Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 294

Viestit - metsajussi

Mahdottomat yö kasteet täällä, kuudelta aamulla oli auton katto märkä ja pyykit aivan märkiä. Jos tälläinen kaste on kuivanheinän teko aikaan niin homeisia olisi heinät

Olispa täälläkin, sulaisi edes pintalannoitukset...
Tuo on vähän tehokkaammalle korjuu ketjulle kuin pyöröpaalain. Joskus on olkia vedetty saman kokoluokan karhottimella, jos on kuivia ja vähän niin on joutuisaa paalata.

Tuo on se ajosilppuri ketjun kevein yksikkö niin mato kyllä kiittäää kun ei koko peltoa tampata.

Tässä meidän urakoitsijalla oli joku Massikan 12 metrinen 4 roottorinen karhotin, sen jäljestä tuli hyvää rehua kun oli paljon pyöriä ja pienet roottorit, ei turhaan yrittänyt tasoittaa peltoja karhotin. Tietysti noukin karhottimet on parhaita puhtauden kannalta. Kuinkakohan noi uudet aurinkopyörä karhottimet, nehän ottaa periaatteessa kiinni vain  sänkeen.

Junnuna tuli sellaisella 4 pyöräisellä Viconilla ajeltua, pitäisiköhän viritellä ajoon kuivien heinien tekoon.

Mä olen ajanut Pötikän 2-roottorista melko paljon - olisko jossain >2000-2500 ha paikkeilla. Tyyppi taitaa olla vanha 882 tms.
Ei silläkään ole maata raa***** jos tajuaa vähän säätää kun maalaji muuttuu betonisavesta turvesuoksi.. eikä pelloksi kutsuta sellaista mikä ei kunnoltaan ole peltoa ja niittäjä on jättänyt riittävän sängen. Ainahan jossain reunapientareella voi maa vähän pöllähtää, mutta useammat myyränkasojen hajalevitykset ja penkan piiskaukset tekee kyllä niittokone eikä karhotin. Jo senkin vuoksi että niittäjä ei näe tarkkaan mitä vaikka reunassa on. Pitää myös hyväksyä että aina ei saa ihan joka kortta mukaan. Lyhyt, painavatähkäinen mutta harva kokovilja on pahinta kun se putoaa ihan maahan sängen pohjalle. Sitä ei saa tarkkaan millään.

Onhan niitä ongelmalohkojakin ollut - esim edellisenä vuonna ojitettu turvelohko jossa salaojat olivat täyttämisen ongelmista johtuen vajonneet vuodessa paikoin hyvinkin paljon. Keksin sitten kannatella 'siipiä' hydrauliikalla jäykkänä niin että pikkupyörät eivät päässeet putoilemaan niihin monttuihin...

Muista merkeistä ei mulla ole kokemusta - no yhden päivän ajoin samantapaista Kuhnia. Taisi olla piikkivarsia enemmän siinä.
Se Pötikän pitkän varren päässä oleva etupyörä saattaa olla ihan fiksukin, se pitää haravien pyörintäkehän etureunan aina maahan nähden oikealla korkeudella. Ei tökkää eteen tulevaan kumpareeseen kun pyörä kulkee juuri siinä haravien edellä. Toisaalta se painaa kohdaltaan heinää maahan mutta hyvin kevythän sen kuorma on. Kädellä nostaa kevyesti.
Joskus on pitänyt oikein ihmetellä miten hyvin Pötikkä selviää jostain rinnepeltojen välisestä satulapinnasta; ei raavi maata mutta suurin osa heinästä lähtee mukaan.

Todella kuivalla kelillähän on ongelma maasta ilman mukana nouseva pöly vaikka mikään ei maahan osukaan. Savella jo vauhdikkaampi ajaminen nostaa traktorin renkaiden mukana hienoksi jauhautunutta pölyä ilmaan.

Viconin 'köysiautomaatti' löytyy minunkin ladostani :-)  Helpiä sillä joskus pyöriteltiin paalaajalle. Ja toivottiin ettei tule kovia tuulenpuuskia :-)
Homma oli mahdotonta jos tuuli kovaa.
Tuossa piipahdin myrkkyjä miettimässä Lantmännenin pihalla... aika vekottimia nuo isot karhotimet :-/

Riittääköhän käytännössä 150 hv tuon hydrauliikan pyörittämiseen? Ilmoitettu minimi 114.
Painoa 6,2 t... huima vehje.

Pääkaupunkiseudulla voisi myös ennallistaa mutaman kymmentä kivi- ja asvalttikorttelia ötököille sun muille..  muutama kerrostaloslummi siis sileäksi.
"Sinun asunto-osakkeesi ei ole sinun..."  :-)




Ja vaikka muuta voisi luulla, nurmi ei ole kuivanmaan kasvi. Viime kesä oli hyvä esimerkki, kun heinämaissa ei ollut mitään niitettävää heinäkuun alussa.

Varmaan jonkin sateen ajoitus oli ratkaisevaa. Mulla meni varsinkin vehnät aika surkeiksi, mutta timotti-kuivaheinää tuli oikein hyvin. Ja kyseessä on 90% savimaa, vähän sellainen töyry vielä. Määrää saattoi hieman auttaa se kun juuri ennen oikeaa korjuuaikaa tosiaan tuli vettä monena päivänä ja siksi korjuu vähän myöhästyi.
Odelman määrä sitten lähestyi kyllä puhdasta nollaa, käytännössä ei koko loppukesässä mitään korjattavaa. Pahin pouta täällä taisi olla heinäkuussa.
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 16.05.24 - klo:20:23
Mä tilasin juuri reilut parikymmentä tonnia Belorin 27-2-4, kakkoslaatu, kuulemma voi olla pieni määrä pieniä paakkuja.
Hinta oli sellainen jollaisia näki viimeksi hyvin monta vuotta sitten.

Katsotaan kuinka äijän kävi.
Keväällä sitten pudotellaan säkkiä ja harjoitellaan kansallisurheilua: hutkitaan pesismailalla niska punoittaen.
Aitoon redneck-tyyliin.

Nyt on kokemuksia noista saatu.
Muutama säkki oli täysin virheetön. Ei paakun paakkua.
Useimmissa on sellainen 'asettunut' paakku. Kasassa säkin kylki tuntuu ikävän kovalta. Tömpsäyttää vähän vinossa maahan niin 90% tulee täysin irtonaista.
Loppu on sellaista että on paakussa mutta jos sitä paakkua yrittää varovastikin ottaa käteen niin hajoaa yleensä käsiin.
Silloin tällöin vähän täyttöjen välissä painelee jollain niin kaikki hajoaa ja menee verkosta hyvin helposti läpi. Sellaisia perinteisiä kivimäisiä, säkkiin päässeen veden tekemiä murikoita ei ole ollut yhtään.
Joskus joku riskidiili jopa onnistuu, mutta ei edes joka kerta :-)
eiks noissa enää ole pyöränjälkimuokkainta?    miun jukossakii ja samoin tumessa oli piikit pyörien jälkeä varten..

Olin ehdottamssa samaa, jossain vehkeessä olen nähnyt etupalkissa traksan pyöränjälkien kohdalla säädettävät ruopsuttimet.
Entisessä kiekkovantaisessa Tume JC:ssä meillä oli etulataan vähän modifioitu pyörien kohdalle raapivaa. Toimi...
Agrimedia:

"Humppilan alueelta ei kuitenkaan löytynyt tehtaan käynnistämiseen nähden riittävästi raaka-aineen tuottamisesta kiinnostuneita viljelijöitä.

Sen sijaan aktiiviset viljelijät Pohjois-Pohjanmaalta olivat yhteydessä Golden Fieldsiin. Elokuussa Siikalatvan kunnan tytäryhtiö Tuohisentteri Oy ja Golden Fields sopivat yhteistyön aloittamisesta Rantsilassa tehdaskiinteistössä."


Mä olisin muuten lähtenyt mukaan Humppilaan mutta oli vähän liikaa tuota välimatkaa (=rahtikuluja).
juu,  kuka vaan arvostaa moista linkkua...  tosa just hankkijalla yks isäntä manas moista kun joutu käyttään...  en tiijä lähemmin mikä mätti mut joku pisti pahemmin mielen pahaks...     sivusta kun kuulen kaikkee......

Siistimpi kuin mun vastaava mutta niin on hintaakin. Huh. No onhan se aika vähän ajettu mutta silti.

Perusmaahommiin se ei oikein ole kiva, mutta sitten omassa elementissään loistava... muutamaan outouteen pitää tottua ja oppia niitä välttämään.
Peräkärryn kanssa kääntely on yksi näitä juttuja jotka yllättävät tietämättömän, pyörä osuu aisaan vasta silloin kun yrität oikaista tiukasta käännöksestä :-)
Ja toinen on sen automaattisen etuakselilukituksen toiminta, taakka kuormaajassa se on vähän kuin Avantti, jäykät akselit... jos on ristiriipunnan mahdollisuus niin tarvii herkästi lukkoa. Ei mikään ongelma mutta voi yllättää sekin ja voisihan sen akselilukituksen muuttaa nappulasta valittavaksi, vain niitä tilanteita varten joissa se on lähes välttämätön. Kuormaajassa on voimaa riittävästi, ei juuri ole kesken loppunut. Juuri kuormailin kymmenkunta isoa kärryllistä ojasavia kyytiin...

Ei kannata hankkia ellei tiedä tarvitsevansa :-)

Ja pellolle mars...
On se pehmeästi hyrisevä aito cr-kone ainakin paljon miellyttävämpi kuunnella kuin vaikka viistonninen voortti... joka terveimmillään kuulostaa siltä että joku tahtoo sieltä koneen sisältä ulos vasaraa apuna käyttäen.
Ahaa, sähkötoimisella ruiskutuspumpulla ei siis sinällään ole tekemistä tai kytköksiä sähköllä aukeneviin suuttimiin. En kyllä yhtäkkiä keksi mitä etua sillä on sitten mekaaniseen verrattuna. No tietysti tietokoneen on helpompi estää kaasun painaminen...

Juu 'sähkötoiminen' on oikeastaan perustaltaan perinteinen mekaaninen jakajapumppu jossa säätötoiminteet tapahtuvat sähköllä.
VP44 on kai sähköinen ajoitussäätö ja sähköinen määränsäätö (jotka säädöt yksittäisinä taitavat mennä vähän toistensa tontille).

Sähköllä saadaan ainakin tarkempi säädin - tai siis säädön ohjelma tehdään sellainen kuin halutaan. Esim kierrosluku saadaan pysymään koko ajan tarkalleen 1674 rpm jos halutaan, kuormituksen vaihtelusta riippumatta. Perinteinen mekaanineen säädinhän elää aina enemmän tai vähemmän kuorman mukana. Myös säädön nopeus on kai yksittäisen ruiskutuksen luokkaa (määräsolenoidi anostelee jokaisen ruuttauksen). Myös ruiskutuksen ajoitus ja sen säätö tilanteen mukaan saadaan tarkemmaksi.
Pumpun elämän ohjaus muun moottorielektroniikan toiveiden mukaiseksi on mahdollista sähköohjauksen myötä, vivuilla ja vaijereillahan se on käytännössä mahdotonta.
Kun ei kokemusta, niin pelaako kiekkovantaat hyvin savisemmilla mailla? Kevytmuokattuja maita suurin osa.

Siemenpuolen kylvövantaista ilmeisesti kyse?
Huonosti muokatulla voi riittävän kylvösyvyyden saavuttaminen olla vaikeampaa. Vaatii enemmän painatusta.
Oikeasti syvään kylvö (esim papu) voi olla lähes mahdotonta. Vähän riippuu koneestakin ja kiekon profiiilsta.
Metsätalous / Vs: polttopuut
: 30.04.24 - klo:21:40
Ei ne oljet kunnolla kuivia ole puintipäivänä. Pikkupaalaimella on oppinut koska oljet ovat kuivia. Puintia seuraavana päivänä karhotus ja paalaus ni sitten on kuivia.

Ja jos joukossa on jotain vihreää (juolaa, rikkoja, 2. lähdön kauraa tms) niin saa kuivatella useammankin päivän..
Jonkinlainen ristiriita siinä että ei kannata mutta pelto pysyy kalliina.
Monta juttuahan tässä on...

- moni viljatila ei järkevästi työllistä kuin osa-aikaisesti, ei siis myöskään voi antaa täyttä toimeentuloa
- tilakohtaiset erot ovat suuria, löytyy myös melko hyvin kannattavia tiloja
- viljasta ei maailmalla ole pulaa maksukykyisten ostajien markkinoilla, sodistakin huolimatta.  Päinvastoin.
- pohjoinen kotimaamme ei ole ilmastoltaan kilpailukykyinen tuotantoalue parempiin verrattuna
- omassa toiminnassammekin olisi hiukan tarkastelun paikkaa...
Sivuja: [1] 2 3 ... 294