Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: klapikasa - 20.07.18 - klo:16:02
-
Aloitelaan tää nyt vaikka. Mitä meinaate kylvää. Ostin muutama pussi quartz syyrapsia, olis yks kesanto joka vielä pitäis vetää muutama salaoja ja kyntää sille. Ja se on rajanaapuri taloon missä on isot koirat, ehkä pysyis peurat pois? Ehkä jopa pystyis kylvää rukiin jälkeen vähän syysrapsia. Kunhan nää ukkosviikonloppu on ohi ne lupaa taas nättiä hellettä. Niin ja dankwski agattia ruista kylvän kans.
-
Brandie hybridiruista.
Armstrong syysrapsia
DK Impression CL syysrapsia.
Kaikki ovat 2017:lle tarkoitettuja. Onneksi ei tullut ahnehdittua.
Yksi syysrapsipelto. jota olen seurannut, ei todennäköisesti ylitä
kevätrapsin satotasoa, kova oli talvi sillekin, ja rikkaruohoista on.
Sas nähdä, onnnistuuko kylvöt. Melkoisen kovaa on maaperä.
Ei näillä pikkukoneilla saa kuin pahnaan pikku viirun.
Mut jos sataisi sata milliä. Puoli milliä on tullut jo. Jeee.
-SS-
-
Largo syysrypsiä aika paljon. Jos timotein ehtii puimaan, myös sinne syysrypsiä. Jos rypsiä ei ehdi, niin Reetta ruista sitten. Tai jos rypsi menee pieleen heti vaikkapa kuivuuden vuoksi niin Reettaa sen jälkeen. Tavoitteena on, että syysviljaa laitetaan ainakin 30 ha. Jos rypsi menee pieleen, niin sitten ruista tai kevätviljaa tilalle. Jotain kasvamaan kuitenkin heti, kun mahdollista. Rypsin ja rukiin siemen ovat Sv TOSsia. Syysvehnän siemenen hankintaakin pohdin... Tarsoa ehkä? Mikähän pärjäisi luomussa...?
-
Jäi viimevuodesta kaksi suursäkkiä syyshybridiruis Livadoa..Ne tarkoitus kylvää..Ja sitten tilasin vielä 4 suursäkkiä lisää Livadoa. Ekat kaks säkkiä, jotka ovat jo markiisilla kylvän kun saan ohran alta pois, lautasmuokkaimella möyhennettyyn maahan. Silloin 60 kg/ha riittänee.. Ja tämän vuoden sadosta tulevat ostosiemenet kylvän heti kun ne tulee, joskus tullut vasta syyskuun ensimmäisen viikon loppupuolella, silloin kylvömäärää täytyy nostaa noin 80 kg/ha. Tarkoitus kylvää noilla 6 säkillä noin 30 syysruista. Kelit ja puinnit vaikuttaa paljon.
-
Kaakenia.....
-
Mää kylvin jo Largoa. 30.6 mutta näköjään ötökät syöny osan.. Riistapellon muut kasvit iloisesti ponnistaa mutta rypsi hävinnyt laikuttain. Reettaa laittelen jos ei Latvian reissulta muuta tartu kainaloon..
-
Largo syysrypsiä aika paljon. Jos timotein ehtii puimaan, myös sinne syysrypsiä. Jos rypsiä ei ehdi, niin Reetta ruista sitten. Tai jos rypsi menee pieleen heti vaikkapa kuivuuden vuoksi niin Reettaa sen jälkeen. Tavoitteena on, että syysviljaa laitetaan ainakin 30 ha. Jos rypsi menee pieleen, niin sitten ruista tai kevätviljaa tilalle. Jotain kasvamaan kuitenkin heti, kun mahdollista. Rypsin ja rukiin siemen ovat Sv TOSsia. Syysvehnän siemenen hankintaakin pohdin... Tarsoa ehkä? Mikähän pärjäisi luomussa...?
Miksi ihmeessä Tarson kaltainen puolikääpiölajike ? Ei kilpaile yhtään edes niittynurmikan kanssa ! Talvenkestävistä peittävä Arktika, menee lakoon jos käyttää paljon kompostia, ja on taudinarka. Paras ehkä Skagen, peittää myös. Ceylon on myös 1/4 kääpiölajike perimältään, mutta on äärimäisen lujakortinen, jos siis viherlannoituksesta saadaan 300 kg typpeä irtoamaan, lujakortisuutta tarvitaan.
-SS-
-
Jäi viimevuodesta kaksi suursäkkiä syyshybridiruis Livadoa..Ne tarkoitus kylvää..Ja sitten tilasin vielä 4 suursäkkiä lisää Livadoa. Ekat kaks säkkiä, jotka ovat jo markiisilla kylvän kun saan ohran alta pois, lautasmuokkaimella möyhennettyyn maahan. Silloin 60 kg/ha riittänee.. Ja tämän vuoden sadosta tulevat ostosiemenet kylvän heti kun ne tulee, joskus tullut vasta syyskuun ensimmäisen viikon loppupuolella, silloin kylvömäärää täytyy nostaa noin 80 kg/ha. Tarkoitus kylvää noilla 6 säkillä noin 30 syysruista. Kelit ja puinnit vaikuttaa paljon.
Mulle luvattiin Livadoa toissapäivänä muutaman päivän päästä?? 4 säkkiä tilasin, tarkoitus kylvää 25-30ha. Syysrapsia oli vakaa aikomus vielä viime syksynä kun tämän vuoden kylvösuunnitelmat löin lukkoon, nuo pellot on vapaana kylvettäväksi vaikka heti. Syysrapsin pska talvehtiminen muutti suunnitelmia, yksi vuosi neljästä ei riitä vaikka tulis 5 tn/ha läpi.
Ceylonia vähän jemmassa, jos rukiin siemen ei riitä.
-
Binnttoa, reettaa ja ceylonia reilusti. Pitäs ehtiä rapsinki päälle ajan puolesta jos vaan kelit natsaa.
-
Largo syysrypsiä aika paljon. Jos timotein ehtii puimaan, myös sinne syysrypsiä. Jos rypsiä ei ehdi, niin Reetta ruista sitten. Tai jos rypsi menee pieleen heti vaikkapa kuivuuden vuoksi niin Reettaa sen jälkeen. Tavoitteena on, että syysviljaa laitetaan ainakin 30 ha. Jos rypsi menee pieleen, niin sitten ruista tai kevätviljaa tilalle. Jotain kasvamaan kuitenkin heti, kun mahdollista. Rypsin ja rukiin siemen ovat Sv TOSsia. Syysvehnän siemenen hankintaakin pohdin... Tarsoa ehkä? Mikähän pärjäisi luomussa...?
Miksi ihmeessä Tarson kaltainen puolikääpiölajike ? Ei kilpaile yhtään edes niittynurmikan kanssa ! Talvenkestävistä peittävä Arktika, menee lakoon jos käyttää paljon kompostia, ja on taudinarka. Paras ehkä Skagen, peittää myös. Ceylon on myös 1/4 kääpiölajike perimältään, mutta on äärimäisen lujakortinen, jos siis viherlannoituksesta saadaan 300 kg typpeä irtoamaan, lujakortisuutta tarvitaan.
-SS-
Tarsoa oli viimeksi kun siirryin luomuun. Se oli yllättävän peittävä ja kilpaili silloin hyvin rikkoja vastaan. Laatukin oli asiallinen. Harmi, ettei ollut silloin vielä luomukelpoista.Saattoi kyllä olla tuuriakin... siksi sen mainitsin. Joo, kyllä varmaan olisi syytä etsiä jokin peittävämpi ja einiintyppiaddikti lajike. Skagen, Arktika ja Ceylon on kyllä mainittu luomuympyröissä, mutta tarvitsevat ehkä enemmän typpeä, kun on tällä hetkellä käytettävissä. Pohdinnassa on, mutta pääosassa pysyvät vielä toistaiseksi syysrypsi ja ruis. Mutta jos se hintarakenne muuttuu, niin kuka tietää?
-
Kattellaan sitten kylvöjen jälkeen mitä on saatu maahan. Näitten kelien kanssa on nyt oppinut, että syysviljaa ei välttämättä kylvetä lainkaan, jos säätyyppi kääntyy toisaalle. Vehnän kanssa nyt yleensä pärjäilee, mutta toi ruis on kyllä yksi tuska. Kylvöikkuna on niin kapea ja juuri sateisimpaan aikaan elokuun jälkipuoliskolla, haastetta riittää.
-
Kattellaan sitten kylvöjen jälkeen mitä on saatu maahan. Näitten kelien kanssa on nyt oppinut, että syysviljaa ei välttämättä kylvetä lainkaan, jos säätyyppi kääntyy toisaalle. Vehnän kanssa nyt yleensä pärjäilee, mutta toi ruis on kyllä yksi tuska. Kylvöikkuna on niin kapea ja juuri sateisimpaan aikaan elokuun jälkipuoliskolla, haastetta riittää.
Mutta rukiinviljelijänä sitä tuntee olevansa "oikealla" asialla :) Kun kaupasta ostaa sen Jälkiuunipalan jossa on vielä se Joutsenmerkki, niin voidaan olla vähän rinta rottingilla. Nyt tsempataan että saadaan se merkki siinä pysyyn myös talvella 19-20. Onhan se rukiin hintakin kivasti noussut ja rukiinviljely tasaa ruuhkahuippuja. Näytetään puolalaisille virkaveljille pitkäänenää :)
-
Ceylonia tossina tulee kylvöön rukiin jälkeen.
Puolan ruista Agatia (tos) tän vuoden sadosta kylvöön kuivaheinä lohkolle ja laittaisin myös syysvehnän jälkeen mutta taitaa tulla sekulia?
-
Lisäysmielessä voisi ruista ja vehnää kylvää, ei muuta. Tietysti jos laittaisi syysrypsiä myös lisäysmielessä, mutta onko tuossa sitten järkeä. Luomun siemenaineistoa tässä koitetaan siis tuottaa. Lajikkeet vielä auki. Ceylonia ja sw magnifikkiä löytyisi ja ehkä urhoa. Urholla olisi ainakin kortta joka kisaisi kyllä rikkojen kanssa. Ruis olisi ostossa. Luomusta näyttää tällä hetkellä löytyvä reettaa ja sangastea. Kai se on jompikumpi noista tai molempia. Tuo agat voisi olla ja yksi vaihtoehto.
-
Kattellaan sitten kylvöjen jälkeen mitä on saatu maahan. Näitten kelien kanssa on nyt oppinut, että syysviljaa ei välttämättä kylvetä lainkaan, jos säätyyppi kääntyy toisaalle. Vehnän kanssa nyt yleensä pärjäilee, mutta toi ruis on kyllä yksi tuska. Kylvöikkuna on niin kapea ja juuri sateisimpaan aikaan elokuun jälkipuoliskolla, haastetta riittää.
Populaatiolajikkeita voi kyllä kylvää ja on kylvettykkin vielä syyskuun ekalla viikolla, ja hyvin on kasvanut. Ei pidä pelätä syyskuun alunkaan rukiin kylvöä, vaikka vanha kansa aina sanoo että 20. elokuuta tienoo olisi ihanteellisin kylvöaika.
-
ja rukiinviljely tasaa ruuhkahuippuja.
Tuo yksi syy miksi syysviljojen viljely vähän niin ja näin talvehtimisen ohessa, kun ne KASAA ruuhkahuippuja.
-
Korjuuvelvoitttahan ei ollut, mutta saako semmonen pelto josta nyt tänä vuonna ei vaan tule mitää puitavaa murskata ja kyntää syysviljalle ilman mitään ilmoitusta? Noi lannoitetaseet ymmärään että pitää ottaa huomioon.
-
Jotenkin sellainen muistikuva on että jossain olisi sanottu että ei pakko mitään ilmoitella ole, mutta suositeltavaa dokumentoida hyvin:
kuvia tuhottavasta kasvustosta ja lohkon muistiinpanoihin että se on tehty ja miksi jne.
-
Mitenkä riskialtista on kylvää syysrypsiä näin gammayökkös "hyökkäyksen" alla? Tietenkin myös sadetta pitäisi tulla jotta jokin itäisi.
-
Mitenkä riskialtista on kylvää syysrypsiä näin gammayökkös "hyökkäyksen" alla? Tietenkin myös sadetta pitäisi tulla jotta jokin itäisi.
Eiköhän tuo hyökkäys ole jo tuossa vaiheessa ohi. Ja saahan "kirppoja" ruiskuttaa syksylläkin. Enemmän haittaa kuiva ja kivikova maaperä. Mitäpä tuossa itämään saa.
-SS-
-
Jäi viimevuodesta kaksi suursäkkiä syyshybridiruis Livadoa..Ne tarkoitus kylvää..Ja sitten tilasin vielä 4 suursäkkiä lisää Livadoa. Ekat kaks säkkiä, jotka ovat jo markiisilla kylvän kun saan ohran alta pois, lautasmuokkaimella möyhennettyyn maahan. Silloin 60 kg/ha riittänee.. Ja tämän vuoden sadosta tulevat ostosiemenet kylvän heti kun ne tulee, joskus tullut vasta syyskuun ensimmäisen viikon loppupuolella, silloin kylvömäärää täytyy nostaa noin 80 kg/ha. Tarkoitus kylvää noilla 6 säkillä noin 30 syysruista. Kelit ja puinnit vaikuttaa paljon.
Onko kokemuksia kynnetyn ja lautasmuokatun eroista? Kuinka syvään ajat lautasmuokkaimella?
-
Ajattelin kylvää ruostuneella mutta toimivalla simultalla syysvehnää vuokrapelloilleni.
Tässä muutama kuva Simultasta,
(https://img.aijaa.com/t/00790/13755319.t.jpg) (https://aijaa.com/8NPL8a)
(https://img.aijaa.com/t/00754/13755322.t.jpg) (https://aijaa.com/Gk0faZ)
Sulla on komee kylvin..
🤣
-
Mitenkä riskialtista on kylvää syysrypsiä näin gammayökkös "hyökkäyksen" alla? Tietenkin myös sadetta pitäisi tulla jotta jokin itäisi.
Eiköhän tuo hyökkäys ole jo tuossa vaiheessa ohi. Ja saahan "kirppoja" ruiskuttaa syksylläkin. Enemmän haittaa kuiva ja kivikova maaperä. Mitäpä tuossa itämään saa.
-SS-
Vettä tosiaan tarvitsisi muuten ei paljon kannata kylvää. Kuinkahan kauan syysrypsiä kanssa joutaa odotella? Rypsin siemenet varattuna eikä taida kevään takia paljon olla rahkeita ruveta puljaamaan rukiin tai vehnän kanssa
-
Ajattelin kylvää ruostuneella mutta toimivalla simultalla syysvehnää vuokrapelloilleni.
Tässä muutama kuva Simultasta,
(https://img.aijaa.com/t/00790/13755319.t.jpg) (https://aijaa.com/8NPL8a)
(https://img.aijaa.com/t/00754/13755322.t.jpg) (https://aijaa.com/Gk0faZ)
Sami se jaksaa...
ei tarvinnu ku muutama kiusaava viesti laittaa pariin topicciin, niin jopa jaksoit taas avata yhden nimimerkin, joka ah niin ihanasti mukailee mun nimmariani.
Sun pojat on varmaan ylpeitä isänsä nettitoilailuista ? Kun Loimaa on niin pieni paikkakunta, niin kannattaisko vähän piilottaa tuota vähäjärkisyyttään?
-
Mutta oliko mitään syysviljoista sanottavaa ?
-SS-
-
Ajattelin kylvää ruostuneella mutta toimivalla simultalla syysvehnää vuokrapelloilleni.
Tässä muutama kuva Simultasta,
(https://img.aijaa.com/t/00790/13755319.t.jpg) (https://aijaa.com/8NPL8a)
(https://img.aijaa.com/t/00754/13755322.t.jpg) (https://aijaa.com/Gk0faZ)
Sami se jaksaa...
ei tarvinnu ku muutama kiusaava viesti laittaa pariin topicciin, niin jopa jaksoit taas avata yhden nimimerkin, joka ah niin ihanasti mukailee mun nimmariani.
Sun pojat on varmaan ylpeitä isänsä nettitoilailuista ? Kun Loimaa on niin pieni paikkakunta, niin kannattaisko vähän piilottaa tuota vähäjärkisyyttään?
Joo, sää tarviit psykiatrian erikoislääkärin palveluja tai jotain, monta vuotta olet jo uhrannut aikaasi tohon paskaan..
Mutta mulla on kuva skagenista, siittä minkä sää "valtasit" taannoin kopsaamalla mun postaamia kuvia, se oli se "syysvehnä luomuna" - juttu.
Enivei, se viime syksynä aloitettu topiikki on nyt tässä vaiheessa, rumaa on..
(https://img.aijaa.com/m/00396/14597884.jpg) (https://aijaa.com/LhtedR)
-
Jäi viimevuodesta kaksi suursäkkiä syyshybridiruis Livadoa..Ne tarkoitus kylvää..Ja sitten tilasin vielä 4 suursäkkiä lisää Livadoa. Ekat kaks säkkiä, jotka ovat jo markiisilla kylvän kun saan ohran alta pois, lautasmuokkaimella möyhennettyyn maahan. Silloin 60 kg/ha riittänee.. Ja tämän vuoden sadosta tulevat ostosiemenet kylvän heti kun ne tulee, joskus tullut vasta syyskuun ensimmäisen viikon loppupuolella, silloin kylvömäärää täytyy nostaa noin 80 kg/ha. Tarkoitus kylvää noilla 6 säkillä noin 30 syysruista. Kelit ja puinnit vaikuttaa paljon.
Onko kokemuksia kynnetyn ja lautasmuokatun eroista? Kuinka syvään ajat lautasmuokkaimella?
Mielestäni taloudellisesti paras on lautasmuokkaimella ohran sänkeen. Kun siitä on jo se ohran sato jo kerätty pois. Mutta juolavehnän vaivaamilla tai nurmienlopetuslohkoilla glyfosaattiruiskutus ja sitten kyntö on hyvä vaihtoehto. Sellaiset lohkot on viime viikolla ruiskutettu ja 20.8 olisi sitten kyntö. Jos vettä ei tule, en myöskään kynnä. Ja sitten ne jää syyskyntöihin ja keväällä kylvö. Onneksi on myös ohralohkoja joihin tilanteen mukaan voi kylvää ruista. Lautasmuokkaus syvyys on noin kuusi senttiä.
-
Jäi viimevuodesta kaksi suursäkkiä syyshybridiruis Livadoa..Ne tarkoitus kylvää..Ja sitten tilasin vielä 4 suursäkkiä lisää Livadoa. Ekat kaks säkkiä, jotka ovat jo markiisilla kylvän kun saan ohran alta pois, lautasmuokkaimella möyhennettyyn maahan. Silloin 60 kg/ha riittänee.. Ja tämän vuoden sadosta tulevat ostosiemenet kylvän heti kun ne tulee, joskus tullut vasta syyskuun ensimmäisen viikon loppupuolella, silloin kylvömäärää täytyy nostaa noin 80 kg/ha. Tarkoitus kylvää noilla 6 säkillä noin 30 syysruista. Kelit ja puinnit vaikuttaa paljon.
Onko kokemuksia kynnetyn ja lautasmuokatun eroista? Kuinka syvään ajat lautasmuokkaimella?
Mielestäni taloudellisesti paras on lautasmuokkaimella ohran sänkeen. Kun siitä on jo se ohran sato jo kerätty pois. Mutta juolavehnän vaivaamilla tai nurmienlopetuslohkoilla glyfosaattiruiskutus ja sitten kyntö on hyvä vaihtoehto. Sellaiset lohkot on viime viikolla ruiskutettu ja 20.8 olisi sitten kyntö. Jos vettä ei tule, en myöskään kynnä. Ja sitten ne jää syyskyntöihin ja keväällä kylvö. Onneksi on myös ohralohkoja joihin tilanteen mukaan voi kylvää ruista. Lautasmuokkaus syvyys on noin kuusi senttiä.
Kiitos tässä viisastuu kokoajan👌 Herne tai kaurapelto tulisi kyseeseen, eli tarkoitat sitä että jos vettä ei tule, kynnökseen et laita ruista mutta lautasmuokattuun kyllä? Olisin ajanut syvempään lautasmuokkarilla että vastaisi kyntöä...mutta kokemusta ei ole ja silloinhan kosteus katoaa siinäkin vaihtoehdossa. Kuuteen senttiin myöskin normi kosteana elokuuna?
-
Saisko noi puuha nimiset pois täältä? Skännä, syysvehnät tääläkin harvahkoja kun viime syksy oli miten oli. Luultavasti sunkin olis huonompi jos olis kylvetty takapyöräkoneella. Laita vaan kuvia, kivoja ne on.
Syysvehnä ehkä selviää paremin pelkällä lautasmuokkauksella, mutta ruis kyllä vaatii kynnön, sitä vesitilaa, oikotietä nyt vaan ei ole. No, vettäläpäiseviä maata ehkä paremin vois toimia? Mulla kotipellon pohjoispuoli ollut nyt taaksepäin ruis-ruis-viherkesanto-ruis-vln-vln-ruis-ohra. Siinä mäenpäällä on ollut leittymiselle herkkä alue, ehkä puoli ha, joka ensimäisillä vuosilla jo syksyllä liettyi niin että ei kasvannut kunnolla, mutta vuosi vuodelta siellä kasvaa paremmin. Ehkä, jos pui tulevalla viikolla, kylvän syysrapsia siihen, ehkä.
-
Saisko noi puuha nimiset pois täältä? Skännä, syysvehnät tääläkin harvahkoja kun viime syksy oli miten oli. Luultavasti sunkin olis huonompi jos olis kylvetty takapyöräkoneella. Laita vaan kuvia, kivoja ne on.
Syysvehnä ehkä selviää paremin pelkällä lautasmuokkauksella, mutta ruis kyllä vaatii kynnön, sitä vesitilaa, oikotietä nyt vaan ei ole. No, vettäläpäiseviä maata ehkä paremin vois toimia? Mulla kotipellon pohjoispuoli ollut nyt taaksepäin ruis-ruis-viherkesanto-ruis-vln-vln-ruis-ohra. Siinä mäenpäällä on ollut leittymiselle herkkä alue, ehkä puoli ha, joka ensimäisillä vuosilla jo syksyllä liettyi niin että ei kasvannut kunnolla, mutta vuosi vuodelta siellä kasvaa paremmin. Ehkä, jos pui tulevalla viikolla, kylvän syysrapsia siihen, ehkä.
Niin, ja mitähän luulet...mitä hyötyä mulla olisi siitä, että alkuperäisen nimimerkkini lisäksi avaisin toisen, joka on identtinen alkuperäiseen lukuunottamatta jotain piste-merkkiä nimimerkistäni?
Joskus todellakin tuntuu siltä, että tyhmin jää tilanpitäjäksi. Jos toivot kaikkia puuha-nimimerkkisiä pois ketjusta, toivot ensisijaisesti juuri Loimaan koloa pois ketjusta.
Voit katsoa koko ketjun, olisinko osallistunut siihen ilman SKN: n pistämää varjonimimerkillään provoa?
-
Voit katsoa koko ketjun, olisinko osallistunut siihen ilman SKN: n pistämää varjonimimerkillään provoa?
Provot provosi toisiaan.
Toisaalta, jos nää kuivat kelit jatkuu, voi varmaan olla etu se tavallinen takapyöräkone. Jyräys ett se ylipäätään itäis, sitten kun se kasvaa ei kai sitten enää ole väliä tai merkitystä millä se on kylvetty?
-
Saisko noi puuha nimiset pois täältä? Skännä, syysvehnät tääläkin harvahkoja kun viime syksy oli miten oli. Luultavasti sunkin olis huonompi jos olis kylvetty takapyöräkoneella. Laita vaan kuvia, kivoja ne on.
Syysvehnä ehkä selviää paremin pelkällä lautasmuokkauksella, mutta ruis kyllä vaatii kynnön, sitä vesitilaa, oikotietä nyt vaan ei ole. No, vettäläpäiseviä maata ehkä paremin vois toimia? Mulla kotipellon pohjoispuoli ollut nyt taaksepäin ruis-ruis-viherkesanto-ruis-vln-vln-ruis-ohra. Siinä mäenpäällä on ollut leittymiselle herkkä alue, ehkä puoli ha, joka ensimäisillä vuosilla jo syksyllä liettyi niin että ei kasvannut kunnolla, mutta vuosi vuodelta siellä kasvaa paremmin. Ehkä, jos pui tulevalla viikolla, kylvän syysrapsia siihen, ehkä.
Melkolailla samanlaiselta näyttää jyräpyöräjukottimella kylvetty skageni kuin skännän kuvassa, jälkiversontaa ihan riittävästi ja hiukan harvahko kasvusto. Saa koittaa puida kohta pois jos siitä nyt jotain tulee, hyvällä tuurilla jälkiversoneet ei vielä lähde irti.
-
Vanhan nurmen juuristo on ainakin 22 cm kyntösyvyyteen asti rutikuivaa. En usko syyrapsin lähtevän itämään ilman sateita. CL rapsinsiementä en oikein haluaisi tuhlaillakaan.
On useita kuivia syksyjä ollut, ja orastuminen on epäonnistunut, ja muutamana vuotena myös oraat ovat kuivuneet. Tämä syksy voi olla sellainen.
-SS-
-
Vanhan nurmen juuristo on ainakin 22 cm kyntösyvyyteen asti rutikuivaa. En usko syyrapsin lähtevän itämään ilman sateita. CL rapsinsiementä en oikein haluaisi tuhlaillakaan.
On useita kuivia syksyjä ollut, ja orastuminen on epäonnistunut, ja muutamana vuotena myös oraat ovat kuivuneet. Tämä syksy voi olla sellainen.
-SS-
Rukiin siemenet voi olla viisaampaa jättää pussiin, ellei vettä sada pikapuolin. Sitä taas ei tartte enää ku nurmet, viljat on jo menetetty. Maassa ei ole kosteutta, ei sitten lainkaan. Ennätyskuivaa ja ennätyskuumaa, onhan se yhtälö ettei varmasti tee vesi pesää. Nyt hitusen alle 30 lämmintä varjossa ja tuulee kovasti, keli mitä mainioin lomailuun muttei viljelyyn.
-
Saisko noi puuha nimiset pois täältä? Skännä, syysvehnät tääläkin harvahkoja kun viime syksy oli miten oli. Luultavasti sunkin olis huonompi jos olis kylvetty takapyöräkoneella. Laita vaan kuvia, kivoja ne on.
Syysvehnä ehkä selviää paremin pelkällä lautasmuokkauksella, mutta ruis kyllä vaatii kynnön, sitä vesitilaa, oikotietä nyt vaan ei ole. No, vettäläpäiseviä maata ehkä paremin vois toimia? Mulla kotipellon pohjoispuoli ollut nyt taaksepäin ruis-ruis-viherkesanto-ruis-vln-vln-ruis-ohra. Siinä mäenpäällä on ollut leittymiselle herkkä alue, ehkä puoli ha, joka ensimäisillä vuosilla jo syksyllä liettyi niin että ei kasvannut kunnolla, mutta vuosi vuodelta siellä kasvaa paremmin. Ehkä, jos pui tulevalla viikolla, kylvän syysrapsia siihen, ehkä.
Kyllä minä sanoisin että syysvehnä on ainakin yhtä vaativa vesitilan suhteen kun ruis. eli kyllä kyntö on varmin märän syksyn tullessa.
-
Esikasvilla on kyllä suuri ero tällaisena vuotena. Ceylon syysvehnä on kyllä paljon parempi siinä missä esikasvi on herne kuin siinä missä on syysvehnä esikasvina.
-
Ei taitas viistonninen saada kraapua noin kuivaan maahan.
https://youtu.be/asrCLeVLC24
-SS-
-
Suunnitelmien mukaan mennään, jos kyntö onnistuu. Jyräys suoritetaan kaikissa tapauksissa. Syysvehnä kyllä lähtee liikkeelle, viimeistään joulun sateista, mutta rukiin tilanne voi olla hankala. Jos kelit jatkuvat tällaisena, niin painan syysvehnätkin maihin elokuun puolivälissä. Itävät sitten joskus.
-
Ruista ei nyt kannata liian aikaisin kiirehtiä kylvämään, koska kahukärpäsiä on valtavasti, ihan hyvin voi jättää rukiin kylvön syyskuun alkuun, koska kosteutta silloin on jo enemmän, yöt on jo tuolloin kosteita, ja sateiden todennäköisyyskin paljon suurempi.
Itse kylvän ruista osittaiselle rinne- ja kumparepellolle, jossa ei vesi vaivaa, ohran jälkeen vaan sänkiäestys ja kylvö. Ei tarvi savikönttien kanssa tapella.
-
Ruista ei muutenkaan kannata kiirehtiä kylvämään, sitten kun Fasulta taas karvat paljastuvat, niin sataaviittäkymppiä tarjoovat rukiista.
Tyhjän saa riistapellostakin.
-SS-
-
Miltä näyttää?
Rukiin kylvön viimeinen kylvöpäivä 20.8.
-
Miltä näyttää?
Rukiin kylvön viimeinen kylvöpäivä 20.8.
Kyllä syyskuun alkuun näillä keleillä voi lykätä.
-SS-
-
Eiköhän 2t ohra ehdi alta pois ennen kuun vaihdetta. 3 säkkiä binttoo olis tarkoitus istuttaa.
-
Miltä näyttää?
Rukiin kylvön viimeinen kylvöpäivä 20.8.
Ei ole edes siemeniä hankittu. Kai sitä jotain ruista täytyisi tuon luomun vuoksi laittaa. En vain oikein tiedä mitä, Reettaa, Sangastea vai Agattia? Ei kyllä ole vielä peltoakaan mihin tuota kylvää. Mutta eiköhän se tän kuun loppuun mennessä jotain sellaista länttiä vapaudu.
-
Turha tuonne ruista on kylvää. Täysi toisinto keväästä, maa on niin kuivaa ettei mikään idä ilman sadetta. Syysvehnällä ehkä paremmat mahdollisuudet jos ne sateet nyt joskus viimein saapuvat.
-
Ruismaa kynnetty. Pohjalla sänkikesanto, johon tehtiin täydentävä salaojitus heinäkuussa (joozepille okrassa esitelty). Just niin kauheaa kuin arvelinkin. Pakastimen kokoisia kilsiäisiä ja töyryissä ei tahdo upota edes pakkolaskulla. Elikkä treffit lautasmuokkaajan kanssa tiedossa. Katsellaan sen jälkeen äestystä.
-
Toissapäivänä Reetta maahan, eilen illalla kosteammissa paikoissa jo itua näkyvissä. Liikaa on kuitenkin kuivassa tuhkassa ja sateita pitäisi tulla. Mitä olette mieltä, uskaltaisiko tuon jyrätä. 2 vuotta sitten Skagen iti erinomaisesti jyräyksen jälkeen, enkä kokenut siitä olleen lainkaan haittaa.
Siitä monella koneella mylläyksestä. 1½ kertaa lautasmuokkaajalla aloitus, sen jälkeen kerta kirelle viistosti ja sitten kaksi kertaa Multivalla ristikulmiin. Tasoittui melko mukavaksi. Rapidi aivan parhaimmillaan tällaisen kylvössä. Jouskari nosteli isojakin paakkuja pinnalle, mutta on hieno katsoa kuinka kiekko leikkaa ne kuin veitsi voita. Offset pyörästö suorastaan imee paakut kitusiinsa ja se on paakun loppu. Mururakenteesta tuli suurimmalla osalla alaa jo niin hyvää, että tämä sopisi hybridillekin. En ole koskaan tehnyt ruismaata näin hyvissä olosuhteissa kuin nyt. Sensei toki ei pidä näin aikaisesta kylvöstä, mutta olen sitä mieltä, että silloin kylvettävä, kun keliä on. Rukiin aikaikkuna on kuitenkin todella lyhyt jos säätyyppi on vaikea.
-
Ei tässä kylvöajassa mitään suurta ongelmaa ole, seuraa kahukärpästä ja etanoita ja torjuu tarvittaessa. Joskus on sellaisia lämpimiä syksyjä kun on alkanut melkein tähkimään. Talvituhoruiskutukseen kannattaa siis varautua.
Suurempi ongelma lienee rukiin markkinatilanne vuoden päästä. Jos kylvö sujuu, sujuu se muillakin.
-SS-
-
Syysviljaa lyötäneen maahan ennätysmäärä, mutta se on ihan järkeenkäypää. Silloin kannattaa sitä laittaa, kun homma pelaa. Markkinoiden pohtiminen ei tässä bisneksessä paljon auta. Kukaan ei pysty sanomaan, mitä vuoden päästä tarvitaan. Näin jälkiviisaana voisi sanoa, että viime syksyn rukiit olisi kannattanut jättää siiloon ja myydä vasta nyt pois, mutta nämä on näitä.
-
Syysrypsiä vielä kylvin eilen. Pääosan kylvin 10.8. Nyt kylvin vielä multamaan harjakylvönä. Ajattelin, että multamaassa voisi riittää lämpöä ja voimaa enemmän kun savilla, joten viivästytin kylvöä ihan tahallani. Harjakylvöä olen kokeillut huonohkolla menestyksellä aiemminkin, mutta nyt lohko on pöytätasainen. Nousua pellolla on vajaat 20 cm 400 m matkalla. Harjakylvöllä voisi olla paremmat mahdollisuudet. Toteutus kultivaattorilla ilman jälkihärveleitä ja pintaan levittävä viska kultivaattorin päällä.
Parhaat syysrypsit on kylvetty jokunen vuosi sitten 13.8. Silloin sato oli lähes 3 tn/ha. Luomuna! Huippuonnistuminen. Antaa intoa kokeilla eri aikoina kylvöjä ja eri maalajeilla. Tuolla huippuonnistuneella lohkolla kun "ei voi koskaan viljellä syysviljoja". Tos rypsinsiemen on edullista ja saa sillä ainakin kasvipeitteisyyden ja ravinteita talteen. Tilan syysviljoille sopivimmalla lohkolla taas on tullyt parikin totaalista epäonnistumista, joten syysviljat ovat arpapeliä aina. Syysrypsiä on edullista kokeilla ja ihmetellä asioita.
Rukiin taidan tänä vuonna jättää väliin. Reetta on ihan ok perusruis, mutta olen hieman ollut pettynyt sen sadontuottokykyyn luomussa. Perusvarma, mutta ilmeisesti kaipaisi enemmän ravinteita erityisesti keväällä? Tosin, jos syysrypsit eivät olisi taimettuneita vielä syyskuun alussa, olisin sitäkin kyllä pohtinut. 10.8. kylvetyt ovat jo taimettuneet, kun saivat kesän suurimman (22mm) sateen heti kylvöä seuranneena päivänä päälleen. Nyt eilen kylvetytkin saivat kivan sateen perään, joten tuskin tulee rukiin kylvöön enää intoa. Nyt rypsiä on maassa jo n. 25 ha.
-
Samoina päivinä meinasin syysrapsia,, mutta vein armstrongin takaisin varastoon. Se sade ei tänne ehtinyt, lisäksi Devrinol tarvitsisi kostean maan. 10.8. toissasyksynä syysrapsi onnistui, mutta ero talvehtineisii 28.7 kylvettyihin oli näkyvä.
Hyvälle syysrukiille voisi keväällä levittää viljolannoitetta tai kuivalantaa. Niukkakin lannoitus vahvistaa paljon.
-SS-
-
Kun mitään ei ole valmista puitavaksi, ruislutin glyfoa ruis sängelle maanantaina. Se on nyt jo, 6päivää, muuttanut väriä, ens vkl voi jo kyntää ja kylvää ruista. Viime sunnuntaina tuli 50mm ja viikolla muutamia kuuroja, ei ole enää isoja halkelmia savimaassa
-
Syysvilja-ala tulee olemaan varmaan historian suurin, sitä mukaa kun kevätviljaa poistuu niin maata mustuu jäljessä.
Kasvipeitteisyyshoukutus lähinnä innostaa syysviljan kylvöön, itseäni siis.
-
Taitaa rukiin kylvö jäädä väliin.
Ei teollisuus nosta hintaa vaikka kotimaan rukiit eivät riitä omaan käyttöön.
Rukiin Ostomiehelle ei käynyt 230e sopimus ens vuodelle.
Sanoin että köyhdyn vähemmän ohranviljelyllä, hän yhtyi väitteeseeni :-[
-
Rukiin taidan tänä vuonna jättää väliin. Reetta on ihan ok perusruis, mutta olen hieman ollut pettynyt sen sadontuottokykyyn luomussa. Perusvarma, mutta ilmeisesti kaipaisi enemmän ravinteita erityisesti keväällä? Tosin, jos syysrypsit eivät olisi taimettuneita vielä syyskuun alussa, olisin sitäkin kyllä pohtinut. 10.8. kylvetyt ovat jo taimettuneet, kun saivat kesän suurimman (22mm) sateen heti kylvöä seuranneena päivänä päälleen. Nyt eilen kylvetytkin saivat kivan sateen perään, joten tuskin tulee rukiin kylvöön enää intoa. Nyt rypsiä on maassa jo n. 25 ha.
Reetta on ilmeisesti liian uusi ja vaativa lajike luomuhommiin. Kollegan luomukurssikaveri oli hylännyt Reetan ja kaivanut esille jostain vanhempaa Riihi lajiketta. Perusteena, että se on satoisampi. Ilmeisesti nämä vanhemmat lajikkeet ovat kautta linjan parempi vaihtoehto luomuun.
-
Taitaa rukiin kylvö jäädä väliin.
Ei teollisuus nosta hintaa vaikka kotimaan rukiit eivät riitä omaan käyttöön.
Rukiin Ostomiehelle ei käynyt 230e sopimus ens vuodelle.
Sanoin että köyhdyn vähemmän ohranviljelyllä, hän yhtyi väitteeseeni :-[
Ihan valtakunnan radio uutisissahan pro ruis seura ilmoitti että ruisato on n. puolet normaalista ja ylivuotista on että pärjää talven yli. Eikö se on ihan julistus että hinnat pysyy maltillisena?
-
Taitaa rukiin kylvö jäädä väliin.
Ei teollisuus nosta hintaa vaikka kotimaan rukiit eivät riitä omaan käyttöön.
Rukiin Ostomiehelle ei käynyt 230e sopimus ens vuodelle.
Sanoin että köyhdyn vähemmän ohranviljelyllä, hän yhtyi väitteeseeni :-[
Ihan valtakunnan radio uutisissahan pro ruis seura ilmoitti että ruisato on n. puolet normaalista ja ylivuotista on että pärjää talven yli. Eikö se on ihan julistus että hinnat pysyy maltillisena?
Joo.. taidan laittaa vaan pikkualan ruista nurmikynnön jälkeen. Meinasin laittaa ruista myös syysvehnän jälkeen mutta taitaa tulla sekulia kun ei jääntivilja itänyt kuivuudessa kunnolla vaikka sänkimuokkasin heti puinnin jälkeen..
Joutuu vaan laittaa Ceylonia Ceylonin perään..
-
Pari ha laitan ruista, tosi mureeta kyntää rukiin sänkee savimaata nyt.
-
Pari ha laitan ruista, tosi mureeta kyntää rukiin sänkee savimaata nyt.
Ai Agaattia Agaatin perään? Olisin itekkin laittanut, mutta on huonoja kokemuksia kun peräkkäin ulkomaan lajikkeita laittaa..
Walet (puolalainen?) peräkkäisinä vuosina meni ihan v*tuiks, sato puolet siitä mitä nurmi esikasvina ja pirusti torajyvää.
-
Pari ha laitan ruista, tosi mureeta kyntää rukiin sänkee savimaata nyt.
Ai Agaattia Agaatin perään? Olisin itekkin laittanut, mutta on huonoja kokemuksia kun peräkkäin ulkomaan lajikkeita laittaa..
Walet (puolalainen?) peräkkäisinä vuosina meni ihan v*tuiks, sato puolet siitä mitä nurmi esikasvina ja pirusti torajyvää.
Joo, agaattia. Kun ei vaan ole puintivalmiina mitkään järkeviä syysvilja peltoja lähiviikoina niin kylvän nyt ruista rukiin perään.
-
Tänään on oikein hyvä rukiin kylvöpäivä. Tänä vuonna puolet kylvöistä Livadolla ja puolet Reetalle. Kynnetyt ja äestetyt maat Reetalle ja ohran jälkeen lautasmuokatut Livadolle. Mielenkiintoinen seurata kumpi toiminta tapa tuottaa paremman sadon. Livadoa varmaan riittää noin 60 kg/ha kun päästään näin aikaisin kylvään. Reettaa ajattelin laittaa noin 160 kg/ha .Vettä ei oo luvattu. Kylvö noin 3 cm syvyyteen. Lannoitus Y-1 noin 110 kg /ha. Näillä spekseillä päästään puimaan noin 4000 kg/ha ruissatoo 220 tonnihintaan :)
-
Vehnäkin maassa. Nyt täytyy hetken aikaa miettiä, uskaltaisiko vuosien tauon jälkeen kokeilla lautasmuokattuun kylvämistä. Kynnetyt on kuivahtaneet niin pahoin, että reilumpia sateita olisi hyvä tulla lähiaikoina, että itäminen saadaan liikkeelle. Nykytilanne ei ole tae tulevasta ja jossain vaiheessa sitä vettä vielä löytyy ennen ensi kevättä. Vai pitäiskö kokeilla jopa suorakylvöä?
-
Vehnäkin maassa. Nyt täytyy hetken aikaa miettiä, uskaltaisiko vuosien tauon jälkeen kokeilla lautasmuokattuun kylvämistä. Kynnetyt on kuivahtaneet niin pahoin, että reilumpia sateita olisi hyvä tulla lähiaikoina, että itäminen saadaan liikkeelle. Nykytilanne ei ole tae tulevasta ja jossain vaiheessa sitä vettä vielä löytyy ennen ensi kevättä. Vai pitäiskö kokeilla jopa suorakylvöä?
Kyntö toimii parhaiten, jos kuivuus on ongelma, ajaa auroilla ja heti saman päivän aikana raskaalla tasausäkeellä (kire) , ei kuivu muutamaan päivään liikaa. Sateen uhatessa voi jättää lohkareelle, ei liety ja valmistuu poudalla taas nopeammin.
Kultivoitu tänä vuonna menetti ryhtinsä, jauhottui ja sängen juurakko irtosi löysäksi pahnaksi, josta ei mennyt läpi mikään piikkiäes saati sitten kylvölannoittimen piikki. No, eipä liety, pintaan ripottelin rukiit.
Kahukärpäset ja viirukaskaat juhlivat tänä syksynä, jos ei hallaöitä näy.
-SS-
-
Eilen olis voinut kylvää, nyt sataa taas, no, ehtii sitä vielä. Lämpöä riittä, eikä ne savet liian märkiä vielä.
-
Eilen olis voinut kylvää, nyt sataa taas, no, ehtii sitä vielä. Lämpöä riittä, eikä ne savet liian märkiä vielä.
Panikointia ilmassa, 1.9. vasta ? Kyntöaura löytää pölyävän kuivaa maata kahdenkin viikon sateiden jälkeen. Vesi painuu kämmenenlevyisiin railoihin eikä kastele maata juurikaan.
-SS-
-
Eilen olis voinut kylvää, nyt sataa taas, no, ehtii sitä vielä. Lämpöä riittä, eikä ne savet liian märkiä vielä.
Panikointia ilmassa, 1.9. vasta ? Kyntöaura löytää pölyävän kuivaa maata kahdenkin viikon sateiden jälkeen. Vesi painuu kämmenenlevyisiin railoihin eikä kastele maata juurikaan.
-SS-
No mitä te sitten niin innokkaasti syyskylvömaita kynnätte, se on turhaa, syväkultivointi ajaa saman asian, jos vesitilaa haluaa, mutta ei sitä nyt tarvita.
-
Eilen olis voinut kylvää, nyt sataa taas, no, ehtii sitä vielä. Lämpöä riittä, eikä ne savet liian märkiä vielä.
Panikointia ilmassa, 1.9. vasta ? Kyntöaura löytää pölyävän kuivaa maata kahdenkin viikon sateiden jälkeen. Vesi painuu kämmenenlevyisiin railoihin eikä kastele maata juurikaan.
-SS-
No mitä te sitten niin innokkaasti syyskylvömaita kynnätte, se on turhaa, syväkultivointi ajaa saman asian, jos vesitilaa haluaa, mutta ei sitä nyt tarvita.
Tarkoitin, että jos sadekuuroista alkaa olla kiusaa, kyntämällä löytää hetikylvettävää kuivempaa multaa.
Laahavannaskylvimellä muutenkin on väliä kevytmuokkauksen ja kynnön välillä, rukiinkylvössä tuli ongelmia kevyen viljanjuuren ja sängen kanssa. Periaatteessa ajettiin lannoitevanhaat ylhäällä ja ruis lähes pintaan. En usko, että oli paras lopputulos. Onneksi on sadellut hiukan.
Kyntö ei ole tänä vuonna ongelma kylvömuokkauksen osalta, koska multa jauhautuu jo siiven murtamana lähes jauhoksi.
Tukkeutumaton kiekkovannaskone toimii mainiosti kevytmuokatulla.
-SS-
-
Eilen olis voinut kylvää, nyt sataa taas, no, ehtii sitä vielä. Lämpöä riittä, eikä ne savet liian märkiä vielä.
Panikointia ilmassa, 1.9. vasta ? Kyntöaura löytää pölyävän kuivaa maata kahdenkin viikon sateiden jälkeen. Vesi painuu kämmenenlevyisiin railoihin eikä kastele maata juurikaan.
-SS-
No mitä te sitten niin innokkaasti syyskylvömaita kynnätte, se on turhaa, syväkultivointi ajaa saman asian, jos vesitilaa haluaa, mutta ei sitä nyt tarvita.
Tarkoitin, että jos sadekuuroista alkaa olla kiusaa, kyntämällä löytää hetikylvettävää kuivempaa multaa.
Laahavannaskylvimellä muutenkin on väliä kevytmuokkauksen ja kynnön välillä, rukiinkylvössä tuli ongelmia kevyen viljanjuuren ja sängen kanssa. Periaatteessa ajettiin lannoitevanhaat ylhäällä ja ruis lähes pintaan. En usko, että oli paras lopputulos. Onneksi on sadellut hiukan.
Kyntö ei ole tänä vuonna ongelma kylvömuokkauksen osalta, koska multa jauhautuu jo siiven murtamana lähes jauhoksi.
Tukkeutumaton kiekkovannaskone toimii mainiosti kevytmuokatulla.
-SS-
Itellä juu kiekkovannaskone, tarkemmin sanottuna VM.
-
Tänään on oikein hyvä rukiin kylvöpäivä. Tänä vuonna puolet kylvöistä Livadolla ja puolet Reetalle. Kynnetyt ja äestetyt maat Reetalle ja ohran jälkeen lautasmuokatut Livadolle. Mielenkiintoinen seurata kumpi toiminta tapa tuottaa paremman sadon. Livadoa varmaan riittää noin 60 kg/ha kun päästään näin aikaisin kylvään. Reettaa ajattelin laittaa noin 160 kg/ha .Vettä ei oo luvattu. Kylvö noin 3 cm syvyyteen. Lannoitus Y-1 noin 110 kg /ha. Näillä spekseillä päästään puimaan noin 4000 kg/ha ruissatoo 220 tonnihintaan :)
Eilen Reetta-rukiit ruiskutettuun ja kynnettyyn sänkikesantomaahan TOS-siemenen muodossa reilu 160 kg/ha, joissa itävyys 93 %. Tänään pintoja kasteleva sade, joten itäminen pitäisi pikaisesti kyllä tapahtua näillä lämmöillä. Naapuri hernemaahan suoraan kynnökselle kylvi ilman lannoitusta samoja siemeniä, joten hyvä vertailukohta löytyy omille jatkossa :)
-
Tänään on oikein hyvä rukiin kylvöpäivä. Tänä vuonna puolet kylvöistä Livadolla ja puolet Reetalle. Kynnetyt ja äestetyt maat Reetalle ja ohran jälkeen lautasmuokatut Livadolle. Mielenkiintoinen seurata kumpi toiminta tapa tuottaa paremman sadon. Livadoa varmaan riittää noin 60 kg/ha kun päästään näin aikaisin kylvään. Reettaa ajattelin laittaa noin 160 kg/ha .Vettä ei oo luvattu. Kylvö noin 3 cm syvyyteen. Lannoitus Y-1 noin 110 kg /ha. Näillä spekseillä päästään puimaan noin 4000 kg/ha ruissatoo 220 tonnihintaan :)
Eilen Reetta-rukiit ruiskutettuun ja kynnettyyn sänkikesantomaahan TOS-siemenen muodossa reilu 160 kg/ha, joissa itävyys 93 %. Tänään pintoja kasteleva sade, joten itäminen pitäisi pikaisesti kyllä tapahtua näillä lämmöillä. Naapuri hernemaahan suoraan kynnökselle kylvi ilman lannoitusta samoja siemeniä, joten hyvä vertailukohta löytyy omille jatkossa :)
mitäs sin ruiskutellaan?
-
No mitä te sitten niin innokkaasti syyskylvömaita kynnätte, se on turhaa, syväkultivointi ajaa saman asian, jos vesitilaa haluaa, mutta ei sitä nyt tarvita.
[/quote]
Kyllä vesitilaa vielä voi tarvita marras- joulukuussa kun on satanut 250 milliä :)
-
Eilen olis voinut kylvää, nyt sataa taas, no, ehtii sitä vielä. Lämpöä riittä, eikä ne savet liian märkiä vielä.
Liian märkiä?
Täällä suurin ongelma on tällä hetkellä se että kynnetyt savimaat ovat niin kuivia että vilja tuskin niissä ny itää.
-
Vehnäkin maassa. Nyt täytyy hetken aikaa miettiä, uskaltaisiko vuosien tauon jälkeen kokeilla lautasmuokattuun kylvämistä. Kynnetyt on kuivahtaneet niin pahoin, että reilumpia sateita olisi hyvä tulla lähiaikoina, että itäminen saadaan liikkeelle. Nykytilanne ei ole tae tulevasta ja jossain vaiheessa sitä vettä vielä löytyy ennen ensi kevättä. Vai pitäiskö kokeilla jopa suorakylvöä?
Aika aikaista. täällä Lounaissaaristossa melkein kylvöaika alkaa syyskuun alussa ja jatkuu sitten nykyään lokakuulle. Tosin ei ole mitään tietoa minkälainen kylvökeli on muutaman viikon päästä.
-
Vehnäkin maassa. Nyt täytyy hetken aikaa miettiä, uskaltaisiko vuosien tauon jälkeen kokeilla lautasmuokattuun kylvämistä. Kynnetyt on kuivahtaneet niin pahoin, että reilumpia sateita olisi hyvä tulla lähiaikoina, että itäminen saadaan liikkeelle. Nykytilanne ei ole tae tulevasta ja jossain vaiheessa sitä vettä vielä löytyy ennen ensi kevättä. Vai pitäiskö kokeilla jopa suorakylvöä?
Kyntö toimii parhaiten, jos kuivuus on ongelma, ajaa auroilla ja heti saman päivän aikana raskaalla tasausäkeellä (kire) , ei kuivu muutamaan päivään liikaa. Sateen uhatessa voi jättää lohkareelle, ei liety ja valmistuu poudalla taas nopeammin.
Kultivoitu tänä vuonna menetti ryhtinsä, jauhottui ja sängen juurakko irtosi löysäksi pahnaksi, josta ei mennyt läpi mikään piikkiäes saati sitten kylvölannoittimen piikki. No, eipä liety, pintaan ripottelin rukiit.
Kahukärpäset ja viirukaskaat juhlivat tänä syksynä, jos ei hallaöitä näy.
-SS-
Maassa on juu vehnä.
Saas nähdä onko 6 senttiä liikaa kylvösyvyyttä, kosteutta ei juuri matalammalla enää ollu. Tuli vielä tyhjättyä takapyörätinttari niin että ajoin sänkeä raapien siemenet ja lannotteen pintaan, Hankmolla sitten päälle. Katotaan mitä tulee.
-
Laitoin 5cm, mutta uskon ettei ole ongelma. Tjp yli 50g, kauheita papuja. Mutta kosteutta ei ole alle kahdessa metrissä. Heinämaana ollut ja kasvusto imenyt kaiken kosteuden mäelle. Keväällä tietää onnistuiko.
-
Taitaa jäädä rukiinsiemenet säkkiin tänäkin vuonna. Ennusteen mukaan
sade seuraavana 10 vrk alle 2 mm. Noottaa, säästyä tuloo
-
Kahukärpäsiä ja viirukaskaita aivan valtavasti rukiissa, huomenna aamulla pitää ruiskun kanske käydä tarkistamassa jos pelto ylipäänsä kantaa!
-
Voi olla, että tänä vuonna nuoremmatkin syysviljanviljelijätkin löytävät kahukärpäsvioitusta. Lähes hellekesä vielä jatkuu.
-SS-
-
Voi olla, että tänä vuonna nuoremmatkin syysviljanviljelijätkin löytävät kahukärpäsvioitusta. Lähes hellekesä vielä jatkuu.
-SS-
Mut riittääkö yksi ruiskutus kahukärpäsille lainkaan, kun lämmin sää näyttää jatkuvan aika pitkälle syyskuuhun? Tarviiko mennä viikon päästä uudestaan?
-
Aurinko rupes eilen paistaa vaikka foreca lupas sadetta. Äestelein ja aika paljon jotain hyttysen tapaisiavlenteli paaljon. Lämmintä ne lupaa, ei vielä mitään hätää rukiin kanssa. Alavalla jo ennen 8 illalla paksu sumu. Huomaa että on syksy vaika kunnolla lämmintä iltapäivällä.
-
Voi olla, että tänä vuonna nuoremmatkin syysviljanviljelijätkin löytävät kahukärpäsvioitusta. Lähes hellekesä vielä jatkuu.
-SS-
Mut riittääkö yksi ruiskutus kahukärpäsille lainkaan, kun lämmin sää näyttää jatkuvan aika pitkälle syyskuuhun? Tarviiko mennä viikon päästä uudestaan?
Ei kait nuo kärpäset mitään tuhoa tee, ne vain munivat sinne oraitten joukkoon. Ja tuskin ne munatkaan mitään siellä haittaa, mutta ne munista tulevat toukat. Siispä kymysys kuuluu, kuoleeko ne munat pyretroideilla?
Voi olla että joutuu uudestaan kun kasvissa tulee lisää lehtipintaa! Esim Karate zeonsta jää aineita kasviin niin että sivusta tulleita kärpäsiä välttää kasvit ja voisi olettaa saman jos ovat munineet jo, ja syntyy tuokkia niin ne eivät halua syödä siitä kasvista. Se on sitten toinen juttu kun kasvissa tulee uutta lehteä, silloin voi tulla kyseeseen ruiskuttaa uudelleen! Tämä minun ajatuksia....
-
Voi olla, että tänä vuonna nuoremmatkin syysviljanviljelijätkin löytävät kahukärpäsvioitusta. Lähes hellekesä vielä jatkuu.
-SS-
Mut riittääkö yksi ruiskutus kahukärpäsille lainkaan, kun lämmin sää näyttää jatkuvan aika pitkälle syyskuuhun? Tarviiko mennä viikon päästä uudestaan?
Riittänee yksi ruiskutus, jos on tasaisesti itänyt. Kärpäseen vaikutetaan, se vie munat kasvupisteen viereen, kaksilehtiasteella, ja pikkuinen mato syö sen kasvupisteen ontoksi, että seurauksena on joko kitulias oras tai semmoinen tähkätön ruoho. Pitemmälle ehtinyt oras ei enää pilaannu. Syysvehnällä viirukaskaat tartuttavat koko lämpimän ajan. Ruotsissa on ruiskutettu useita kierroksia 4-lehtiasteelta talvilepoon asti, eikä silti ole saatu 100% tehoa. Syysvehnän kääpiökasvuviroosia kun ei näy syksyllä, et voi tietää ennen seuraavaa kesäkuuta, oliko viirukaskas käynyt imemässä.
-SS-
-
Mihin tässä on kiire.
Jos tällä viikolla alkaisi laittaa ruista maahan. Syysvehnät parin viikon päästä.
Sitten alkaa ilmat jo viiletä eikä gtarvitse ruiskun kanssa sählätä.
-
kun ennustavat lämmintä pitkää syksyä niin olisko parempi kylvää myöhemnmin kuin aikasin? kumpi pahempi?
-
Kyllä siellä ruismaassa nyt varmaan riittää vipinää. Olisin voinut käydä siellä kerran kierroksella, mutta kerkisin sottaamaan ruiskun jo glyfosaatilla, pitää katsoa ehtiikö jossain välissä tekemään jotain. Toisaalta gammayökkösetkin meni ohi olankohautuksella, lotolla kenties eteenpäin.
-
Laitoin 5cm, mutta uskon ettei ole ongelma. Tjp yli 50g, kauheita papuja. Mutta kosteutta ei ole alle kahdessa metrissä. Heinämaana ollut ja kasvusto imenyt kaiken kosteuden mäelle. Keväällä tietää onnistuiko.
Ei taida ylettyä tulevat sateet vielä "syväkylvöön".
(http://mst.weatherproof.fi/tr-kayra.php?place=Loimaa&nro=0&tres=1&rres=24&dd=6)
-
Syyskylvöt ei tarvi sadekosteutta yhtä paljon kuin kevätkylvöt. Ilmankosteus on kuivinakin syksyinä korkeammalla sekä öisin että päivisin kuin toukokuussa, viime yöt on olleet sumuisia, kosteus tiivistyy maahan, sadekosteus ei syksyisin haihdu niin nopeasti kuin keväällä. Nyt on vaarana että aikaisin kylvetyt rukiit kasvaa ennen talven tuloa liian suuriksi, kun on lämmintä ja sateitakin on luvassa, vaarana on että alkaa ruis kasvamaan kortta jo nyt syksyllä.
-
tuota juuri epäilen ja kun vielä nuo maat niiin kuivia ja kovia ni ei kyntökään yhtään kiinnosta.. olkoon tänä vuonna.
-
tuota juuri epäilen ja kun vielä nuo maat niiin kuivia ja kovia ni ei kyntökään yhtään kiinnosta.. olkoon tänä vuonna.
Lataat sinäkin niitten sun kaksisiipisten päälle 300-kiloa lisäpainoja, johan menee maahan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.291102
Nuo kilpasiivet ovat muodoltaan viilua maahan painavia, isot lisälaatat vielä päissä. Kaksi tukivarttakin tarvitaan pitämään siipeä muodossaan. Muun kyntökansan täysin tuomitsemat kiekkoleikkurit ovat lisäksi vaikeuttamassa asiaa. Tukipyörillä säädetään korkeus noissa, siksi maahanmenon varmistamiseksi on painotettava auraa. Joku talous-hydreini menisi kovien kohtien ohi suoristamalla siivet ja joustamalla ojaksista, jättäen viilut kauniisti reunalleen pystyyn.
Aika erikoisvälineitä noilla kilpailijoilla näkyy olevan. Runkomalliltaan 70- 80 -lukulaisia. Milloinkahan tulee laserohjaukset millin tarkkuudella. Siinä on tuomarien turha käydä timpurinmitalla tökkimässä viilunsyvyyttä.
-SS-
-
Mitä mieltä SS on, voiko ruis kasvaa liian pitkäksi jo syksyllä ja sen seurauksena ei kestä talven yli?
-
Mitä mieltä SS on, voiko ruis kasvaa liian pitkäksi jo syksyllä ja sen seurauksena ei kestä talven yli?
Parina kertana ruis on harvakseltaan tehnyt tähkää syksyllä. Toisena kertana jätin ruiskuttamatta,
toisena laitoin Sportakkia, niin että vielä loppaisena pelto haisi petroolilta.
Kumpanakin vuotena sato oli ihan OK, noin 4 tonnia lakoista tavanomaista ruista. Rukiilla pitkä
tuuhea kasvusto syksyllä on hyvästä, syysvehnällä ei niinkään. Keväällä saattaa olla pahemman
näköinen kuin pieni oras, mutta juurakko alkaa kasvaa kuin kuloheinästä tehokkaasti.
Jos säät pysyvät lämpiminä, ei paljon tähkää puske, kylmälepo on korrenkasvun ja tähkimisen
ehtona, ja se ei ainakaan näillä kotimaisilla lajikkeilla välttämättä ihan viikon halloilla lähde.
-SS-
-
Eikös jotain ruis mallia ole harrastettu ennen niin että syksyllä niitetään, kun on hyvissä ajoin (jussina?) kylvetty, kait se senkin vaihtoehdon voisi kestää?
-
Eikös jotain ruis mallia ole harrastettu ennen niin että syksyllä niitetään, kun on hyvissä ajoin (jussina?) kylvetty, kait se senkin vaihtoehdon voisi kestää?
Joo sen taitaa pitää olla sopivaa lajiketta. Syysvehnällä olen pari kertaa koettanut,
tavallaan kesäksi suojaviljaan, syksyllä on hyvän näköistä ruohoa, muta keväällä vaan kuolee.
-SS-
-
Perinteisesti ruismaahan on päästetty lampaita, jos kasvusto on ollut liian rehevä. Itse luotan noihin peuroihin kuin vuoreen, ne kyllä hoitanee homman.
-
Sunnuntaina (2.9) kylvetty Skagen tänään (6.9)
(https://img.aijaa.com/t/00228/14612801.t.jpg) (https://aijaa.com/2odFN4)
Nopiaa on itäminen...
-
Perinteisesti ruismaahan on päästetty lampaita, jos kasvusto on ollut liian rehevä. Itse luotan noihin peuroihin kuin vuoreen, ne kyllä hoitanee homman.
Peurat syvät jotenkin tasaisemmin kun hirvi. Miten sitten jos tulee märkä talvi tammikuuhun asti, ne talloo sen paskaks. Kylvit aikasi, kuinka tiheään kylvit? Otitko peuraat huomioon jo kun kylvit?
-
Perinteisesti ruismaahan on päästetty lampaita, jos kasvusto on ollut liian rehevä. Itse luotan noihin peuroihin kuin vuoreen, ne kyllä hoitanee homman.
Peurat syvät jotenkin tasaisemmin kun hirvi. Miten sitten jos tulee märkä talvi tammikuuhun asti, ne talloo sen paskaks. Kylvit aikasi, kuinka tiheään kylvit? Otitko peuraat huomioon jo kun kylvit?
Äläs nyt, lauantaina viikko sitten alkoi metsärotan niittäminen. Niin innokkaasti on viikon paukkunut pyssyt ja tuholaisia kaatunut ettei mitään rajaa. Avolavamaasturit ja Aku-kärryt notkuu kantavuuden rajoissa lihaa jota kuskataan pois metsästä.
Tai niin sen ainakin PITI mennä.
Ei laukauksen laukausta, ainoa ääni mitä kuuluu on se kun vaalean ruskea V1ttupää valkoisen hännäntöpönsä kanssa rouskuttaa kaikkea mahdollista, syysviljan oraasta omenaan ja aina pyykkinaruun saakka.
Saatanan saatana, nekin vähät säilörehut jota kolmannelle sadolle lannotettiin ni katoaa kymmenpäisen lapsikatraan ja niiden äideistä koostuvan vandaalilauman suihin.
-
Äläs nyt, lauantaina viikko sitten alkoi metsärotan niittäminen. Niin innokkaasti on viikon paukkunut pyssyt ja tuholaisia kaatunut ettei mitään rajaa. Avolavamaasturit ja Aku-kärryt notkuu kantavuuden rajoissa lihaa jota kuskataan pois metsästä.
Tai niin sen ainakin PITI mennä.
Ei laukauksen laukausta, ainoa ääni mitä kuuluu on se kun vaalean ruskea V1ttupää valkoisen hännäntöpönsä kanssa rouskuttaa kaikkea mahdollista, syysviljan oraasta omenaan ja aina pyykkinaruun saakka.
Saatanan saatana, nekin vähät säilörehut jota kolmannelle sadolle lannotettiin ni katoaa kymmenpäisen lapsikatraan ja niiden äideistä koostuvan vandaalilauman suihin.
Äijähän on pahempi kuin Versu213... huh.
-
Perinteisesti ruismaahan on päästetty lampaita, jos kasvusto on ollut liian rehevä. Itse luotan noihin peuroihin kuin vuoreen, ne kyllä hoitanee homman.
Peurat syvät jotenkin tasaisemmin kun hirvi. Miten sitten jos tulee märkä talvi tammikuuhun asti, ne talloo sen paskaks. Kylvit aikasi, kuinka tiheään kylvit? Otitko peuraat huomioon jo kun kylvit?
Äläs nyt, lauantaina viikko sitten alkoi metsärotan niittäminen. Niin innokkaasti on viikon paukkunut pyssyt ja tuholaisia kaatunut ettei mitään rajaa. Avolavamaasturit ja Aku-kärryt notkuu kantavuuden rajoissa lihaa jota kuskataan pois metsästä.
Tai niin sen ainakin PITI mennä.
Ei laukauksen laukausta, ainoa ääni mitä kuuluu on se kun vaalean ruskea V1ttupää valkoisen hännäntöpönsä kanssa rouskuttaa kaikkea mahdollista, syysviljan oraasta omenaan ja aina pyykkinaruun saakka.
Saatanan saatana, nekin vähät säilörehut jota kolmannelle sadolle lannotettiin ni katoaa kymmenpäisen lapsikatraan ja niiden äideistä koostuvan vandaalilauman suihin.
Mettässä vähän ruokaa,silloin kelepaa vaikka pyykkinaru syötäväksi.Hirvetkin on tänä viuonna aikaseen pellolla.
-
Rukiit kylvin tänään. En ihan muista että olis ollut kuivaa, kuten kevät kylvöä, ja lämmintä.
-
Sitkeessä on sade, ilmatieteenlaitos lykkää sateita tuonnemmaksi kuin maksukyvytön maatila lyhennyksiään.
-
Sitkeessä on sade, ilmatieteenlaitos lykkää sateita tuonnemmaksi kuin maksukyvytön maatila lyhennyksiään.
Peltovuokriaan?
No. Pääasia on, että saa kustannettua perheelle vyölaukkumatkan kerran vuodessa. Ja pari pientä pakettia joulukuusen alle.
-
Sitkeessä on sade, ilmatieteenlaitos lykkää sateita tuonnemmaksi kuin maksukyvytön maatila lyhennyksiään.
Peltovuokriaan?
No. Pääasia on, että saa kustannettua perheelle vyölaukkumatkan kerran vuodessa. Ja pari pientä pakettia joulukuusen alle.
. ;) ;) :D
-
Sitkeessä on sade, ilmatieteenlaitos lykkää sateita tuonnemmaksi kuin maksukyvytön maatila lyhennyksiään.
Samaa ens viikkoa kuten koko kesä...
-
Kyntö ei toimi oikein hyvin tänä syksynä. Kultivoituun kylvetty ruis on jo kahukärpästen nakerrettavana, kyntöpelto on puhtaan harmaata savimurua. Jopa kolme viikkoa sitten kylvetty ruis on jäänyt orastumatta kuivemmissa paikoissa.
-SS-
-
kylvetty 17 ha rapsia. se on jo morjes ei itänyt. 15 ha hybridiruista on itänyt mutta tarvis vettä. vehnää otuli vklp maahan 18 ha ja huomenna vielä 5 ha lisää. tarvii kattoo innostuuko viikon päästä vielä lisää.
-
Kyllä täytyy todeta että paljon... todella paljon on syyskylvöjä tehty ja vehnää menee maahan jatkuhasti... tuntee kyllä itsensä orhoksi kun kaikki jää odottelemaan jälleen kevääksi...
-
Kyllä täytyy todeta että paljon... todella paljon on syyskylvöjä tehty ja vehnää menee maahan jatkuhasti... tuntee kyllä itsensä orhoksi kun kaikki jää odottelemaan jälleen kevääksi...
Laitoin vaan vähän ruista, ei sitä uskalla syysviljoja kovin paljoa, esim. enempää kuin 20% kokonaisalasta kylvää, koska en halua kynsiä pureskellen jännätä että tuleeko millainen talvi ja selviävätkö ne talven yli. Monet nyt kylvää paljon, kun on aikaa ja hyvät olosuhteet syysviljojen kylvöille. Silti pitää riskit tiedostaa.
-
Syysvilja lienee yksi mahdollisuus kerätä maahan jääneitä käyttämättömiä ravineita. Lannoiterivi löytyy vain osittain sulaneena edelleen maata kaivamalla siitä, mihin se keväällä jäi sijoituskoneen jäljiltä.
-SS-
-
Ei ole ruis ollenkaan ylirehevää, vaikka on kohta kuukausi kylvöstä. Kuivuus oli kova kasvunsääde. Kasvusto hyvinkin tyydyttävä olosuhteisiin nähden. Jonkun verran on leppäkerttua havaittavissa, mutta sille ei voi mitään, kun oli salaojitettu pelto niin väkisin on kuivia paikkoja jo kylväessä. Sen verran raaputtelin laikkuja, että matti myöhäiset ovat alkaneet itää ja toiveissa olisi, että laikutkin häviävät.
Vettä tuli tänään taas viisi milliä aika voimakkaasta kuurosta. Syysvehnämaa on nyt sellaista puuroa, ettei sinne jaksa mennä. Luotan kuitenkin siihen, että 30+ milliä riittää ja jotain sieltä alkaa tulla ylös. Aikaa varmaan menee, matka pinnalle on nyt pitkä.
-
Ei ole ruis ollenkaan ylirehevää, vaikka on kohta kuukausi kylvöstä. Kuivuus oli kova kasvunsääde. Kasvusto hyvinkin tyydyttävä olosuhteisiin nähden. Jonkun verran on leppäkerttua havaittavissa, mutta sille ei voi mitään, kun oli salaojitettu pelto niin väkisin on kuivia paikkoja jo kylväessä. Sen verran raaputtelin laikkuja, että matti myöhäiset ovat alkaneet itää ja toiveissa olisi, että laikutkin häviävät.
Vettä tuli tänään taas viisi milliä aika voimakkaasta kuurosta. Syysvehnämaa on nyt sellaista puuroa, ettei sinne jaksa mennä. Luotan kuitenkin siihen, että 30+ milliä riittää ja jotain sieltä alkaa tulla ylös. Aikaa varmaan menee, matka pinnalle on nyt pitkä.
Joko pilkistää nisu?
Tuli syväkylvöstä mieleen tämä,
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/03/16/riittavan-syva-kylvo-ehkaisee-roustevaurioita
-
kylvetty 17 ha rapsia. se on jo morjes ei itänyt. 15 ha hybridiruista on itänyt mutta tarvis vettä. vehnää otuli vklp maahan 18 ha ja huomenna vielä 5 ha lisää. tarvii kattoo innostuuko viikon päästä vielä lisää.
Eikös tuohon rapsimaahan ole paras kylvää syysvehnää nyt kun on satanut varsinkin jos on Rapidi tms. käytössä?
-
Ei ole ruis ollenkaan ylirehevää, vaikka on kohta kuukausi kylvöstä. Kuivuus oli kova kasvunsääde. Kasvusto hyvinkin tyydyttävä olosuhteisiin nähden. Jonkun verran on leppäkerttua havaittavissa, mutta sille ei voi mitään, kun oli salaojitettu pelto niin väkisin on kuivia paikkoja jo kylväessä. Sen verran raaputtelin laikkuja, että matti myöhäiset ovat alkaneet itää ja toiveissa olisi, että laikutkin häviävät.
Vettä tuli tänään taas viisi milliä aika voimakkaasta kuurosta. Syysvehnämaa on nyt sellaista puuroa, ettei sinne jaksa mennä. Luotan kuitenkin siihen, että 30+ milliä riittää ja jotain sieltä alkaa tulla ylös. Aikaa varmaan menee, matka pinnalle on nyt pitkä.
Joko pilkistää nisu?
Tuli syväkylvöstä mieleen tämä,
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2015/03/16/riittavan-syva-kylvo-ehkaisee-roustevaurioita
Osa syysvehnästä pilkistää joo. Kylvetty kynnettyyn noin 5-6 senttiin.
-
9 ha hypridiruista, ollut massa jo 5 viikkoa, ei taimettunut, maa kuivaa alle 15 mm sateet eivät kastele, taitavat jo nääntyä
-
9 ha hypridiruista, ollut massa jo 5 viikkoa, ei taimettunut, maa kuivaa alle 15 mm sateet eivät kastele, taitavat jo nääntyä
Kuivuus oli luonnostaan heikolle orastujalle kuolemaksi. Yökasteet idättivät ja helle teki selvää. Sitten tuli sade ja kuoretti hienoksi ajetun kylvöpinnan, viimeistellen epäonnistumisen. Sitten kultivoituun pahnanpuruun juuri ennen
tätä syyskuun sadetta pilallaan pintaan ripoteltu tavan Reetta kasvaa hyvin jo !
Syysrapsikin on helpompi saada tasaisen harvalle oraalle kuin hybridiruis. Eräs paikkakuntalainen kylvi hybridit avokesantoon 12.8 sateen jälkeen, juuri ennen 18. -21.8 sadekauden alle. Samalla pieteetillä ehkä sokerijuurikasta kylvetään. Kyllä sillä pellolla on ruiskullakin kierretty, kelta-ansat ym käytössä. Mutta se ruis on semmoista kuin sen pitää olla, tupsut puoleen sääreen jo.
-SS-
-
Ruis on vaikea kasvi. Ei meinaa nuo viimeiset laikut orastua. Kai ne iti ja nuukahti kuivuuteen. Rehevöitymisestä ei ole pelkoa, semmoista kitumista. Lumihomeriski lienee olematon jne. Kokonaisuutena ihan jees, mutta kyllä tästäkin taitaa se neljä tonnia olla kova juttu. 3cm kylvösyvyys on ilmeisesti Reetalle ihan maksimi ja jopa liikaa. Pintakylvö toimii parhaiten sinne kevään rousteisiin asti.
Syysvehnä on alkanut tulla pintaan. Sitä olen jännittänyt, sillä pelkäsin, että jos nämä jälkihelteet kopperoittaa maan, niin siellä lepää. Nyt on kuitenkin vettä riittänyt ja maa pysynyt pehmeänä. Kyllä toi syysvehnä on edelleen se juttu, miksi syksyllä kannattaa kylvöjen kanssa tapella.
-
Pintakylvö toimii parhaiten sinne kevään rousteisiin asti.
En ole rukiilla kyllä roustetta havainnut, jos on kunnolla juurtunut. Se runsas kulottunut lehtikasvusto tasoittaa maan lämpötilanvaihtelua. Nyt kun vehnän syyskylvöjä on paljon tehty sateen alle, epäilenpä, että 7 cm:iin kylvetty vehnä tulisi kylmäksi koppuraksi kuivuvasta mullasta mainiosti ylös. Sen verran matalaan ehkä pitäisi nyt laittaa, että sade herättää idun, joka saman tien kokkareen alta tulee pintaan.
Takavuosina piti äestelläkin kylvömaita, kun syyssateet olivat semmoisia 50 mm kuuroja. Tuo rousteen torjunta syväkylvöllä on vähän semmoinen teoriassa uskomattoman hyvä idea, niin kuin aikanaan Soile Hänninen jaksoi neuvonnassa keväällä kehoittaa kylvämään 10 cm:iin. Onhan se tietenkin semmoinen siemenaineiston Darwin testi, jos yksi jaksaa keltaiselle oraalle ja kolme jää oranssinssävyiseksi haitariksi siihen puoliväliin.
-SS-
-
Pintakylvö toimii parhaiten sinne kevään rousteisiin asti.
En ole rukiilla kyllä roustetta havainnut, jos on kunnolla juurtunut. Se runsas kulottunut lehtikasvusto tasoittaa maan lämpötilanvaihtelua. Nyt kun vehnän syyskylvöjä on paljon tehty sateen alle, epäilenpä, että 7 cm:iin kylvetty vehnä tulisi kylmäksi koppuraksi kuivuvasta mullasta mainiosti ylös. Sen verran matalaan ehkä pitäisi nyt laittaa, että sade herättää idun, joka saman tien kokkareen alta tulee pintaan.
Takavuosina piti äestelläkin kylvömaita, kun syyssateet olivat semmoisia 50 mm kuuroja. Tuo rousteen torjunta syväkylvöllä on vähän semmoinen teoriassa uskomattoman hyvä idea, niin kuin aikanaan Soile Hänninen jaksoi neuvonnassa keväällä kehoittaa kylvämään 10 cm:iin. Onhan se tietenkin semmoinen siemenaineiston Darwin testi, jos yksi jaksaa keltaiselle oraalle ja kolme jää oranssinssävyiseksi haitariksi siihen puoliväliin.
-SS-
Tää Hänninen jäi mun mieleen erittäin fiksuna naisena, lähinnä siksi että kasvinsuojeluun liittyvissä koulutuksissa ja keskusteluissa oli todella kärkäs dissaamaan luomua.
Viisas nainen, ei rikoilla ruokita kun Toukon ja Janin joukot. 🤣
-
Ruis on vaikea kasvi. Ei meinaa nuo viimeiset laikut orastua. Kai ne iti ja nuukahti kuivuuteen. Rehevöitymisestä ei ole pelkoa, semmoista kitumista. Lumihomeriski lienee olematon jne. Kokonaisuutena ihan jees, mutta kyllä tästäkin taitaa se neljä tonnia olla kova juttu. 3cm kylvösyvyys on ilmeisesti Reetalle ihan maksimi ja jopa liikaa. Pintakylvö toimii parhaiten sinne kevään rousteisiin asti.
Syysvehnä on alkanut tulla pintaan. Sitä olen jännittänyt, sillä pelkäsin, että jos nämä jälkihelteet kopperoittaa maan, niin siellä lepää. Nyt on kuitenkin vettä riittänyt ja maa pysynyt pehmeänä. Kyllä toi syysvehnä on edelleen se juttu, miksi syksyllä kannattaa kylvöjen kanssa tapella.
Jos oli Reettaa huonosti orastuneena, niin siinä on sitten täytynyt mennä aika monen asian pieleen. 180 kg pintalevittimellä ja lapiorullalla päälle, sillä tulee hieno ruishalme, koska jyviä on kaikissa syvyyksissä , itävät sitten säiden mukaan. Tuo hybridi vastaavasti onkin viheliäinen viljeltävä, 70 kg ja niin onneton hontelo piikki, joka ei puoltatoista senttiä pitemmästi jaksa mullassa nousta, tai pienenkään kokkareen alta, noin heikkoa orastumista ei ole millään muulla viljalajilla. Ehkä se elinvoima tulee vasta myöhemmässä vaiheessa, sisäsiitos kyllä heikentää itämisvoimaa selvästi.
Mutta pitihän 2017 kylvöille varattu säkki jonnekin tuupata. Kyllä toissasyksyn torajyvävähennykset saivat taas tavanomaisen rukiin tuntumaan hyvältä. Korrensäätöön kun panostaa oikein tosissaan, muuten kyllä Reetan satopotentiaali riittää ympäristökorvauksen virallisiin lannoitustasoihin hyvin.
-SS-
-
Tänään vehnät maahan...Kovaa sadetta,ei kiitos. :)
-
Ruis on vaikea kasvi. Ei meinaa nuo viimeiset laikut orastua. Kai ne iti ja nuukahti kuivuuteen.
Ootko varma et ei esmerkiksi etana käynyt popsimassa?
-
Ruis on vaikea kasvi. Ei meinaa nuo viimeiset laikut orastua. Kai ne iti ja nuukahti kuivuuteen.
Ootko varma et ei esmerkiksi etana käynyt popsimassa?
Tai kahukärpäset?
-
Tänään vehnät maahan...Kovaa sadetta,ei kiitos. :)
Samoin, kylvin eilen ja tänään reilut 20 ha syysnisua. Pitkän kaavan mukaan tottakai, kyntö, äestys ja laahavannaskylvö. Näin helposti ei ole mun aikana saanut aikaiseksi syyskylvömaata. Näillä savikoillakin jopa kahdella äestyskerralla tuli riittävästi multaa.
Aika aikaisin suurin osa isännistä kylvää nykyään syysvehnät. Kela-apu jaksaa aina muistuttaa, että vanhan kansan mukaan 20.9. on vehnänkylvöpäivä.
Tiedä häntä, mutta ei tarvi enää miettiä etanoita, kärväsiä, gammaötököitä ja mitä näitä muita tuholaisia nyt onkaan.
-
Pintakylvö toimii parhaiten sinne kevään rousteisiin asti.
En ole rukiilla kyllä roustetta havainnut, jos on kunnolla juurtunut. Se runsas kulottunut lehtikasvusto tasoittaa maan lämpötilanvaihtelua. Nyt kun vehnän syyskylvöjä on paljon tehty sateen alle, epäilenpä, että 7 cm:iin kylvetty vehnä tulisi kylmäksi koppuraksi kuivuvasta mullasta mainiosti ylös. Sen verran matalaan ehkä pitäisi nyt laittaa, että sade herättää idun, joka saman tien kokkareen alta tulee pintaan.
Takavuosina piti äestelläkin kylvömaita, kun syyssateet olivat semmoisia 50 mm kuuroja. Tuo rousteen torjunta syväkylvöllä on vähän semmoinen teoriassa uskomattoman hyvä idea, niin kuin aikanaan Soile Hänninen jaksoi neuvonnassa keväällä kehoittaa kylvämään 10 cm:iin. Onhan se tietenkin semmoinen siemenaineiston Darwin testi, jos yksi jaksaa keltaiselle oraalle ja kolme jää oranssinssävyiseksi haitariksi siihen puoliväliin.
-SS-
Vuosi sitten keväällä tuli juuri eteen tämä juurten ylösnousemus. Kasvusto harveni sen seurauksena jonkun verran. Toissasyksy oli kuitenkin kolea, eikä se elokuun viimeisen viikon kylvö ollut mitenkään liian aikainen, päinvastoin. Samaa ongelmaa oli ilmeisesti muillakin, koska pellonpiennartilaisuudessa joku kollega kyseli kokemuksia ruishalmeen jyräämisestä keväällä. Ei saatu vastausta. Vähän epäilen, että ei toimi. Täytyy varmaan olla jonkun verran pehmeää maata, että jyrä vielä uppoaa. Siis aikaisin pellolle jyräämään, huh.
Näkisin edelleen kuivien laikkujen syyksi tämän (edesmenneen) kuivuuden.
Myöhäiset syysviljankylvöt ei ole oman viljelyalueen juttu, koska nämä aikaisemmatkaan kylvöt eivät ole yleensä olleet liian reheviä. Olen edelleen sitä mieltä, että aikaisempi kylvö tekee vahvemmat juuret ja se on se juttu talvea vasten. Miinuksena tietysti nämä hyönteistuhoriski, mutta toistaiseksi niistä ei ole ollut tässä ongelmaa
-
Tuo hybridi vastaavasti onkin viheliäinen viljeltävä, 70 kg ja niin onneton hontelo piikki, joka ei puoltatoista senttiä pitemmästi jaksa mullassa nousta, tai pienenkään kokkareen alta, noin heikkoa orastumista ei ole millään muulla viljalajilla. Ehkä se elinvoima tulee vasta myöhemmässä vaiheessa, sisäsiitos kyllä heikentää itämisvoimaa selvästi.
-SS-
Onneksi en tiennyt tästä mitään, eikä näköjään tuo hybridin siemenkään. 19-20.8 kylvin pääosan, nätisti oli puolitoista viikkoa sitten oraalla ja yritti jo pensoa. Sillon maa oli päisteessä halkeillutta, itämiseen ja nippanappa eloon riitti elokuun lopun sateet. Sen jälkeen tullut riittävästi sateita, lie halkeemat hävinneet ja ruis vahvistunut. Tuon yhden kerran käynyt katsomassa, saa pärjätä omillaan toistaiseksi. Tämä "nurmen" lopetukseen kylvettyä, yksivuotinen nurmi oli tämän kesän kuivuudessa paikoin pelkkää aavikkoa.
Toisaalla ohran jälkeen kevytmuokattuun kylvettyä, ohra julman pitkää ja ruis sinnittelee mukana. Ei ainoatakaan hallayötä kesäkuun jälkeen, nyt niitä olisi jo kovasti toivonut. Liekö tuo ohra kuollessaankin vie rukiin, jo ennen talvea. Kaikki kuoretkin itää tänä vuonna, ja ohralla paljoa muuta ollutkaan kuin kaksi kuorta vailla sisusta.
-
4-5cm syvälle kylvettiin hybridit. Aivan kauniisti oraalla. Onneksi vasta nyt täältä luin että aivan pintaan pitäisi kylvää.
TIETO LISÄÄ TUSKAA!
Hybridi pensoo myös keväällä eli sen voi kylvää paljon myöhemmin kuin populaatio rukiit. Kylvä ja unohda toimii.
-
Mikä oli se super kuiva vuosi? 06 vai 05?, silloin seurasin yhden rukiit, kultivoitu ja kylvetty rapidilla ja se ei vaan itännyt. Tuli loka marraskuussa loskaa joka suli ennen pysyvää lunta ja silloin rupes kylvörivit nippa nappa näkymään. Muistaakseni siitä tuli hyvä sato seuraavana vuotena. Se voi hyvin olla amilo silloin. Hybridi se ei ollut.
-
4-5cm syvälle kylvettiin hybridit. Aivan kauniisti oraalla. Onneksi vasta nyt täältä luin että aivan pintaan pitäisi kylvää.
TIETO LISÄÄ TUSKAA!
Hybridi pensoo myös keväällä eli sen voi kylvää paljon myöhemmin kuin populaatio rukiit. Kylvä ja unohda toimii.
Ei pidä unohtaa lumihomeruiskutusta joskus lokakuu-joulukuu välisenä ajankohtana, juuri ennen pysyvän lumen satamista, heleppoa kuin heinänteko.
-
Sieltä ne viidestä-kuudesta sentistä kiipi ylös, skagenit.
Useamman kerran kyllä tuli hiki tässä menneiden viikkojen aikana kun kävin kuopsuttelemassa maata, näytti että kaatuvat neljän sentin jälkeen keltasena alaspäin, tai menevät mutkalle. Mutta ihme ja kumma on tuo vesi joka ne sai nousemaan viimeiset sentit kohti valoa.
En tiedä onko mangaaniruiskutus vaivansa arvoista, mitään lumihometorjuntaa en kyllä tee, tai sitten teen kuitenkin. Peittaamatonta viime vuoden TOSsia.
Aika näyttää....
-
Sieltä ne viidestä-kuudesta sentistä kiipi ylös, skagenit.
Useamman kerran kyllä tuli hiki tässä menneiden viikkojen aikana kun kävin kuopsuttelemassa maata, näytti että kaatuvat neljän sentin jälkeen keltasena alaspäin, tai menevät mutkalle. Mutta ihme ja kumma on tuo vesi joka ne sai nousemaan viimeiset sentit kohti valoa.
En tiedä onko mangaaniruiskutus vaivansa arvoista, mitään lumihometorjuntaa en kyllä tee, tai sitten teen kuitenkin. Peittaamatonta viime vuoden TOSsia.
Aika näyttää....
Joo, kieltämättä tuo viisi senttiä on liian kova juttu. Sateet kuitenkin pehmittivät maata ja auttoivat ylöspäin. Ei ole kaikki vielä pinnalla, mutta hyvin lähellä ja hyvävoimaisen näköistä. Ne jotka ovat jo tulleet esille, painavat parin sentin vuorokausivauhtia eteenpäin. Uskon, että nyt on aika vahva paketti kasassa. Mitään ruiskutuksia en tee, luomuna mennään niinkuin aina ennenkin....
-
Sieltä ne viidestä-kuudesta sentistä kiipi ylös, skagenit.
Useamman kerran kyllä tuli hiki tässä menneiden viikkojen aikana kun kävin kuopsuttelemassa maata, näytti että kaatuvat neljän sentin jälkeen keltasena alaspäin, tai menevät mutkalle. Mutta ihme ja kumma on tuo vesi joka ne sai nousemaan viimeiset sentit kohti valoa.
En tiedä onko mangaaniruiskutus vaivansa arvoista, mitään lumihometorjuntaa en kyllä tee, tai sitten teen kuitenkin. Peittaamatonta viime vuoden TOSsia.
Aika näyttää....
Joo, kieltämättä tuo viisi senttiä on liian kova juttu. Sateet kuitenkin pehmittivät maata ja auttoivat ylöspäin. Ei ole kaikki vielä pinnalla, mutta hyvin lähellä ja hyvävoimaisen näköistä. Ne jotka ovat jo tulleet esille, painavat parin sentin vuorokausivauhtia eteenpäin. Uskon, että nyt on aika vahva paketti kasassa. Mitään ruiskutuksia en tee, luomuna mennään niinkuin aina ennenkin....
Ilmat jäähtyy, tavoitteena olis hyvä pitää se 3-4 lehteen ennen talvilepoa. Mut jos kelit sohlaa kuten nytkin, tarkoitan lämmintä ja kosteeta vuodenaikaan nähden, ni siinä tapauksessa niille täytyy jotain ruiskia koska melkosta ruokanataa on sitten luvassa....
-
Sieltä ne viidestä-kuudesta sentistä kiipi ylös, skagenit.
Useamman kerran kyllä tuli hiki tässä menneiden viikkojen aikana kun kävin kuopsuttelemassa maata, näytti että kaatuvat neljän sentin jälkeen keltasena alaspäin, tai menevät mutkalle. Mutta ihme ja kumma on tuo vesi joka ne sai nousemaan viimeiset sentit kohti valoa.
En tiedä onko mangaaniruiskutus vaivansa arvoista, mitään lumihometorjuntaa en kyllä tee, tai sitten teen kuitenkin. Peittaamatonta viime vuoden TOSsia.
Aika näyttää....
Joo, kieltämättä tuo viisi senttiä on liian kova juttu. Sateet kuitenkin pehmittivät maata ja auttoivat ylöspäin. Ei ole kaikki vielä pinnalla, mutta hyvin lähellä ja hyvävoimaisen näköistä. Ne jotka ovat jo tulleet esille, painavat parin sentin vuorokausivauhtia eteenpäin. Uskon, että nyt on aika vahva paketti kasassa. Mitään ruiskutuksia en tee, luomuna mennään niinkuin aina ennenkin....
Pitäskö noita vehniäkin käydä kattomassa. Ja rukiita, joko kohta ovat tähkällä :D Vehnät kylvin normisyvyyteen noin 3-4 senttiin, rukiit senttiin kahteen. Ku hybridit piti kuulemma kylvää pintaan, vaikka tuhkakuivaa olikin, lupas ja tulikin toki idättävät sateet viikon sisällä kylvöstä. Täällä sitten puhutaan rousteesta ym. että syvään pitääkin kylvää. Keveitä on ainakin nuo maat, että rouste on se ongelma, mutta aivan sama miten kylvää??
Lyhyillä juurilla ja pienellä piikillä syysvehnä ehkä selviää paremmin, nousee juurineen ylös katkomatta kaikkia juuria? Jos juuret syvällä, parhaat juuret katkeaa varmasti.
Riippuu kevään keleistä, mutta ei se kevät tuu naps ja kops täällä pohjoisempana, lämpötilat sahaa maaliskuulta toukokuun alkuun plussalta pakkaselle. Huhtikuun lopulla syyskylvöt ihan poikkeuksetta keltaisen ruskeita, pitää olla jokin luminen metsänreuna tms. joka säilyy vihreänä kasvuun saakka.
-
täällä etelässä ne lämpötilat seilaa plussalta pakkaselle marraskuusta toukokuulle. Kyllä ne syysviljat sen yleensä kestää.
-
täällä etelässä ne lämpötilat seilaa plussalta pakkaselle marraskuusta toukokuulle. Kyllä ne syysviljat sen yleensä kestää.
Ilkimys....
😂😂
-
4-5cm syvälle kylvettiin hybridit. Aivan kauniisti oraalla. Onneksi vasta nyt täältä luin että aivan pintaan pitäisi kylvää.
TIETO LISÄÄ TUSKAA!
Hybridi pensoo myös keväällä eli sen voi kylvää paljon myöhemmin kuin populaatio rukiit. Kylvä ja unohda toimii.
Tuo on täysin uutta tietoa ja poikkeaa hybridiammattilaisten ohjeista.
https://www.farmit.net/sites/default/files/other/news/Hybridi-ilta_KWS_Nymand_suomi.pdf
Totta kai rukiille soveliaimmat multamaat ja hietamaat nousevat 5-8 cm:sta hienosti, saati sitten turvemaat, vaaksan syvyydestä ! Mutta kyllä kylvösyvyyden vaikutus on näkynyt aitosavisilla rinteillä neljällä eri hybridilajikkeella, paripyörän jäljessä enemmän pinnassa oleva orastuu, ainakin jos satelee, keskellä jää maahan. Tumessa on vannasketjuilla voinut kompensoida tätä ilmiötä, ja välijyrällä, mutta ero on silti ollut selvä.
Aika moni osaava ruisviljelijä on palannut Reettaan täällä seudulla, koska hybrideissä on sittenkin ollut enemmän torajyvää ja vain kohtalainen sato, aikainen kylvö edellyttää kesantoa, etanat ja kahukärpäset vaativat torjuntaa sekä satopotentiaali vaatisi lupaa enemmän lannoitusta. Reetta tosiaan orastuu pintalevittimellä ja hiukan haravoiden ihan hyväksi kasvustoksi.
-SS-
-
Mikä oli se super kuiva vuosi? 06 vai 05?, silloin seurasin yhden rukiit, kultivoitu ja kylvetty rapidilla ja se ei vaan itännyt. Tuli loka marraskuussa loskaa joka suli ennen pysyvää lunta ja silloin rupes kylvörivit nippa nappa näkymään. Muistaakseni siitä tuli hyvä sato seuraavana vuotena. Se voi hyvin olla amilo silloin. Hybridi se ei ollut.
Niitä superkuivia oli rukiinviljelyn "nollavuosina" useita, 1997-1999. Oletus oli, että "kyllä sade aina elokuulla tulee". Pakkaset ehtivät ensin loka-marraskuulle. Silloin taisin ensimmäistä kertaa kokeilla hakea syvemmältä kosteutta kyntämällä ja välittömästi kylvämällä siihen. Itihän se, mutta alkoi kuivua veden puutteeseen kumminkin.
Niinä vuosina suorakylvökset toimivat, mutta sen jälkeen suorakylvön suosio laski, lämpimien ja sateisten syksyjen aikana.
-SS-
-
Niinä vuosina suorakylvökset toimivat, mutta sen jälkeen suorakylvön suosio laski, lämpimien ja sateisten syksyjen aikana.
-SS-
Suorakylvön suosiota laskee myös tämmöiset vuodet, kun esikasvin puintitappioita ei voi estää. Jos ruispellossa on tähän aikaan syksystä puimurin seulojen kohdalla vaaleanvihreä ohramatto, on peli useimmiten jo menetetty.
-
4-5cm syvälle kylvettiin hybridit. Aivan kauniisti oraalla. Onneksi vasta nyt täältä luin että aivan pintaan pitäisi kylvää.
TIETO LISÄÄ TUSKAA!
Hybridi pensoo myös keväällä eli sen voi kylvää paljon myöhemmin kuin populaatio rukiit. Kylvä ja unohda toimii.
Tuo on täysin uutta tietoa ja poikkeaa hybridiammattilaisten ohjeista.
https://www.farmit.net/sites/default/files/other/news/Hybridi-ilta_KWS_Nymand_suomi.pdf
Totta kai rukiille soveliaimmat multamaat ja hietamaat nousevat 5-8 cm:sta hienosti, saati sitten turvemaat, vaaksan syvyydestä ! Mutta kyllä kylvösyvyyden vaikutus on näkynyt aitosavisilla rinteillä neljällä eri hybridilajikkeella, paripyörän jäljessä enemmän pinnassa oleva orastuu, ainakin jos satelee, keskellä jää maahan. Tumessa on vannasketjuilla voinut kompensoida tätä ilmiötä, ja välijyrällä, mutta ero on silti ollut selvä.
Aika moni osaava ruisviljelijä on palannut Reettaan täällä seudulla, koska hybrideissä on sittenkin ollut enemmän torajyvää ja vain kohtalainen sato, aikainen kylvö edellyttää kesantoa, etanat ja kahukärpäset vaativat torjuntaa sekä satopotentiaali vaatisi lupaa enemmän lannoitusta. Reetta tosiaan orastuu pintalevittimellä ja hiukan haravoiden ihan hyväksi kasvustoksi.
-SS-
Olisko näillä 2. sukupolven hybrideillä Evoloa parempi elinvoima. Viljelyominaisuuksia ainakin mainostetaan paremmiksi.
Vedin ruismaahan muutamia vakoja sulamisvesien pois johtamiseksi. Valojen reunavallin altakin Cossani puskee pintaan ja maata on päällä ainakin 15 cm. Tätä elinvoimaa ihmettelen itsekin. Liitteen viljelyohjeet taitavat olla ajalta kun hybridien viljelystä yritettiin tehdä tiedettä.
-
Niinä vuosina suorakylvökset toimivat, mutta sen jälkeen suorakylvön suosio laski, lämpimien ja sateisten syksyjen aikana.
-SS-
Suorakylvön suosiota laskee myös tämmöiset vuodet, kun esikasvin puintitappioita ei voi estää. Jos ruispellossa on tähän aikaan syksystä puimurin seulojen kohdalla vaaleanvihreä ohramatto, on peli useimmiten jo menetetty.
Just kävin kattoon ohran jälkeen kylvettyä ruista, peli on silloin menetetty... Aika karua on jälki, mutta minkäs teet, pölykuivassa itänyt mikään vaikka oli kevytmuokattu. Kylvön jälkeen tuli sateet ja komea on tuplaoras. Kyntää ei voinut kantojen ja kivien vuoksi, muuten pelto hyväkasvuista mutta laiskuus ja ajanpuutekin.
-
Niinä vuosina suorakylvökset toimivat, mutta sen jälkeen suorakylvön suosio laski, lämpimien ja sateisten syksyjen aikana.
-SS-
Suorakylvön suosiota laskee myös tämmöiset vuodet, kun esikasvin puintitappioita ei voi estää. Jos ruispellossa on tähän aikaan syksystä puimurin seulojen kohdalla vaaleanvihreä ohramatto, on peli useimmiten jo menetetty.
Just kävin kattoon ohran jälkeen kylvettyä ruista, peli on silloin menetetty... Aika karua on jälki, mutta minkäs teet, pölykuivassa itänyt mikään vaikka oli kevytmuokattu. Kylvön jälkeen tuli sateet ja komea on tuplaoras. Kyntää ei voinut kantojen ja kivien vuoksi, muuten pelto hyväkasvuista mutta laiskuus ja ajanpuutekin.
Mikä siinä on muka ongelma, ohra kuolee talven aikana, ruis jää jäljelle, ja jatkaa keväällä kasvuaan, that's it.
-
Niinä vuosina suorakylvökset toimivat, mutta sen jälkeen suorakylvön suosio laski, lämpimien ja sateisten syksyjen aikana.
-SS-
Suorakylvön suosiota laskee myös tämmöiset vuodet, kun esikasvin puintitappioita ei voi estää. Jos ruispellossa on tähän aikaan syksystä puimurin seulojen kohdalla vaaleanvihreä ohramatto, on peli useimmiten jo menetetty.
Just kävin kattoon ohran jälkeen kylvettyä ruista, peli on silloin menetetty... Aika karua on jälki, mutta minkäs teet, pölykuivassa itänyt mikään vaikka oli kevytmuokattu. Kylvön jälkeen tuli sateet ja komea on tuplaoras. Kyntää ei voinut kantojen ja kivien vuoksi, muuten pelto hyväkasvuista mutta laiskuus ja ajanpuutekin.
Mikä siinä on muka ongelma, ohra kuolee talven aikana, ruis jää jäljelle, ja jatkaa keväällä kasvuaan, that's it.
Se kuollu ohramätäs on siinä rukiin piikin ympärillä-->tulee lumi ja homoilee oikein olantakaa ja joka suunnasta.
-
Niinä vuosina suorakylvökset toimivat, mutta sen jälkeen suorakylvön suosio laski, lämpimien ja sateisten syksyjen aikana.
-SS-
Suorakylvön suosiota laskee myös tämmöiset vuodet, kun esikasvin puintitappioita ei voi estää. Jos ruispellossa on tähän aikaan syksystä puimurin seulojen kohdalla vaaleanvihreä ohramatto, on peli useimmiten jo menetetty.
Just kävin kattoon ohran jälkeen kylvettyä ruista, peli on silloin menetetty... Aika karua on jälki, mutta minkäs teet, pölykuivassa itänyt mikään vaikka oli kevytmuokattu. Kylvön jälkeen tuli sateet ja komea on tuplaoras. Kyntää ei voinut kantojen ja kivien vuoksi, muuten pelto hyväkasvuista mutta laiskuus ja ajanpuutekin.
Mikä siinä on muka ongelma, ohra kuolee talven aikana, ruis jää jäljelle, ja jatkaa keväällä kasvuaan, that's it.
Se kuollu ohramätäs on siinä rukiin piikin ympärillä-->tulee lumi ja homoilee oikein olantakaa ja joka suunnasta.
No onneksi olen niin taitava puimamies, että mulla meni jyvät puimurin säiliöön eikä peltoon, sinne meni pieniä jyviä ja itäneet niin harvaan että puintitappio varmaan joku 10-20 kg/ha.
Ja kevytmuokattuun kylvetty Dankowskie Agat.
-
Ei kai se ny aina ole menetetty välttämättä. Jokunen vuosi taakse päin tein kaikki virheet kerralla. Yritin puida ohran todella puhtaaksi ja sen jälkeen lautasmuokkarilla perään ja kylvö siihen(syysvehnä) elettiin elokuun viimeistä viikkoa oli lämmintä ja kosteutta,vielä samana iltana satoi kylvön päälle. Näkymä oli hetkessä aivan järkyttävä. Valehtelematta ennen lumen tuloa löytyi muutama ohran tähkän alku. Ajoin paniikissa homeaineet ajatuksena et tästä ei voi tulla mitään. Toisin kuitenkin kävi Ceylon ponnisti keväällä vihreänä kasvuun ja korjattiin syksyllä mukavan tuntuinen sato.
-
4-5cm syvälle kylvettiin hybridit. Aivan kauniisti oraalla. Onneksi vasta nyt täältä luin että aivan pintaan pitäisi kylvää.
TIETO LISÄÄ TUSKAA!
Hybridi pensoo myös keväällä eli sen voi kylvää paljon myöhemmin kuin populaatio rukiit. Kylvä ja unohda toimii.
Tuo on täysin uutta tietoa ja poikkeaa hybridiammattilaisten ohjeista.
https://www.farmit.net/sites/default/files/other/news/Hybridi-ilta_KWS_Nymand_suomi.pdf
Totta kai rukiille soveliaimmat multamaat ja hietamaat nousevat 5-8 cm:sta hienosti, saati sitten turvemaat, vaaksan syvyydestä ! Mutta kyllä kylvösyvyyden vaikutus on näkynyt aitosavisilla rinteillä neljällä eri hybridilajikkeella, paripyörän jäljessä enemmän pinnassa oleva orastuu, ainakin jos satelee, keskellä jää maahan. Tumessa on vannasketjuilla voinut kompensoida tätä ilmiötä, ja välijyrällä, mutta ero on silti ollut selvä.
Aika moni osaava ruisviljelijä on palannut Reettaan täällä seudulla, koska hybrideissä on sittenkin ollut enemmän torajyvää ja vain kohtalainen sato, aikainen kylvö edellyttää kesantoa, etanat ja kahukärpäset vaativat torjuntaa sekä satopotentiaali vaatisi lupaa enemmän lannoitusta. Reetta tosiaan orastuu pintalevittimellä ja hiukan haravoiden ihan hyväksi kasvustoksi.
-SS-
Olisko näillä 2. sukupolven hybrideillä Evoloa parempi elinvoima. Viljelyominaisuuksia ainakin mainostetaan paremmiksi.
Vedin ruismaahan muutamia vakoja sulamisvesien pois johtamiseksi. Valojen reunavallin altakin Cossani puskee pintaan ja maata on päällä ainakin 15 cm. Tätä elinvoimaa ihmettelen itsekin. Liitteen viljelyohjeet taitavat olla ajalta kun hybridien viljelystä yritettiin tehdä tiedettä.
Hyvin mahdollista, mutta tämä Brandie tuli tosi heikosti pintaan savimaalla, kevytmuokatussa asettui pintaan, koska pahnatollo nosti laahavannasta. Oikeastaan muutaman vuoden takainen SU Allawi tuntui eniten toimivalta rukiilta; SU Performerissa oli taas jotakin kummaa, ettei tuonut kuin enintään tavanomaisen sadot. Kyllä Reetalla on täällä päin löytynyt noin viiden vuoden tarkkaillun perusteella paras pitkän ajan keskisato. Huomionarvoista on se, että hybrideissä pituus ja kasvutapa asettuvat tavanomaisen rukiin linjaan, jos kylvötiheys on korkea ja kylvää myöhään.
Ja hybridin siemen on aivan turhan kallista ruveta kylvään tavanomaisen siemenen tapaan 160 - 200 kg/ha, että se 70 kg siemen paikkaansa on melko haastavaa, kun jokainen sopivasti sattuva kokkare sen nutistaa. Tosiaan syyrapsi olikin paljon helpompi, sehän kiertäää kokkareen tuosta vaan, vaika siemen on niin pieni ! Jos vaan etanoista muisti huolehtia, meillä vei 2016 syksyllä etanat ensimmäisen syysrapsinkylvön, puolitoista viikkoa myöhemmin toisella kylvöllä Sluxxit mukaan ja tuli hyvä oras..
Evolo tosiaan oli semmoinen, että pinnastakin itäneenä osa jäi semmoisiksi kiemuroiksi, niin kuin epämuodostuneiksi oraiksi. Ja siinähän oli tavanomaista Viselloa ainakin 10 % joukossa, se sitten lähinnä vihersi pellolla. Livadoa kovasti tarjottiin viime syksynä, mutta taisi olla hiukan paperitiikeri viime talven oloissa.
-SS-
-
Tässä on elokuun viimeisellä viikolla kylvetty Brandie hybridiruis, kerkesi odotella muutaman viikon kunnon sadetta, jota tulikin 60 mm. Kuvassa selvänä näkyy pyörän tallauksen ja pyöränvälijyrän heikentävä vaikutus hybridin orastumiseen !
(http://www.viistonninen.com/muut/2019/Brandie/Brandie_230918A.jpg)
Kuva: Brandie 23.9.18
-SS-
-
Niinä vuosina suorakylvökset toimivat, mutta sen jälkeen suorakylvön suosio laski, lämpimien ja sateisten syksyjen aikana.
-SS-
Suorakylvön suosiota laskee myös tämmöiset vuodet, kun esikasvin puintitappioita ei voi estää. Jos ruispellossa on tähän aikaan syksystä puimurin seulojen kohdalla vaaleanvihreä ohramatto, on peli useimmiten jo menetetty.
Just kävin kattoon ohran jälkeen kylvettyä ruista, peli on silloin menetetty... Aika karua on jälki, mutta minkäs teet, pölykuivassa itänyt mikään vaikka oli kevytmuokattu. Kylvön jälkeen tuli sateet ja komea on tuplaoras. Kyntää ei voinut kantojen ja kivien vuoksi, muuten pelto hyväkasvuista mutta laiskuus ja ajanpuutekin.
Mikä siinä on muka ongelma, ohra kuolee talven aikana, ruis jää jäljelle, ja jatkaa keväällä kasvuaan, that's it.
Se kuollu ohramätäs on siinä rukiin piikin ympärillä-->tulee lumi ja homoilee oikein olantakaa ja joka suunnasta.
No onneksi olen niin taitava puimamies, että mulla meni jyvät puimurin säiliöön eikä peltoon, sinne meni pieniä jyviä ja itäneet niin harvaan että puintitappio varmaan joku 10-20 kg/ha.
Ja kevytmuokattuun kylvetty Dankowskie Agat.
Jaa, no minä kyllä puhaltelin melkolailla paljon pois pieniä. Taidokas puimamies nostaa hehtopainon jo pellolla. Taitaa satakiloa olla hehtaaria kohti muonavahvuudesta poistettuja jyviä.
Täälläpäin noi kevyet ja suorat syysviljapellot näyttää siltä että pääosin härkäpapua, ohraa ja kauraa olis niinku kylvetty syyskylvöisenä.
Se puimurilla katkastu härkäpapu näkyy kasvavan ihan hullunlailla uutta versoa, jos on siis suorakylvöä tai pinnasta raav1ttua kylvöalustaa syysviljalla.
-
Vuosi sitten kesällä rukiin pellonpiennartilaisuudessa KWS:n mies selitteli, että hybridi on kylvettävä niin pintaan, että se kuulee sunnuntaina kirkonkellojen soiton. Maalajilla hirmuinen merkitys orastumisen onnistumiseen. Nämä savet on tosi vaikeita, käytännössä mahdotonta saada täydellistä mururakennetta aikaiseksi. Aina tulee osa jäämään kokkareiden alle pysyvään lepoon.
Aika paljon näkee nyt kevytmuokatuissa syysviljoissa puintitappiovanaa oraissa. Seurataan tilanteen kehittymistä taas ensi syksyyn.
-
Saas nähdä tuleeko nisut kunnolla pintaan.Nyt näyttää heikolta mutta jos se lämmin aalto tulee ni ehkä si.
-
Saas nähdä tuleeko nisut kunnolla pintaan.Nyt näyttää heikolta mutta jos se lämmin aalto tulee ni ehkä si.
Ei ongelmaa vaikka ei tulisikaan.. Sieltä ne keväällä sitten nousee. No kasvipeitteisyys näkökulmasta voi olla ongelma..
-
Säiden viilennyttyä syysvehnällä kesti tulla pintaa yli kolme viikkoa. Viikon ne piikit ovat piilotelleet kokkareen takana. Ehkä tuleva viikko saa kasvupyrähdyksen aikaan. Juurta näkyy jyvissä olevan pitkästi. Ehkä parempikin näin.
Rukiilla voi joutua tekemään talvituhoruiskutuksen. Meni vähän paljon Reetan siementä.
-SS-
-
Onkohan kuluvalla viikolla mangaanin aika?
-
Ei vaan lähdetään pintalevittimen kanssa laittaan hiukan heikkolaatuisempaa syysvehnää
peltoon. Runsaasti. Sitten äkeellä kerran yli. Kyllä sitä sitten keväällä kerkiää ruokkimaan.
-SS-
-
Onko joku käyny ruikkimassa?
-
Onko joku käyny ruikkimassa?
Noootttaaa kyyyllläää.
-
Onko joku käyny ruikkimassa?
Noootttaaa kyyyllläää.
Mitäs meni?
-
Onko joku käyny ruikkimassa?
Joo. Eksä käyny vielä? Nyt on jo myöhäistä.
-
Onko joku käyny ruikkimassa?
Joo. Eksä käyny vielä? Nyt on jo myöhäistä.
Sulla on liiterikin Peuran väreissä...? :) :D :D :D
-
Onko joku käyny ruikkimassa?
Joo. Eksä käyny vielä? Nyt on jo myöhäistä.
Sulla on liiterikin Peuran väreissä...? :) :D :D :D
Tietysti!
-
Onko joku käyny ruikkimassa?
Joo. Eksä käyny vielä? Nyt on jo myöhäistä.
Kuulehan sie hintsu, tiällä o märkää vielä.
-
Onko joku käyny ruikkimassa?
Joo. Eksä käyny vielä? Nyt on jo myöhäistä.
Sulla on liiterikin Peuran väreissä...? :) :D :D :D
Tietysti!
Maalaa ovet punaseks ni pääset saunaan... 😂🤣
-
Onko joku käyny ruikkimassa?
Joo. Eksä käyny vielä? Nyt on jo myöhäistä.
Sulla on liiterikin Peuran väreissä...? :) :D :D :D
Tietysti!
Maalaa ovet punaseks ni pääset saunaan... 😂🤣
Hmm... :D
-
Onko joku käyny ruikkimassa?
Joo. Eksä käyny vielä? Nyt on jo myöhäistä.
Sulla on liiterikin Peuran väreissä...? :) :D :D :D
Tietysti!
Maalaa ovet punaseks ni pääset saunaan... 😂🤣
Hmm... :D
Nii, saatana. 🤣
Ja jos ei saunaan ni ainaki paljuun porkkanoiden keskelle.. 🤣😂
-
Onko joku käyny ruikkimassa?
Joo. Eksä käyny vielä? Nyt on jo myöhäistä.
Sulla on liiterikin Peuran väreissä...? :) :D :D :D
Tietysti!
Maalaa ovet punaseks ni pääset saunaan... 😂🤣
Hmm... :D
Nii, saatana. 🤣
Ja jos ei saunaan ni ainaki paljuun porkkanoiden keskelle.. 🤣😂
Paljuun pääsee kun valitsee luomun tai lampaat...
-
Älkääs kutsuko... Leevi ja Niksu tulevat pian itseoikeutetusti. Sitten pitää ollakin palju oikeasti valmiina. Nih.
-
Älkääs kutsuko... Leevi ja Niksu tulevat pian itseoikeutetusti. Sitten pitää ollakin palju oikeasti valmiina. Nih.
Lippiksellä ineen... 😂
Alalauteille...
-
"Sami sanoo panostavansa määrän sijasta laatuun." (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.315318) Eikä harrasta tommosia kylpytynnyrihömppiä.
-
"Sami sanoo panostavansa määrän sijasta laatuun." (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.315318) Eikä harrasta tommosia kylpytynnyrihömppiä.
Tuolla Samilla tulopuoli roikkuu semmosessa seitinohuessa langassa, ainahan voi kääntyä kunnan puoleen ja sopia että 150euron ruokakupongin lunastusoikeus siirretään hänelle.
🤣
-
"Sami sanoo panostavansa määrän sijasta laatuun." (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.315318) Eikä harrasta tommosia kylpytynnyrihömppiä.
Tuolla Samilla tulopuoli roikkuu semmosessa seitinohuessa langassa, ainahan voi kääntyä kunnan puoleen ja sopia että 150euron ruokakupongin lunastusoikeus siirretään hänelle.
🤣
Ja sun tulopuoli roikkuu palkkatyössä käyvän vaimosi antaman viikkorahan varassa, kun peltopelleilyysi menee takaisin kaikki mitä sieltä tulee.
Paljonko se viikkoraha on? 20€ vai 30 €?
-
"Sami sanoo panostavansa määrän sijasta laatuun." (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.315318) Eikä harrasta tommosia kylpytynnyrihömppiä.
Tuolla Samilla tulopuoli roikkuu semmosessa seitinohuessa langassa, ainahan voi kääntyä kunnan puoleen ja sopia että 150euron ruokakupongin lunastusoikeus siirretään hänelle.
🤣
Ja sun tulopuoli roikkuu palkkatyössä käyvän vaimosi antaman viikkorahan varassa, kun peltopelleilyysi menee takaisin kaikki mitä sieltä tulee.
Paljonko se viikkoraha on? 20€ vai 30 €?
Mitä se lonkerokeissi ny maksaa, 29,90??
-
Rukiit alkaa oleen aikas isoja. Tämä ennätyslämpöaalto kasvattaa niitä vielä lisää. Mielenkiintoinen nähdä kuinka talvehtiminen onnistuu. Niiden rikkominen keväällä jos talvehtiminen ei onnistu ei ole vaihtoehto. Sitten vaan jätetään apulannat keväällä levittämättä ja kasvinsuojelu tekemättä ja puidaan sieltä se mitä tankiin tulee. Näillä rukiin hinnoilla ei kannata paljon taistella luontoa vastaan. Samalla näkee kuinka Reetta ja Livado lajikkeina eroaa talvikestävyydessä. Ja toinen kylvetty (Livado) ohran sänkeen ja Reetta kesanto,roundup,kyntö,äestys,kylvö-tekniikalla :)
-
Rukiit alkaa oleen aikas isoja. Tämä ennätyslämpöaalto kasvattaa niitä vielä lisää. Mielenkiintoinen nähdä kuinka talvehtiminen onnistuu. Niiden rikkominen keväällä jos talvehtiminen ei onnistu ei ole vaihtoehto. Sitten vaan jätetään apulannat keväällä levittämättä ja kasvinsuojelu tekemättä ja puidaan sieltä se mitä tankiin tulee. Näillä rukiin hinnoilla ei kannata paljon taistella luontoa vastaan. Samalla näkee kuinka Reetta ja Livado lajikkeina eroaa talvikestävyydessä. Ja toinen kylvetty (Livado) ohran sänkeen ja Reetta kesanto,roundup,kyntö,äestys,kylvö-tekniikalla :)
Eiköhän tuossa Reetta pitemmän korren vedä, ihan kylvötekniikan osalta. Tuota lumihomeongelmaa liioitellaan muiden kuin näiden puolalaisten osalta. Suomalainen populaatioruis saa olla melkoisenkin rehevää, ennen kuin mitään pysyvästi vaikuttavaa sienirihmastoa esiintyy. No, jos kylvää elokuun puolivälissä, saa varautuakin ylirehevyyden tuomiin ilmiöihin.
Onhan muistettava, että elokuun puolivälissä jos on rynnännyt kylvämään, onhan sitä orasta ruokittu jo kaksi kuukautta, jollain 150 kg Y-lannoksella ? Ei ihme, että kellertäviä laikkuja alkaa taas näkyä. Pitäisi ainakin hiukan lehtilannoittaa fosfaatilla ja kalilla.
Tässä viikonloppuna laittelin syysvehniä vielä jonkinmoisen palstan, kollegat Saksassa ja Brittein Saarilla laittelevat juuri nyt syysvehniä. Syyskuun toisen viikon alun jälkeen sää on ollut märkää ja kylmää, vasta nyt ovat pinnalla ne syysnisut. Ihan sama sitten vaikka tänä viikonloppuna laittaisi. Multa oli mureaa, ja lämpötilat siinä 20 asteen nurkilla. Viikon vielä pitää leutoa, tulkoon talvi sitten jos on tullakseen.
-SS-
-
Proline+Mantrac seos ois tarkoitus Agatille ruiskia tällä viikolla.
Erittäin rehevä kasvusto. Semmoselta 6 tonnarilta näyttää.😂
-
Näytti tuossa sellainen yleensä keväällä hätäinen viljelijä olevan tänään kylvämässä. Mahtoikohan olla myöhäinen syyskylvö vai aikainen kevätkylvö?
-
Parempi kylvösää nyt on kuin viimeiset 3 viikkoa reippaine yöpakkasineen ja tihkusateineen.
No minä kylvin lauantaina, tyhjensin 2 v vanhan rotanpapanoita sisältävän tos Ceylonin peltoon. Olisiko 700 kg/ha määrä mennyt, koeidätyksessä märän talouspaperin välissä tuskin puolet iti. No eipä tuossa mitään häviäkään. Rotat jäävät nyt ilman vehnästä. Oikein niille.
Myöhäisin syysnisun kylvöpäivä tällä kylällä on ollut 24.10. Siitäkin tuli puitavaa, ei tosin mitenkään kovin paljon.
-SS-
-
Mä kylvin omani 2. päivä. Nyt tulee mukavasti piikille.
-
Mä kylvin omani 2. päivä. Nyt tulee mukavasti piikille.
En tiedä, johtuiko kuivuudesta, mutta syyskuun toisella viikolla kylvetty nisu tuli nyt vasta viikonloppuna piikille. Kyllä oras tiheää on, mutta tosi pientä. Olin jo hylkäämässä ajatuksen vihreästä nisupellosta (sertiä kumminkin oli) . Proximo kevätrapsin pikkusiemen kyllä on oraaksi vihertänyt pari viikkoa jo. Jostakin sitä rapsin siementä tulee oraalle, pahinta on kahden vuoden takainen syysrapsipalsta, on jo isoa kaalia harvakseltaan siellä.
Rapsimaahan laitettu ruis alkaa jäädä rapsin alle, ohramaahan kylvetyssä keskellä peltoa ohratupsuja vain, ei juurikaan ruista. Semmoista se hybriidi on, tarvitsee ihanneolosuhtet. Puolihuolimaton peltoon paikoksi ravisteltu Reetta on kohta aikas turkkia.
Toivon, että Ariane S tai Primus tehoaisi keväällä sitten rapsiin ? (MCPA sellaisenaan kielletty)
-SS-
-
On vaikea ymmärtää mikä SS:n hybridirukiin viljelyssä mättää. Täällä ja lähialueilla myös hybridioraat hipovat täydellisyyttä ja alaa on PALJON. On kosteutta ja lämpöä.
Alkaa jo pelottamaan vanha kansan viisaus "syysvilja ei anna kahta kertaa kehua itseään".
SS:n kokemukset eivät ole siis lähellekään hybridien viljelyn koko totuus.
-
On vaikea ymmärtää mikä SS:n hybridirukiin viljelyssä mättää. Täällä ja lähialueilla myös hybridioraat hipovat täydellisyyttä ja alaa on PALJON. On kosteutta ja lämpöä.
Alkaa jo pelottamaan vanha kansan viisaus "syysvilja ei anna kahta kertaa kehua itseään".
SS:n kokemukset eivät ole siis lähellekään hybridien viljelyn koko totuus.
Täähän on ollut erinomainen syysviljojen kylvösyksy. Ei pitäis olla kellään mitään valittamista. Paitsi ehkä jopa liian erinomainen, ruis on pelottavan rehevää. Olis pitänyt myöhemmin kylvää, vanhat säännöt, että elokuun kolmas viikko paras kylvöaika, niin se olis pitänyt unohtaa, mut mistäs sitä kukaan tietää etukäteen, millainen syksy on tulossa. Kyllä vettä on tullut ihan riittävästi itämistä varten.
Ja tosiaan, jos ei ole koskaan kylvänyt hybridiruista ja lukee SS:n negatiivisia juttuja sen viljelystä, niin saattaa karkoittaa joitain, joita sen viljely kiinnostaa. Kannattaisi kysellä kokemuksia muiltakin hybridirukiiden viljelijöiltä. Vyrin tilastojen mukaan hybridilajikkeiden viljely lisääntyy vuosi vuodelta, joten se kertoo vain siitä että ei sen viljely voi olla niin vaikeaa kuin SS antaa jutuissaan ymmärtää. SS:n kokemukset hybridirukiin viljelystä ei siis ole koko totuus asiasta.
-
No ei ne varoittelut ihan tullesta temmattu ole. Hybridi kiinnostaa kyllä, ja sitä on tullut kokeiltua: mainoksissa luvattu satotaso näyttäisi vaativan että ns. kaikki osuu kohdalleen.
Suosituksen mukainen kylvöaika vaatii, että kahukärpäset torjutaan. Ja että syksy ei ole kovin lämmin, kasvaa todella reheväksi, sitten lumihome iskee melkeinpä väistämättä. No sitähän voi torjua ruiskuttamalla, jos vaan maat kantaa. Aina ei kanna -> syksy ja talvi on suurin riski mitä olen nähnyt hybridille, toteutuneet satotasot vaihtelee helposti 2t/ha - 6t/ha.. Sitten on vielä torajyväriski, mutta senkin minimointiin on ohjeet olemassa.
-
Kannattaako rukiille antaa jotain hivenaineita lumihomeruiskutuksen mukana?
-
On vaikea ymmärtää mikä SS:n hybridirukiin viljelyssä mättää. Täällä ja lähialueilla myös hybridioraat hipovat täydellisyyttä ja alaa on PALJON. On kosteutta ja lämpöä.
Alkaa jo pelottamaan vanha kansan viisaus "syysvilja ei anna kahta kertaa kehua itseään".
SS:n kokemukset eivät ole siis lähellekään hybridien viljelyn koko totuus.
Ehkä Sisä-Suomessa ja Pohjanmaalla rukiille ovat niin hyvät olosuhteet, että hybridien potentiaali pääsee esille. Noin runsaan 10 v hybridikokeilujen jälkeen populaatioruis on lähes kolmenkymmenen harjoitusvuoden jälkeen näyttänyt pitkän ajan todellisen keskisadon hyvin lähelle hybridejä. Onhan tuo koeruuduillakin selvästi nähtävissä, että II ja III -vyöhykkeellä satotasot ovat tonneja paremmat.
Uusmaalainen luomuviljelijä sai 2011 ennätyssadon hybridistä, 4700 kg. Taisi olla itsellä melko vähin panoksin 6700 kg. Mutta sitten toteaa 2010 -vuosista eteenpäin kokemuksella: "Viimeaikaiset talvituhot ovat vaikuttaneet siihen, että Laine ei luovu populaatiorukiin viljelystä. Viljelijällä on kokemusta siitä, että vaihtelevissa kasvuoloissa populaatiolajikkeet ovat usein viljelyvarmempia kuin taas hybridilajikkeilla haetaan huippusatoja. Luomussa syysrukiin viljely tulee luontevasti nurmen lopettamisen jälkeen."
En siis ole ainoa, joka on huomannut hybridin saattavan myös tuottaa pettymyksen. Sitten tuhannen euron siemensäkki kahdeksalle hehtaarille, viidenkympin Sluxx-levityskerrat, pellon reunat keltalappuja rivissä, kaksi kestakkiruiskutusta, mangaaneja, lehtivirkistettä, buctriilit, koska eipäs olekaan hybridipelto kesällä puhdas, talvituhoannos kahdella kalleimmalla aineella, mitä löytyy, pitäähän siitä noilla perusteilla jo tullakin pari tonnia 160 euron ruista enempi ! Ja voi lisäksi huomauttaa tässä, että varhaisella elokuulla orastuessa hybridirukiilla on erittäin yleinen näkymätön vihollinen, joka vaivaa tuulen alapuolella olevia peltolohkoja, 30 metriä ojasta käytännössä häviää hiljakseen, kun syyskuussa kylvetty populaatiolajike vain rehevöityy. Vielä 100 m päässä lehtien reunat ovat violettiin vivahtavat, ja kasvu pysähtyy. Olen melko varma, että versojen kasvu pysähtyy, vaikka ei värinmuutostakaan näkyisi ! En halua olla kiusana kunnon viljelijöiden syystoimenpiteille, täällä kun syksyisin yleensä aina tuulee niin että haalarit pyörivät päällä.
Tavanomaisella rukiilla kasvinsuojelukustannus, poislukien minimiannos jotain Expressiä, on ollut nolla. Kylvämään ehtii syyskuullakin. Lannoituskin kohtuullinen, eikä torajyviä ole tarvinnut viljakasassa surkutella. Ainoa paikoin kestämätön ongelma on ollut lako, ja jos siitä onkin aina selvitty, sen jälkeinen maan muokkauksen mahdottomuus on laittanut katumaan. Pahnan määrä on ollut jotakin aivan kamalaa. Korrensääteitä en sitten vaan osaa käyttää, tai en uskalla käyttää, mm. 2010 poistin rukiin tähkät reippaalla korrensäädekäsittelyllä, kun tuli silloiset ennätyshelteet ja rutikuiva loppukesä.
Hybridi ei pahnalla ole kiusannut, ei kyllä jyvilläkään maineensa mukaisesti sitten.
Mielestäni osaan erikoisviljellä, ja osaan harvaankylvää riittävän aikaisessa matalaan, kahdestikin samana syksynä, kuten syysrapsilla. Ne, jotka ottavat esille Perniön tämän syksyn satokisavoittajat, juu kävin tietystä syystä touko-kesäkuussa päivittäin Alholankodissa siinä keskustan eteläpuolella, ja muistan kun siinä keväällä Perniössä iski vähintään 20 mm ukkoskuuro, niin että vesilätäköt niillä tuuheilla ruislohkoilla kiiltelivät monta päivää. Meidän suunnassa ei tippaakaan. Silloin saattoi nähdä, että kasitonnarille mennään.
Olihan puolalainen Amilo-ruiskin aikanaan oikea satotykki, itsellä ei onnistunut kertaakaan. Samaa aikanaan kuuntelin, mikä sussa oikein on vikana, Amilo on tuplasti parempi, ja helppoa kuin heinänteko. Olen kyllä miettinyt tätä, kyseessä lienee talvien märkyys, useat pakkaskaudet ja kolme kertaa samana talvena tuleva äkkikevät, jo helmikuulta lähtien. Talvikaraistumisen vahvuudesta ja sen purkautumisen herkkyydestä taitaa olla kyse, ja virkistävän sateen puuttumisestä huhti-toukokuulla ?
Jos tuo kastelulaitehankinnan orastava suunnitelma tuosta etenisi, niin voisin valmistella jonkun hybridiruis-palstan vielä.
Tammikuun lopussa 2008 ei paljon talvesta ollut tietoa. Ruis oli ollut kasvussa jo 5 kk. Eipä tuo maaliskuun jääkenttätakatalven jälkeen ollut enää yhtä hieno. Kasvoi kuitenkin, oli muistaakseni Riihi-ruista.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Tammikuu_2008.jpg)
-SS-
-
Ei vakuuta hybridit täälläkään. Kyllä nämä esitetyt ongelmat ovat edelleen ihan ajankohtaisia, en jaksa niitä uudelleen tähän kirjoittaa. Tuntuu siltä, että Reettakin on yllättävän nättinokkainen. Tuo 3cm tuntuu liian syvältä kylvöasetukselta. Oikeastaan nyt näillä viime päivien lehmänhenkäyskeleillä kasvusto on alkanut rehevöityä. Tosin eilen oli 34 peuraa mylläämässä, joten eiköhän se rehevyys vielä taltu.
Edelleen ihmetyttää millä esi-isämme ovat selvinneet hengissä tällaista kasvia viljelemällä. No, kyllähän niitä nälänhätiä taisi ollakin...
-
Jostain syystä rukiin viljely on tullut vaikeammaksi viime vuosina. Uran alkutaipaleella tuli viljeltyä ruista aika lailla, lajikkeet oli mitä oli ja aina tuli satoa vähintään valtakunnan keskisadon verran, normaalisti tuplat. Hinta ja kannattavuus tietysti sitämyöten kohdillaan.
Hybridien kanssa olen yrittänyt viime vuosina muutaman kerran. Ei onnistu: kylvönaika on liian kiireinen, huonoa orastumista, kahukärpäsiä, hankalia talvia jne... Populaatiolajikkeet meni vähän paremmin, mutta huono hinta lopetti niidenviljelyn.
Hintahan ratkaisee: nykyisellään ei kiinnosta.
-
Hybridin lumihomeet torjuttu tänään Amistar + Basso yhdistelmällä. Olisihan tuossa Yaran Matrac pro kannujakin ollut mutta en jaksanut kaataa sitä sementtiä jämähtämään ruiskunpohjalle talveksi. Uskoisin että noista on enemmän sitten hyötyä kauralle kun kasvukausi on vauhdissa ja ilmat +20c lämpimämpiä. Ehkä takana on myös pientä pettymystäkin kun kauppias on saanut pari kertaa myytyä sylillisen erilaisia kannuja ruiskutettavaksi hehtaaria kohden mutta tulokset ovat olleen samaa tasoa 0-ruutujen kanssa. Näiden 5-vuoden isännyyden aikana se sinisilmäisyys myyjien hopotusta kohden on vähentynyt.
Ei ehkä kasvin kannalta vielä ihan optimaalisin yhdistelmä mutta isännän kannalta on mukavampaa tehdä se hyvän sään aikana. Sen yhden kerran kun aamulla sulattelin vesivaunun jäätyneitä letkuja marraskuussa niin totesin että on parempi pitää konehallin ovet kiinni lokakuun lopusta huhtikuun alkuun asti. Suopi tämä päivätyöläinen taas keskittyä rahantekoon 8.00-16.00
-
Perjantaina kylvetty Ceylon oli jo itänyt tänään.
Olosuhteet ovat mainiot. Syyskuun puolivälissä kylvetty
Agat-ruis n. 15 cm pitkää.
Vanhan kansan kylvöpäivämäärät voisi jo unohtaa !
-
Perjantaina kylvetty Ceylon oli jo itänyt tänään.
Olosuhteet ovat mainiot. Syyskuun puolivälissä kylvetty
Agat-ruis n. 15 cm pitkää.
Vanhan kansan kylvöpäivämäärät voisi jo unohtaa !
Olen varsin samaa mieltä. Syysnisu ainakin tykkää talvehtia pienempänä. Eihän 20-30 kg typpeä riitä elokuun puolivälistä millään 3-4 kuukaudeksi kasvukautta.
-SS-
-
Perjantaina kylvetty Ceylon oli jo itänyt tänään.
Olosuhteet ovat mainiot. Syyskuun puolivälissä kylvetty
Agat-ruis n. 15 cm pitkää.
Vanhan kansan kylvöpäivämäärät voisi jo unohtaa !
Jos alkaa syksyt tämmösiä olemaan, niin rukiin voi tosiaan kylvää silloin kun ehtii, eikä silloin kun on paappojen hokema kylvöaika.
Eli syyskuu ihan hyvää kylvöaikaa tälläsenä "saksalaisena syksynä"
-
Syyskuun 2 eka viikkoa täällä ihan tyypillistä kylvöaikaa rukiille.
Syysvehnät sitten syys-lokakuun vaihteesta alkaen. Viimeisin näkemäni ja myös onnistunut syysvehnän kylvö tehtiin 21.10 sokerijuurikkaan jälkeen pari vuotta sitten.
Myöhäisemmillä kylvöillä välttää kahukärpäset, etanat ja myös lumihome ongelma pienenee huomattavasti. Enpä ole nähnyt ruiskuttajia kun aiemmin syksyllä hätähousujen pelloilla kahukärpästä torjumassa.
-
Ehkä hybridirukiin koulutuksessa esitetty vähäinen kylvötiheysvaatimus onkin jokin virheellinen uskomus. Jos laittaa 250 kg/ha, olen varma, että kunnon orasturkki tulee. Saa siinä kahukärvänenkin nakertaa, sekä etana. Lumihometta meillä päin ei juuri koskaan ole ollut, kun ei ole luntakaan ollut.
Mutta tuollaisiin kylvömääriin hybridisiemen on kerta kaikkiaan liian kallista. Siinä ei ole mitään järkeä. Muistan kun Murtolan palstalla näitä ongelmia vielä esiintyi, mutta täällä tuntuu olevan 8 tonnia se lähtötaso.
Hybridikasitonnareissa on sekin ominaisuus, että alustaksi olisi saatava maksimilannoituksen mahdollistava kasvi, satotasokorjauksen takia. Harva etelän kuivilla elävä vilja kuitenkaan mahdollistaa elokuun kylvöä. Viherlannoitusvuodet mailasella ym. korkean typen lupiinilla, siitä viimeisen hernekesän keskellä kunnon pikakesanto alle, tuolloin on keinolannoituksen satokorjausvuodet käytetty onnistumisen kampittamiseen, vaikka juuri tuolloin se kasitonnari olisi tavoiteltavissa.
-SS-
-
Joko uskaltaa ensi vuoden viljelysuunnitelmaan kirjata kevätrypsin sänkeen kerta äestyksellä ruista laittaa. Kylvöpäivä olisi silloin noin 15.9. Tänä vuonna se olisi ollut paras kylvöpäivä. Ainakin kymmenen hehtaarin kylvö vois olla koealaa. Säästäisi ainakin muokkauskuluissa, Ja rypsihän on erinomainen esikasvi viljoille. Taidanpa kirjata sinne ja kokeilla ensi vuonna.
-
Kylvöpäivän lisäksi on toinenkin merkityksellinen ajankohta, nimittäin itämispäivä. Ruis ollut maassa nyt tasan kaksi kuukautta. Peurat pitäneet huolen, ettei rehevöitymisongelmia ole ollut. Myönnän, että viimeisen viikon aikana on maakunnassa alkanut näkyä melkoisen sankkoja kasvustoja ja niille voisi olla hyväksi ajaa talvituhoaineita. Olen samoilla linjoilla hybridirukiin kanssa siitä, että perustaminen on saatava onnistumaan ja esikasvi täytyy olla joku todella pätevä. Sänkikesanto oli aika kauheaa kilsiäistä, eikä siitä monin paikoin olisi saanut hybridille hyvää alustaa. Heinännurmi kynnettynä olikin jo toistamaata, mutta eipä sitä viitsinyt rukiille uhrata, kun varastossa on melko hyväksi sadontuottajaksi osoittautunut Skagen syysvehnä. Sen kasvustoon voikin olla ihan tyytyväinen. En ole jaksanut selvittää paljonko kilsiäisiin jäi siemeniä, mutta on tuuhentunut ihan sopivaksi ja kaikki asiat näyttää nyt olevan muutenkin ok. Ruisku on ollut jo pitkään talviteloilla ja mangaanipurkit kaupassa. Siellä niiden lienee hyvä olla lämpimässä varastossa.
-
Yksi mikä on jäänyt itseltä huomioon ottamatta, on hybridien nopea itämättömäksi muuttuminen. Syksyksi 2017 varattu säkki tuli hiukan myöhään, kun tilasin vasta kesällä, ja kylvöajatus jäikin ainaisten sateiden vangiksi. Säilytin pussia sisätiloissa , kuivassa ja huoneenlämmössä. Näyttääkin itäneen heikommin kuin pitäisi. 2016 syksyllä kylvetyn SU Performerin itävyys oli jo nolla. Kokeilin loppupalstaa siemenen loputtua, ei toiminut. Ei tullut oraan orasta. TOS Reetalla paikattiin reipas annos, ja nyt oras siinä kohdassa on jopa paremman näköistä.
Aika ohut ikkuna on hybridiä tilata, talvella ehkä saat ylivuotisia jo valmiiksi, keväällä hyvät on jo loppu, Picassoa saatavana vaan sitten, talvituho 90%.
-SS-
-
Pakko sanoa että olen tyytyväinen vaikka pakko myös myöntää että en näytä olevan alueen muita viljelijöitä parempi.
Cossani. Kylvetty 6.9, siemen 70kg/ha, typpeä 27kg/ha, ei mitään muita hoitotoimenpiteitä eikä kikkailuja.
(http://kuvanjako.fi/mb0s2.jpg),(http://kuvanjako.fi/lvncy.jpg)
-
Pakko sanoa että olen tyytyväinen vaikka pakko myös myöntää että en näytä olevan alueen muita viljelijöitä parempi.
Cossani. Kylvetty 6.9, siemen 70kg/ha, typpeä 27kg/ha, ei mitään muita hoitotoimenpiteitä eikä kikkailuja.
Onko runsasmultaisen kuusikon raivio tai sitten hieno hieta ruskeasta sävystä päätellen. Pahasavi on märkänäkin sinertävää, hiesu vaaleankeltaista. Savella ja hiesulla ei auta, vaikka olisi vihreitä vinoneliöitä päällekkäin, jotenkaan hybridi ei halua itää. Sitten kun saa ehkä idättämällä etukäteen kasvamaan, kasvaa kyllä.
Olen saanut hybridin laikuittain kasvamaan parhaiten metsänreunoissa, joissa punertavaa hiekkaa tai sitten ylösajettu entinen tienpohja, jossa hiekka runsaasti sekoittuneena maaperään. Nuo hiekkatöyräät eivät salli mitään kasvinsuojelua oikein, ovat sosialisoidut taajaman vedenhankintavarauksiin.
-SS-
-
Lounais-Suomen hietasavea on. Kynnetty 2003 jurtin viljelyn loputtua ja 2017.
Muuten suorakylvössä ilman mitään muokkauksia.
-
Lounais-Suomen hietasavea on. Kynnetty 2003 jurtin viljelyn loputtua ja 2017.
Muuten suorakylvössä ilman mitään muokkauksia.
Onko tuossa sitten joku kylvömuokkaus -18 tai kylvökoneessa joku esimuokkari?
-
Ruotsalaisella tällä palstalla tuhoon tuomitulla esimuokkkarilla varustetulla härpäkkeellä kylvetty.
-
Tuliko lumihomotettua ja manganoitua?
-
Laita kevätrapsia, niin ei tarvitse vuoden ympäri huolestua hivenistä, taudeista, tuholaisista tai itääkö vai kuivuuko vai mädäntyykö tai homehtuuko ja missä vaiheessa.
-
Laita kevätrapsia, niin ei tarvitse vuoden ympäri huolestua hivenistä, taudeista, tuholaisista tai itääkö vai kuivuuko vai mädäntyykö tai homehtuuko ja missä vaiheessa.
Tuo on kyllä totta: mutta joskus on senkin kesän tultava, kun kaikki syödään ja pahkahomeet vie. Liian hyvä onni lienee ollut, siksi epäilyttää. Myös viljelykiertovaatimus vähentää öljykasveja tämmäsillä pikkualoilla.
Ruis kasvaa vähän vaatimattomammallakin viljavuudella.
-SS-
-
Laita kevätrapsia, niin ei tarvitse vuoden ympäri huolestua hivenistä, taudeista, tuholaisista tai itääkö vai kuivuuko vai mädäntyykö tai homehtuuko ja missä vaiheessa.
Juu en, noi syysvehnät on paljon paljon helpompia.
Kylvää ja lannottaa syksyllä, keväällä lannottaa ja ruiskuttaa rikat. Sitten jää enää puiminen jäljelle.
Ei oo pariin vuoteen jaksanu enää jumpata syksyllä ruiskun kanssa.
-
Tuliko lumihomotettua ja manganoitua?
Ei ainakaan vielä. Tuskinpa, ruiskun veturi jo metsävarusteissa ja ruisku talviteloilla pakkasnesteet sisällä. Liian iso jumppa ottaa tulille, toki ei sitä tiedä... Ois rahtiakin ajettavana jos viitsisi värkätä mutta kannattaako ylipäänsä. Jos reppuruiskulla, mikäli keliä tulee, tekisi koealan johonkin. Näkisi keväällä harmittaako vai aiheuttaako mielihyvää :)
-
Etelä-Suomessa ei enää voi noudattaa tuota vanhaa ohjetta, että lumihomeruiskutus tulee tehdä juuri ennen pysyvän lumen tuloa. Tuo ohje on todellakin vanha, sillä vielä joskus 80-luvulla ja sitä ennen se pysyvä lumi todella tuli joskus marras- tai viimeistään joulukuussa, mutta nykyään se tulee tammi- tai helmikuussa ja sulaa pois jo maaliskuussa. Siten ehkä turha toimenpide.
-
En oo koskaan ruiskuttanu syysviljalle mitään. Laiskuus? EEi, sivutoimityöt tuottaa enemmän. Näyttää Reetta ihan hyvältä nyt ,kun myöhään kylvin.
-
Säästän syyskustannuksista vaikka sitte parempaan ja aikaisempaan lannoitukseen keväällä. Kiloja ehkä kertyy sittenkin paremmin.
-SS-
-
Näyttäs että lumi tulee jäätyneeseen maahan, tosin sulaahan se sata kertaa ennen kevättä.
Mutta noin niinku lähtökohtaisesti menis oppikirjan mukaan talvilepo.
-
Mitähän mahtaa syysviljat tykätä kun satanu kolme päivää ja maa ei läpäse kun varmaan vielä jäässä. Oraat lilluu vedessä ja kohta taas pakastaa.
-
Riippuu roudan paksuudesta. Salon seudulla ei maa ole vielä syvältä jäässä, vesi menee mukavasti ainakin kynnökseen. Kyllä routakin jonkin verran läpäisee. Sen huomaa siitä, että jääkentät vaalenevat ja jään alle muodostuu ontelo.
-SS-
-
Tuuheeta ja tummanvihriää on skagen.
-
Jep, lumi sulasi lähes kokonaan ja ojissa vettä. Samoin pelloilla pienimmässäkin painaumassa lätäkköä, maa aika vahvasti roudassa. Tänään heitti pikkuhiljaa pakkasen puolelle, ei ehdi vesi kadota ennen jäätymistä mutta jospa nuo oraat kestäisi. Kun kuitenkin ihan jokatalvinen ilmiö. Niinjuu, ja lähes jokatalvihan syysviljat kuoleekin talvella :/
-
Useamman kerran käynyt niin, että vesilammikot jäätyvät luistinradaksi. Sitten voi käyskennellä järven jäällä ja katsoa jääkerroksen alle jääneitä vihreitä oraita. Aattelee, että sinne meni. Mutta loppujen lopuksi näistä ei kovin vakavia talvituhoja ole tullut. Pahimmat epäonnistumiset ovat tulleet, kun aikaisin syksyllä on satanut liikaa ja oraat ovat hukkuneet. Toinen jännävaihe on keväällä lumien sulettua, sitten alkaa potentiaalinen ruskettumisaika. Se harventaa jos niikseen tulee.
-
On sellainenkin nähty, että kelkkauran alla oraat säilyivät hyvin ja koskemattomassa lumessa aika lailla huonommin.
-
Jep, lumi sulasi lähes kokonaan ja ojissa vettä. Samoin pelloilla pienimmässäkin painaumassa lätäkköä, maa aika vahvasti roudassa. Tänään heitti pikkuhiljaa pakkasen puolelle, ei ehdi vesi kadota ennen jäätymistä mutta jospa nuo oraat kestäisi. Kun kuitenkin ihan jokatalvinen ilmiö. Niinjuu, ja lähes jokatalvihan syysviljat kuoleekin talvella :/
Täällä on maa vähän pinnasta jäässä,kangilla saa ihan hyvin reiän.Ei ole vettä pelloilla eikä kyllä ole syysviljojakaan.Lunta 10cm ehkä vähän enemmänkin vasta satanutta.
-
Rukiin kylvöala tuplaantui ja syysvehnän peräti nelinkertaistui edellisvuodesta (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2018/12/11/rukiin-kylvoala-tuplaantui-ja-syysvehnan-perati-nelinkertaistui)
Rukiin hinta tulee tasoittumaan ensi syksynä. Vehnääkin taitaa markkinoille tulla mukavasti.
Jopa syysrapsia on laitettu kylvöön tuhansia hehtaareja. Kannattaisi varmaan kiinnittää
hyvään hintaan, jos joku enää suostuu kiinnittämään ?
-SS-
-
Hintapolittiisesti, toivotaan, että ensi torstain rankkasade tulisi vetenä, ja jäätyisi heti. Lupaavalta kyllä näyttää.
-SS-
-
Hyvä lumipeite suojaa nyt rukiita. Viime syksynä kylvin kahta eri ruislajiketta Reettaa ja Evoloa. Evolot suoraan catroksen jälkeen ohran sänkeen ja Reetta rounduppauksen ja kynnön jälkeen. Mielenkiintoinen seurata kumpi lajike ja toimintatapa tuottaa paremman sadonmäärän. Tässä jo suunnittelen syyskylvöjä 2020. Silloinkin kaiketi kylvetään ruista, oli Brexit tai ei.
-
Mitähän tuo reetta ruis tykkää kun lumen alle tullu jää kerros maan pintaan.? Lunta viellä pelloilla reilu 30cm. Pieni routa pelloilla syksystä asti.
-
Aika kirjavia on ceylonit. Mitenkähän mahtaa lähtee kasvuun tommonen puna/kelta/ruskee kasvusto?
-
Syysviljat ovat vaihtaneet väriään huonompaan suuntaan parin viime viikon aikana. Mutta jos kasvupiste voi hyvin niin kyllä se siitä vihertämään alkaa. Sen näkee sitten noin kolmen viikon päästä mitä tulee. Ainakin ennusteet lupaavat ensiviikoksi vielä aika ikävän kylmiä öitä jos jokin alkaa sitä ennen kasvamaan.
-
Aika kirjavia on ceylonit. Mitenkähän mahtaa lähtee kasvuun tommonen puna/kelta/ruskee kasvusto?
Hyvin toimii. Ceylon pysyy aika hyvin hengissä. Samoin Skagen, Jos aikanaan Urhoon tai Oliviniin tuo väri tuli, ei toipunut koko kesänä, vaan lopuksi oli harmaa pölisevä mullos.
Oikeastaan huomattavan hyviä ovat oraat. Kuivuus voi niitä tosin haitata, siellä siellä ne kipsirakeet sulamistansa oottelee.
-SS-
-
Hyvin toimii. Ceylon pysyy aika hyvin hengissä. Samoin Skagen, Jos aikanaan Urhoon tai Oliviniin tuo väri tuli, ei toipunut koko kesänä, vaan lopuksi oli harmaa pölisevä mullos.
Oikeastaan huomattavan hyviä ovat oraat. Kuivuus voi niitä tosin haitata, siellä siellä ne kipsirakeet sulamistansa oottelee.
-SS-
Juu, sais tulla vettä, mutta iloisen kuivalta näyttää 10 päivän ennuste. Vuoden 2018 toisinto tulossa sanois SAS?
-
Aika kirjavia on ceylonit. Mitenkähän mahtaa lähtee kasvuun tommonen puna/kelta/ruskee kasvusto?
Hyvin toimii. Ceylon pysyy aika hyvin hengissä. Samoin Skagen, Jos aikanaan Urhoon tai Oliviniin tuo väri tuli, ei toipunut koko kesänä, vaan lopuksi oli harmaa pölisevä mullos.
Oikeastaan huomattavan hyviä ovat oraat. Kuivuus voi niitä tosin haitata, siellä siellä ne kipsirakeet sulamistansa oottelee.
-SS-
Naapureiden rukiit vihertää komeasti. Etelärineissä alkaa syysvehnäkin vihertyä. Mulla on Malibua, että siinä on vähän uutta jännitystä. Lumisade sulatti kipsirakeet hyvin.
-
Jokos olette isommissa määrin apulannat huiskineet? Periaatteessa tekis mieli jo itekki lähteä ceylonia ruokkimaan,mut onko liian aikaista jos koko määrän antaa kerralla? Ollaan täällä lounais rannikolla,vehnä kyllä alkaa vihertää mutta kun vieläkin löytyy luntakin metänreunasta.
-
Jokos olette isommissa määrin apulannat huiskineet? Periaatteessa tekis mieli jo itekki lähteä ceylonia ruokkimaan,mut onko liian aikaista jos koko määrän antaa kerralla? Ollaan täällä lounais rannikolla,vehnä kyllä alkaa vihertää mutta kun vieläkin löytyy luntakin metänreunasta.
Mä en antais ku osan. Jos ei sitten kasvusto näytä 100% onnistuneelta ja elinvoimaiselta silloin antaisin ainakin sen 110%...
-
Jokos olette isommissa määrin apulannat huiskineet? Periaatteessa tekis mieli jo itekki lähteä ceylonia ruokkimaan,mut onko liian aikaista jos koko määrän antaa kerralla? Ollaan täällä lounais rannikolla,vehnä kyllä alkaa vihertää mutta kun vieläkin löytyy luntakin metänreunasta.
Kyllä jos takavuosien neuvontaa katsoo, ei ennen juhannuksenalusviikkoa. Se edellyttää tietenkin jatkuvaa kastelua huhtikuun puolivälistä saakka, jotta kasvit ovat kostessa maassa, johon lannoittet painuvat heti vaikuttamaan.
Jos syysviljat kasvavat kuivilla rinteillä, niin kuin täällä etelässä aika monesti, poutivat maat useimmiten on laitettu syysviljoille, alkaa olla jo myöhäistä, koska on jo huhtikuu, kevätkylvöjen aika alkaa. Jyvänaiheet ja versoutuminen on jo käytännössä tapahtunut, ja kasvi tutkii olosuhteita ja päättää, paljonko mittaa tähkään tulee, ja paljonko yleensäkään tähkiä tulee.
Myös USA:ssa syysvehnän viljelyalueella, joka on kevät- ja kesäkuiva, ja lunta on vähän, neuvotaan nykyään, että lannoitus tehdään roudan päälle viimeisille lumille, maaliskuun alkupuoliskolla. Paikallinen vesiensuojeluhallinto tosin ei pidä tästä tavasta.
Täällä Suomessa pitää olla suhteiden naapureihin hyvät, jottei aleta käräyttämään "lumien lannoittamisesta" maaliskuun puolella. .
Jotenkin tämä kuiva kevättyyyppi alkaa olla jo toistuva ilmiö, saapas nähdä, milloin kevätkylvöt alkavat Somerontien alun kasvuohjelmalohkolle...
-SS-
-
Hanhet syöneet vehnän lehdistä suunnilleen 30-50% pois. Miten on lähteekö kasvuun ja versomaan vai kylvetäänkö suosiolla uudelleen. Kokemuksia?
-
Lähtee todennäköisesti ihan hyvin uudestaan kasvuun. Täällä peurat silppusivat ruismaan aivan mustaksi, vihreää jokunen millimetri jäljellä. Oletan, että lähtee uudelleen kasvuun. Juurta riittää vaaksan mitta, eiköhän se siitä. Ja jos ei ole peura syönyt, niin kaikki muu on muuten kirjavaa. Tämä näyttää olevan pitkästä aikaa ruskistava kevät. Aurinkoisia päiviä, pakkasöitä, ruskeeksi menee. Sateiset tuhnukeväät pitävät kasvustot vihreinä ja tietävät hyviä syysviljavuosia. Kokonaisuudesta en tiedä, voi olla, että näiltä poudilta lähdetään muutenkin pellolle. Saa varautua kuivuuteen kevätkesästä.
-
Ceylon on erinomaista. Oikeastaan yhtään ei ole talvi puraissut. Kestää nähtävästi roustettakin. Toki kylvötiheys oli tarkoituksella suuri, jolloin kevääksikin jäi kohtuu hyvin oraita.
Brandie hybridiruis sen sijaa tulee harvuuttaan epäonnistumaan lohkolla, jossa ohrakin jäi kuivuuden vuoksi kasvamatta. Kasvuohjelman suosittama aikainen kylvö kuivanpölisevään muruun ei idättänyt niitä harvoja ja melko pieniä siemenjyviä, ja jos yökaste saikin juuret työntymään jyvästä, parin päivän tuulisen kuiva kuiva helle nutisti ja rypytti itämisen keskellä olevan jyvän mahoksi. 2,5 cm kylvösyvyys, vaikkakin jyrättynä ja jyrsimellä muokattuna, ei parantanut asiaa ollenkaan. Turhaan vältin kärjet poltin nysiksi siinä kuivassa romelikossa. Vasta 11.9. tuli pieni sade.
Syysvehnät kylvin yli kuukautta myöhemmin, oli kosteutta jo mukavasti. Lokakuun lopulla sitten pakkaset kerkesivät ensin, eipä orastunut mitään, vaikka itu tulikin jyvän päähän. Eipä se iso ala ollut, lisäksi vähän liika vanhaa TOS:ssia. Onpa valmiiksi äestetty otralle.
Kuminarivit näkyvät ! Nytpä tuli yllätysongelma. Mistäpä saisi sopivat rikkamyrkyt alle 5 litran pakkauksina, Matrigon ja Targa ei varmaan riitä ?
-SS-
-
Huomenna alkaa lannotukset. Edelleen jossakin mettän reunoissa on lunta. Kumpi on parempi?ajanko raakasti lumen päälle vai käynkö sit joskus paikkaamassa ku lumet on hävinny.? Jokatapauksessa muuten pellot vihertää nätisti,joten kyllä nyt pitää ruokkia oraat.
-
Huomenna alkaa lannotukset. Edelleen jossakin mettän reunoissa on lunta. Kumpi on parempi?ajanko raakasti lumen päälle vai käynkö sit joskus paikkaamassa ku lumet on hävinny.? Jokatapauksessa muuten pellot vihertää nätisti,joten kyllä nyt pitää ruokkia oraat.
Olet ehkä jopa myöhässä ? Jos sateita ei tule, sulaa rakeet vain siellä metsänreunassa roudan sulamisen aikaan, kun maan pintaan kihoaa muutamaksi päiväksi vettä. Syysvehnällä, jos on alla runsas syyslannoitus, ei ole kiire, mutta ruis tekee jo kortta kohta.
Laitoin noin 350 kg /ha NS tai SS , sitten 300 kg kalkkisalpietaria keväämmällä, jos sateita on luvassa. Rukiille riitti pienempikin määrä, siitä ei kasitonnaria tule. En viitsi kuitenkaan glyfoa laittaa. Pieni Reetta TOS pala on komeaa. Kyllä taas tajuan, miksi lopetin Evolon kolmanteen vuoteen. Pitää panostaa enempi tuohon korrenvahvistukseen Reeetalla, jospa ostaisinkin Neuvo2020 konsultin tekemään kasvustokäynnit kesän aikana ja laskemaan oikeat määrät korrenlyhentäjiä ? Tuntuu, että olen pistävän kuumina ja kuivina kesinä tappanut koko sadontuoton rukiilla , on ollut CCC:tä Moddusta, Ceronea, kasvuohjelman mukaan täpinöinyt, jopa värikarttoja tutkiskellut, sama juttu, kevyet pystyt tähkät.tuloksena. Ilman korrensäätöä lakorukiin puinti taas on ollut liiankin tuttua, kuormia kyllä on tullut liiankin kansa, mutta puinti on tosi tympivää. Kyntö vieläkin tympivämpää. Kun ei saa enää polttaakaan sitä pahnakasaa.
Olen toiveikas syysvehnän osalta, pakkaset eivät loppujen lopuksi ole 4-5 astetta kireämpiä olleet, ja ensi viikolla ehkä lämpiää yötkin. Ruis on kyllä epätyydyttävä, rikkaruiskutukseen pitää panostaa ehkä jo parin viikon sisällä, muuten saunakukka ja muut sitkeät rikakasvit valtaavat harvan kasvuston. Korrenlyhentäjiä lajikeomaisesti kääpiökasvuinen Ceylon ei tarvitse.
-SS-
-
Ei ole syysviljalla helppoa, kun on vuoron perään peurat, hanhet ja joutsenet syömässä :'(
-
Ei ole syysviljalla helppoa, kun on vuoron perään peurat, hanhet ja joutsenet syömässä :'(
Juuei. Nyt alkaa nuo lentävät elukat vähenemään tai ainakin ylittämään pellot suoraan kohti pohjoista, vaikka pellot pohjoisreunalla syysviljojen kannalta sijaitseekin.
Vehnät paljastui lumen alta vihreinä viikko pari sitten, toki osa vieläkin täysin lumen alla. Ekana paljastuneet vaihtaneet värin violetin ruskeaan eli ei uutta auringon alla.
Yhdellä vehnälohkolla, karulla hietikolla 3*3m pläntti hybridiruista, kylvetty syysvehnän kylvön yhteydessä käsin testimielessä ts. myöhään mutta talvehtimista ym. selvittääkseen. Ruis täysin vihreää, mitä nyt linnut, kauriit tai jänikset käyneet vähän maistelemassa, vehnä vieressä violettia ja kituvaisen näköistä. Saa nähdä mitä tulee ko. pläntistä, millaista tähkää työntää.
Toisaalla rukiit paljastui talven alta hengissä, jopa se jääntiohran kurittama.
Sahaavat lämpötilat tekee tehtäviään, eiköhän se väri vaihdu rukiissakin?
-
Syysvehnähän kuuluu olla tuollaista keväällä ennen kuin kasvu alkaa.
-
Pellot on vielä kauttaaltaan lumen peitossa meillä päin, joten rukiin lannoituksella ei kiire ennenkuin lumet ovat sulaneet. Onko porukalla näkemystä, kuinka paljon maksimi kevätlannoituksella saadaan sadonlisäystä vertaa nolla lannoitukseen. Ja kuinka paljon maksimi lannoitus lisää lakoriskiä, kun korrensääteitä ei käytetä.
-
Pellot on vielä kauttaaltaan lumen peitossa meillä päin, joten rukiin lannoituksella ei kiire ennenkuin lumet ovat sulaneet. Onko porukalla näkemystä, kuinka paljon maksimi kevätlannoituksella saadaan sadonlisäystä vertaa nolla lannoitukseen. Ja kuinka paljon maksimi lannoitus lisää lakoriskiä, kun korrensääteitä ei käytetä.
Kun kaikki on kohdallaan, ns. kasitonnari on mahdollinen. Minimilannoituksella pääsee noin 2.5 tonniin, jos syksyllä ei ole ollut vahvaa karjanlantakerrosta pohjalla. Semmoisella 80 kg typellä voisi saada aika vähällä korrenvahvistuksella noin 4 tonnin sadon. Siitä ylöspäin pitää korrenvahvistusta harkita, ja lisälannoitustakin panostaa reilusti. Sekä tautipanostuksen. Korkeilla lannoitustasoilla jättisadon osalta voi aina epäonnistua, matalilla ei voi onnistua.
maanviljelys on sittenkin myös onnenkauppaa. Sateet ja säät ratkaisevat paljon.
-SS-
-
On kyllä tasaiset ceylonit. Ei varmaankaan 8-tonnaria tule, mutta kohtuu hyvin joka paikasta.
-
Piti sataa, viime tingassa foreca poisti sateet. Ei ne lannoiteet taaskaan sula. Toisaalta, sen verran on tuuheeta että varjostavaa lehtimassa on. Saunakukat rupee olee aika isoja. Olis ollut tarpeeks lämmintä käyttää mcpa niihin
Yleisesti täälläpäinTM rukiit näyttä hyvältä, kun ei ole satantut, ne ei ole saanut ravinteita, niin ne ovat aika vaaleita.
-
Piti sataa, viime tingassa foreca poisti sateet. Ei ne lannoiteet taaskaan sula. Toisaalta, sen verran on tuuheeta että varjostavaa lehtimassa on. Saunakukat rupee olee aika isoja. Olis ollut tarpeeks lämmintä käyttää mcpa niihin
Yleisesti täälläpäinTM rukiit näyttä hyvältä, kun ei ole satantut, ne ei ole saanut ravinteita, niin ne ovat aika vaaleita.
Joo kasvu alkaa vasta ensimmäisestä yli 5 mm sateesta, siitä noin viikon päähän. Parhaimpina vuosina on mennyt viikon verran juhannuksen jälkeen, eikä ruista juurikaan ole tullut jyväsatona. Se on jo opittu riittävän monta kertaa täällä. Kasvuasteen kehitys ei rukiilla lopu, vaan se tekee pienen tähkän ja pienen korren, jos ravinnetta ei ole saatavana. Siksi edeltävä reilu viherlannoitus ja reilu kananlanta-annos syksyllä auttaa.
Joskus käytettiin Didin-merkkistä typpilannoitteen säilyttäjää, jotta kevääksi jäisi voimaa ennen kuin se pintarae pääsee juuristoon. Ei kai maksanut kustannustaan takaisin.
Nestelannoitusta ruiskulla kannattaa yrittää haaleisiin oraisiin.
-SS-
-
Kuukaus sitten täälläpäin syysviljat lannoitettiin ja ovan kauniin tummanvihreitä.
-
Kuukaus sitten täälläpäin syysviljat lannoitettiin ja ovan kauniin tummanvihreitä.
Minä olen koko ajan ollut sitä kantaa, että huhtikuun alun aikaisin levitysrajoitus koskee vain orgaanisia lannoitteita, kuten lantaa, mutta toistakin on minulle väitetty. Siinä muistilista-tyyppisessä tukiohjeessa pari vuotta sitten mainittiin virheellisesti, ettei saisi lannoittaa ennen 1.4. Onnistuin itse ennen tuota räntälumisadetta levittämään rukiille ja osalle syysvehniä, ero on selvä siinä syysvehnän lopulla, samalla saralla ajoin puolet silloin aikaisin ja loput vasta tuossa huhtikuun alkuviikolla. Uskon kuitenkin, että tuo haaleampi syysvehnä myös toipuu, kun saa vettä voimalle, vielä ei ole alkanut oraalta edes kunnolla pensastumaan.
-SS-
-
Sillon kun viimeksi satoi täällä kunnolla oli sunnuntai ennen vaalisunnuntaita. Silloin mun ruis pelto oli puolet lumen alla, sulannut olis ollut märkää. Pakkasaamuja olisi ollut, aikaansaamattomuutta.
Ruis, agaatti, on jo muodostanut siellä sisällä tähkän, ihan varmaan se vaikutaa kuinka monta jyvää/tähkä kun se ei ole saanut typee. Olis varmaan ollut ideaa antaa lieviä annoksia typee ruiskun kanssa
Tänä aamuna mettän laidalla, mäenpäällä, talon seinällä oli -4, varmaan kylmää siellä alhaalla pellolla.
-
Muutamet mattimyöhäiset ajoi huhtikuun puolella ennen 7. päivän räntäsadetta. Tummia niilläkin on. taitaa huhtikuun sademäärä jäädä tuohon 5 mm
-
Kyllä tämä uusi syysviljaneuvonta silloin Hännisen aikana oli harvinaisen hakoteillä normisäiden kanssa, ja syysviljan lannoitussysteemeistä. Silloin todellakin oikein kiivaasti kiellettiin lannoittamasta maaliskuulla routaiseen maahan, vaan vasta toukokuun lopulla, jopa korsiintumisvaiheessa tahi kesäkuulla, silloin muka oikein kunnolla satoa olisi ollut tulossa. Minäkin sitten luin Leipäleveämmäksi lehteä ja Maaseudun Tiedettä, ja viivyttelin ja viivyttelin, harmaa multa ja vaaleankeltaiset kasvunsa lopettaneet oraspiikit multakokkareiden välistä pilkisteli, iso pölypilvi levittimen ajosta nousi. Eipä niistä viljoista mitään tullut, sekalaista jälkiversonutta naattia sitten kesärankkasateiden jälkeen.
Sitten jälleen uskoin taas naapurin vanhaa isäntää - ehkä myös annoin periksi esihistoriallisen fossiiliajan planeetan aikaiselle isän viljelystiedolle, ja koin uusherätyksen aikaiseen levitykseen, että kun pelto on puoleksi lumesta vapaa, silloin heti salpeetariraetta, niin että näyttää, kuin olisi raekuuro niihin pälviin tullut. Lumikin sulaa paremmin, kun siihen hiukan suoloja levittelee.
-SS-
-
Mietin tuota rukiin kasvunsäätöä. Viileää on ja 10 päivän sääennusteessa hyvin vähän sadetta tulossa. Ruis yleisilmeeltään aika vaaleanvihreätä, ne kohdat tuskin lakoon menee, tummemanvihreät kohdat voi mennä,mut niitä prosentuaalisesti sen verran vähän, etten taida vaivautua korrenvahvistajaa ruiskuttamaan. Broadwayn kanssa kun ei saanut laittaa kuin ccc:tä, eikä sitä ollut, eikä ehtinyt hakemaan. Broadway kyllä jo sitä kortta pitäis lyhentää.
Lähiajan säät taitaa olla aika ratkaisevia sen suhteen,millainen rukiin sadosta muodostuu. Kuivuus taitaa ratkaista, ettei ole pelkoa ainakaan pahasta laosta. Varsinkin kun itsellä jäi typen levitys tuonne huhtikuun loppupuolelle.
-
Riippuu maalajista. Jos savimaa niin en laittaisi mutta multavammalla maalla kyllä ajaisin. Varmuuden vuoksi, lakorukiin puinti ei ole kivaa.
-
Jos tulee nyt viikonloppuna yli 20 mm sademäärä, ehkä ajaisin, jos nykyiseen sateettoman kuusiviikkoisen kuivuuden jälkeen ei tule lisää vettä , ja paljon, korrenvahvistuksen seurauksena on 50 cm korkea ruishalme, jossa on keskimäärin 8 täyttä jyvää tähkässä. Tämä on nähty aikaisemminkin.
-SS-
-
La-Su väliselle yölle ennuste näyttää yli 20 mm sadetta.
-
Mietin tuota rukiin kasvunsäätöä. Viileää on ja 10 päivän sääennusteessa hyvin vähän sadetta tulossa. Ruis yleisilmeeltään aika vaaleanvihreätä, ne kohdat tuskin lakoon menee, tummemanvihreät kohdat voi mennä,mut niitä prosentuaalisesti sen verran vähän, etten taida vaivautua korrenvahvistajaa ruiskuttamaan. Broadwayn kanssa kun ei saanut laittaa kuin ccc:tä, eikä sitä ollut, eikä ehtinyt hakemaan. Broadway kyllä jo sitä kortta pitäis lyhentää.
Lähiajan säät taitaa olla aika ratkaisevia sen suhteen,millainen rukiin sadosta muodostuu. Kuivuus taitaa ratkaista, ettei ole pelkoa ainakaan pahasta laosta. Varsinkin kun itsellä jäi typen levitys tuonne huhtikuun loppupuolelle.
Multa löytyy ccc:tä. Voin myydä edullisesti.. muitakin aineita löytyy lähinnä juuri korrensäätöön, mutta on joukossa rikka-aineita yms. Mm. Broadway, tooler, axial, cerone, ccc, moddus. Yksityisviestillä voi kysellä.
-
Jos tulee nyt viikonloppuna yli 20 mm sademäärä, ehkä ajaisin, jos nykyiseen sateettoman kuusiviikkoisen kuivuuden jälkeen ei tule lisää vettä , ja paljon, korrenvahvistuksen seurauksena on 50 cm korkea ruishalme, jossa on keskimäärin 8 täyttä jyvää tähkässä. Tämä on nähty aikaisemminkin.
Nyt sitä vettä tulee niinkuin pitääkin.. Reetat ja Lividot sai 300 kg /ha Axania juuri ennen näitä sateita.. Tuskin jaksan odottaa Tähkän jyvälukupäivää. Silloin saadaan tietoa lajikkeiden satopotenttiaalista. Reetasta Tarkoitus ottaa oma siemen. Riittääkö kuivaus 16.. Onko kokemuksia kuinka korkeaksi ootte jättänyt oman siemenen kosteuden?
-SS-
-
Jos ne heti kylvää niin ei kait sen kuivempaa tarvi olla, jos yli vuoden varastossa niin kyllä alle 14 pudottaisin...
-
Suurimolle tiedoksi, kyllä reetasa on jo tähkänaiheet siellä tyvessä. Viillä vaan se alakorsi auki, siellä siellä se on. Kolmen viikon päästä voi kohta tähkä olla näkyvissä.
-SS-
-
Sirppi, siis se Peltotuen kännykkäsovellus, ennustaa rukiin puintiajaksi 6.heinäkuuta.. hmmm...mielenkiintoista nähdä miten ennuste toteutuu. No, ruis on jo tähkällä ja jos on edes normaalilämpöiset säät kesäkuussa, niin varmasti heinäkuussa se on puitavissa.
Muuten, osaako kukaan sanoa, kuinka paljon ruis vielä kasvaa pituutta tähkälle tulon jälkeen?
Tämä Agat on saanut Broadwayn, joka lyhentää kortta sekä vielä Medax Maxin korrensäätöön ja on vielä aika lyhkäistä, tuollaista valmiin kaksitahoisen ohran pituista.
-
No Reetta kukkimassa heti kun tulee hellepäiviä. Ehkä viikon aikaisemmassa kuin tässä muutamana vuonna.
-SS-
-
Muuten, osaako kukaan sanoa, kuinka paljon ruis vielä kasvaa pituutta tähkälle tulon jälkeen?
Tämä Agat on saanut Broadwayn, joka lyhentää kortta sekä vielä Medax Maxin korrensäätöön ja on vielä aika lyhkäistä, tuollaista valmiin kaksitahoisen ohran pituista.
Paljonko laitoit medax maxia ja oliko muuta mukana? Mulla myös aiemmin broadway ja lippulehdellä tyrkkäsin pari toissapäivänä 0.7kg ja siltraa kaveriksi 0.8l/ha. Livadoa tuo eli hybridiä. Sekalaisen mittaista seurakuntaa, pensonut niin julmasti ja hirvet syöneet jatkuvasti viime aikoihin saakka. Epäilyttää riittääkö jarru, mutta muutakaan voi, kun ei ehtinyt välillä jarrutella. Tämä rukiin viljelyn pohjoisrajoilla, ainoa rukiin viljelijä näillä seuduin.
Vielä on suurin osa rukiista viimeistä voitelua vaille, ne sai trimaxxia jarruksi rikka-aineen kanssa ja näyttää toimineen ku ruiskutusikkunaa kattoi. Ehkä napsun vähemmän aineita tuolle. Voimaa paljon takana, sekä pussista että pellosta luonnostaan. Saa nähdä millaista toramoskaa noista tulee, lääkeruista.
Syysvehnät juroo ihmeellisesti, ceylonia. Talvehtiminenkin oli nippanappa, paikata piti jonkinverran ja näköjään ei meinaa osa herätä henkiin millään. Vihreänä muttei jaksa kasvaa.
-
Kuivuus on Ceylonin juromisen syy. Paripyörän tallaukset maaliskuulta ovat tummia, muu osa on kellervää, maaperä halkeillutta hötöä. 70 päivää käytännössä sateetonta valmiiksi lumettoman talven jälkeen.
Meinaan laittaa puoli tonnia lisää kalkkisalpietaria josko saisi vauhtia. Kevytmuokattu nyt on
tutusti heikkoa muutenkin.
Ovat raportoineet kuivimmilla alueilla hybridirukiin kuolleen selittämättömästi. Sama vika täällä Brandiessa pieni ala Reettaa on jo metrin yli ja kasvaa päin vastoin hyvin.
-SS-
-
70 päivää käytännössä sateetonta valmiiksi lumettoman talven jälkeen.
-SS-
Ei uskoisi että ollaan samassa maassa. Lunta tuli talvella metri, ja vettä on tullut viimeisen puolentoista viikon aikana yli 30 mm...
-
70 päivää käytännössä sateetonta valmiiksi lumettoman talven jälkeen.
-SS-
Ei uskoisi että ollaan samassa maassa. Lunta tuli talvella metri, ja vettä on tullut viimeisen puolentoista viikon aikana yli 30 mm...
Niinpä. Epäilen kyllä ton juromisen syyksi viileätä ilmaa..
-
Kummaa. Ruis, populaatio Agat on nää kolmet ääri olosuhde vuodet tasaisest vaan kasvannut. 17 kun oli kymää se vaan kasvoi kun muut viljat juroi paikoileen. Viimevuoden helle keväästä alkaen se kasvoi, veden puute jossan välis rajoitti, alkukehitys kuitenkin normaali vaikka kuumaa oli. Tänä vuonna se yli viikko sitten työnsi tähkää, varmaan kuten ss jo mainitsi, kohta se pölisee ja merkit on että ennen elokuuta sen voi puida. Ero viime tuoteen on että tullut nätisti vettä ja lämpöä riittänyt. Ne isot sateet västännyt tän kylän, viime viikolla kiertelin, oli merkkejä että oli satannut enemän, kellertäviä oraita, vettä seisoi urissa. Olikose pernaja liljendal, siellä tuli kuulema 40mm kuuroja normi satetten oheessa.
-
Muuten, osaako kukaan sanoa, kuinka paljon ruis vielä kasvaa pituutta tähkälle tulon jälkeen?
Tämä Agat on saanut Broadwayn, joka lyhentää kortta sekä vielä Medax Maxin korrensäätöön ja on vielä aika lyhkäistä, tuollaista valmiin kaksitahoisen ohran pituista.
Paljonko laitoit medax maxia ja oliko muuta mukana? Mulla myös aiemmin broadway ja lippulehdellä tyrkkäsin pari toissapäivänä 0.7kg ja siltraa kaveriksi 0.8l/ha. Livadoa tuo eli hybridiä. Sekalaisen mittaista seurakuntaa, pensonut niin julmasti ja hirvet syöneet jatkuvasti viime aikoihin saakka. Epäilyttää riittääkö jarru, mutta muutakaan voi, kun ei ehtinyt välillä jarrutella. Tämä rukiin viljelyn pohjoisrajoilla, ainoa rukiin viljelijä näillä seuduin.
Vielä on suurin osa rukiista viimeistä voitelua vaille, ne sai trimaxxia jarruksi rikka-aineen kanssa ja näyttää toimineen ku ruiskutusikkunaa kattoi. Ehkä napsun vähemmän aineita tuolle. Voimaa paljon takana, sekä pussista että pellosta luonnostaan. Saa nähdä millaista toramoskaa noista tulee, lääkeruista.
Syysvehnät juroo ihmeellisesti, ceylonia. Talvehtiminenkin oli nippanappa, paikata piti jonkinverran ja näköjään ei meinaa osa herätä henkiin millään. Vihreänä muttei jaksa kasvaa.
Aiempaa kokemusta Medax Maxista ei ole, joten nyt varovaisesti laitoin vain 0,6 kg/ha. Seassa oli Ascra Xprota 0,6 l, toiselle lohkolle laitoin sekaan Delaroa 0,6 l, kun halusin edellisvuoden vajaan purkin saada tyhjäksi. Aikaisemmin en oo rukiilla tautitorjuntaa käyttänyt, kun luulen, että ruista ei taudit juuri kiusaa, mut kokeiluna nyt tällä kertaa tautiaineet sekaan.
-
Muuten, osaako kukaan sanoa, kuinka paljon ruis vielä kasvaa pituutta tähkälle tulon jälkeen?
Tämä Agat on saanut Broadwayn, joka lyhentää kortta sekä vielä Medax Maxin korrensäätöön ja on vielä aika lyhkäistä, tuollaista valmiin kaksitahoisen ohran pituista.
Paljonko laitoit medax maxia ja oliko muuta mukana? Mulla myös aiemmin broadway ja lippulehdellä tyrkkäsin pari toissapäivänä 0.7kg ja siltraa kaveriksi 0.8l/ha. Livadoa tuo eli hybridiä. Sekalaisen mittaista seurakuntaa, pensonut niin julmasti ja hirvet syöneet jatkuvasti viime aikoihin saakka. Epäilyttää riittääkö jarru, mutta muutakaan voi, kun ei ehtinyt välillä jarrutella. Tämä rukiin viljelyn pohjoisrajoilla, ainoa rukiin viljelijä näillä seuduin.
Vielä on suurin osa rukiista viimeistä voitelua vaille, ne sai trimaxxia jarruksi rikka-aineen kanssa ja näyttää toimineen ku ruiskutusikkunaa kattoi. Ehkä napsun vähemmän aineita tuolle. Voimaa paljon takana, sekä pussista että pellosta luonnostaan. Saa nähdä millaista toramoskaa noista tulee, lääkeruista.
Syysvehnät juroo ihmeellisesti, ceylonia. Talvehtiminenkin oli nippanappa, paikata piti jonkinverran ja näköjään ei meinaa osa herätä henkiin millään. Vihreänä muttei jaksa kasvaa.
Aiempaa kokemusta Medax Maxista ei ole, joten nyt varovaisesti laitoin vain 0,6 kg/ha. Seassa oli Ascra Xprota 0,6 l, toiselle lohkolle laitoin sekaan Delaroa 0,6 l, kun halusin edellisvuoden vajaan purkin saada tyhjäksi. Aikaisemmin en oo rukiilla tautitorjuntaa käyttänyt, kun luulen, että ruista ei taudit juuri kiusaa, mut kokeiluna nyt tällä kertaa tautiaineet sekaan.
Ok.
Aiemmat ruiskokeilut menneisyydestä, ja tuntuma että kai satoa rajoitti pahasti taudit, kun rukiista ole kesäkuun jälkeen jäljellä kuin korsi, tähkä ja pieniä hassuja lehtiä. Jos saisi lehdet säilymään pidemmälle, siksi kokeilin myös tautitorjuntaa kun kasvusto kuitenkin yllättävän hyvän näköistä.
Tuo SS:n mainitsema kuivuus ei tosiaankaan selitä ceylonin osittaista juromista, sateita tullut täydellisesti, näin voisin väittää.
Kylmää on kyllä ollut viime aikoina, lämpösummaa kertynyt virallisen mittauksen mukaan 61 astetta, viime vuonna samaan aikaan 101 ja toissa vuonna 14 astetta. Ihan himpun nuo heittää, kun ruis tulee just nyt tähkälle, omenapuut kukkii jne., mittauspiste merellä sekoittamassa laskentaa. Maalla olevassa mittauspisteessä 30km:n päässä 146 astetta lämpösummaa. Vois olla enemmänkin vuodenaikaan nähden, mutta sanoisin että on hyvin lähellä ajankohdan keskiarvoja tai hieman jopa yli.
Salossa 245 nyt, samoja mittausdatoja vertailemalla, on eroa melkoisen huimasti. Voi pistääkin kuivuuden piikkiin, kun haihduttavaa lämpöäkin ollut.
Niin, reilun vuorokauden päähän lupailee taas noin 10mm:n sadetta, lähdöt on olleet hyvät samanlaisine sateineen. Sadetta tuli toukokuussa 72mm, niin lähelle optimaalista jakaumaa että paljon parempaa ei voi toivoa. Viime vuonna kylvöjen jälkeen eka sade joskus kesäkuulla ja sekin pieni kuuro.
Kylvöjä on vielä joillakin kesken, sateet häirinneet sopivasti.
-
Tähkällä näkyy syysvehnät olevan .
-
Aiemmat ruiskokeilut menneisyydestä, ja tuntuma että kai satoa rajoitti pahasti taudit, kun rukiista ole kesäkuun jälkeen jäljellä kuin korsi, tähkä ja pieniä hassuja lehtiä. Jos saisi lehdet säilymään pidemmälle, siksi kokeilin myös tautitorjuntaa kun kasvusto kuitenkin yllättävän hyvän näköistä.
Kyllä on viljelykierrossa jotkain pahasti vialla, jos ruista kiusaavat taudit noin. Olen pitänyt ruista 20 v samassa pellossa, ja vasta viimeisenä 5 vuotena alkoi valkotähkäisyyttä tulla, ei ruosteita, ei lehtilaikkua, mutta tyveä ja juuria järsiviä tauteja.
Jos panoksia ei ole joka ravinteen osalta 8 tonnin satoon, syksyn alenevat rukiinhinnat kyllä vievät tautiaineiden tuottaman puolen tonnin lisäsadon harakoille. Jos taas taudit tekevät täydellisen kadon, voisi ehkä vakavasti miettiä lajikevalintaa ja viljelykiertoa.
Voidaan nähdä sekin, että vehnän ja rukiin hintasuhde menee kohta toisin päin, vehnä voi olla jopa kalliimpaa.
-SS-
-
Aiemmat ruiskokeilut menneisyydestä, ja tuntuma että kai satoa rajoitti pahasti taudit, kun rukiista ole kesäkuun jälkeen jäljellä kuin korsi, tähkä ja pieniä hassuja lehtiä. Jos saisi lehdet säilymään pidemmälle, siksi kokeilin myös tautitorjuntaa kun kasvusto kuitenkin yllättävän hyvän näköistä.
Kyllä on viljelykierrossa jotkain pahasti vialla, jos ruista kiusaavat taudit noin. Olen pitänyt ruista 20 v samassa pellossa, ja vasta viimeisenä 5 vuotena alkoi valkotähkäisyyttä tulla, ei ruosteita, ei lehtilaikkua, mutta tyveä ja juuria järsiviä tauteja.
Jos panoksia ei ole joka ravinteen osalta 8 tonnin satoon, syksyn alenevat rukiinhinnat kyllä vievät tautiaineiden tuottaman puolen tonnin lisäsadon harakoille. Jos taas taudit tekevät täydellisen kadon, voisi ehkä vakavasti miettiä lajikevalintaa ja viljelykiertoa.
Voidaan nähdä sekin, että vehnän ja rukiin hintasuhde menee kohta toisin päin, vehnä voi olla jopa kalliimpaa.
-SS-
Ehkä se on tuo massa, jota korteen tulee kun valoa riittää? Ei kasvusto pääse tuulettumaan, taudit jyllää pahemmin ja multavien maiden kesän mittaan irtoava typpi vielä edesauttaa tautien tarttumista? Puhumattakaan kuukauden pidemmästä kasvuajasta, todellakaan Heinäkuulla puida ruista, jos nippanappa ehtis elokuulla, sekin ois jo hyvä normivuonna. Jostakin se ero tulee. Tuossa on Saloon hotellivaraus auki, täytyy tulla ihmettelemään niitä minimittaisia, mutta saakelin komeita viljapeltoja kesän päälle :D
-
Ehkä se on tuo massa, jota korteen tulee kun valoa riittää? Ei kasvusto pääse tuulettumaan, taudit jyllää pahemmin ja multavien maiden kesän mittaan irtoava typpi vielä edesauttaa tautien tarttumista? Puhumattakaan kuukauden pidemmästä kasvuajasta, todellakaan Heinäkuulla puida ruista, jos nippanappa ehtis elokuulla, sekin ois jo hyvä normivuonna. Jostakin se ero tulee. Tuossa on Saloon hotellivaraus auki, täytyy tulla ihmettelemään niitä minimittaisia, mutta saakelin komeita viljapeltoja kesän päälle :D
Tervetuloa!