Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Hevi - 14.02.18 - klo:21:29
-
Jäi ainakin mulle hiukan epäselväksi, että milloin jarrut pitäisi olla. Siinä puhuttiin sekä kokonaispainosta että akselipainosta. eikö ne ole kaksi eri asiaa, kun mielestäni juttu sotki niitä keskenään.
Siinä mainittiin ettei akselipaino saisi ylittää 3,5 tonnin rajaa, mutta toisessa kohtaa taas mainittiin ettei työkone saisi painaa yli 3,5 tonnia?
-
No semmonen Maaseudun Tulevaisuuden perinteinen juttu. Voivotellaan, surkutellaan ja sotketaan asiaa, jotta alkuperäinen aihe katoaa johonkin.
No saksaisessa siementenpiilotuskoneessa jarrut tulee kun se tilataan Eu-alueelle. Saman pajan painavampi korjuukone on kyllä ilman jarruja.
Ja ilmeisesti tässä oli joku traktorivalmistajien salajuoni taustalla mutta siitä samassa julkaisussa ensi viikolla.
-
Ei ainakaan lisää uusien traktorien myyntiä jos juttu pitää paikkansa.
-
Katselin vanhojen traktorien rekisteriotteita, ja yksi asia jäi kiinnostamaan, elikä suurin sallittu aisapaino. Onko aisapaino mukana traktorin suurimmassa kokonaismassassa.
Rekisteriotteessa voi olla esim. Traktorin omapaino 4800kg ja suurin etuakseliin kohdistuva paino 2900kg ja taka-akseliin kohdistuva 5800kg, mutta traktorin suurin kokonaismassa 7000kg. Jos traktorin koukkuun pistää yli 2200kg ylittyy kokonaispaino, vaikka taka-akselia voisi kuormittaa esim 3000kg (jos traktorin omasta painosta olis 2800kg taka-akselilla). Samoin nokkapainot tällai laskien pienentäisivät aisapainoa, vaikka tosiasiassa pikemmin lisäävät taka-akselin kantavuutta. Nää on vissiin hiukan epäselviä mulle, mutta uskoisin, että tuommoiset kolme tonnia ei tahdo aisapainoksi riittää, jos kärryssä on kymppitonni viljaa
-
No semmonen Maaseudun Tulevaisuuden perinteinen juttu. Voivotellaan, surkutellaan ja sotketaan asiaa, jotta alkuperäinen aihe katoaa johonkin.
No saksaisessa siementenpiilotuskoneessa jarrut tulee kun se tilataan Eu-alueelle. Saman pajan painavampi korjuukone on kyllä ilman jarruja.
Ja ilmeisesti tässä oli joku traktorivalmistajien salajuoni taustalla mutta siitä samassa julkaisussa ensi viikolla.
Tuo on kyllä totta.
Varmaan olisi lisännyt syksyn työkonekauppaa kivasti, kun tästä olisi puhuttu jo lokakuussa. Luulisi, että äkeeseen jarrut maksaa helposti pari tonnia ja koko lailla turha juttu, mutta merkittävä osuus kuitenkin äkeen hinnasta. Luonnollisesti jarruina käytetään halvimpia mahdollisia, ilman suurempia kokemuksia ominaisuuksista. Lopputuloksena kevään huoltosesongit keskittyvät entistä enemmän jarrujen ympärille.
Sinänsä jännää, että aina voivotellaan kuinka Suomi on Eu:n mallioppilas noudattamaan kaikki direktiivejä. Silti meillä löytyy tällaisia porsaanreikiä, joista narahdamme ennemmin tai myöhemmin.
-
Eihän kukaa osta uusia traktoreita. Ne ovat niin kalliita.
Ja onko jossain sanottu, että jarrujen pitää toimia. Katsastetaanko ne vuosittain?
Maanrakennuspuolella on monissa kohteissa "pakollinen" 3D-mittausjärjestelmä koneissa. Tai tarjouskilpailuissa velvoitetaan, että koneissa on ufot tikkujen nokassa.
Heh, kaikki niistä gepsiufoista eivät kuitenkaan toimi.
-
Eihän kukaa osta uusia traktoreita. Ne ovat niin kalliita.
Ja onko jossain sanottu, että jarrujen pitää toimia. Katsastetaanko ne vuosittain?
Maanrakennuspuolella on monissa kohteissa "pakollinen" 3D-mittausjärjestelmä koneissa. Tai tarjouskilpailuissa velvoitetaan, että koneissa on ufot tikkujen nokassa.
Heh, kaikki niistä gepsiufoista eivät kuitenkaan toimi.
No jos se olisi tehty että uusiin työkoneisiin pitää jarrut laittaa, niin put puti mieskään ei olisi ostanut uusia työkoneita vaan sen puolen miljoonan rentin pihaan. Nyt kun se tehtiin nuin päin, niin työkoneet uusiutuu nopeammin jarrulisiksi ja siihen vanhaan raatoon laitetaan ehkä jarru ventiili. Tai sitten sitä jarrua käytetään hydraulilohkon kautta niin kauan kuin se traktori vaihtuu uuteen. Minulla on periaate päätös että uusiin koneisiin tulee jarrut. Paljon nopeammin pysähtyy se 20 tonnin painoinen lasti kun telistä löytyy jarrut.
-
niin, eikös juuri aikasemmin ole ollut juttua kuin ei valtu meinaa pysähtyä kuormassa risteyksiin? nuo painot nyt on vain sellasta hifistelyä. kyllä oikeissa kärryissä pitää olla jarrut ja kun koneetkin kasvannu niin niissä kanssa. ei joka paikassa ole sitä rattimattia joka osaa ajaa liikenteen mukaan.
-
Toki toki,Oksankin Wärtsilän Esa 4 tonnin paskanlevitysyleisperävaunussa on jarrut.
-
yök. miulla ei moista kärryntekelettä ole. miä luotan jf:ään! ja siinä ei jarrui kun ei tiellä ajella.
-
Jollain aikavälillä ollaan samassa tilanteessa kuin autopuoli. Eli kaikki saa hinata kokonaispainoltaan 750 kg muulikärryä, mutta sen jälkeen pitää olla jarrua ja jos hommaa hoidetaan elinkeinotarkoituksessa, niin sitten erikoiskorttia ja katsastusta ja erikoiskurssia ja direktiivipäivää ja uutta painorajoitusta.
No sitten tosiaan äkeeseen jarrut. Riittääkö 2-, 4- vai peräti 8-pyöräjarrut vaikka puolet pyöristä ovatkin ilmassa maantiellä.
-
Ja varapyöriin kanssa jarrut.
-
Jarruja kukaan tarvitse.
Sitäpaitsi, jarrujen käyttö on turhaa energian tuhlausta ja ilmaston lämmittämistä.
Jarruja tarvitaan silloin myös kärryssä, kun kolmetonnisen veturin perässä on se kakskytätonnia. Meinaan, ettei se alamäessä työnnä sitä raktoria mettään.
-
Jollain aikavälillä ollaan samassa tilanteessa kuin autopuoli. Eli kaikki saa hinata kokonaispainoltaan 750 kg muulikärryä, mutta sen jälkeen pitää olla jarrua ja jos hommaa hoidetaan elinkeinotarkoituksessa, niin sitten erikoiskorttia ja katsastusta ja erikoiskurssia ja direktiivipäivää ja uutta painorajoitusta.
No sitten tosiaan äkeeseen jarrut. Riittääkö 2-, 4- vai peräti 8-pyöräjarrut vaikka puolet pyöristä ovatkin ilmassa maantiellä.
No eikös se 80 km/h kulkeva nopea traktori tarvitse jo BECE kortin?
-
Jollain aikavälillä ollaan samassa tilanteessa kuin autopuoli. Eli kaikki saa hinata kokonaispainoltaan 750 kg muulikärryä, mutta sen jälkeen pitää olla jarrua ja jos hommaa hoidetaan elinkeinotarkoituksessa, niin sitten erikoiskorttia ja katsastusta ja erikoiskurssia ja direktiivipäivää ja uutta painorajoitusta.
No sitten tosiaan äkeeseen jarrut. Riittääkö 2-, 4- vai peräti 8-pyöräjarrut vaikka puolet pyöristä ovatkin ilmassa maantiellä.
No eikös se 80 km/h kulkeva nopea traktori tarvitse jo BECE kortin?
Mihin se pelkkä raktori kärrikorttia tarvitsee?
-
Jollain aikavälillä ollaan samassa tilanteessa kuin autopuoli. Eli kaikki saa hinata kokonaispainoltaan 750 kg muulikärryä, mutta sen jälkeen pitää olla jarrua ja jos hommaa hoidetaan elinkeinotarkoituksessa, niin sitten erikoiskorttia ja katsastusta ja erikoiskurssia ja direktiivipäivää ja uutta painorajoitusta.
No sitten tosiaan äkeeseen jarrut. Riittääkö 2-, 4- vai peräti 8-pyöräjarrut vaikka puolet pyöristä ovatkin ilmassa maantiellä.
Äkeissä on jo hydraulitoimiset jarrut.
Tiputtaa sen hädän tullen tiehen.
Mielenkiintoinen ratkaisu. Ja tämä on kytkettynä traktorin jarrupolkimeen? Pitäisi äestää jarrua polkemalla.
-
Jollain aikavälillä ollaan samassa tilanteessa kuin autopuoli. Eli kaikki saa hinata kokonaispainoltaan 750 kg muulikärryä, mutta sen jälkeen pitää olla jarrua ja jos hommaa hoidetaan elinkeinotarkoituksessa, niin sitten erikoiskorttia ja katsastusta ja erikoiskurssia ja direktiivipäivää ja uutta painorajoitusta.
No sitten tosiaan äkeeseen jarrut. Riittääkö 2-, 4- vai peräti 8-pyöräjarrut vaikka puolet pyöristä ovatkin ilmassa maantiellä.
No eikös se 80 km/h kulkeva nopea traktori tarvitse jo BECE kortin?
Masennuksen jutussa ei ollut nopeuksista puhetta. Mutta odottakaas vaan, tähän jarruasiaan tulee joku siirtymäaika ja joku etujärjestö pitää sitä saavutuksenaan.
-
Masennuksen jutussa ei ollut nopeuksista puhetta. Mutta odottakaas vaan, tähän jarruasiaan tulee joku siirtymäaika ja joku etujärjestö pitää sitä saavutuksenaan.
En mitenkään tarkasti juttua lukenut. Mutta jos jarrujen tarve riippuu traktorin iästä niin se olisi samalla aikä älytön ja järkevä ajatus. Yhtä hankala raskas kone on pysäyttää oli vetänäjä uusi tai vanha traktori, mutta vanhat poistuvat hyvää vauhtia ainakin kaikkein raskaimpien työkoneiden edestä. Lähes kaikissa uusissa traktoreissa taitaa olla jarruventtii melkeinpä vakiovarusteena ellei oikein hakemalla hae mahdollisimman yksinkertaista traktoria. Vedettävien laitteiden koko on kasvanut paljon viimeisten 15 vuoden aikana ja keskimääräinen työkoneen koko tulee vielä kasvamaan. Esim. viime vuosituhannella kylvökoneen paino täytenä saattoi olla pienempi kuin nykyään samanlevyisen tyhjänä puhumattakaan esim. kuusimetrisistä koneista. Ja jos tai kun nykykoneilla ajellaan muutama tonni siemeniä ja lannoitteita säiliössä niin ei niistä työkoneen jarruista ainakaan haittaa ole sitten jos tulee tilanne, että on äkkiä pysähdyttävä. Se on sitten eri asia, jos työkoneen jarrut ovat enmmänkin vain muodon vuoksi.
Jos niihin vanhoihin koneisiin saisivat kaikki tai lähes kaikki edes sen toisen ja mielellään vasemman puoleisen takavalon sekä vilkun toimimaan niin sekin olisi edistystä. Mutta kaipa maastulli siitäkin mussuttaisi jos traktoreiden ja peräkärryjen valottomuuteen alettaisiin oikeasti puuttumaan maantiellä.
-
Jollain aikavälillä ollaan samassa tilanteessa kuin autopuoli. Eli kaikki saa hinata kokonaispainoltaan 750 kg muulikärryä, mutta sen jälkeen pitää olla jarrua ja jos hommaa hoidetaan elinkeinotarkoituksessa, niin sitten erikoiskorttia ja katsastusta ja erikoiskurssia ja direktiivipäivää ja uutta painorajoitusta.
No sitten tosiaan äkeeseen jarrut. Riittääkö 2-, 4- vai peräti 8-pyöräjarrut vaikka puolet pyöristä ovatkin ilmassa maantiellä.
No eikös se 80 km/h kulkeva nopea traktori tarvitse jo BECE kortin?
Mihin se pelkkä raktori kärrikorttia tarvitsee?
No ei sillä traktorilla paljon mitään yksinään tee. No Xerioni jos kulkis 80km/h, niin ruiskua, lietevaunua ja muuta härpäkettä kiini siihen.
-
Onkohan tuossa Fendtissä jarruventtiiliä?
https://www.alibaba.com/product-detail/Fendt-Tractor-agriculture-120hp-4WD-made_60689231506.html?spm=a2700.7724838.2017115.121.7e63367aG8Novk
(https://sc02.alicdn.com/kf/HTB1oX6qaUQIL1JjSZFhq6yDZFXa9/Fendt-Tractor-agriculture-120hp-4WD-made-in.jpg)
-
Jollain aikavälillä ollaan samassa tilanteessa kuin autopuoli. Eli kaikki saa hinata kokonaispainoltaan 750 kg muulikärryä, mutta sen jälkeen pitää olla jarrua...
Keski-Euroopassa ei käsittääkseni tunneta ollenkaan sellaista laitetta kuin jarruton auton peräkärry. Kyllä ne Muulin jarrut kohta täälläkin tulee pakollisiksi.
-
Traktorit on tyyppihyväksytty tietylle kokonaispainolle. Se riippuu maksinopeudesta ja jarrujen tehosta sekä mahdollisista muista valmistajan asettamista rajoitteista. Normaali työpaino on tätä pienempi eli siihen väliin jää se jarruton massa, jonka voi lisätä. Jarruton massa ei ole riippuvainen siitä, kohdistuuko se traktorin akseleille vai omille akseleilleen. Toki akselien tai renkaiden kantavuuttakaan ei saa ylittää.
Em. tarkoittaa esim. tilannetta, jossa traktorin suurin sallittu kokonaismassa vaikkapa 10000 kg ja työpaino on 6000 kg eli jarrutonta massaa saa lisätä 4000 kg, että ollaan laillisuuden rajalla. Eli edella kuvatuilla painoilla traktorin perään voisi laillisesti kytkeä esim. kokonaismassaltaan 4000 kg:n jarruttoman perävaunun riippumatta aisapainosta. Tästä kirjoitettiin lehtijutussa ja mainittiin, ettei siihen ole kiinnitetty huomiota.
Samaiseen traktoriin voitaisiin laittaa nostolaitteeseen 4000 kg:n työkone, mutta silloin pitäisi tarkistaa, ettei taka-akselin ja/tai renkaiden kantavuus ylity.
Jokainen voi omista ajopeleistään käydä lukemassa tyyppikilvestä nuo painot. En tiedä onko näitä tutkittu vakavissa onnettomuuksissa ja onko mahdollisilla ylityksillä ollut vaikutusta tuomioihin.
-
Vuodenvaihteessa tuli ilmeisesti sellanen muutos, että tämän vuoden puolella rekisteröidyissä traktoreissa pitää olla jarruventtiilit ja laajakulmapeilit ainakin. Myyjä kertoili ainakin kun kiireellä rekisteröi esittelykoneita.
-
Masennuksen jutussa ei ollut nopeuksista puhetta. Mutta odottakaas vaan, tähän jarruasiaan tulee joku siirtymäaika ja joku etujärjestö pitää sitä saavutuksenaan.
En mitenkään tarkasti juttua lukenut. Mutta jos jarrujen tarve riippuu traktorin iästä niin se olisi samalla aikä älytön ja järkevä ajatus. Yhtä hankala raskas kone on pysäyttää oli vetänäjä uusi tai vanha traktori, mutta vanhat poistuvat hyvää vauhtia ainakin kaikkein raskaimpien työkoneiden edestä. Lähes kaikissa uusissa traktoreissa taitaa olla jarruventtii melkeinpä vakiovarusteena ellei oikein hakemalla hae mahdollisimman yksinkertaista traktoria. Vedettävien laitteiden koko on kasvanut paljon viimeisten 15 vuoden aikana ja keskimääräinen työkoneen koko tulee vielä kasvamaan. Esim. viime vuosituhannella kylvökoneen paino täytenä saattoi olla pienempi kuin nykyään samanlevyisen tyhjänä puhumattakaan esim. kuusimetrisistä koneista. Ja jos tai kun nykykoneilla ajellaan muutama tonni siemeniä ja lannoitteita säiliössä niin ei niistä työkoneen jarruista ainakaan haittaa ole sitten jos tulee tilanne, että on äkkiä pysähdyttävä. Se on sitten eri asia, jos työkoneen jarrut ovat enmmänkin vain muodon vuoksi.
Jos niihin vanhoihin koneisiin saisivat kaikki tai lähes kaikki edes sen toisen ja mielellään vasemman puoleisen takavalon sekä vilkun toimimaan niin sekin olisi edistystä. Mutta kaipa maastulli siitäkin mussuttaisi jos traktoreiden ja peräkärryjen valottomuuteen alettaisiin oikeasti puuttumaan maantiellä.
Yleisesti ottaen ne vanhat traktorit ovat ajo-ominaisuuksiltaan ja jarruiltaan huonompia ja kevyempiä, joten niissähän se kärryn / työkoneen jarru puoltaisi paikkaansa paremminkin kuin uusissa. Mutta vaikea se on takautuvasti vanhoihin autoihinkaan vaatia airbageja ja ABS-jarruja, joten on vain odotettava luonnollista poistumaa.
Poistuma on vain traktoreissa hidasta, kun käyttökaluston keski-ikä on yli 20 vuotta ja kasvaa vuodella joka kolmas vuosi. Nykytahdilla tilat ostavat uusia traktoreita kerran 33 vuoteen.
Vaikka en nyt malta olla kehumatta, että itselläni on jarrut 80-luvun Velsassa ja jarruventtiili saman vuosikymmenen JD:ssä. Molemmat tehtaan toimesta. Velsan jarrut olivat tosin alunperin hydrauliikkavivulla. Lisäksi käyttö edellytti, että ainoan hydrauliikkaletkun jakaja piti kääntää kippiasennosta jarruasentoon. Ideana oli vissiin se, että ennen traktoreissa oli tyypillisesti niin vähän ulostuloja, että niitä haluttiin säästää. Modifiointi jarruventtiilistä toimivaksi ei maksanut kuin reilun satasen.
-
ja eikös tuo velsan jarujuttu ollut vielä ihan käyttökelpoinenkin? ite muistelen joskus nuorempana ihmetelleeni miksi kärri ei liiku.. jarrut jumissa siinä. ja eiks juutuupissa ole paljon videoita joissa on palasiks menneitä traktoreita ja koneita kun johonkin sattunut... jarrut tahi ei.
-
Ihan kivat nuo jarrut, itell tuossa yksi vanhempi telivaunu, ja takatelin renkaat sileet.Noo onhan sillä jo miljoona kiloa viljaa ajettu ja ihan tarpeen ne jarrut on olleet 20 tonnin kuormilla.Joskus aina sattuu niitä törppöjä keskiviivan koheltajia tulemaan vastaan.Liikennetraktorilla kun ei viitsi ihan sitä mopoautovauhtia pitää jos aikoo saada tavaraa tehtaalle kuljetettua.
-
kyyllä jarrut sais kärryys olla mutta josko vain uusihin vaatimus pakolliseksi olis ok.. työkoneis äkeet kylvimet plus muut sais mennä ihan valinnaasena, ei ne tuu toimihin aiva sillai turvallisesti kun kuljetuskalustoos, voi jopa lisätä onnettomuuksia joku äkeen napa täynnä multaa ja jarru heittää jumiin 50-60 vauhrista niin moro.. vaikka eihän kukaa sitä vauhtia äestä vie muuta pellolla esson paarin puheis..
yhtää ei haittaasi vaikka valot ja heijastimet sakotettaaski tarkemmin.. tottakai on niitä rikkinääsiä aina joskus mullaki mutta kyllä niiton yritetty eres pitää kunnos..
yks tuttu ajoo rekalla valottoman rattorin kärryn takia mettähä enkä kyllä haluaasi kellekkää samaa aiheuttaa..
-
Traktorit on tyyppihyväksytty tietylle kokonaispainolle. Se riippuu maksinopeudesta ja jarrujen tehosta sekä mahdollisista muista valmistajan asettamista rajoitteista. Normaali työpaino on tätä pienempi eli siihen väliin jää se jarruton massa, jonka voi lisätä. Jarruton massa ei ole riippuvainen siitä, kohdistuuko se traktorin akseleille vai omille akseleilleen. Toki akselien tai renkaiden kantavuuttakaan ei saa ylittää.
Em. tarkoittaa esim. tilannetta, jossa traktorin suurin sallittu kokonaismassa vaikkapa 10000 kg ja työpaino on 6000 kg eli jarrutonta massaa saa lisätä 4000 kg, että ollaan laillisuuden rajalla. Eli edella kuvatuilla painoilla traktorin perään voisi laillisesti kytkeä esim. kokonaismassaltaan 4000 kg:n jarruttoman perävaunun riippumatta aisapainosta. Tästä kirjoitettiin lehtijutussa ja mainittiin, ettei siihen ole kiinnitetty huomiota.
Samaiseen traktoriin voitaisiin laittaa nostolaitteeseen 4000 kg:n työkone, mutta silloin pitäisi tarkistaa, ettei taka-akselin ja/tai renkaiden kantavuus ylity.
Jokainen voi omista ajopeleistään käydä lukemassa tyyppikilvestä nuo painot. En tiedä onko näitä tutkittu vakavissa onnettomuuksissa ja onko mahdollisilla ylityksillä ollut vaikutusta tuomioihin.
Monissa 100heppaisissa traktoreissa suurin massa on luokkaa 6000kg ja omapaino n 4000kg.Nokkapainoilla, tai kuormaajalla työpaino esim. 4500 Että väliin jää 1500kg. Eipä jarruttomaan kärryyn voisi laittaa kuormaa juuri mitään kärryn painon lisäksi. Trafin sääntökin menee tuossa aivan toisin päin, kun kärry saa painaa 2,6 kertaa traktorin painon, ja traktorin painoa saa vielä nostaa lisäpainoilla ennen kertolaskua. Toisaalta rekisteriotteessa lukee traktorin suurin sallittu kokonaismassa ja suurin kokonaismassa tieliikenteessä . jarruista siinä otteessa ei noiden massojen yhteydessä puhuta mitään, eli silloinhan massa voisi tuo vaikka kärryissä olisi jarrutkin. Toisaalta tuon kokonaismassan voisi kyllä aivan hyvin tulkita niinkin, että se tarkoittaa traktorin akseleille kohdistuvien massojen summan suurinta arvoa, ainakin silloin jos valmistaja on kokonaismassan rajannut muista syistä kuin jarruista johtuen. No mahdollisimman epäselvähän tuo on.
-
Masennuksen jutussa ei ollut nopeuksista puhetta. Mutta odottakaas vaan, tähän jarruasiaan tulee joku siirtymäaika ja joku etujärjestö pitää sitä saavutuksenaan.
En mitenkään tarkasti juttua lukenut. Mutta jos jarrujen tarve riippuu traktorin iästä niin se olisi samalla aikä älytön ja järkevä ajatus. Yhtä hankala raskas kone on pysäyttää oli vetänäjä uusi tai vanha traktori, mutta vanhat poistuvat hyvää vauhtia ainakin kaikkein raskaimpien työkoneiden edestä. Lähes kaikissa uusissa traktoreissa taitaa olla jarruventtii melkeinpä vakiovarusteena ellei oikein hakemalla hae mahdollisimman yksinkertaista traktoria. Vedettävien laitteiden koko on kasvanut paljon viimeisten 15 vuoden aikana ja keskimääräinen työkoneen koko tulee vielä kasvamaan. Esim. viime vuosituhannella kylvökoneen paino täytenä saattoi olla pienempi kuin nykyään samanlevyisen tyhjänä puhumattakaan esim. kuusimetrisistä koneista. Ja jos tai kun nykykoneilla ajellaan muutama tonni siemeniä ja lannoitteita säiliössä niin ei niistä työkoneen jarruista ainakaan haittaa ole sitten jos tulee tilanne, että on äkkiä pysähdyttävä. Se on sitten eri asia, jos työkoneen jarrut ovat enmmänkin vain muodon vuoksi.
Jos niihin vanhoihin koneisiin saisivat kaikki tai lähes kaikki edes sen toisen ja mielellään vasemman puoleisen takavalon sekä vilkun toimimaan niin sekin olisi edistystä. Mutta kaipa maastulli siitäkin mussuttaisi jos traktoreiden ja peräkärryjen valottomuuteen alettaisiin oikeasti puuttumaan maantiellä.
Yleisesti ottaen ne vanhat traktorit ovat ajo-ominaisuuksiltaan ja jarruiltaan huonompia ja kevyempiä, joten niissähän se kärryn / työkoneen jarru puoltaisi paikkaansa paremminkin kuin uusissa. Mutta vaikea se on takautuvasti vanhoihin autoihinkaan vaatia airbageja ja ABS-jarruja, joten on vain odotettava luonnollista poistumaa.
Poistuma on vain traktoreissa hidasta, kun käyttökaluston keski-ikä on yli 20 vuotta ja kasvaa vuodella joka kolmas vuosi. Nykytahdilla tilat ostavat uusia traktoreita kerran 33 vuoteen.
Vaikka en nyt malta olla kehumatta, että itselläni on jarrut 80-luvun Velsassa ja jarruventtiili saman vuosikymmenen JD:ssä. Molemmat tehtaan toimesta. Velsan jarrut olivat tosin alunperin hydrauliikkavivulla. Lisäksi käyttö edellytti, että ainoan hydrauliikkaletkun jakaja piti kääntää kippiasennosta jarruasentoon. Ideana oli vissiin se, että ennen traktoreissa oli tyypillisesti niin vähän ulostuloja, että niitä haluttiin säästää. Modifiointi jarruventtiilistä toimivaksi ei maksanut kuin reilun satasen.
mielenkiintoista nähdä, koska näitä maatalouskoneita aletaan vaatia katsatettaviksi, siitä urkenis monelle uusi työpaikka ja viranomaisia tarvittaisiin kanssa lisää. Konekauppiailla ei varmaan olisi mitään sitä vastaan? Montako kolaria estettäisiin, jos kaikki turvavarusteet asetettaisiin kalustoon? Onko jotain tilastoa asiasta? Koska traktoreihin saadaan se 80 km/h vauhti, niin että pääsee moottoritietä pitkin seuraavalle lohkolle?
-
Kaikissa uusissa traktoreissa, lukuunottamatta traktorimönkijöitä, tulee olla kaksipiirinen jarru 2018 alusta alkaen. Näimpä kaikkiin traktoreihin tulee paineilmajarrujärjestelmä, joka kytkee jarrut päälle jos perävaunu irtoaa.
http://www.valtra.fi/Uusi-tyyppihyvaksynta-sallii-60-kmh-huippunopeuden_2775.aspx
80 km/h traktorit ovat käytössä myös nyt 2018 alusta alkaen.
https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/traktorit-ja-tyokoneet