Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: bullman - 16.11.14 - klo:10:37
-
En ole huomannut yhdenkään maatalouslehden vertailevan esim. samantyyppisellä (ja merkkisellä) moottorilla ja vaihteistolla varustetulla, mutta kokoluokassaan erilaisella painoluokan kärryllä varustettua traktoria vertailuna polttoaineen kulutuseroa (esim 100hv+12tn kärry, 200hv+24tn kärry ja 300hv+36tn kärry)... Yksi hyvin tehty testi auttaisi (oikean) päätöksen teossa, miten isoon kalustoon kannattaa investoida milläkin matka ja käyttömäärillä? Jos joku on niin valistunut että on realistista tietoa asiasta, niin mielenkiinnolla lukisin...
-
Minkähänlaisesta rahtaamisesta on kyse... KM:ssä oli pari vuotta sitten juttua jossa todettiin, että tienpäällä ei oikein mikään traktorikuljetus ole kannattava jos kuorma-autoon verrataan. Tämä nyt on tietysti selväkin... täysperävaunulla ajetaan sellasella taksalla 40-50 tonnia kerralla ettei siihen traktorilla ole mitään mahdollisuutta.
-
Siis idea olisi että kun olisi tiedossa minkä verran traktorilla rahtaamiseen kuluu kokonaisresursseja (kaikkia muuttujia ei tarvitsisi olla siinä yhdessä vertailussa), niin olisi helpompi laskea että milloin ostetaan vaikkapa isompi paalivaunu, maansiirtovaunu tai viljavaunu, ja milloin tehdään lähisiirto traktorilla ja tie kuorma-autolla... Näppituntuma minulla on että isot traktoriyhdistelmät kesäkelillä (eli ei jäisillä keleillä) ovat yllättävän kokonaistehokkaita, mikäli tekemistä paljon ja kuorma-autolla ei voi tehdä hommaa alusta loppuun (tai esim. paalit ei pysy ehjinä)... Koneviestissä oli aikanaan se vertailu jossa puoliperävaunu rekka peltorenkailla ja joku 826 fendtti puskutyhjennysvaunulla oli vertailussa niin polttoaineenkulutus oli sama ja noin 6km asti rekka ei kerennyt ajamaan enempää kuormia kuin traktori... Minulla ei kuitenkaa oo mitään traktorifetissiä, vaan nämä ajatukset ja vertailut on tulleet luettuna ja omia havaintoja...
-
Profi lehdessä on monenlaisia pö kulutus mittauksia kun ne testaa traktoreita. Jopa eri renkaiten pö kulutus/tehty työ.
-
Profi lehdessä on monenlaisia pö kulutus mittauksia kun ne testaa traktoreita. Jopa eri renkaiten pö kulutus/tehty työ.
Kiitti pitää etsiä käsiin artikkeleja....
-
Pitäiskö ekana pitää huoli, että niitä pallorenkaita ei siihen rekkaan tarvittaisi?
...nykyään taitaa olla 495:sta vetoratasta kylläkin...
-
Pitäiskö ekana pitää huoli, että niitä pallorenkaita ei siihen rekkaan tarvittaisi?
...nykyään taitaa olla 495:sta vetoratasta kylläkin...
Mutta silloin ei pysty tekemään sitä hommaa alusta loppuun, koska ei se 50cm kova rengas ole riittävän hyvä pellolla, jos painoa paljon... Varsinkin kun ottaa huomioon leikkaustaipumuksen ajosilppurin rinnalla ajettaessa...
-
Pitäiskö ekana pitää huoli, että niitä pallorenkaita ei siihen rekkaan tarvittaisi?
...nykyään taitaa olla 495:sta vetoratasta kylläkin...
Mutta silloin ei pysty tekemään sitä hommaa alusta loppuun, koska ei se 50cm kova rengas ole riittävän hyvä pellolla, jos painoa paljon... Varsinkin kun ottaa huomioon leikkaustaipumuksen ajosilppurin rinnalla ajettaessa...
Niin sinä semmoista AjoKaksikko touhua...
-
Tekisi mieli väittää että energiatehokkuus on tieajossa traktorilla enemmän kiinni kuskin ajotavasta kuin traktorista, toki arvelisin isommalla hyötykuormalla kuluvan vähiten löpöä kuljetettua tonnia kohden kun on vielä osaava kuski puikoissa. Siihen sitten vielä kustannuslaskentaan mukaan pääomakulut ja kulunut työaika ja sen hinta.
-
Itseasiassa raktorikuljetuksissa polttoaineen kulutus on varsin toissijaista. Enemmänkin on kiinni siitä miten itse työvaihe sujuu. Sen päivän bisnekset on pilalla kun tiputtaa kerrostalon kokoisen paalikärryn peltoliitymässä ojaan. Pahimmillaan alkaa tuntien homma saada kärry tyhjäksi ja pois ojasta jne. Se on vaativampi löytää juuri sen kokoluokan koneet että työ sujuu ilman häiriöitä niin tehokkasti kuin mahdollista.
-
Tekisi mieli väittää että energiatehokkuus on tieajossa traktorilla enemmän kiinni kuskin ajotavasta kuin traktorista, toki arvelisin isommalla hyötykuormalla kuluvan vähiten löpöä kuljetettua tonnia kohden kun on vielä osaava kuski puikoissa. Siihen sitten vielä kustannuslaskentaan mukaan pääomakulut ja kulunut työaika ja sen hinta.
Oon samoilla linjoilla että kuski/ työntekijät jos semmoisia on, niin vaikuttaa lopputulokseen ratkaisevasti, mutta idea mulla olisi että mistä löytäisi löysät pois joka kohdasta ketjua (toki laatu, turvallisuus, mielekkyys ja omat mieltymykset huomioon ottaen..) (eli hyvät kuskit on, polttoainetaloudelliset traktorit on, rengasvaihtoehtoja punnitaan varmaankin joka kerta kun investointeja tehdään mutta tällä paalinrahtaussektorilla 18tn tempo hieman kevytrakenteinen ainakin 18tn hyötykuormille...) Minun tapauksessani jos laadullisia eroja ei katsella (ka tukkikoura rikkoo satunnaisesti paaleja, ek+ tempo ei juurikaan riko) niin noin 10km kohdalla jos paalit voi ottaa suoraan ka kyytiin niin kuorma-auto rupeaa tulemaan halvemmaksi.. Luvut olen laskenut toteutuneen ajan ja polttoaineen menekillä ja normaalilla maatalouden palkalla sivukuluineen, traktorikustannusta olen hieman alentanut, sillä paalien takia en tarvitse pitää traktoria, vaan traktori hankkii itsensä päätyössään... Vaihtoehtona on kilpailutettu tarjous kuorma-autoilijoilta urakointityönä...
-
Itseasiassa raktorikuljetuksissa polttoaineen kulutus on varsin toissijaista. Enemmänkin on kiinni siitä miten itse työvaihe sujuu. Sen päivän bisnekset on pilalla kun tiputtaa kerrostalon kokoisen paalikärryn peltoliitymässä ojaan. Pahimmillaan alkaa tuntien homma saada kärry tyhjäksi ja pois ojasta jne. Se on vaativampi löytää juuri sen kokoluokan koneet että työ sujuu ilman häiriöitä niin tehokkasti kuin mahdollista.
Totta tuokin, mutta haavereiden todennäköisyyden minimoimiseen on keinoja, esim. olen tehnyt liittymät vähintään puolella toista putkella, soraa kymmeniä kuormia peltoteille, ja kun paalit voidaan ajaa ehjänä navetalle, niin voidaan käyttää kesän kuivia päiviä hyväksi paalin ajoon... minulla on käynyt sillein että kun investoin isompaan paalivaunuun navettapihaan ja noihin edellä kertomaani, niin sen jälkeen ei olla kertaakaan 3 viimeiseen vuoteen hinailtu tai kaadettu paalivaunua, toisin kuin ennen kun ajeltiin venäläisen vaunun ja kourakuormaimen kanssa märkään aikaan syksyllä ja talvellakin paaleja... Sen lisäksi on säästynyt turboremontit kun traktorit ovat hallissa pakkasilla... (kylmän traktorin polttoaineenkulutusero lämpimään traktoriin kannattaa tiedostaa myös omia toimintatapoja kehittäessä) Eli kiteyttäisin näin että on hyödytöntä viilata yhtä yksityiskohtaa erityisen tehokkaaksi, jos toimintaketjussa on jossain muussa kohdassa heikko lenkki.... Eli mielestäni toimintaketju eheäksi (tarvitaan päivän,viikon, vuoden, 5vuoden ja 15 vuoden strategia) jonka mukaan viilataan ketjua kokonaisuudessaan järkevämpään suuntaan...
-
Itseasiassa raktorikuljetuksissa polttoaineen kulutus on varsin toissijaista. Enemmänkin on kiinni siitä miten itse työvaihe sujuu. Sen päivän bisnekset on pilalla kun tiputtaa kerrostalon kokoisen paalikärryn peltoliitymässä ojaan. Pahimmillaan alkaa tuntien homma saada kärry tyhjäksi ja pois ojasta jne. Se on vaativampi löytää juuri sen kokoluokan koneet että työ sujuu ilman häiriöitä niin tehokkasti kuin mahdollista.
Keinurajoitetulla telillä käy ihan hyvin.
-
Itseasiassa raktorikuljetuksissa polttoaineen kulutus on varsin toissijaista. Enemmänkin on kiinni siitä miten itse työvaihe sujuu. Sen päivän bisnekset on pilalla kun tiputtaa kerrostalon kokoisen paalikärryn peltoliitymässä ojaan. Pahimmillaan alkaa tuntien homma saada kärry tyhjäksi ja pois ojasta jne. Se on vaativampi löytää juuri sen kokoluokan koneet että työ sujuu ilman häiriöitä niin tehokkasti kuin mahdollista.
Keinurajoitetulla telillä käy ihan hyvin.
Sen vertaa on kokemuksia että kun tollasen päälle 15 tonnia vetää liitymässä sisäpuolen ojaan ja kärry kallistuu sinne telin puolelle niin vaatii keskivertoa enemmän voimaa että se kärry siitä nousee. Siksi yhtälö että saisi kaksi kärryä peltokäyttöön mitkä kytkisi peräjälkeen tielle olisi maatalousajossa varsin kätevä ja tehokas vaihtoehto. Osaavissa käsissä tää kärryjunan liitäminen olisi kuitenkin varsin pieni operaatio.
-
Itseasiassa raktorikuljetuksissa polttoaineen kulutus on varsin toissijaista. Enemmänkin on kiinni siitä miten itse työvaihe sujuu. Sen päivän bisnekset on pilalla kun tiputtaa kerrostalon kokoisen paalikärryn peltoliitymässä ojaan. Pahimmillaan alkaa tuntien homma saada kärry tyhjäksi ja pois ojasta jne. Se on vaativampi löytää juuri sen kokoluokan koneet että työ sujuu ilman häiriöitä niin tehokkasti kuin mahdollista.
Keinurajoitetulla telillä käy ihan hyvin.
Sen vertaa on kokemuksia että kun tollasen päälle 15 tonnia vetää liitymässä sisäpuolen ojaan ja kärry kallistuu sinne telin puolelle niin vaatii keskivertoa enemmän voimaa että se kärry siitä nousee. Siksi yhtälö että saisi kaksi kärryä peltokäyttöön mitkä kytkisi peräjälkeen tielle olisi maatalousajossa varsin kätevä ja tehokas vaihtoehto. Osaavissa käsissä tää kärryjunan liitäminen olisi kuitenkin varsin pieni operaatio.
Ne on noi säilörehuhommat ihan oma lajinsa
-
Itseasiassa raktorikuljetuksissa polttoaineen kulutus on varsin toissijaista. Enemmänkin on kiinni siitä miten itse työvaihe sujuu. Sen päivän bisnekset on pilalla kun tiputtaa kerrostalon kokoisen paalikärryn peltoliitymässä ojaan. Pahimmillaan alkaa tuntien homma saada kärry tyhjäksi ja pois ojasta jne. Se on vaativampi löytää juuri sen kokoluokan koneet että työ sujuu ilman häiriöitä niin tehokkasti kuin mahdollista.
Keinurajoitetulla telillä käy ihan hyvin.
Sen vertaa on kokemuksia että kun tollasen päälle 15 tonnia vetää liitymässä sisäpuolen ojaan ja kärry kallistuu sinne telin puolelle niin vaatii keskivertoa enemmän voimaa että se kärry siitä nousee. Siksi yhtälö että saisi kaksi kärryä peltokäyttöön mitkä kytkisi peräjälkeen tielle olisi maatalousajossa varsin kätevä ja tehokas vaihtoehto. Osaavissa käsissä tää kärryjunan liitäminen olisi kuitenkin varsin pieni operaatio.
Ne on noi säilörehuhommat ihan oma lajinsa
Kyllä se on sama homma ihan jokaisella maatalouden sektorilla. Se 30 motin vehnäkuorma voi olla melko tiukka vetää jostain mettäpellolta tielle mutta kun saa kaksi 15 tonnin kärryä puimurilta pois niin seuraavat 15 kilsaa sujuu kärryt pötkylänä asfalttitiellä ihan hyvin. Sama homma on keväällä apulantakärryllä kun se 20 tonnin kärry on jollain mökkitiellä\peltotiellä täydessä kuormassa uppeluksissa paikassa johon kylvökoneella ei pääse lähellekään niin se voi tuoda yllättäviä haasteita. Silloinkin se jaettu kuorma olisi aika kiva homma.
-
Nämäkin siis aina tapauskohtaisia.
-
Nämäkin siis aina tapauskohtaisia.
Niin, mutta kuinkas sitten talvella, eihän nuo vankkurit kekkosen teillä tottele.
-
Kait sinne päistetielle nyt pitäis osua kun kerran koko pellonreuna rumppua..
Noi kärryjunat saa heti unohtaa näillä mäkisillä teillä ja munkin toi pisempi paalivaunu menee sillä 11 metrin lavalla jo laittoman puolelle, kun suomessa traktoriyhdistelmän suurin pituus 16,5 metriä.
Niin ja itse aiheeseen, taloudellisuutta suurempi haaste on löytää autokalustoa paalien tai lannan ajoon ja yleensä se peltopää asettaa rajoituksia pehmeään aikaan, jota tuntuu ainakin täällä etelässä olevan suurin osa talvestakin. Nytkin täytyy ajella kotio vaan semmosia paalikasoja, jotka ihan tien varressa, pellolle ei mitään asiaa.
Ite ajatan traktorikalustolla paaleja ja lantaa paljon talvisaikaan, siis urakoija ajaa mun traktoria ja suurin syy se, että osaavaa työvoimaa on paremmin saatavilla talvisaikaan kun urakointipuolella hiljaisempaa :)
Traktorikaluston kiinteät kulut paljon pienempiä, joka kompensoi hiukan polttoainekulua, tosin paalinajossa traktorilla kuorma paljon isompi kuin autolla pelkällä nupilla ajaen ja koko yhdistelmällä erittäin harvaan paikkaan pääsee perille asti pellolla. Auto on halvempi ostaa kuin traktoriperävaunu, mutta verot vakuutukset ja katsastaminen nostaa hinnan pilviin.
-
Nämäkin siis aina tapauskohtaisia.
Niin, mutta kuinkas sitten talvella, eihän nuo vankkurit kekkosen teillä tottele.
Niin mutta jos keli on sellainen että vankkurit ei tule kotia tai mene työmaalle niin ei myöskään kulje se tuplakokoinen kärry mihinkään. Silloin voi toki ajaa yhdellä pikkukärryllä kuitenkin.
-
Nämäkin siis aina tapauskohtaisia.
Niin, mutta kuinkas sitten talvella, eihän nuo vankkurit kekkosen teillä tottele.
Niin mutta jos keli on sellainen että vankkurit ei tule kotia tai mene työmaalle niin ei myöskään kulje se tuplakokoinen kärry mihinkään. Silloin voi toki ajaa yhdellä pikkukärryllä kuitenkin.
Siis mikä pakko änkeä sitä isoa kärryä täyteen, sopivasti vaan aisapainoa niin menee pienemmälläkin traktorilla.
Tää on sitä kun ei ole kuin moukari vaikka pitäis käyttää saksia.
-
Vankkurit on nyt siis kyllä utopiaa koska lainsäädäntö on hanurista. Kuitenkin aika maksimaalinen kuljetusmuoto kun yksilökärryyn saisi lastattua sen vaikka 20 tonnia josta 3 tulisi aisan kautta raktoriin ja sitten juna muodostelmana sama koukkukuorma tulisi vaikka kokonaispaino lähentelisi 40 tonnia. Mtk: n tai jonkun pitäisi vaan ajaa lakimuutos läpi niin kuin kuorma-autopuolella tehtiin metsäteollisuuden osalta.
-
Vankkurit on nyt siis kyllä utopiaa koska lainsäädäntö on hanurista. Kuitenkin aika maksimaalinen kuljetusmuoto kun yksilökärryyn saisi lastattua sen vaikka 20 tonnia josta 3 tulisi aisan kautta raktoriin ja sitten juna muodostelmana sama koukkukuorma tulisi vaikka kokonaispaino lähentelisi 40 tonnia. Mtk: n tai jonkun pitäisi vaan ajaa lakimuutos läpi niin kuin kuorma-autopuolella tehtiin metsäteollisuuden osalta.
Juu tuo olis kyllä hyvä. Tosin siinä sitten taas veturin hinta voi pompsahtaa eikä käytännössä kuitenkaan pysty pelaamaan vauhdilla jossei saa ajaa 65 tai enemmän
-
Nämäkin siis aina tapauskohtaisia.
Niin, mutta kuinkas sitten talvella, eihän nuo vankkurit kekkosen teillä tottele.
Niin mutta jos keli on sellainen että vankkurit ei tule kotia tai mene työmaalle niin ei myöskään kulje se tuplakokoinen kärry mihinkään. Silloin voi toki ajaa yhdellä pikkukärryllä kuitenkin.
Siis mikä pakko änkeä sitä isoa kärryä täyteen, sopivasti vaan aisapainoa niin menee pienemmälläkin traktorilla.
Tää on sitä kun ei ole kuin moukari vaikka pitäis käyttää saksia.
Sopiva aisapaino on 2-3000 kiloa, ei yhtään yli, jos liukkaalla haluaa päästä mäet ylös ;)
-
Vankkurit on nyt siis kyllä utopiaa koska lainsäädäntö on hanurista. Kuitenkin aika maksimaalinen kuljetusmuoto kun yksilökärryyn saisi lastattua sen vaikka 20 tonnia josta 3 tulisi aisan kautta raktoriin ja sitten juna muodostelmana sama koukkukuorma tulisi vaikka kokonaispaino lähentelisi 40 tonnia. Mtk: n tai jonkun pitäisi vaan ajaa lakimuutos läpi niin kuin kuorma-autopuolella tehtiin metsäteollisuuden osalta.
Ajatuksessa olisi puolensa. Telikärri traktorin perään ja sen kärrin perään kaksiakselinen vankkuri jossa on kääntyvä vetokehä edssä.
Ainut että vaatii peltoteiltä jo suunittelua tai ollaan herkästi ojassa kun on kahdesta kohtaa niveltyvä yhdistelmä. Voi nimittäin viimeinen vankkurin akseli vähän oikaista.
-
Vankkurit on nyt siis kyllä utopiaa koska lainsäädäntö on hanurista. Kuitenkin aika maksimaalinen kuljetusmuoto kun yksilökärryyn saisi lastattua sen vaikka 20 tonnia josta 3 tulisi aisan kautta raktoriin ja sitten juna muodostelmana sama koukkukuorma tulisi vaikka kokonaispaino lähentelisi 40 tonnia. Mtk: n tai jonkun pitäisi vaan ajaa lakimuutos läpi niin kuin kuorma-autopuolella tehtiin metsäteollisuuden osalta.
Ajatuksessa olisi puolensa. Telikärri traktorin perään ja sen kärrin perään kaksiakselinen vankkuri jossa on kääntyvä vetokehä edssä.
Ainut että vaatii peltoteiltä jo suunittelua tai ollaan herkästi ojassa kun on kahdesta kohtaa niveltyvä yhdistelmä. Voi nimittäin viimeinen vankkurin akseli vähän oikaista.
Vähän, tai enemmän, siitä vetokoukun etäisyydestä riippuen,.
-
Vankkurit on nyt siis kyllä utopiaa koska lainsäädäntö on hanurista. Kuitenkin aika maksimaalinen kuljetusmuoto kun yksilökärryyn saisi lastattua sen vaikka 20 tonnia josta 3 tulisi aisan kautta raktoriin ja sitten juna muodostelmana sama koukkukuorma tulisi vaikka kokonaispaino lähentelisi 40 tonnia. Mtk: n tai jonkun pitäisi vaan ajaa lakimuutos läpi niin kuin kuorma-autopuolella tehtiin metsäteollisuuden osalta.
Ajatuksessa olisi puolensa. Telikärri traktorin perään ja sen kärrin perään kaksiakselinen vankkuri jossa on kääntyvä vetokehä edssä.
Ainut että vaatii peltoteiltä jo suunittelua tai ollaan herkästi ojassa kun on kahdesta kohtaa niveltyvä yhdistelmä. Voi nimittäin viimeinen vankkurin akseli vähän oikaista.
Ei mitään vankkureita maatalouskäyttöön. Vähän isompina kun niitä ei kuitenkaan saa liikeelle kun raktoriin ei tule painoa. Käytännössä siis kaksi ihan normaalia kärryä mistä taaimmainen kytketään etummaisen taakse. Etummaisen akselipainoksi tulee tietenkin taaimmaisen aisapaino mutta pitäisi jättää etummainen sitten sen verran vajaaksi että akselipainot ei ylittyisi. Lainsäädännöllisesti yhdistelmän pitäisi kuitenkin olla laillinen eli aisapainot ja akselimassat ei saisi ylittyä. Sitten näitä kärryjä pystyisi lähiliikenteessä vetää normaalisti kahdella raktorilla erikseen.
-
Etummaiseen kärryyn vaan silppureista tutut koukkuratkaisut ja koukun jopa näkisi hyvin kun kippaisi kipin ylös kun peruttaa etummaisen kärryn kiinni taaimmaiseen.
-
Niin siis luettuani omaa tekstiä täytyy viellä todeta että ei vankkureita sanan oikeassa muodossa vaan siten että kahta perinteistä kärryä vedettäisi peräkkäin kuten vankkuri.
-
muistan joskus opiskeluajoilta lukeneeni farmers weeklistä, että 40 perällä 100% pa kulutus, 50 perällä 90% ja 65 perällä 75%.
koe oli tehty englannissa suht tasaisilla mailla, tietyllä tienpätkällä. kaikkia muuttujia en muista mutta sitä olen itsekin pitänyt suht hyvänä arviona, ja voisin perstuntumalla allekirjoittaakin.
vielä tuohon traktorilla rahtaamiseen yleisesti: itse ainakin mietin millä moottorin kierroksilla kone kulkee sen 50 km/h, onko se 2300, 1900 vai 1400..... itse ajelen mäkisillä teillä, etua paljon jos saa mäkiin reilusti vauhtia, vaikka laittomasti, menee pikku mäet vauhdilla yli...
-
Ruotsissa perävaunu ja sen perään täysperä tavalisia, tuhtin vankkuria on silloin tällöin myynissä blocket.se. Olen silloin tällöin haaveilut m85sen perään m85 vankkuri, varsinkin kauran ajossa ei tulis valtavia kokonaispainoja. Parit mäet matkalla rahtkuivuriin arveluttaa, mitä jos ei veturi saa pitoa, ja ei nousekaan.
Etummaiseen kärryyn vaan silppureista tutut koukkuratkaisut ja koukun jopa näkisi hyvin kun kippaisi kipin ylös kun peruttaa etummaisen kärryn kiinni taaimmaiseen.
Puimureista mallia, vinssillä vetää ja vaatii kuitenkin hyd tukijalkaa takavaunuun ja letkut etumaiseen
-
Sitten ei ruveta vinssailemaan yli 10 tonnin vankkurikärryjä. Ovat keskiarvoisesti hengenvaarallisia surmanloukkuja kun se kärry menee ihan miten sattuu. Perjaatteessa joku jatkettava aisa kävisi. Mutta ei se kyllä vaadi mitään ihmeellisyyksiä taaimmaiseen kärryyn jos etummaisessa on hydraulinen koukku kuten vaikka raktorissa.
-
Eikös se takimmainen kärry olis helpompi vankkurina? Ei tulis aisapainoa etummaisen kärryn pyörille ja olis helpompi ottaa koukkuun/vetokitaan.
-
Eikös se takimmainen kärry olis helpompi vankkurina? Ei tulis aisapainoa etummaisen kärryn pyörille ja olis helpompi ottaa koukkuun/vetokitaan.
voisi olla mutta kun itse mietin omaa paalinajoa niin yhteen kärryyn menee se 10 paalia eli 6 alas ja 4 päälle niin painoa on sen 12-15 tonnia. Tämä on suhtkoht asiallinen kuorma mikä tulee pellolta kelillä kun kelillä tuolla 160 heppasella. Epäilen vaan että sama kuorma vankkureilla ei hieman märempään aikaan tulekaan. Siksi siis molempien kärryjen pitää olla normi perävaunuja. Asfalttitiellä ja kylätiellä sitten tulisi se 30 tonnia perässä eli jossain päälle 5 kilsan matkalla ne kannattaisi kytkeä peräjälkeen. Lainsäädäntö kun vain sallisi ko yhdistelmän pituus ja painovaatimuksineen.
-
Tottakai vankkuri takimmaisena kulkee kevyemmin vrt 2 tavallista kärryä peräkkäin. Vankkuri ei painota etummaista kärryä, mikä vaikeuttaa kulkemista se kylmän kärryn painottaminen. Sitten tilanne muuttuu, jos etummaisessa kärryssä veto. Nyt on alkanut tulla markkinoille asiallisen oloisia napavetoratkaisuja ;)
-
Tottakai vankkuri takimmaisena kulkee kevyemmin vrt 2 tavallista kärryä peräkkäin. Vankkuri ei painota etummaista kärryä, mikä vaikeuttaa kulkemista se kylmän kärryn painottaminen. Sitten tilanne muuttuu, jos etummaisessa kärryssä veto. Nyt on alkanut tulla markkinoille asiallisen oloisia napavetoratkaisuja ;)
Tässä on ajatusmalliero että pitääkö kärryt saada kulkemaan kevyesti silloin kun ne on peräkkäin vai silloin kun ne on erillään. Itsellä on ajatuksena että sillä ei ole enää kauheasti väliä mitä painaa silloin kun ovat yhdessä koska silloin ollaan joka tapauksessa pitävällä ja kantavalla pinnalla mutta yksittäistä kärryä vetäessä pitää kulkukyvyn olla kohdallaan. Se koukku pitäisi olla tehty niin että taaimmaisen kärryn paino kohdistuisi etummaisen kärryn telille eikä kevittäisi etummaisen kärryn aisapainoa.
-
Tässä on ajatusmalliero että pitääkö kärryt saada kulkemaan kevyesti silloin kun ne on peräkkäin vai silloin kun ne on erillään. Itsellä on ajatuksena että sillä ei ole enää kauheasti väliä mitä painaa silloin kun ovat yhdessä koska silloin ollaan joka tapauksessa pitävällä ja kantavalla pinnalla mutta yksittäistä kärryä vetäessä pitää kulkukyvyn olla kohdallaan. Se koukku pitäisi olla tehty niin että taaimmaisen kärryn paino kohdistuisi etummaisen kärryn telille eikä kevittäisi etummaisen kärryn aisapainoa.
Tuo rakenne tarkoittaa, että takimmainen kärry oikaisee mahdollisimman paljon.
Eikös jonkun säännöksen mukaan ensimmäisen kärryn tarvitse olla painavampi kuin takimmaisen? Pienempi kärry nousee pellolta vankkurimallisenakin.
-
Tässä on ajatusmalliero että pitääkö kärryt saada kulkemaan kevyesti silloin kun ne on peräkkäin vai silloin kun ne on erillään. Itsellä on ajatuksena että sillä ei ole enää kauheasti väliä mitä painaa silloin kun ovat yhdessä koska silloin ollaan joka tapauksessa pitävällä ja kantavalla pinnalla mutta yksittäistä kärryä vetäessä pitää kulkukyvyn olla kohdallaan. Se koukku pitäisi olla tehty niin että taaimmaisen kärryn paino kohdistuisi etummaisen kärryn telille eikä kevittäisi etummaisen kärryn aisapainoa.
Tuo rakenne tarkoittaa, että takimmainen kärry oikaisee mahdollisimman paljon.
Eikös jonkun säännöksen mukaan ensimmäisen kärryn tarvitse olla painavampi kuin takimmaisen? Pienempi kärry nousee pellolta vankkurimallisenakin.
Mun käsityksen mukaan nykysäännöt ei tue tällaisia rakenteita lainkaan kun pituus ja painorajat tulee heti vastaan. Teoriassa ajattelin että jos ensimmäisen kärryn teliin kytkisi kolmannen kevyehkön akselin mikä kelluisi jouten siellä takana ja siihen akseliin tekisi tän koukkusysteemin niin silloin se toinen kärry ei vaikuttaisi yhtään tän ensimmäisen painosuhteeseen ja se toinen kärry seuraisikin paremmin kun vetopiste olisi taaempana.
-
Jostain kumman syystä tuos VMS1 ajatus ei ole ottanut tulta Suomessa. ::)
-
Jostain kumman syystä tuos VMS1 ajatus ei ole ottanut tulta Suomessa. ::)
Mun mielestä tätä jonkinverran harrastetaan. Että kärryjä vedetään varsinkin tyhjänä junamuodostelmassa. Täälläkin on esiintynyt video västäräkistä joka kiskoo kahta kärryä. Mun mielestä vaan pituuksissa ainakin ylitetään säädökset.
-
mitä järkee on leikkiä kahden tuhdin yhdistelmällä kun voi vetää yhtä isompaa jossa kulkee ne kahden tuhdin tavarat.
-
http://m.youtube.com/watch?v=XonyaWAJty0
Jotain tällaista.
-
tulee ajeltua kaikki paalit vankkurimallisella sinne ei mennä missä liian pehmeää että vetokyky ei riitä.sopii muuten paljon pienemmistä liittymistätulee ajeltua 12-20 paalia kerralla 120 paaleja sopii 7 peräkkäin.
-
Onseny kovaatouhua taas toisaalla kysellään 3akselista paalikärryä ja täällä laitetaan jo parikin kärryä peräkkäin :o Entiä mulla on vissiin liianpieniä vetureita kun eioikein tunnu luontevalta. Tulee väliin ajeltua tuolla koneenkuljetus ritilällä paaleja, ja kun siihen niitä sen20 kpl laittaa niin ei oikeen kauheesti mäenpäällä ole enään vauhtia :-[ Jos edes pääsee ylösasti. Saati sitte jossain pellolla tai peltotiellä :o Yleensä ajelen noin 10-15kpl kuormia pääseekin vähän jonnekkin. Tänäänki toin 10 paalia ritilällä ekä jaksanu vanhus tulla valtion tielläkään kuin noin 40kmh tasasella mäkiosuuksista puhumattakaan. Aikalailla vastustaa tommonen märkäsoratie tai oikeammin savitie :-[ Joko teillä on hyvät tiet ilman mäkiä tai aika rajut veturit.
-
Joukunen numero takaperin oli englannin profissa testissä kolme massikkaa luokassa 150 heppaa. Muuten samat, mutta vaihteisto eri eli dyna4 ja -6 sekä portaaton. Kutonen oli polttoainetalouden osalta paras sitten nelonen ja selvästi huonoin oli portaaton, oikeastaan yllättävänkin huono.
Tuosta junasysteemistä on itellä vajaan parinkymmenen vuoden kokemus. Erilaisia yhdistelmiä on tullut vedettyä, mutta pääidea on se, että kaksi normaalia kippikärryä on peräkkäin. Kaikissä kärryissä meillä on kiinteä vetokita, johon seuraava vaunu kytketään. Kaikissä on tietysti valopistoke perässä ja yhdessä kärryssä on myös kippi- ja jarruletkutus ja liittimet.
Pääosa junalla ajoa on paalinajoa ja tarvittaessa vuokraan kaverilta kymppimetrin lavalla olevaa paalikärryä toiseksi. Nämä kaksi yhdistemää ovat mitoiltaan melko samat, mutta ominaisuudet poikkeavat melkoisesti.
Kippikärryjä voi käyttää moneen muuhunkin työhön, mutta vastaavasti nivelen kohdalla jää tila johon ei voi kuormaa laittaa eli hyötykuorma on pienempi.
Junan ketteryys on aivan toista luokkaa yhden pitkän kärryn. Aina ei ole mahdollisutta valita niitä leveitä liittymiä, mistä paaleja ajetaan, joten sinnen mennään junalla ja pitkällä kärryllä ajetaan sitten parempiin paikkoihin.
Juna on vaikeampi peruuttaa kuin yksi kärry.
Aisapaino tulee junassa pienemmäksi, koska takavaunu keventää etummaisen aisaa. Pellolla paaleja kerräillessä asiasta on hyötyä, kun jalka ei uppoa peltoon, mutta jossakin tilanteessa haittaa, kun traktorin paino rajoilla.
Vankkuri takavaununa kiinnosti aikanaan itseäkin, kun olisin kaksi lietevaunua laittanut peräkkäin mutta se oli ainakin josku kielletty. Enkä oikein näin jälkeenpäin itsekään näkisi vankkuria kovin järkevänä. On vielä vaikeampi peruuttaa ja jarrut pitäisi olla sellaiset, että vankkurin taka-akseli aloittaisi jarrutuksen, koska muuten on vaikea hallittava, varsinkin vähänkään liukkaalla. Lisäksi vankkuri oikaisisi enemmän kuin tavallinen kärry.
Perävaunun perässä meillä kulkee myös muita hinattavia laitteita esim. jyrä ja äes.
Etummaisen vaunun on tosiaan oltava taempaa painavampi (sekä lain mukaan mutta myös turvallisuuden takia), mutta yleensähan näin tulee automaattisesti, kun aisapaino painottaa etuvaunua vaikka kuormat olisivat samat.
-
eikös portaaton saada hyrräämään matalilla kierroksilla maantellä ja vielä fentin portaaton, onko jossain nyt kämmätty :-\ :-\ :-\ :-\
-
eikös portaaton saada hyrräämään matalilla kierroksilla maantellä ja vielä fentin portaaton, onko jossain nyt kämmätty :-\ :-\ :-\ :-\
Varioshan on kaikkein huonoin hyötysuhde portaattomista 8)
-
eikös portaaton saada hyrräämään matalilla kierroksilla maantellä ja vielä fentin portaaton, onko jossain nyt kämmätty :-\ :-\ :-\ :-\
Aina kun voima siirtyy vähänkin nesteen välityksellä se ei ole tehokasta.
-
Noin 250-300 hp portaaton joka tyhjänä kuleksii mahollisimman matalilla kierroksilla. Sillon tehdään säästöt,tahtovat kaikki ottaa siivunsa täyteen lastattuna kun teho ei tule tyhjästä... Uusissa koneissahan näköjään on menty aika lailla taaksepäin kulutuksen suhteen... Kun pitää polttaa pö sitä saastetta, liekkö sitten niin egologista..
Kyl mää vaan kallistuisin vaurioon.. siis varioon :D
-
180 heppanen Dyna 6 massikka 15 toniin kuormalla tasasella 54km/h ajettaessa vei sen 21 litraa tunnissa. Sit kun oli se 30 tonnia, oli kulutus 28 litraa tunnissa. Lukemat ajotietokonetta seuratessa. Lukemahan heiluu jatkuvasti 15-30litran välillä pikku notkelmistakin. Tuokin kulkis sillä 1900 kierroksella sen 50km/h mutta harvoin sitä malttaa. Millä kierroksella 200 heppanen vari tai vt jaksaa kulkea 50 km/h jonkunlainen kuorma perässä?
-
4.12.1992/1257
Asetus ajoneuvon käytöstä tiellä
Luku 4
30 §
Tienpitoon ja maatalouteen käytettävät ajoneuvot ja laitteet
1. Tienpitoon tai maatalouteen käytettäviin työkoneisiin, työvälineisiin ja hinattaviin laitteisiin ei sovelleta 24 § eikä 25 §:n päämittoja koskevia säännöksiä. Niitä saa kuitenkin kuljettaa yli 4,00 metriä leveänä vain, jos tielaitteet eivät rajoita liikkumista. Työkone tai laite ei myöskään saa ilmeisesti vaarantaa muuta liikennettä, ja kaikki kohtuudella vaadittavat toimenpiteet ylileveyden poistamiseksi on suoritettava. (19.12.2002/1243)
(24 § (6.6.2013/407)
Auton, perävaunun ja niiden yhdistelmän pituus)
Eli pituus ei ainakaan ole ongelma yhdistelmän mitassa, ei yhden eikä kahden tuhdin kanssa, kun ajo on maatalouden ajoa.
-
4.12.1992/1257
Asetus ajoneuvon käytöstä tiellä
Luku 4
30 §
Tienpitoon ja maatalouteen käytettävät ajoneuvot ja laitteet
1. Tienpitoon tai maatalouteen käytettäviin työkoneisiin, työvälineisiin ja hinattaviin laitteisiin ei sovelleta 24 § eikä 25 §:n päämittoja koskevia säännöksiä. Niitä saa kuitenkin kuljettaa yli 4,00 metriä leveänä vain, jos tielaitteet eivät rajoita liikkumista. Työkone tai laite ei myöskään saa ilmeisesti vaarantaa muuta liikennettä, ja kaikki kohtuudella vaadittavat toimenpiteet ylileveyden poistamiseksi on suoritettava. (19.12.2002/1243)
(24 § (6.6.2013/407)
Auton, perävaunun ja niiden yhdistelmän pituus)
Eli pituus ei ainakaan ole ongelma yhdistelmän mitassa, ei yhden eikä kahden tuhdin kanssa, kun ajo on maatalouden ajoa.
Perävaunu ei ole työkone joten siihen ei päde nää maatalouskoneiden vapaudet.
-
Sen voi tehdä itettelleen ihan kuinka vaikeeks vaan haluaa, sitä tällä nyt kuitenkin on tarkoitettu.
-
Sen voi tehdä itettelleen ihan kuinka vaikeeks vaan haluaa, sitä tällä nyt kuitenkin on tarkoitettu.
Niin voihan asiat tehdä miten haluaa mutta ei noissa oikeasti ole kyllä peräkärryjä tarkoitettu vaan työmaalta toiselle siirtyviä koneita. Siellä jossain on erikseen peräkärrylle ohjeet. Muutenhan ei olisi vaikka tätä virallista episodia lietevaunun leveydestä. Eli kärrylle on asetettu sekä leveys (260) että yhdistelmän pituus että telimassojen maksimit. Näitä täytyy noudattaa jos meinaa lain mukaan liikkua. Ja kun liikutaan kuitenkin aika pääteitä niin ne tarttee olla kunnossa jos jotain sattuu että on edes jotain puolustusta.
-
eikös portaaton saada hyrräämään matalilla kierroksilla maantellä ja vielä fentin portaaton, onko jossain nyt kämmätty :-\ :-\ :-\ :-\
Sä voit kysyä DLG:stä onko ne kämmänny jossakin, mutta kyse on monenlaisia työvaiheita simuloivista mittauksista ja tieajokin simuloidaan jarrvaunulla. Eli ei siellä pelkästään terveisiä ajella. Sitä mä en tiedä (koska artikkelissa ei mainittu), onko moottorit ensin testattu ja viritetty irrallaan traktorista identtisiksi.
Käytännön olosuhteissa vastaavia mittauksia/vertailua olisi erittäin vaikea järjestää luotettavasti, koska kaikki muu pitää vakioida paitsi vertailtava/tutkittava kohde, esim. ajoreitti, kitka/vastus, renkaat, kuormitus, ilman lämpötila ja ominaisuudet, polttoaineen lämpötila jne jne.
-
Nykyajan moottoritekniikka on keskivertoa vaikeampaa polttoainekulutuksen kannalta. Ainakin valtra voi viedä saman määrän ainetta 1500 kierroksella kuin 2500 kin. Polttoaineen kulutus on siis rasitettaessa sama ja kyse onkin siitä että tuleeko sama voima koneesta. Ainakin koneen luonne muuttuu kun kierrokset nousee 2000. Ei tule sitä stumppausta niin herkästi jos tulee joku voimaa vaativa piikki.
-
180 heppanen Dyna 6 massikka 15 toniin kuormalla tasasella 54km/h ajettaessa vei sen 21 litraa tunnissa. Sit kun oli se 30 tonnia, oli kulutus 28 litraa tunnissa. Lukemat ajotietokonetta seuratessa. Lukemahan heiluu jatkuvasti 15-30litran välillä pikku notkelmistakin. Tuokin kulkis sillä 1900 kierroksella sen 50km/h mutta harvoin sitä malttaa. Millä kierroksella 200 heppanen vari tai vt jaksaa kulkea 50 km/h jonkunlainen kuorma perässä?
Vähä isompi vario, 3 aks noukkari (100m3 sullottua rehua) ja asfaltti paanaa tasasella 1580-1800rpm...
Käytännössä yhdistelmän massa tällöin rehusta riippuen vajaa 40t
-
Eikös ne rehujannut testannu jossain mersun kuorkkia rehuna ajossa ja verrokkina oli 936 fentti. kuormat ajoivat vaakan läpi ja laskivat kulutuksen kuljetettua tonnia kohti. Huomattavaa eroa ei syntynyt kuorkkiin verrattuna muussa kuin että aumalla kulki paljon paremmin kuin traktori yhdistelmä. Kuorma kootkin tais olla likipitäen yhtäsuuret molemmissa.