Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Stig - 19.12.14 - klo:23:53
-
Kuinka monelle teistä maatalousyrittäjistä pääoma ja sen tuotto on se ykkösjuttu?
Minulla on tunne, että Suomessa valtaosa tilallisista pyrkii johonkin muuhun päämäärään tai sitten ei ole päämäärää ollenkaan.
- koko ajan valitetaan, mutta silti toimitaan täsmälleen kuten ennenkin tai niin kuin naapurissa.
- syy on aina jossain muualla.
- ajatellaan että maailma ei muutu ja jos muuttuukin, niin se ei koske minua.
- mitkä maailmanmarkkinat?
- ilmainen lippahattu on rahaakin arvokkaampi.
- oma työ on ilmaista ja oma pääoma ei tarvitse korkoa.
- huipputuotos tuo automaattisesti huipputuoton.
- ei kannata tehdä siten mikä meidän tilalla toimii, vaan siten että se näyttää ulkopuolisille siltä miltä kuvittelemme sen näyttävän.
- kaupalliset toimijat tarjoavat minulle taatusti toimivat konseptit.
- se joka on mennyt ylös tai alas, myös pysyy siellä.
-
Pitäis jotenkin keppuloida kymmenkunta vuotta investoimatta kun vetivät maton alta luopumistuen poistamisen suhteen . Jos olisin tiennyt että näin tulee käymään olisin hankkinut 20 vuotta sitten muun työn ja laittanut elikot pois enkä pyrkinyt laajentamaan omilla pää-omilla kun oletin että pärjään tällä konstilla loppuun asti kunniakkaasti ja lopetan velattomana . Pää-omien tuottoa en ole tämmöisessä tilanteessa laskenut ,mutta vielä ennen vuotta 2008 tuntui hyvältä ,nyt on hyvä kun saa rahat riittämään elämiseen .
Päämääräni on siis ihan perusteltu ,näin loppuhuomautuksena ;D
-
Aika hyvä lista :D
-
tai sitten ei ole päämäärää ollenkaan.
Itse veikkaan tätä, lista oli kyllä hyvä. Plussaa.
-
Vaikka läpi kiven perse edellä puuhun... Heti alusta on pitänyt saada lehmiä niin paljo kun mahdollista ja kaikki mahdollinen pelto. En miettinyt mitään muuta. Tiukkaa talouskuria, pääasia että rahat ei pääse loppumaan.
maidontuottaja, Kuopio, klo 10.03 Sokos hotel Puijonsarvi
-
Sanomattakin selvää jos pelkkää rahaa ajattelis niin tuskin tänne kirjoittelisin/lukisin.
Oma tavoite elää päivä kerrallaan ja kehittää tilaa siinä sivussa. Pari asiaa mitkä olen saanut pidettyä ainakin vielä.
-Laskut ja lainat hoidettu ajallaan.
-Rahaa aina tilillä, että voi ruokakaupassa käydä ja auton tankata.
Pitää myös uskaltaa välillä kehua muita eikä vain kadehtia toisten velkoja ;D
-
Emmä oikein tiedä, mulla homma on kasvanut suunnilleen kuten suunnittelinkin, eläinmäärä vaan on jääny rankasti alakanttiin kun aina tulee joku paikalle ja ostaa ne pois, mitä on myynnissä ;D ;D
Työmäärään nähen olen oikein tyytyväinen tulokseen 8)
Tällä hetkellä en ole oikein selvillä, mitä kaikkea muutetaan ja miten mikäkin muutos tai lisävaatimus vaikuttaa lopputulokseen, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen :(
Jos menee synkäksi niin minä pistän pillit pussiin, ei viiskymppisenä kannata mitään velkoja enää ottaa :o
-
Eikö se kuitenkin ole kaikkein tärkeintä, että saa valittaa kuinka huonosti menee :'(
Monella on varmasti kans tavoitteena laajentaa tiluksiaan mahdollisimman paljon, vaikka se ei välttämättä taloudellisesti tuottaisikaan.
-
Eikö se kuitenkin ole kaikkein tärkeintä, että saa valittaa kuinka huonosti menee :'(
Monella on varmasti kans tavoitteena laajentaa tiluksiaan mahdollisimman paljon, vaikka se ei välttämättä taloudellisesti tuottaisikaan.
Tuo on mahdollisesti totta. Vaikka verokalenterissa ei keikkuisikaan kärkisijoilla, hiljakseen kertyvän maa- ja metsäomaisuuden merkitys ei ole vähäinen. Lisäksi vielä tämän omaisuusmassan siirtyminen seuraavalle viljelijäsukupolvelle on edullista, huomattavasti edullisempaa kuin pörssiosakkeiden, arvometallien, muiden kiinteistöjen tai käteisen. Siis lahja- tai perintömielessä. Lisäksi toistaiseksi maatalousmaa-omaisuutta ei ole kovin verotettu.
Lopuksi, lainakorot ovat olleet pohjamudissa kymmenen vuoden ajan, eli usein mainitut lainariskit eivät ole toteutuneet kohta yhden viljelijäsukupolven aikana ollenkaan. Laajentamisesta sivuun jättäytyneet ovat karttaneet tätä toteutumattomaksi jäänyttä riskiä. Nämä myös kokevat tilanteensa jotenkin syrjimisenä, kuin laajentaneella kanssaviljelijällä olisi annettu jotakin perusteetonta etua, esimerkiksi maataloustukien muodossa, vaikka ovat lähinnä onnistuneet rakennemuutoksen ajoittamisessa ja lainaratkaisuissaan hyvin.
-SS-
-
Nuorempi polvi ei ole kokenut 90-luvun vaihteen korkoja joita on nyt venäjällä.
Toisaalta mitä sitä haalimaan itselleen pelto-omaisuutta jonka arvon täytyisi kaikkien realististen odotteiden ja järjenkin mukaan laskea tulevaisuudessa ellei tilalla ole sitä jatkajaa työlleen. :-\ Muutenhan SS kirjoittaa ihan faktaa
-
ja eikös noita jatkamattomia tiloja ole yllättävän monta suomen kamaralla. taitaa loppua jotain aika piankin... kun kuuntelee että nuorisoa ei kiinnosta orjuus ja vanhat vanhenee koko ajan.
-
Mun mielestä suomalaisen tilan pahin menestyksen kompastuskivi on vuokrapellot. Ne kun ei oikeasti tuota yhtään mitään jos ei juuri sinä vuonna onnistu tekemään tulosta. Nämä jotka ostelee ylihintaan ovat niitä jotka ovat tulevaisuuden menestyjiä. Ostava siukupolvi ei välttämättä rikastu mutta seuraava kylläkin. Hieman on viellä sellainen kutina että maa ei välttämättä pidä olla peltoa vaan mielummin puuta.
-
Ostava siukupolvi ei välttämättä rikastu mutta seuraava kylläkin. Hieman on viellä sellainen kutina että maa ei välttämättä pidä olla peltoa vaan mielummin puuta.
;D
-
Mun mielestä suomalaisen tilan pahin menestyksen kompastuskivi on vuokrapellot. Ne kun ei oikeasti tuota yhtään mitään jos ei juuri sinä vuonna onnistu tekemään tulosta. Nämä jotka ostelee ylihintaan ovat niitä jotka ovat tulevaisuuden menestyjiä. Ostava siukupolvi ei välttämättä rikastu mutta seuraava kylläkin. Hieman on viellä sellainen kutina että maa ei välttämättä pidä olla peltoa vaan mielummin puuta.
Seuraavalla sukupolvellakin on varaa ostaa ylihintaista peltoa, jos edeltäväkin sen tekee. Jos tuosta kelkasta putoaa joutuu sitten joku sukupolvi ajamaan tilan alas.
-
Einikö se lauloi tuota "rahaa rahaa rahaa"-laulua, vaiko joku muu? :-X
-
Einikö se lauloi tuota "rahaa rahaa rahaa"-laulua, vaiko joku muu? :-X
Abballa oli kolmesti moneytä, vaikka niitä oli neljä :'(
-
Einikö se lauloi tuota "rahaa rahaa rahaa"-laulua, vaiko joku muu? :-X
Abballa oli kolmesti moneytä, vaikka niitä oli neljä :'(
Kukahan niistä oli sitten se persaukinen?
-
Mun mielestä suomalaisen tilan pahin menestyksen kompastuskivi on vuokrapellot. Ne kun ei oikeasti tuota yhtään mitään jos ei juuri sinä vuonna onnistu tekemään tulosta. Nämä jotka ostelee ylihintaan ovat niitä jotka ovat tulevaisuuden menestyjiä. Ostava siukupolvi ei välttämättä rikastu mutta seuraava kylläkin. Hieman on viellä sellainen kutina että maa ei välttämättä pidä olla peltoa vaan mielummin puuta.
Olen samaa mieltä kanssasi, myös Make lienee oikeassa.
-
Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut
-
Einikö se lauloi tuota "rahaa rahaa rahaa"-laulua, vaiko joku muu? :-X
Abballa oli kolmesti moneytä, vaikka niitä oli neljä :'(
Kukahan niistä oli sitten se persaukinen?
Se parraton ukko näytti peppuveikolta ;D
-
Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut
Kannattaa ehkä ihan huvikseen laskea vaikka 100 ha vuotuinen hakkuu ja hoitotyöt vuotta kohden. Näitä kun ynnäilee niin pääsee johonkin lukuun mikä tipahtaa kassaan vuosittain. Peltopuolella ei pääse samaan kuin vuokraamalls pelto pois. Eli pellosta saa korvausta tehtyä työtä vastaan mikä on yllätykseksi metsätöissä pienempi mutta metsästä saa teetättämällä työt enemmin omaan taskuun.
-
Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut
Kannattaa ehkä ihan huvikseen laskea vaikka 100 ha vuotuinen hakkuu ja hoitotyöt vuotta kohden. Näitä kun ynnäilee niin pääsee johonkin lukuun mikä tipahtaa kassaan vuosittain. Peltopuolella ei pääse samaan kuin vuokraamalls pelto pois. Eli pellosta saa korvausta tehtyä työtä vastaan mikä on yllätykseksi metsätöissä pienempi mutta metsästä saa teetättämällä työt enemmin omaan taskuun.
Muistitko vähentää myös hoito ja uudistus menot metsätuloista? Laske myös niille korot sille 100 vuodelle. Ensimmäinen tulo tule n.30 vuoden kohdalla kun kaikki hoitotyöt on endin tehty ja maksettu.
-
Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut
Kannattaa ehkä ihan huvikseen laskea vaikka 100 ha vuotuinen hakkuu ja hoitotyöt vuotta kohden. Näitä kun ynnäilee niin pääsee johonkin lukuun mikä tipahtaa kassaan vuosittain. Peltopuolella ei pääse samaan kuin vuokraamalls pelto pois. Eli pellosta saa korvausta tehtyä työtä vastaan mikä on yllätykseksi metsätöissä pienempi mutta metsästä saa teetättämällä työt enemmin omaan taskuun.
Muistitko vähentää myös hoito ja uudistus menot metsätuloista? Laske myös niille korot sille 100 vuodelle. Ensimmäinen tulo tule n.30 vuoden kohdalla kun kaikki hoitotyöt on endin tehty ja maksettu.
Sulla ei taida olla 100 ha metsää jos joudut korkoja töillesi laskemaan. Käytännössä vähennetään hoitotyöt siitä jokavuotisesta hakkuusta. Käytännössä laskeskelin että jos käyttää 2000 euroa hoitoihin vuodessa joka vuosi niin aika paljon on sekä istutettu että raivailtu.
Verottaja sitten vie aika paljon ja samoin mahdolliset lainakulut korkoineen ja lyhennyksin mutta jos maat on jotain esi-isien perintöä niin ne ei ole kovin kummoset.
Nämä asiathan ei ole viljelijälle kauhean outoja.
-
Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut
Kannattaa ehkä ihan huvikseen laskea vaikka 100 ha vuotuinen hakkuu ja hoitotyöt vuotta kohden. Näitä kun ynnäilee niin pääsee johonkin lukuun mikä tipahtaa kassaan vuosittain. Peltopuolella ei pääse samaan kuin vuokraamalls pelto pois. Eli pellosta saa korvausta tehtyä työtä vastaan mikä on yllätykseksi metsätöissä pienempi mutta metsästä saa teetättämällä työt enemmin omaan taskuun.
Muistitko vähentää myös hoito ja uudistus menot metsätuloista? Laske myös niille korot sille 100 vuodelle. Ensimmäinen tulo tule n.30 vuoden kohdalla kun kaikki hoitotyöt on endin tehty ja maksettu.
Sulla ei taida olla 100 ha metsää jos joudut korkoja töillesi laskemaan. Käytännössä vähennetään hoitotyöt siitä jokavuotisesta hakkuusta. Käytännössä laskeskelin että jos käyttää 2000 euroa hoitoihin vuodessa joka vuosi niin aika paljon on sekä istutettu että raivailtu.
Verottaja sitten vie aika paljon ja samoin mahdolliset lainakulut korkoineen ja lyhennyksin mutta jos maat on jotain esi-isien perintöä niin ne ei ole kovin kummoset.
Nämä asiathan ei ole viljelijälle kauhean outoja.
Ehkä siellä etelässä metsästä saattaa tullakkin jotain oikeaa (korko)tuloa, tosin ootte niin pöljiä että maksatte siitäkin liikaa ::) ;D
-
Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut
Kannattaa ehkä ihan huvikseen laskea vaikka 100 ha vuotuinen hakkuu ja hoitotyöt vuotta kohden. Näitä kun ynnäilee niin pääsee johonkin lukuun mikä tipahtaa kassaan vuosittain. Peltopuolella ei pääse samaan kuin vuokraamalls pelto pois. Eli pellosta saa korvausta tehtyä työtä vastaan mikä on yllätykseksi metsätöissä pienempi mutta metsästä saa teetättämällä työt enemmin omaan taskuun.
Muistitko vähentää myös hoito ja uudistus menot metsätuloista? Laske myös niille korot sille 100 vuodelle. Ensimmäinen tulo tule n.30 vuoden kohdalla kun kaikki hoitotyöt on endin tehty ja maksettu.
Sulla ei taida olla 100 ha metsää jos joudut korkoja töillesi laskemaan. Käytännössä vähennetään hoitotyöt siitä jokavuotisesta hakkuusta. Käytännössä laskeskelin että jos käyttää 2000 euroa hoitoihin vuodessa joka vuosi niin aika paljon on sekä istutettu että raivailtu.
Verottaja sitten vie aika paljon ja samoin mahdolliset lainakulut korkoineen ja lyhennyksin mutta jos maat on jotain esi-isien perintöä niin ne ei ole kovin kummoset.
Nämä asiathan ei ole viljelijälle kauhean outoja.
Ja näissä laskelmissa mainittavan arvoista missä se pelto tai metsä sijaitsee ::)
Näillä nurkilla ihan turha ajatella että kukaan saisi samaa tuloa metsästä kuin pellosta vuorkaamalla, ei millään. Mulla kumpaakin OMAA (no, pankinkin) yli 100ha eikä metsätuloilla juhlita, vaikka metsät keskimääräistä paremmassa kunnossa.
Pellot on kylläkin tiptop kunnossa, mutta ei niiden tarvitsisi vuokratessa olla kuin olemassa oikealla alueella. Kunnolla ei näillä nurkilla mitään väliä hintaan, maalaji ja sijainti määrää hinnan.
Sama millaista peltoa vuokraa tuon 100ha, se tuottaa enemmän kuin sama määrä metsää. Ja viljelemällä pitää tulla enemmän, muuten on turhaa hommaa :-\ Jos tulee vähemmän kuin alle alueen keskimääräisen vuokrahinnan, pitää katella peiliin ja miettiä mikä menee väärin. Se kannattavuus kriisin jälkien seuraaminen saattaa johtaa sinne konekauppaan :) Sama pätee metsäpuolellekin, ei saa puhua kannattavuudesta poikkipuolista sanaa jos on varaa harrastaa kymmenien/satojen tuhansien koneilla metsässä.
Metsuri hoitaa kuitenkin sitä metsää aika halvalla vrt. omat kalliit koneet :-X
-
Mun mielestä suomalaisen tilan pahin menestyksen kompastuskivi on vuokrapellot. Ne kun ei oikeasti tuota yhtään mitään jos ei juuri sinä vuonna onnistu tekemään tulosta. Nämä jotka ostelee ylihintaan ovat niitä jotka ovat tulevaisuuden menestyjiä. Ostava siukupolvi ei välttämättä rikastu mutta seuraava kylläkin. Hieman on viellä sellainen kutina että maa ei välttämättä pidä olla peltoa vaan mielummin puuta.
Anteeksi nyt vaan, mutta mielestäni suurin Suomalaisen maatilan kompastuskivi on vemssiäinen itsepetosmentaliteetti, jossa silmät kirkkaina yritetään keksiä tekosytä kannattamattomille investoinneille.
-
100 hehtaaria suurin piirtein kumpaakin(peltoo ehkä enemmän jos tukikelvottomat lasketaan mukaan), niin kyllä se suurin tili tulee sieltä pellosta ja navetasta. Mitä tuossa nuita mehtä hommia on teetetty(vähemmän itse tehtynä) kohdentaisin ne kulut sille alalle mihin ne kohdistuu, enkä sinne missä paras metsä kasvaa. Puun kasvullekin paikalla on väliä.
Mulla alku aikoina verotoimisto kyseli metsätalouden menojen perään "miten on mahdolista että 2 vuodessa saat näin isot menot aikaan metsätalouteen, vaikka tilanpidon aloitamisesta on vähän aikaa?" Vastasin että "Kaksi jätkää kun juoksee metsässä kiekkaan sahan kanssa, niin alkaa niitä kuluja syntymään!"
-
Einikö se lauloi tuota "rahaa rahaa rahaa"-laulua, vaiko joku muu? :-X
Abballa oli kolmesti moneytä, vaikka niitä oli neljä :'(
Vicky Rosti ainakin tuota lauloi ja se on cover Abban Money:sta
https://www.youtube.com/watch?v=Z2u2bH4qiHk
-
Pellossa on se mystinen vuokraus mahdollisuus joka käänyää kaiken päälaelleen. Muuten jos vertaa 100 ha: n metsää ja saman kokoista peltoa niin metsästä jää noin 15-20000 vuodessa tekemättä yhtään mitään. Pellolle taas jos pyydät urakoitaijan tekemään kaiken niin on siinä rajoilla että joudut viellä hieman laittamaan lisää joulukuussa että kaikki tulee maksettua nyky viljanhinnoilla. Eli hyvä jos vuosittaisesta 100000 tonnin liikevaihdosta jää pellolla yhtään mitään jos kaiken teetättää. Toisaalta jos itse tekee työt niin metsässä ei jää kuin känsät mutta pellolla saa työstä palkan. Tähän perustuu systeemi että tilalla pitää olla peltoa ja eläimiä jotta saa tuloa mutta metsä on jotain mistä tulee tyhjää rahaa. Varsin moni sitä ei huomaa koska se ohjautuu tilan infran rakentamiseen eli kankkulan kaivoon. Kqiken tämän siis kyllä kaataa ne vukratut pellot mutta harvalla ne pellot on siinä käytössä.
-
Jos 100 ha metsää kasvaa vuodessa 400 mottia, ei siitä kauheasti tuloa tuu. Olisko 15000- kulut. 100 ha peltoa tuottaa vuokrana 50-60000. Tällälailla täällä missä kasvavat maat on raivattu pelloksi ja tuulet haittaa metsänkasvua.
-
Maataloudessa metsä on pankki johon ohjataan hyvinä vuosina rahaa jemmaan, mistä voidaan tarvittassa rahoittaa toimintaa.
-
Jos 100 ha metsää kasvaa vuodessa 400 mottia, ei siitä kauheasti tuloa tuu. Olisko 15000- kulut. 100 ha peltoa tuottaa vuokrana 50-60000. Tällälailla täällä missä kasvavat maat on raivattu pelloksi ja tuulet haittaa metsänkasvua.
Niin mä laskin että pääsisi parhaimmillaan noin 22 tonnin tuloihin hyvillä kasvupaikoilla ja siitä sitten kulut ( 5000) pois. Eli siinä 15 kieppeillä olisi verotettava tulo tekemättä mitään.
Tossa pellossa on mielenkiintoinen yhtälö eli kun pääsee juuri ja juuri nolla tulokseen kun teetättää hommat eli itse tehden saa kunnon palkkaa mutta siihen se sitten jää. Sitten kuitenkin tökätään 100 hehtaarille sen 50000 vuokraa niin minusta nämä vuokrarahat ei oteta mistään muualta kuin isäntäväen selkänahasta tai vaikka sieltä tuottamattomasta mettästä. Tähän perustuu ajatus että pellon vuokraaminen viljelyskäyttöön voi olla tilalle todella raskas taakka. Eli elämäntyö tulee tehtyä mutta mitään ei jää.
-
Pelto on tällä hetkellä niskan päällä, jos alueella maksetaan hyviä vuokria. Mukana on kuitenkin hirmuisesti poliittista riskiä. Metsästä voidaan lopettaa kaikki yhteiskunnan maksamat tuet ja silti se kasvaa hyvillä pohjilla viidestä motista ylöspäin, joka vuosi. Merkitystä on silläkin, että jos maata joudutaan realisoimaan, niin kuka ostaa peltoa, jos kaikki naapurit ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Metsän ostaja voi tulla vaikka Helsingistä hankkimaan metsää jonkun säätiön nimiin.
-
Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut
Kannattaa ehkä ihan huvikseen laskea vaikka 100 ha vuotuinen hakkuu ja hoitotyöt vuotta kohden. Näitä kun ynnäilee niin pääsee johonkin lukuun mikä tipahtaa kassaan vuosittain. Peltopuolella ei pääse samaan kuin vuokraamalls pelto pois. Eli pellosta saa korvausta tehtyä työtä vastaan mikä on yllätykseksi metsätöissä pienempi mutta metsästä saa teetättämällä työt enemmin omaan taskuun.
Muistitko vähentää myös hoito ja uudistus menot metsätuloista? Laske myös niille korot sille 100 vuodelle. Ensimmäinen tulo tule n.30 vuoden kohdalla kun kaikki hoitotyöt on endin tehty ja maksettu.
Sulla ei taida olla 100 ha metsää jos joudut korkoja töillesi laskemaan. Käytännössä vähennetään hoitotyöt siitä jokavuotisesta hakkuusta. Käytännössä laskeskelin että jos käyttää 2000 euroa hoitoihin vuodessa joka vuosi niin aika paljon on sekä istutettu että raivailtu.
Verottaja sitten vie aika paljon ja samoin mahdolliset lainakulut korkoineen ja lyhennyksin mutta jos maat on jotain esi-isien perintöä niin ne ei ole kovin kummoset.
Nämä asiathan ei ole viljelijälle kauhean outoja.
Ja näissä laskelmissa mainittavan arvoista missä se pelto tai metsä sijaitsee ::)
Näillä nurkilla ihan turha ajatella että kukaan saisi samaa tuloa metsästä kuin pellosta vuorkaamalla, ei millään. Mulla kumpaakin OMAA (no, pankinkin) yli 100ha eikä metsätuloilla juhlita, vaikka metsät keskimääräistä paremmassa kunnossa.
Pellot on kylläkin tiptop kunnossa, mutta ei niiden tarvitsisi vuokratessa olla kuin olemassa oikealla alueella. Kunnolla ei näillä nurkilla mitään väliä hintaan, maalaji ja sijainti määrää hinnan.
Sama millaista peltoa vuokraa tuon 100ha, se tuottaa enemmän kuin sama määrä metsää. Ja viljelemällä pitää tulla enemmän, muuten on turhaa hommaa :-\ Jos tulee vähemmän kuin alle alueen keskimääräisen vuokrahinnan, pitää katella peiliin ja miettiä mikä menee väärin. Se kannattavuus kriisin jälkien seuraaminen saattaa johtaa sinne konekauppaan :) Sama pätee metsäpuolellekin, ei saa puhua kannattavuudesta poikkipuolista sanaa jos on varaa harrastaa kymmenien/satojen tuhansien koneilla metsässä.
Metsuri hoitaa kuitenkin sitä metsää aika halvalla vrt. omat kalliit koneet :-X
En tiedä miten saat yhdistettyä metsurin hommat omiin koneisiin... :D
Mun mielestäni moottorisahaa ja raivaussahaa kannattavampaa investointia on vaikea keksiä. Ovat käytännössä ilmaisia. Niitä pitää vaan käyttää. Itse ostin tilinpäätökseen 200 litraa pienkonebensiiniä ja kuittien perusteella tein tarkastelun ja laskelman, että 2 vuotta, niin bensat poltettu...
Raskaampi kalustokin on perusteltavissa, jos sille on käyttöä ja hankintahinta on sellainen, että voi olettaa saavansa jälleenmyynnissä huomattavan osan investoinnista takaisin.
-
Pellossa on se mystinen vuokraus mahdollisuus joka käänyää kaiken päälaelleen. Muuten jos vertaa 100 ha: n metsää ja saman kokoista peltoa niin metsästä jää noin 15-20000 vuodessa tekemättä yhtään mitään. Pellolle taas jos pyydät urakoitaijan tekemään kaiken niin on siinä rajoilla että joudut viellä hieman laittamaan lisää joulukuussa että kaikki tulee maksettua nyky viljanhinnoilla. Eli hyvä jos vuosittaisesta 100000 tonnin liikevaihdosta jää pellolla yhtään mitään jos kaiken teetättää. Toisaalta jos itse tekee työt niin metsässä ei jää kuin känsät mutta pellolla saa työstä palkan. Tähän perustuu systeemi että tilalla pitää olla peltoa ja eläimiä jotta saa tuloa mutta metsä on jotain mistä tulee tyhjää rahaa. Varsin moni sitä ei huomaa koska se ohjautuu tilan infran rakentamiseen eli kankkulan kaivoon. Kqiken tämän siis kyllä kaataa ne vukratut pellot mutta harvalla ne pellot on siinä käytössä.
Kyllä 100 miljoonan liikevaihdosta 100ha peltoalalata jotain ruokarahoja pitäis jäädä käteen.
Täällä missä metsä ei kasva ja peltoakaan ei kukaan vuokraa, on pakko keskittyä navetan puolelle ja peltotukien saamiseen.
Metsää meillä on aika reippaastikkin tuo 100ha, mutta itse koen metsänhoidon kyllä turhana rasitteena maataloustöiden ohessa.
Tosin terminaattori sanoikin että ihan hyvänä pankkina se toimii, vaikka paskaa korkoa tuottaakin.
Ja on tällä seudulla niitä liki 1000ha maaherrojakin, silti tuntuvat kadehtivan muita ???
-
Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut
Kannattaa ehkä ihan huvikseen laskea vaikka 100 ha vuotuinen hakkuu ja hoitotyöt vuotta kohden. Näitä kun ynnäilee niin pääsee johonkin lukuun mikä tipahtaa kassaan vuosittain. Peltopuolella ei pääse samaan kuin vuokraamalls pelto pois. Eli pellosta saa korvausta tehtyä työtä vastaan mikä on yllätykseksi metsätöissä pienempi mutta metsästä saa teetättämällä työt enemmin omaan taskuun.
Muistitko vähentää myös hoito ja uudistus menot metsätuloista? Laske myös niille korot sille 100 vuodelle. Ensimmäinen tulo tule n.30 vuoden kohdalla kun kaikki hoitotyöt on endin tehty ja maksettu.
Sulla ei taida olla 100 ha metsää jos joudut korkoja töillesi laskemaan. Käytännössä vähennetään hoitotyöt siitä jokavuotisesta hakkuusta. Käytännössä laskeskelin että jos käyttää 2000 euroa hoitoihin vuodessa joka vuosi niin aika paljon on sekä istutettu että raivailtu.
Verottaja sitten vie aika paljon ja samoin mahdolliset lainakulut korkoineen ja lyhennyksin mutta jos maat on jotain esi-isien perintöä niin ne ei ole kovin kummoset.
Nämä asiathan ei ole viljelijälle kauhean outoja.
Ja näissä laskelmissa mainittavan arvoista missä se pelto tai metsä sijaitsee ::)
Näillä nurkilla ihan turha ajatella että kukaan saisi samaa tuloa metsästä kuin pellosta vuorkaamalla, ei millään. Mulla kumpaakin OMAA (no, pankinkin) yli 100ha eikä metsätuloilla juhlita, vaikka metsät keskimääräistä paremmassa kunnossa.
Pellot on kylläkin tiptop kunnossa, mutta ei niiden tarvitsisi vuokratessa olla kuin olemassa oikealla alueella. Kunnolla ei näillä nurkilla mitään väliä hintaan, maalaji ja sijainti määrää hinnan.
Sama millaista peltoa vuokraa tuon 100ha, se tuottaa enemmän kuin sama määrä metsää. Ja viljelemällä pitää tulla enemmän, muuten on turhaa hommaa :-\ Jos tulee vähemmän kuin alle alueen keskimääräisen vuokrahinnan, pitää katella peiliin ja miettiä mikä menee väärin. Se kannattavuus kriisin jälkien seuraaminen saattaa johtaa sinne konekauppaan :) Sama pätee metsäpuolellekin, ei saa puhua kannattavuudesta poikkipuolista sanaa jos on varaa harrastaa kymmenien/satojen tuhansien koneilla metsässä.
Metsuri hoitaa kuitenkin sitä metsää aika halvalla vrt. omat kalliit koneet :-X
En tiedä miten saat yhdistettyä metsurin hommat omiin koneisiin... :D
Mun mielestäni moottorisahaa ja raivaussahaa kannattavampaa investointia on vaikea keksiä. Ovat käytännössä ilmaisia. Niitä pitää vaan käyttää. Itse ostin tilinpäätökseen 200 litraa pienkonebensiiniä ja kuittien perusteella tein tarkastelun ja laskelman, että 2 vuotta, niin bensat poltettu...
Raskaampi kalustokin on perusteltavissa, jos sille on käyttöä ja hankintahinta on sellainen, että voi olettaa saavansa jälleenmyynnissä huomattavan osan investoinnista takaisin.
Mä ostin saman verran teräketjuöljyä ja sekin pitäis olla parin vuoden päästä käytetty. Joka nurkka olisi täynnä niitä tyhjiä öljykanistereita, jos en ostais tynnyreitä >:(
-
Vaikka puusta on tehty rahaa, niin maanomistaja ei ole silti rikastunut
Kannattaa ehkä ihan huvikseen laskea vaikka 100 ha vuotuinen hakkuu ja hoitotyöt vuotta kohden. Näitä kun ynnäilee niin pääsee johonkin lukuun mikä tipahtaa kassaan vuosittain. Peltopuolella ei pääse samaan kuin vuokraamalls pelto pois. Eli pellosta saa korvausta tehtyä työtä vastaan mikä on yllätykseksi metsätöissä pienempi mutta metsästä saa teetättämällä työt enemmin omaan taskuun.
Muistitko vähentää myös hoito ja uudistus menot metsätuloista? Laske myös niille korot sille 100 vuodelle. Ensimmäinen tulo tule n.30 vuoden kohdalla kun kaikki hoitotyöt on endin tehty ja maksettu.
Sulla ei taida olla 100 ha metsää jos joudut korkoja töillesi laskemaan. Käytännössä vähennetään hoitotyöt siitä jokavuotisesta hakkuusta. Käytännössä laskeskelin että jos käyttää 2000 euroa hoitoihin vuodessa joka vuosi niin aika paljon on sekä istutettu että raivailtu.
Verottaja sitten vie aika paljon ja samoin mahdolliset lainakulut korkoineen ja lyhennyksin mutta jos maat on jotain esi-isien perintöä niin ne ei ole kovin kummoset.
Nämä asiathan ei ole viljelijälle kauhean outoja.
Ja näissä laskelmissa mainittavan arvoista missä se pelto tai metsä sijaitsee ::)
Näillä nurkilla ihan turha ajatella että kukaan saisi samaa tuloa metsästä kuin pellosta vuorkaamalla, ei millään. Mulla kumpaakin OMAA (no, pankinkin) yli 100ha eikä metsätuloilla juhlita, vaikka metsät keskimääräistä paremmassa kunnossa.
Pellot on kylläkin tiptop kunnossa, mutta ei niiden tarvitsisi vuokratessa olla kuin olemassa oikealla alueella. Kunnolla ei näillä nurkilla mitään väliä hintaan, maalaji ja sijainti määrää hinnan.
Sama millaista peltoa vuokraa tuon 100ha, se tuottaa enemmän kuin sama määrä metsää. Ja viljelemällä pitää tulla enemmän, muuten on turhaa hommaa :-\ Jos tulee vähemmän kuin alle alueen keskimääräisen vuokrahinnan, pitää katella peiliin ja miettiä mikä menee väärin. Se kannattavuus kriisin jälkien seuraaminen saattaa johtaa sinne konekauppaan :) Sama pätee metsäpuolellekin, ei saa puhua kannattavuudesta poikkipuolista sanaa jos on varaa harrastaa kymmenien/satojen tuhansien koneilla metsässä.
Metsuri hoitaa kuitenkin sitä metsää aika halvalla vrt. omat kalliit koneet :-X
En tiedä miten saat yhdistettyä metsurin hommat omiin koneisiin... :D
Mun mielestäni moottorisahaa ja raivaussahaa kannattavampaa investointia on vaikea keksiä.
Raskaampi kalustokin on perusteltavissa, jos sille on käyttöä ja hankintahinta on sellainen, että voi olettaa saavansa jälleenmyynnissä huomattavan osan investoinnista takaisin.
Niin, otin mäkin käyttöön vastikään keväällä ostetun moottorishan, toimivia sahoja 4 ja 2 raivuria :) Ne ei olekaan niitä kalliita koneita, joita tarkoitin. Jos löytyy kourakuormaaja riittävällä ulottuvuudella, siihen hakkuuvarustus ym., silti tarvii moottorisahamiestäkin metsissä tai ainakin raivurin kanssa.
Tuolle konekalustolle kun laskee hintaa paljon, ja vielä käyttökulut päälle, ei 100-500 motin harvennusmäärillä hommasa ole mitään järkeä. Metsuri tekee saman työn, risut raivaten ym. 10-15€/m3.
Työn osuus tekee tuolla kalliimmalla taksallakin 500 motin määrällä 7500 erkkiä vuodessa. Maksimi tuntituotos voisi olla 3-4 m3. Tehollisia työtunteja 150 nurkilla, kokonaistyöaika vähintään 200 tuntia. Vaikka laskee niin pienellä polttoainemäärällä kuin 5l/h, tonni menee jo polttoinettakin. Puhumattakaan remonttikuluista joita vääjäämättä tulee, sekä oman työajan käyttö.
Noista kun ynnäilee, ei "kalliskaan" metsuri ole kallis edes tuolla 500 motin vuosittaisella hakkuumäärällä. Joka on kyllä jo melkoinen ensiharvennuksilta/toisilta hakkuilta. Puumäärän jäädessä talvessa luokkaan 200-300 mottia, ei hakkuusta omalla koneella jää edes känsiä käteen :)
Tuo em. 200 tuntia kun isäntä käyttää puiden ajamiseen metsästä pois, metsurin jäljiltä, ja MIETTII miten kaikkea ei kannata omistaa, tekee parhaan tilin.
Metsätöitä ja peltotöitä on ihan turha verrata kannattavuus mielessä, metsässä ei homma kaadu vaikka joku työ myöhästyisi vuodellakin. Pellolla pitää monesti olla lähes päivälleen, joten kalustojen vertaaminen sikäli turhaa. Metsässä ehtii näperellä pikkukalustollakin isoja määriä kun aikaa on. Nimimerkillä puunajokalusto vaatisi kovasti päivitystä, muttakun ei saa mitenkään perusteluta hankintaa järkeväksi. Sama raha tuottaa muualla paremmin, niillä tuotoilla ajattaa vaikka muilla ne kurjimmat ajot :-\
-
Pellossa on se mystinen vuokraus mahdollisuus joka käänyää kaiken päälaelleen. Muuten jos vertaa 100 ha: n metsää ja saman kokoista peltoa niin metsästä jää noin 15-20000 vuodessa tekemättä yhtään mitään. Pellolle taas jos pyydät urakoitaijan tekemään kaiken niin on siinä rajoilla että joudut viellä hieman laittamaan lisää joulukuussa että kaikki tulee maksettua nyky viljanhinnoilla. Eli hyvä jos vuosittaisesta 100000 tonnin liikevaihdosta jää pellolla yhtään mitään jos kaiken teetättää. Toisaalta jos itse tekee työt niin metsässä ei jää kuin känsät mutta pellolla saa työstä palkan. Tähän perustuu systeemi että tilalla pitää olla peltoa ja eläimiä jotta saa tuloa mutta metsä on jotain mistä tulee tyhjää rahaa. Varsin moni sitä ei huomaa koska se ohjautuu tilan infran rakentamiseen eli kankkulan kaivoon. Kqiken tämän siis kyllä kaataa ne vukratut pellot mutta harvalla ne pellot on siinä käytössä.
Kerro ihmeessä miten saa viljanviljelyssä menemään urakointikustannuksiin 1000€/ha? :o
-
Pellossa on se mystinen vuokraus mahdollisuus joka käänyää kaiken päälaelleen. Muuten jos vertaa 100 ha: n metsää ja saman kokoista peltoa niin metsästä jää noin 15-20000 vuodessa tekemättä yhtään mitään. Pellolle taas jos pyydät urakoitaijan tekemään kaiken niin on siinä rajoilla että joudut viellä hieman laittamaan lisää joulukuussa että kaikki tulee maksettua nyky viljanhinnoilla. Eli hyvä jos vuosittaisesta 100000 tonnin liikevaihdosta jää pellolla yhtään mitään jos kaiken teetättää. Toisaalta jos itse tekee työt niin metsässä ei jää kuin känsät mutta pellolla saa työstä palkan. Tähän perustuu systeemi että tilalla pitää olla peltoa ja eläimiä jotta saa tuloa mutta metsä on jotain mistä tulee tyhjää rahaa. Varsin moni sitä ei huomaa koska se ohjautuu tilan infran rakentamiseen eli kankkulan kaivoon. Kqiken tämän siis kyllä kaataa ne vukratut pellot mutta harvalla ne pellot on siinä käytössä.
Kerro ihmeessä miten saa viljanviljelyssä menemään urakointikustannuksiin 1000€/ha? :o
Verottomia hintoja:
Kyntö 60€
Äestys 25€
Kylvö 60€
Siementen ja apulannan siirto, aputöitä 10€
Jyräys, kivien keruutakin 20€
Ruiskutus 2x yht. 40€
Puinti ja viljan kuljetus 130€
Kuivaus 4.5 tonnin sadolla 100€
Pientä sälää, jota teetettävä jokatapauksesa 150€
Noista tulee noin 600€ eli ei riitä tuet.
Mitähän unohtui... Niin, sitten kun lasketaan hehtaarikustannuksia kokonaisuudessaan. Lisätään hintaan omaa työtä, pellon parannukset/hoito, kiinteitä kustannuksia joita rahtityönä teettäenkin jonkinverran. Sekä tärkeimpänä tuotantopanokset; apulanta, siemenet, ks-aineet, kalkki ym. Tonni saadaankin kasaan eikä riitäkään :) Siksi hehtaarilta pitää saada enemmän tuottoa että toteutuneet työnhinnnat pitää olla alempia, että jää sinne viimeiselle viivalle vähintään alueen vuokratasoa vastaava summa :)
-
Metsuri tekee saman työn, risut raivaten ym. 10-15€/m3.
Tee mulle palvelus. Vie se metsuri Vihannin asemalle, lykkää junaan ja lähetä tänne.
Täällä tekee metsurit töitä vain tuntihommina. 30e/h ja tuon on kai pakko sisältää alvi. Eikä noille pojille sitten mikään kannatakkaan. Mm. myrskypuitten katkaisusta olisi metsäyhtiö luvannut euron runko. Ei ottaneet töitä vastaan, ei kannattanut. Tätä keskustelua on turha jatkaa, kun ei taatusti päästä samalle aaltopituudelle. Sen voin sanoa, että kollega osti moton hintaan 25000e sis. alv. Onhan sillä ajettu 40000h ja taisi olla viides omistaja. Mielenkiintoista nähdä kuinka kestää. Kyllä mää silti sijoittaisin panokset tähän motoon, koska siitä saa vielä jotain myydessäkin. Jaa niin, menee 60 senttinen puu läpi, joten onnistuu aivan kaikenlaiset hakkuut... :P
-
Oman moton hankintaa ei puolla asia että hankinta ja kantohinnat ovat liian lähellä toisiaan. Toki moto voi olla ihan järkevä mutta omaan metsänhoitoon yksinään se ei riitä. Raivaussaha taitaakin viellä olla tuottavin maanomistajan laite.
-
Pellossa on se mystinen vuokraus mahdollisuus joka käänyää kaiken päälaelleen. Muuten jos vertaa 100 ha: n metsää ja saman kokoista peltoa niin metsästä jää noin 15-20000 vuodessa tekemättä yhtään mitään. Pellolle taas jos pyydät urakoitaijan tekemään kaiken niin on siinä rajoilla että joudut viellä hieman laittamaan lisää joulukuussa että kaikki tulee maksettua nyky viljanhinnoilla. Eli hyvä jos vuosittaisesta 100000 tonnin liikevaihdosta jää pellolla yhtään mitään jos kaiken teetättää. Toisaalta jos itse tekee työt niin metsässä ei jää kuin känsät mutta pellolla saa työstä palkan. Tähän perustuu systeemi että tilalla pitää olla peltoa ja eläimiä jotta saa tuloa mutta metsä on jotain mistä tulee tyhjää rahaa. Varsin moni sitä ei huomaa koska se ohjautuu tilan infran rakentamiseen eli kankkulan kaivoon. Kqiken tämän siis kyllä kaataa ne vukratut pellot mutta harvalla ne pellot on siinä käytössä.
Kerro ihmeessä miten saa viljanviljelyssä menemään urakointikustannuksiin 1000€/ha? :o
Verottomia hintoja:
Kyntö 60€
Äestys 25€
Kylvö 60€
Siementen ja apulannan siirto, aputöitä 10€
Jyräys, kivien keruutakin 20€
Ruiskutus 2x yht. 40€
Puinti ja viljan kuljetus 130€
Kuivaus 4.5 tonnin sadolla 100€
Pientä sälää, jota teetettävä jokatapauksesa 150€
Noista tulee noin 600€ eli ei riitä tuet.
Mitähän unohtui... Niin, sitten kun lasketaan hehtaarikustannuksia kokonaisuudessaan. Lisätään hintaan omaa työtä, pellon parannukset/hoito, kiinteitä kustannuksia joita rahtityönä teettäenkin jonkinverran. Sekä tärkeimpänä tuotantopanokset; apulanta, siemenet, ks-aineet, kalkki ym. Tonni saadaankin kasaan eikä riitäkään :) Siksi hehtaarilta pitää saada enemmän tuottoa että toteutuneet työnhinnnat pitää olla alempia, että jää sinne viimeiselle viivalle vähintään alueen vuokratasoa vastaava summa :)
Hyvä luettelo, tuosta on mulle vielä hyötyä, kun pitää laskeskella pellon käytölle vaihtoehtoja. :P Mutta vemssiltä olisin halunnut kuulla tuosta urakointikustannuksen ja oman työn kustannusten erosta. Paljonko halvemmalla itse tekee?
-
Pellossa on se mystinen vuokraus mahdollisuus joka käänyää kaiken päälaelleen. Muuten jos vertaa 100 ha: n metsää ja saman kokoista peltoa niin metsästä jää noin 15-20000 vuodessa tekemättä yhtään mitään. Pellolle taas jos pyydät urakoitaijan tekemään kaiken niin on siinä rajoilla että joudut viellä hieman laittamaan lisää joulukuussa että kaikki tulee maksettua nyky viljanhinnoilla. Eli hyvä jos vuosittaisesta 100000 tonnin liikevaihdosta jää pellolla yhtään mitään jos kaiken teetättää. Toisaalta jos itse tekee työt niin metsässä ei jää kuin känsät mutta pellolla saa työstä palkan. Tähän perustuu systeemi että tilalla pitää olla peltoa ja eläimiä jotta saa tuloa mutta metsä on jotain mistä tulee tyhjää rahaa. Varsin moni sitä ei huomaa koska se ohjautuu tilan infran rakentamiseen eli kankkulan kaivoon. Kqiken tämän siis kyllä kaataa ne vukratut pellot mutta harvalla ne pellot on siinä käytössä.
Kerro ihmeessä miten saa viljanviljelyssä menemään urakointikustannuksiin 1000€/ha? :o
Verottomia hintoja:
Kyntö 60€
Äestys 25€
Kylvö 60€
Siementen ja apulannan siirto, aputöitä 10€
Jyräys, kivien keruutakin 20€
Ruiskutus 2x yht. 40€
Puinti ja viljan kuljetus 130€
Kuivaus 4.5 onnin sadolla 100€
Pientä sälää, jota teetettävä jokatapauksesa 150€
Noista tulee noin 600€ eli ei riitä tuet.
Mitähän unohtui... Niin, sitten kun lasketaan hehtaarikustannuksia kokonaisuudessaan. Lisätään hintaan omaa työtä, pellon parannukset/hoito, kiinteitä kustannuksia joita rahtityönä teettäenkin jonkinverran. Sekä tärkeimpänä tuotantopanokset; apulanta, siemenet, ks-aineet, kalkki ym. Tonni saadaankin kasaan eikä riitäkään :) Siksi hehtaarilta pitää saada enemmän tuottoa että toteutuneet työnhinnnat pitää olla alempia, että jää sinne viimeiselle viivalle vähintään alueen vuokratasoa vastaava summa :)
Hyvä luettelo, tuosta on mulle vielä hyötyä, kun pitää laskeskella pellon käytölle vaihtoehtoja. :P Mutta vemssiltä olisin halunnut kuulla tuosta urakointikustannuksen ja oman työn kustannusten erosta. Paljonko halvemmalla itse tekee?
En mä halvemmalla teekään ja siksi olen sitä mieltä että peltoviljely menee käytännössä +-0 kun oma palkka otetaan pois. Pitää kuitenkin huomioida että palkan toki saa kaikelle tekemälleen. Itse en tiedä mistä väki repii ne 5-600 egen vuokran maksukyvyn. Itse ajattelen että ne tulee selkänahasta.
Metsässä kaikki on toisin koska jls ulkoistat aivan kaiken niin saat vaivaisen 150 hehtaaria kohti. Jos rupeet itse tekemään niin saat känsät mutta ei välttämättä palkkaa. Siinä siis se ero että toinen tuo elannon jos viittii tehdä työt mutta ei ylimääräistä ja toinen tuo ylimääräisen mutta ei toimentuloa. Tarttee muistaa että viidessä päivässä raivaa 100 hehtaarin vuotuiset raivaukset jos viittii joka vuosi raivata nuo 5 päivää. Ja siinä säästää sen noin 1500 egeä.
-
Mun mielestä suomalaisen tilan pahin menestyksen kompastuskivi on vuokrapellot. Ne kun ei oikeasti tuota yhtään mitään jos ei juuri sinä vuonna onnistu tekemään tulosta. Nämä jotka ostelee ylihintaan ovat niitä jotka ovat tulevaisuuden menestyjiä. Ostava siukupolvi ei välttämättä rikastu mutta seuraava kylläkin. Hieman on viellä sellainen kutina että maa ei välttämättä pidä olla peltoa vaan mielummin puuta.
Anteeksi nyt vaan, mutta mielestäni suurin Suomalaisen maatilan kompastuskivi on vemssiäinen itsepetosmentaliteetti, jossa silmät kirkkaina yritetään keksiä tekosytä kannattamattomille investoinneille.
See oon varmaan monesti näinkin 8)
-
Mun mielestä suomalaisen tilan pahin menestyksen kompastuskivi on vuokrapellot. Ne kun ei oikeasti tuota yhtään mitään jos ei juuri sinä vuonna onnistu tekemään tulosta. Nämä jotka ostelee ylihintaan ovat niitä jotka ovat tulevaisuuden menestyjiä. Ostava siukupolvi ei välttämättä rikastu mutta seuraava kylläkin. Hieman on viellä sellainen kutina että maa ei välttämättä pidä olla peltoa vaan mielummin puuta.
Anteeksi nyt vaan, mutta mielestäni suurin Suomalaisen maatilan kompastuskivi on vemssiäinen itsepetosmentaliteetti, jossa silmät kirkkaina yritetään keksiä tekosytä kannattamattomille investoinneille.
See oon varmaan monesti näinkin 8)
Täähän on toinen puoli. Maanviljelijähän on vaan siitä omituinen veijari että se vie lähes kaikki rahansa aina konekauppiaalle. Itse en ihan heti kyllä lukeudu tohon kategoriaan vaikka kalusto onkin suht uutta ja joidenkin mielestä hienoa. niitä koneita kun ei ole hirveästi ylimääräisiä ja muutamilla hassuilla laitteilla käyttöaste on varsin korkea.
-
Jos 100 ha metsää kasvaa vuodessa 400 mottia, ei siitä kauheasti tuloa tuu. Olisko 15000- kulut. 100 ha peltoa tuottaa vuokrana 50-60000. Tällälailla täällä missä kasvavat maat on raivattu pelloksi ja tuulet haittaa metsänkasvua.
Niin mä laskin että pääsisi parhaimmillaan noin 22 tonnin tuloihin hyvillä kasvupaikoilla ja siitä sitten kulut ( 5000) pois. Eli siinä 15 kieppeillä olisi verotettava tulo tekemättä mitään.
Tossa pellossa on mielenkiintoinen yhtälö eli kun pääsee juuri ja juuri nolla tulokseen kun teetättää hommat eli itse tehden saa kunnon palkkaa mutta siihen se sitten jää. Sitten kuitenkin tökätään 100 hehtaarille sen 50000 vuokraa niin minusta nämä vuokrarahat ei oteta mistään muualta kuin isäntäväen selkänahasta tai vaikka sieltä tuottamattomasta mettästä. Tähän perustuu ajatus että pellon vuokraaminen viljelyskäyttöön voi olla tilalle todella raskas taakka. Eli elämäntyö tulee tehtyä mutta mitään ei jää.
Täällä 1-tien eteläpuolella kaikki hyväkasvuinen metsämaa on raivattu pelloksi jo 1800-luvulla. Mullakin on 18 ha tuollaista 4 mottia vuodessa kasvavaa. Siitä ei kauaa lehmille syötetä, eli tulot on saatava ihan oikeasti maataloudesta.
-
Pellon vuokraaminen on vain vaihtoehto ostamiselle, kaikkihan lopulta riippuu siitä, mitä mikäkin maksaa ja kuinka paljon on laittaa omaa rahaa pöytään, jos ei ole mania, niin kannattaa vuokrata ainakin osa pelloista ja ostaa sen verran minkä pystyy lyhennyksiä maksamaan kohtuudella :(
Ei se tila yleensä peltojen vuokriin kaadu, jos ei ihan tolkuttomia maksa niitä vuokria 8)
-
Pellon vuokraaminen on vain vaihtoehto ostamiselle, kaikkihan lopulta riippuu siitä, mitä mikäkin maksaa ja kuinka paljon on laittaa omaa rahaa pöytään, jos ei ole mania, niin kannattaa vuokrata ainakin osa pelloista ja ostaa sen verran minkä pystyy lyhennyksiä maksamaan kohtuudella :(
Ei se tila yleensä peltojen vuokriin kaadu, jos ei ihan tolkuttomia maksa niitä vuokria 8)
Menee mullakin peltovuokriin 3000€. Joka vuosi. 50 hehtaarista. Ihan kohtuutonta... :'(
-
Pellon vuokraaminen on vain vaihtoehto ostamiselle, kaikkihan lopulta riippuu siitä, mitä mikäkin maksaa ja kuinka paljon on laittaa omaa rahaa pöytään, jos ei ole mania, niin kannattaa vuokrata ainakin osa pelloista ja ostaa sen verran minkä pystyy lyhennyksiä maksamaan kohtuudella :(
Ei se tila yleensä peltojen vuokriin kaadu, jos ei ihan tolkuttomia maksa niitä vuokria 8)
Menee mullakin peltovuokriin 3000€. Joka vuosi. 50 hehtaarista. Ihan kohtuutonta... :'(
;D ;D ;D ;D ;D
Eihän tolla hintaa kannata omaksi ostaakaan 8)
-
10000€/hehtaari maksavasta pellosta ensimmäinen 100€/hehtaarilta menee jo korkoihin. Edelyttäen jos jostain saa markinaali+euripori=1%. :P
-
Vuokraus kannattaa kun siitä viljelyksestä saa palkan tekemälleen työlleen. Tällä hetkellä näillä viljanhinnoilla toi vuokrahinta lähenee nollaa ollen ehkä satasen tai pari.
Ostettaessa taas on paljon siitä kiinni paljonko pankki suostuu antamaan hyvää eli kuinka pienin lyhennyksin sitä peltoa saa. Jokainen lyhennyserä kuitenkin siirtää peltoa omiin omistuksiin ikuisiksi ajaksi. Tämä luo sekä vahingoniloa kun joutuu raatamaan ja myöhemmin kateutta kun on liikaa peltoa.
-
Vuokraus kannattaa kun siitä viljelyksestä saa palkan tekemälleen työlleen. Tällä hetkellä näillä viljanhinnoilla toi vuokrahinta lähenee nollaa ollen ehkä satasen tai pari.
Ostettaessa taas on paljon siitä kiinni paljonko pankki suostuu antamaan hyvää eli kuinka pienin lyhennyksin sitä peltoa saa. Jokainen lyhennyserä kuitenkin siirtää peltoa omiin omistuksiin ikuisiksi ajaksi. Tämä luo sekä vahingoniloa kun joutuu raatamaan ja myöhemmin kateutta kun on liikaa peltoa.
Onko tuo kateus sovitettavissa jotenkin euromääräisenä näihin kannattavuuslaskelmiin? Omalta kohdalta ainakin tuntuu fiksummalta maksaa satanen vuokraa kuin ostaa 6-7 tonnia/ha itselle, 15 vee jäljellä ja jatkajaa ei ole.
-
Vuokraus kannattaa kun siitä viljelyksestä saa palkan tekemälleen työlleen. Tällä hetkellä näillä viljanhinnoilla toi vuokrahinta lähenee nollaa ollen ehkä satasen tai pari.
Ostettaessa taas on paljon siitä kiinni paljonko pankki suostuu antamaan hyvää eli kuinka pienin lyhennyksin sitä peltoa saa. Jokainen lyhennyserä kuitenkin siirtää peltoa omiin omistuksiin ikuisiksi ajaksi. Tämä luo sekä vahingoniloa kun joutuu raatamaan ja myöhemmin kateutta kun on liikaa peltoa.
Onko tuo kateus sovitettavissa jotenkin euromääräisenä näihin kannattavuuslaskelmiin? Omalta kohdalta ainakin tuntuu fiksummalta maksaa satanen vuokraa kuin ostaa 6-7 tonnia/ha itselle, 15 vee jäljellä ja jatkajaa ei ole.
Totta, jos hommasta jää rahaa tilille joka vuosi, niin sen voi sijoittaa muuhunkin kuin peltoon :o
-
Totta, jos hommasta jää rahaa tilille joka vuosi, niin sen voi sijoittaa muuhunkin kuin peltoon :o
Eikös siitä osan vois sijoittaa peltoonkin?
-
Totta, jos hommasta jää rahaa tilille joka vuosi, niin sen voi sijoittaa muuhunkin kuin peltoon :o
Eikös siitä osan vois sijoittaa peltoonkin?
Tottahan toki, mutta jos ei ole jatkajaa, niin kannattaako kovin paljon sijoittaa "tulevaisuuteen" 8)
-
Pellon vuokraaminen on vain vaihtoehto ostamiselle, kaikkihan lopulta riippuu siitä, mitä mikäkin maksaa ja kuinka paljon on laittaa omaa rahaa pöytään, jos ei ole mania, niin kannattaa vuokrata ainakin osa pelloista ja ostaa sen verran minkä pystyy lyhennyksiä maksamaan kohtuudella :(
Ei se tila yleensä peltojen vuokriin kaadu, jos ei ihan tolkuttomia maksa niitä vuokria 8)
Menee mullakin peltovuokriin 3000€. Joka vuosi. 50 hehtaarista. Ihan kohtuutonta... :'(
Mulla tais mennä 68 000, mutta alaa oli sentäs vähä enempi :-[
-
Pellon vuokraaminen on vain vaihtoehto ostamiselle, kaikkihan lopulta riippuu siitä, mitä mikäkin maksaa ja kuinka paljon on laittaa omaa rahaa pöytään, jos ei ole mania, niin kannattaa vuokrata ainakin osa pelloista ja ostaa sen verran minkä pystyy lyhennyksiä maksamaan kohtuudella :(
Ei se tila yleensä peltojen vuokriin kaadu, jos ei ihan tolkuttomia maksa niitä vuokria 8)
Menee mullakin peltovuokriin 3000€. Joka vuosi. 50 hehtaarista. Ihan kohtuutonta... :'(
Mulla tais mennä 68 000, mutta alaa oli sentäs vähä enempi :-[
Mun meni vaan 17000. :-[