauspaketin kanssa?

http://www.lvi-team.fi/p-572-puukattilan-latauspaketti-termovar.aspx

Toimiikohan tuo Gilles yhteen esim. tuollaisen termovar latauspaketin kanssa?

http://www.lvi-team.fi/p-572-puukattilan-latauspaketti-termovar.aspx

Toimii.   Näyttää aika lailla samanlaiselta kuin VexVe -latauspumppupaketti.
Kattilan voi kytkeä monella tavalla varaajaan.   Ennen vanhaan kattilat toimivat ihan
luonnollisella kierrolla ja paisuntasäiliökin oli avoin.
Ainakin termomix -venttiili kannattaa laittaa varaajalle menevälle linjalle. Se estää kattilan
käymästä liian kylmänä.       Tiedän yhden Ala-Talkkarin kattilan, mikä syöpyi puhki
reiluun neljään vuoteen, kun kattilaan päästettiin liian kylmää paluuvettä suoraan
sikalan pitkästä putkilinjasta. 

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 14.12.12 - klo:10:49

Toimiikohan tuo Gilles yhteen esim. tuollaisen termovar latauspaketin kanssa?

http://www.lvi-team.fi/p-572-puukattilan-latauspaketti-termovar.aspx

Toimii.   Näyttää aika lailla samanlaiselta kuin VexVe -latauspumppupaketti.
Kattilan voi kytkeä monella tavalla varaajaan.   Ennen vanhaan kattilat toimivat ihan
luonnollisella kierrolla ja paisuntasäiliökin oli avoin.
Ainakin termomix -venttiili kannattaa laittaa varaajalle menevälle linjalle. Se estää kattilan
käymästä liian kylmänä.       Tiedän yhden Ala-Talkkarin kattilan, mikä syöpyi puhki
reiluun neljään vuoteen, kun kattilaan päästettiin liian kylmää paluuvettä suoraan
sikalan pitkästä putkilinjasta. 

Luulin, että Ala-Talkkarit kestää sen 10-15v  Nehän menee perseestä puhki, kun ei ole sinne kiertoa

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 14.12.12 - klo:10:49

Toimiikohan tuo Gilles yhteen esim. tuollaisen termovar latauspaketin kanssa?

http://www.lvi-team.fi/p-572-puukattilan-latauspaketti-termovar.aspx

Toimii.   Näyttää aika lailla samanlaiselta kuin VexVe -latauspumppupaketti.
Kattilan voi kytkeä monella tavalla varaajaan.   Ennen vanhaan kattilat toimivat ihan
luonnollisella kierrolla ja paisuntasäiliökin oli avoin.
Ainakin termomix -venttiili kannattaa laittaa varaajalle menevälle linjalle. Se estää kattilan
käymästä liian kylmänä.       Tiedän yhden Ala-Talkkarin kattilan, mikä syöpyi puhki
reiluun neljään vuoteen, kun kattilaan päästettiin liian kylmää paluuvettä suoraan
sikalan pitkästä putkilinjasta. 

Tuo vexve on siis sama tuote kuin termovar.

http://www.vexve.com/fi/controls/tuotteet/lammonsaatimet/vexve_termovar/

Ariterm 25+ ja 35+ toimii ihan samalla tekniikalla, ja yhtä hyvällä hyötysuhteella kuin nämä keskieuroopan kattilat. Kyllä kotimaassakin osataan!

Etuna kotimaisessa on että varaosia on saatavilla melko varmasti koko kattilan käyttöiän, toisin kuin tuontikattiloissa joiden maahantuonnin hoitaa valitettavan usein joku yhden miehen konkurssikypsä yritys.

Jassoo. Mulla meni Biomatis+:sta (20 kw pelletti) emolevy ennenkuin sillä oli poltettu yhtään mitään - tuo oli aluksi vastuskäytöllä. Tehtaan virallinen neuvontanumero lopetti minun numerooni vastaamisen. Taisi olla kokonaiset 2 puhelua. Kuulin myöhemmin rautakauppiaaltani, että "oli vähän soiteltu". Outoa !!!

Lainaus käyttäjältä: k00021 - 27.12.10 - klo:21:20

Ariterm 25+ ja 35+ toimii ihan samalla tekniikalla, ja yhtä hyvällä hyötysuhteella kuin nämä keskieuroopan kattilat. Kyllä kotimaassakin osataan!

Etuna kotimaisessa on että varaosia on saatavilla melko varmasti koko kattilan käyttöiän, toisin kuin tuontikattiloissa joiden maahantuonnin hoitaa valitettavan usein joku yhden miehen konkurssikypsä yritys.

Jassoo. Mulla meni Biomatis+:sta (20 kw pelletti) emolevy ennenkuin sillä oli poltettu yhtään mitään - tuo oli aluksi vastuskäytöllä. Tehtaan virallinen neuvontanumero lopetti minun numerooni vastaamisen. Taisi olla kokonaiset 2 puhelua. Kuulin myöhemmin rautakauppiaaltani, että "oli vähän soiteltu". Outoa !!!

   Kyllä sitä Suomessakin osataan... 

Monta kertaa tuolta Euroopasta se osa vaan tulee nopeammin kuin Länsi-Suomesta..
Tuntuu että Saksan ympäristössä se asiakas otetaan tosissaan, sitä tosiaan palvellaan.

Agritechnikassa kerran kysyin tarjouksen LASCO -merkkisesta kaivinkonekiinnitteisestä
halkaisuruuvista.    Luvattiin Itävallasta pihaan viikossa ja rahti 150 euroa...

Suomalainen tukielätti kuljetusfirma hukkaa nyytin pari kertaa rahtin aikana ja reilun parin viikon
päästä kun paketti saapuu sieltä länsi-Suomesta niin rahti yli parisataa... 

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 17.12.12 - klo:13:08

Lainaus käyttäjältä: k00021 - 27.12.10 - klo:21:20

Ariterm 25+ ja 35+ toimii ihan samalla tekniikalla, ja yhtä hyvällä hyötysuhteella kuin nämä keskieuroopan kattilat. Kyllä kotimaassakin osataan!

Etuna kotimaisessa on että varaosia on saatavilla melko varmasti koko kattilan käyttöiän, toisin kuin tuontikattiloissa joiden maahantuonnin hoitaa valitettavan usein joku yhden miehen konkurssikypsä yritys.

Jassoo. Mulla meni Biomatis+:sta (20 kw pelletti) emolevy ennenkuin sillä oli poltettu yhtään mitään - tuo oli aluksi vastuskäytöllä. Tehtaan virallinen neuvontanumero lopetti minun numerooni vastaamisen. Taisi olla kokonaiset 2 puhelua. Kuulin myöhemmin rautakauppiaaltani, että "oli vähän soiteltu". Outoa !!!

   Kyllä sitä Suomessakin osataan... 

Monta kertaa tuolta Euroopasta se osa vaan tulee nopeammin kuin Länsi-Suomesta..
Tuntuu että Saksan ympäristössä se asiakas otetaan tosissaan, sitä tosiaan palvellaan.

Agritechnikassa kerran kysyin tarjouksen LASCO -merkkisesta kaivinkonekiinnitteisestä
halkaisuruuvista.    Luvattiin Itävallasta pihaan viikossa ja rahti 150 euroa...

Suomalainen tukielätti kuljetusfirma hukkaa nyytin pari kertaa rahtin aikana ja reilun parin viikon
päästä kun paketti saapuu sieltä länsi-Suomesta niin rahti yli parisataa... 

Eli tällainen...

http://www.lasco.at/en/lasco-timber-splitting-cones-and-log-splitters-are-the-new-splitting-pincers/

Näytti olevan kiinni mm. Avantissa. Yhdessä kuvassa oli kannon vieressä. Voisiko siitä päätellä, että tämä toimisi jonkinlaisena kantomurskaajanakin. Tulisi kysymykseen raiviolla pienemmän kaivinkoneen kanssa. Tällä ensin palastelisi helpommin käsiteltäviin osiin....

Just semmonen.    Hintakaan ei silloin tuntunut kovalta.   Vaikka joku 5 tonnin kumitelakaivuri
ja siihen sopiva kaira kiinni niin talvella vois olla töitä hakepuiden ja polttopuiden halkaisussa.
Vieläkin on Tapanin jälkeisiä puita metsissä isännillä tekemättä.    Ja varsinkin minikone on
muutenkin talvet joutilaana.

Juutuupista kans löytyy videoita siitä LASCO:sta. 

Muutamat kaivurimiehet ovat tehneet kauhan paikalle vähän myyräauran terää muistuttavan halkaisuterän, sitten vetävät kolmemetrisen pöllin halki niin että pöllin pää tukee kaivurin puskulevyyn.
Yleisin aihio, tyvilumppi ainakin menee hyvin tuolla, tosin joutuu pitelemään puut kourakuormaajalla siinä kun ruuvimies nostelee ruuvin kärjellä.

Muutamat kaivurimiehet ovat tehneet kauhan paikalle vähän myyräauran terää muistuttavan halkaisuterän, sitten vetävät kolmemetrisen pöllin halki niin että pöllin pää tukee kaivurin puskulevyyn.
Yleisin aihio, tyvilumppi ainakin menee hyvin tuolla, tosin joutuu pitelemään puut kourakuormaajalla siinä kun ruuvimies nostelee ruuvin kärjellä.

--mulla on tuossa mainittu halkaisuveitsi.Sillä halotaan yli 40 sentin halkaisijaiset puut.6m mittaan saakka menee..jos ei ole umpikieroja.puskulevyä ei oo,mutta tukki poikittain ajaa saman asian..

Tuo halkaisuterä kiinnostaa. Kuinka iso kk pitääolla että luonnaa tyvien halkaisu? Mistä olette veitsen tehneet? joku kauhan huulilevyn pätkä vai mimmonen systeemi?

Tuo halkaisuterä kiinnostaa. Kuinka iso kk pitääolla että luonnaa tyvien halkaisu? Mistä olette veitsen tehneet? joku kauhan huulilevyn pätkä vai mimmonen systeemi?

--hardox500 muistaakseni aine.Vissiin 16mm.Kone Komatsu Pc130.Normaalisti puut halkeaa helposti.Julman kokoinen oksainen koivu tai kiero lehtikuusen tyvi vastustaa...
--ei oo ny mittoja,eikä kuvaa...veitsi on hangessa parin kilsan päässä laanilla...