On nuo tuo videolla esiintyvä käyttäny vuosia tuota konetta.

Nämä pienet uudet keksinnöt käy yleensä, jos ne pärjää, että ne kasvaa pienin askel isomaksi. Kato vaikka pro silva tai sampo. Sitten ne on jo yhtä isot kun muitten valmistajien pienimät koneet.

Jututin tuossa kesällä yhtä pikkusampon kuskia kun oli tuollaista harvennusta tekemässä tuossa naapurissa. Ja kun kyselin, tekemään omaa ensiharvennusta niin sano, että kone vaihtuu 8 pyöräiseen ponsseen (mallista ei tietoa) sanoi, että menee yhtä ahtaasta raosta kuin tuo sampo, mutta sillä ponssella pärjää isommallekkin puulle kun sampolla alkaa pelaaminen. Tarkoitti ilmeisesti sitä, että urakoitsijat kun joutuvat tekemään kaikenlaisia metsiä niin tuollainen 8 pyöräinen jolla voi hakata vaikka päätehakkuun on monipuolisempi kone. Isäntälinjan ensiharvennuksille jos metsää olisi riittävästi niin tuollainen pikkusampo näytti kyllä näppärältä peliltä.

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 10.03.16 - klo:08:24

Nämä pienet uudet keksinnöt käy yleensä, jos ne pärjää, että ne kasvaa pienin askel isomaksi. Kato vaikka pro silva tai sampo. Sitten ne on jo yhtä isot kun muitten valmistajien pienimät koneet.

Jututin tuossa kesällä yhtä pikkusampon kuskia kun oli tuollaista harvennusta tekemässä tuossa naapurissa. Ja kun kyselin, tekemään omaa ensiharvennusta niin sano, että kone vaihtuu 8 pyöräiseen ponsseen (mallista ei tietoa) sanoi, että menee yhtä ahtaasta raosta kuin tuo sampo, mutta sillä ponssella pärjää isommallekkin puulle kun sampolla alkaa pelaaminen. Tarkoitti ilmeisesti sitä, että urakoitsijat kun joutuvat tekemään kaikenlaisia metsiä niin tuollainen 8 pyöräinen jolla voi hakata vaikka päätehakkuun on monipuolisempi kone. Isäntälinjan ensiharvennuksille jos metsää olisi riittävästi niin tuollainen pikkusampo näytti kyllä näppärältä peliltä.

Se motokuski puhui sitten vastoin parempaa tietämystään tai ihan paskaa. Vaikka koneiden leveys on sama niin haamulla sampo ajaa ympyrää siinä missä 8 pyöräinen ponsse menee vasta suoraan. Toki kaikki on hakkuun strategiavalintoja mutta samaan noi koneet ei pysty.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.03.16 - klo:08:49

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 10.03.16 - klo:08:24

Nämä pienet uudet keksinnöt käy yleensä, jos ne pärjää, että ne kasvaa pienin askel isomaksi. Kato vaikka pro silva tai sampo. Sitten ne on jo yhtä isot kun muitten valmistajien pienimät koneet.

Jututin tuossa kesällä yhtä pikkusampon kuskia kun oli tuollaista harvennusta tekemässä tuossa naapurissa. Ja kun kyselin, tekemään omaa ensiharvennusta niin sano, että kone vaihtuu 8 pyöräiseen ponsseen (mallista ei tietoa) sanoi, että menee yhtä ahtaasta raosta kuin tuo sampo, mutta sillä ponssella pärjää isommallekkin puulle kun sampolla alkaa pelaaminen. Tarkoitti ilmeisesti sitä, että urakoitsijat kun joutuvat tekemään kaikenlaisia metsiä niin tuollainen 8 pyöräinen jolla voi hakata vaikka päätehakkuun on monipuolisempi kone. Isäntälinjan ensiharvennuksille jos metsää olisi riittävästi niin tuollainen pikkusampo näytti kyllä näppärältä peliltä.

Se motokuski puhui sitten vastoin parempaa tietämystään tai ihan paskaa. Vaikka koneiden leveys on sama niin haamulla sampo ajaa ympyrää siinä missä 8 pyöräinen ponsse menee vasta suoraan. Toki kaikki on hakkuun strategiavalintoja mutta samaan noi koneet ei pysty.

Jos moton perässä tulee oikea ajokonen, niin mitä iloa siitä ympyrän ajamisesta  on?

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.03.16 - klo:08:54

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.03.16 - klo:08:49

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 10.03.16 - klo:08:24

Nämä pienet uudet keksinnöt käy yleensä, jos ne pärjää, että ne kasvaa pienin askel isomaksi. Kato vaikka pro silva tai sampo. Sitten ne on jo yhtä isot kun muitten valmistajien pienimät koneet.

Jututin tuossa kesällä yhtä pikkusampon kuskia kun oli tuollaista harvennusta tekemässä tuossa naapurissa. Ja kun kyselin, tekemään omaa ensiharvennusta niin sano, että kone vaihtuu 8 pyöräiseen ponsseen (mallista ei tietoa) sanoi, että menee yhtä ahtaasta raosta kuin tuo sampo, mutta sillä ponssella pärjää isommallekkin puulle kun sampolla alkaa pelaaminen. Tarkoitti ilmeisesti sitä, että urakoitsijat kun joutuvat tekemään kaikenlaisia metsiä niin tuollainen 8 pyöräinen jolla voi hakata vaikka päätehakkuun on monipuolisempi kone. Isäntälinjan ensiharvennuksille jos metsää olisi riittävästi niin tuollainen pikkusampo näytti kyllä näppärältä peliltä.

Se motokuski puhui sitten vastoin parempaa tietämystään tai ihan paskaa. Vaikka koneiden leveys on sama niin haamulla sampo ajaa ympyrää siinä missä 8 pyöräinen ponsse menee vasta suoraan. Toki kaikki on hakkuun strategiavalintoja mutta samaan noi koneet ei pysty.

Jos moton perässä tulee oikea ajokonen, niin mitä iloa siitä ympyrän ajamisesta  on?

Haamu-ura joka toisessa välissä ja joka toinen suorempi ja leveämpi ajokonetta varten.

Ja kuka maksaa sen puiden ympärillä pyörimisen ? Koneyrittämisen realismia on nykyään se, että päivässä pitäisi saada aikaan tietty määrä motteja. Siinä tuotos kärsii jos aletaan haamu-urilta kurkkimaan ja puiden ympäri rinkiä ajamaan. Tarpeeksi järeällä koneella saa ihan oikeasti hakattua vielä 10m ulottuvuudeltakin, eli 20 m uraväli on realismia. Ja ainakin Valmet 911 ja 1270 Timberi tekevät molemmat sellaiset vinkeröt tarvittaessa että pienikään ajokone ei pysty niiltä urilta ajamaan, ketteryyteen ei noidenkaan koneiden käyttö kaadu.

Enkä ymmärrä miten nuo pienet motot saisi ikänä maksuun ? Kakkosharvennukset on jo pois kuvioista ja pieni kulutus ei hirveästi lohduta jos sopivia ensiharvennuksia ei ole tarjolla.

Silmä sairasti tuossa videolla noiden letkujen asennusta, karmean näköistä kun letkunippu roikkuu valtoimenaan.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 05.03.16 - klo:22:38

Konekierroksella kävin ihan mielenkiinnosta kokeilemassa Valtran N4 ja Keslan sähköohjatun kuormaimen yhdistelmää. En ole ikinä töikseni käyttänyt sähkö- tai hydraulisesti esiohjattua ohjainta, mutta tuo oli yllättävän nopeasti hallinnassa. Heti kättelyssä piti laittaa nopeus täysille jotta sai liikkeet kohdilleen  Minusta tuo parkerin uusi, hieman pidempi minivipu on hyvä käyttää ja toimii yhteen valvoilin pöydän kanssa mallikkaasti. Myös nuo uudet kourat tuntuivat vähintään yhtä hyvältä käyttää kuin oman pilkin cranabin koura. Kivahan tuollaisella kalustolla olisi hämmentää, kun N4 Valtran koppiinkin mahtuu erinomaisesti ja kääntö toimii oikein sujuvasti. Muovit on tuntumaltaan suht paskalaatua, mut niinhän ne tuntuuvat olevan kaikissa merkeissä Fendistä Massikkaan.

En ole minäkään käyttänyt koskaan sähköohjattuja tikkuja, mutta meni se siedettävästi läpi. En mitenkään rakastunut tähän systeemiin ensinäkemältä. Peukalonapit liian löysät, ei oikein löytynyt tuntumaa. Vipuliikkeet sinänsä ok. Koura teki yllättävän paljon heiluntaa, vaikka koitti olla varovainen. Nyt ymmärrän mitä sillä jarruriipukkeelle haetaan. Kollega kokeili myös ja osasikin käyttää paremmin kuormaajaa, mutta toi kouran heilunta oli samanlaista.

Peukalonapit on hyvät, vaatii vain totuttelua, kuten minivivut muutenkin. Niitä pitää käyttää hellällä kädellä sormilla ja ranteilla, käsivarsi kyynärnojalla leväten. Kouran heiluminen on täysin käyttäjästä kiinni.

Säätöboksin ominaisuuksiin ei päästy käsiksi, kun Keslan kaveri oli eksynyt johonkin aivan muualle.

Onneksi, ei ole alottelijan syytä ruveta peukaloimaan. Kuukauden käytön jälkeen jos vielä sanomista, voisi harkita.

Just kävin viikolla "ihastelemassa" naapurin ensiharvennusta. Koneesta ja merkistä en tiedä millä tehtiin. Suuri se meikeläisen silmin oli ja punainen väriltään Vielä muutama myrsy / lumi tuho niin mettä on lakiana. Nyt se näytti tiheähköltä siemenpuu asennolta. Tosin puusto järeytyi runsaasti, koska jääneet puut oli niitä oksaisia susipuita. Tuli mieleen, että kannattaako sittenkään kilpailuttaa metsänhoitoyhdistyksellä sitä viimeistä euroa, varsinkaan tälläisissä ensiharvennuskohteissa. Nuokaan tekijät eivät olleet paikallisia. Paikkakunta vehkeiden ovissa n.150km päässä.

https://www.youtube.com/watch?v=ncvTY2J25uM Kyllä Logbear on helkutin pätevä kampe ensharvennuksilla ja suosavotoilla. Tuo edellä mainittu Finnbull tms. on lähinnä vitsi samoin kun kaikki muutkin tuota logbearia pienemmät koneet. 

Joo, homma toimii ja puu tulee tienvarteen. Metsänomistaja joutuu kyllä hiukan maksamaan, jos haluaa suolta ensiharvennuspuut pois. No, eipä hänellä ole vaihtoehtojakaan. Kalliksi se tulee hevosellakin ajo.

Ja kuka maksaa sen puiden ympärillä pyörimisen ? Koneyrittämisen realismia on nykyään se, että päivässä pitäisi saada aikaan tietty määrä motteja. Siinä tuotos kärsii jos aletaan haamu-urilta kurkkimaan ja puiden ympäri rinkiä ajamaan. Tarpeeksi järeällä koneella saa ihan oikeasti hakattua vielä 10m ulottuvuudeltakin, eli 20 m uraväli on realismia. Ja ainakin Valmet 911 ja 1270 Timberi tekevät molemmat sellaiset vinkeröt tarvittaessa että pienikään ajokone ei pysty niiltä urilta ajamaan, ketteryyteen ei noidenkaan koneiden käyttö kaadu.

Enkä ymmärrä miten nuo pienet motot saisi ikänä maksuun ? Kakkosharvennukset on jo pois kuvioista ja pieni kulutus ei hirveästi lohduta jos sopivia ensiharvennuksia ei ole tarjolla.

Silmä sairasti tuossa videolla noiden letkujen asennusta, karmean näköistä kun letkunippu roikkuu valtoimenaan.

Motokuski saa palkkansa siitä mitä hän tekee ja tulo tulee siitä mitä hän jättää metsään kasvamaan. Pääsääntöisesti sampo ym vastaavat toimii sinne mihin ne on tehty eli ensimmäisiin harvennuksiin joiden seassa voi olla vähän järeämpää eli jotain kulmia missä tehdään toista harvennusta. Kun aika jolloin ollaan metsässä on se jolloin poistettava puutavara on siellä kuidun alamitalla niin mitään siemenpuuasentoa ei saisi tehdä. Silloin toimii se harvennus tyyli että menee ajoura+ kaksi haamua. Toinen kunnollinen harvennus tulee sitten 10 vuoden päästä ja sen saa tehdä sitten kunnon koneilla.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 07.03.16 - klo:18:56

Lainaus käyttäjältä: wtf - 07.03.16 - klo:07:05

Lainaus käyttäjältä: SAS - 06.03.16 - klo:18:52

No enpä tiedä että onko tuo harrastus kun kaikki talvet siellä metässä menee.
Verohyöty on aika hyvä kun hankintana hakkaa molemmin vuotta kun jakaa 125 mottia ja jos eri läänissä niin molemmista saa tuon 125 mottia se tekee 500 mottia verovapaata omasta työstä.
Saman erän kun pystyyn myi niin 14 euroo ja siitä joka eurosta vero. Laskekaa mitä se tekee.

Valottaisitko tätä vähän lisää, miten 500 mottia menee verottajalla läpi kuten 125?

Kotipitäjässä vuoden lopulla alkaa hakkuu siitä loppuvuodelle 125 ja uudelle vuodelle mitta maaliskuun alussa 125 mottia,toisella tilalla vieraassa kunnassa vuoden lopulla alkaa hakkuu
siitä loppuvuodelle 125 mottia ja uudelle vuodelle 125 mottia mitta maaliskuun alussa  ja kas kummaa yhteensä 500 mottia josta oman työn ja ajon osuus verotonta.Mitata voi toki ennen vuoden vaihdetta jos puut kasalla,mutta tätä kokonaisuutta ei voi tehdä kun joka toinen vuosi.
Hankintahakkuun verovapaus on tilakohtainen ,jos tilat eri kunnissa voi näin pelata.

eiköhän se ole tekijäkohtainen,jos muija omistaa puolet,voi tehdä myös 125 mottia verotta.

Jos muija palkkatyössä ei pidetä uskottavana että muutamana viikonloppuna on hakannut ja ajanut,verotarkastuksessa voi joutua selittämään.

Ja kuka maksaa sen puiden ympärillä pyörimisen ? Koneyrittämisen realismia on nykyään se, että päivässä pitäisi saada aikaan tietty määrä motteja. Siinä tuotos kärsii jos aletaan haamu-urilta kurkkimaan ja puiden ympäri rinkiä ajamaan. Tarpeeksi järeällä koneella saa ihan oikeasti hakattua vielä 10m ulottuvuudeltakin, eli 20 m uraväli on realismia. Ja ainakin Valmet 911 ja 1270 Timberi tekevät molemmat sellaiset vinkeröt tarvittaessa että pienikään ajokone ei pysty niiltä urilta ajamaan, ketteryyteen ei noidenkaan koneiden käyttö kaadu.

Enkä ymmärrä miten nuo pienet motot saisi ikänä maksuun ? Kakkosharvennukset on jo pois kuvioista ja pieni kulutus ei hirveästi lohduta jos sopivia ensiharvennuksia ei ole tarjolla.

Silmä sairasti tuossa videolla noiden letkujen asennusta, karmean näköistä kun letkunippu roikkuu valtoimenaan.

hyvä mielipide, nyt jos koneyrittäjän tilipussia paksuutetaan metsänomistajan puunmyyntitulon kustannuksella, niin siinä häntä heiluttaa koiraa....

Jos koneet on kalliita, niihin pitää saada paljon kuutioita ja tunteja, niin sitten kannattaa miettiä muita ratkaisuja. Yks kaveri kertoi ottaneensa taimikon perkaukseen moton, kun oli saatavilla, siinä kerättiin energiapuuta ja ajourat tehtiin jo siinä vaiheessa 20 m välein.

Tätä pinta-alan menetystä enemmän mietityttää nuo hakkuuolosuhteet. Jos kone pitää saada ympärivuotiseen käyttöön, niin kaikille ei osu aina paras arpaonni.... ensiharvennus märällä upottavalla pohjalla

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 10.03.16 - klo:09:24

Ja kuka maksaa sen puiden ympärillä pyörimisen ? Koneyrittämisen realismia on nykyään se, että päivässä pitäisi saada aikaan tietty määrä motteja. Siinä tuotos kärsii jos aletaan haamu-urilta kurkkimaan ja puiden ympäri rinkiä ajamaan. Tarpeeksi järeällä koneella saa ihan oikeasti hakattua vielä 10m ulottuvuudeltakin, eli 20 m uraväli on realismia. Ja ainakin Valmet 911 ja 1270 Timberi tekevät molemmat sellaiset vinkeröt tarvittaessa että pienikään ajokone ei pysty niiltä urilta ajamaan, ketteryyteen ei noidenkaan koneiden käyttö kaadu.

Enkä ymmärrä miten nuo pienet motot saisi ikänä maksuun ? Kakkosharvennukset on jo pois kuvioista ja pieni kulutus ei hirveästi lohduta jos sopivia ensiharvennuksia ei ole tarjolla.

Silmä sairasti tuossa videolla noiden letkujen asennusta, karmean näköistä kun letkunippu roikkuu valtoimenaan.

hyvä mielipide, nyt jos koneyrittäjän tilipussia paksuutetaan metsänomistajan puunmyyntitulon kustannuksella, niin siinä häntä heiluttaa koiraa....

Jos koneet on kalliita, niihin pitää saada paljon kuutioita ja tunteja, niin sitten kannattaa miettiä muita ratkaisuja. Yks kaveri kertoi ottaneensa taimikon perkaukseen moton, kun oli saatavilla, siinä kerättiin energiapuuta ja ajourat tehtiin jo siinä vaiheessa 20 m välein.

Tätä pinta-alan menetystä enemmän mietityttää nuo hakkuuolosuhteet. Jos kone pitää saada ympärivuotiseen käyttöön, niin kaikille ei osu aina paras arpaonni.... ensiharvennus märällä upottavalla pohjalla

Entäs metsurihakkuu? Mulla käynyt motokin tuhoamassa harvennuksella, toki tullut hyvääkin jälkeä jossakin, joten mieluummin otan metsurin töihin vaikka vähän enemmän maksaakin. Eikä se hintaero kovin suuri ole vs. koneen tekemä kasvutappio, ainoa ongelma saada se metsuri sinne metsään ja osaava sellainen. Kun sellaisen saa töihin, sitä kannattaa käyttää.  Paremmalla kasvulla ja täystiheällä metsällä tienaa harvennusten välissä kalliimman hakkuun.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 10.03.16 - klo:22:46

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 10.03.16 - klo:09:24

Ja kuka maksaa sen puiden ympärillä pyörimisen ? Koneyrittämisen realismia on nykyään se, että päivässä pitäisi saada aikaan tietty määrä motteja. Siinä tuotos kärsii jos aletaan haamu-urilta kurkkimaan ja puiden ympäri rinkiä ajamaan. Tarpeeksi järeällä koneella saa ihan oikeasti hakattua vielä 10m ulottuvuudeltakin, eli 20 m uraväli on realismia. Ja ainakin Valmet 911 ja 1270 Timberi tekevät molemmat sellaiset vinkeröt tarvittaessa että pienikään ajokone ei pysty niiltä urilta ajamaan, ketteryyteen ei noidenkaan koneiden käyttö kaadu.

Enkä ymmärrä miten nuo pienet motot saisi ikänä maksuun ? Kakkosharvennukset on jo pois kuvioista ja pieni kulutus ei hirveästi lohduta jos sopivia ensiharvennuksia ei ole tarjolla.

Silmä sairasti tuossa videolla noiden letkujen asennusta, karmean näköistä kun letkunippu roikkuu valtoimenaan.

hyvä mielipide, nyt jos koneyrittäjän tilipussia paksuutetaan metsänomistajan puunmyyntitulon kustannuksella, niin siinä häntä heiluttaa koiraa....

Jos koneet on kalliita, niihin pitää saada paljon kuutioita ja tunteja, niin sitten kannattaa miettiä muita ratkaisuja. Yks kaveri kertoi ottaneensa taimikon perkaukseen moton, kun oli saatavilla, siinä kerättiin energiapuuta ja ajourat tehtiin jo siinä vaiheessa 20 m välein.

Tätä pinta-alan menetystä enemmän mietityttää nuo hakkuuolosuhteet. Jos kone pitää saada ympärivuotiseen käyttöön, niin kaikille ei osu aina paras arpaonni.... ensiharvennus märällä upottavalla pohjalla

Entäs metsurihakkuu? Mulla käynyt motokin tuhoamassa harvennuksella, toki tullut hyvääkin jälkeä jossakin, joten mieluummin otan metsurin töihin vaikka vähän enemmän maksaakin. Eikä se hintaero kovin suuri ole vs. koneen tekemä kasvutappio, ainoa ongelma saada se metsuri sinne metsään ja osaava sellainen. Kun sellaisen saa töihin, sitä kannattaa käyttää.  Paremmalla kasvulla ja täystiheällä metsällä tienaa harvennusten välissä kalliimman hakkuun.

Metsurin äljiltä metsä on jaettava 20 metrin välein oleville ajourille koska kukaan ei oikeasti rupea kantamaan puita mihinkään. Toi haamu-uralla hakkaava moto tekee kokoojaurat 40 metrin välein eli sen jälkeen jäljellä on enemmän puuta jolla on mahdollisuus varttua kunnon kuiduksi ja tukiksi. Se ensiharvennuksen tarkoitus kun on vaan pelastaa metsä siihen kuntoon että saavutetaan se arvopuuta kasvava metsä. Tuottoa ei silloin saa miettiä vaan pääasia on päästä tilanteeseen että tästä toimenpiteestä ei enää koidu kuluja.

Ja kuka maksaa sen puiden ympärillä pyörimisen ? Koneyrittämisen realismia on nykyään se, että päivässä pitäisi saada aikaan tietty määrä motteja. Siinä tuotos kärsii jos aletaan haamu-urilta kurkkimaan ja puiden ympäri rinkiä ajamaan. Tarpeeksi järeällä koneella saa ihan oikeasti hakattua vielä 10m ulottuvuudeltakin, eli 20 m uraväli on realismia. Ja ainakin Valmet 911 ja 1270 Timberi tekevät molemmat sellaiset vinkeröt tarvittaessa että pienikään ajokone ei pysty niiltä urilta ajamaan, ketteryyteen ei noidenkaan koneiden käyttö kaadu.

Enkä ymmärrä miten nuo pienet motot saisi ikänä maksuun ? Kakkosharvennukset on jo pois kuvioista ja pieni kulutus ei hirveästi lohduta jos sopivia ensiharvennuksia ei ole tarjolla.

Silmä sairasti tuossa videolla noiden letkujen asennusta, karmean näköistä kun letkunippu roikkuu valtoimenaan.

Entä miten saadaan iso moto kannattamaan ensiharvennuksilla Sekä valmistajat, että urakoitsijat lähtevät aina liikkeelle idealistisesti pienimmillä kalustolla, karu totuus valkenee nopeasti, kun motteja ei tahdo kertyä. Täytyy siirtyä isompiin puihin ja konekysyntäkin siirtyy nopeasti isompiin koneisiin. Ajokoneissa kehitys on ollut varmaan vielä rajumpaa. Pieniä kuormia ei voi ajaa, sen takia kuormatila ja kone kasvaa koko ajan. Toi kymmenen metrin ulottuvuus on ihan hyvä, jos kuski haluaa sitä käyttää, toiset tyytyy puimaan urien läheltä ja kauemmaksi jää enemmän runkoja pystyyn. Keskimäärin on kuitenkin hyvä Mun mielestäni ensiharvennushommissa ei pärjää kuin virtuoosit, jotka ajavat vanhalla kalustolla ja osaavat itse korjata koneitaan. Kustannukset täytyisi pystyä pitämään kurissa, muuten on nimi Kauppalehdessä.

Kymmenen vuotta sitten ensiharvennuksistakin jäi vielä jotain käteen metsänomistajalle. Nykyään nollatulos on jo ihan hyvä. Korjuukustannukset ovat nousseet ja metsänkäsittely ei ole oikein pysynyt perässä. Täytyisi pystyä järkkäämään puihin litratilavuutta ja teitä kuvioille, että homma sujuisi paremmin.