Ja vähän lainattua tietoa. Jos jotkut luulevat että "tässä mitään riskiä ole".
Listeria monocytogenes
Suomessa on raportoitu vuodesta 1995 lähtien 30-50 listeria-tartuntaa vuosittain. Riskiryhmillä, joita ovat vanhukset, vastasyntyneet, ja vastustuskyvyltään heikentyneet, listeria voi aiheuttaa yleisinfektion ja aivokalvontulehduksen. Jopa 25 % sairastumisista johtaa kuolemaan. Raskaana oleville listeria voi aiheuttaa keskenmenon. Listeria-tartunnat ovat yleensä yksittäisiä, Suomessa on raportoitu vain kaksi epidemiaa viimeisen 10 vuoden aikana.
Riskielintarvikkeita ovat kuumentamatta syötäväksi tarkoitetut tuotteet, joilla on pitkä myyntiaika ja joissa listeria kykenee lisääntymään. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti tyhjiöpakatut, kylmäsavustetut tai graavisuolatut kalatuotteet. Myös pastöroimattomat maitotuotteet sekä vihannekset ja lihavalmisteet voivat sisältää listeriaa.
Listeria on yleinen ympäristöbakteeri, joka kestää poikkeuksellisen hyvin vaativia ympäristöolosuhteita. Se voi helposti muodostaa tuotantolaitoksissa pysyvän bakteerikasvuston, joka voi saastuttaa elintarvikkeita. Elintarviketuotantolaitosten on omavalvonnassaan seurattava listerian esiintymistä tuotteissaan. Viime vuosina viranomaisvalvonnassa on panostettu erityisesti kala-alan laitoksiin. Kalatuotteiden tuotantohygieniassa ja valvonnassa on kuitenkin edelleen kehittämistarpeita.
EHEC
EHEC-bakteeriryhmä käsittää useita Eschericia coli -bakteerin alatyyppejä, joista zoonoosin aiheuttajana E.coli O157 on tunnetuin. EHEC-bakteeri voi aiheuttaa verisen ripulin, kuolioisen suolistotulehduksen ja erityisesti lapsille ja vanhuksille hengenvaarallisen munuaisvaurion. EHEC-tartuntoja on vuoden 1996 jälkeen todettu vuosittain n. 10-60 tapausta. Suurin osa tartunnoista on saatu kotimaassa. Noin puolet tapauksista oli E. coli O157 -bakteerin aiheuttamia, loput tartunnoista aiheutuivat muista EHEC-bakteereista. Suurin osa tautitapauksista on yksittäisiä, joiden aiheuttajaa ei saada selville. EHEC-bakteerin tiedetään levinneen mm. lihatuotteiden, pastöroimattomien maitotuotteiden, kasvisten sekä talous-, kastelu- ja uimaveden välityksellä. Merkittävänä pidetään myös suoraan naudan ulosteista tapahtuvaa tartuntaa. Suomessa on todettu useita nautatiloihin liittyneitä yksittäisiä tautitapauksia ja kaksi epidemiaa. Vuoden 1997 E. coli O157 -bakteerin aiheuttama epidemia liittyi uimaveteen ja vuoden 2001 epidemia ulkomaiseen kebablihaan. Osoituksena bakteerin erittäin helposta tarttuvuudesta ovat sen aiheuttamat lukuisat perheiden sisäiset tautiryppäät.
Nautakarjaa pidetään EHEC-bakteerien varastona.