mitenkäs sitten pitääkö nuo kalaneväliitokset vielä tiivistää jollai esim. sikafleksillä? jottei niihin menisi likaa väliin? )

Navetassa, missä siellä ei olis likaa??

6 vuotta käytössä käytettyä kuljetinmattoa rullatavarana esim. halikon kumipalvelu. helppo pitää puhtaana ja alkusuihkeet kätevä ottaa suoraa mustalle matolle. jos tulee runsaasti paskaa lypsyllä ja sitä joutuu kolaamaan lypsyn välissä, muuttuu liukkaammaksi mutta pärjätty kyllä. Ja ei sielä kyllä haise yhtää enempää ku muollakaa navetas.

Niin noiden "oikeiden" kumimattojen ideanahan on ne 1cm nystyt pohjassa, jotka siis tekevät, sen jotta sorkka pääsee painumaan, eikä siten liukastu kovinkaan helposti. Itse kyllä vieroksun tuota kuljetinmattoa juuri ed. mainitusta syystä, vaikka halpaa ja kestävää oliski.

Akryylipinnoite on asemalla (ja maitohuoneessa, karjakeittiössä jne) pian 7 vuotta ollut, ei oo kovin liukas ja hyvin on pysynyt. Toivottavasti jatkaa samaan malliin. 

Tuohan kiinnostaisi pinnoitteena kyllä enemmänkin.

50 lehmää kuoli navettapalossa Seinäjoella 18.10.2010Eikö nämä uutiset jo saisi loppua. Tuntuu oikein pahalta, kun ei tiedä milloin seuraava uutinen tulee ja sattuuko se omalle kohdalle.

[quote author=Sahrami link=topic=14312.msg223418#msg223418 date=
Olisiko minkä verran innokkaita lähtijöitä Kanadaan tutustumaan Quebecin alueelle navetoihin? Tai onko jostakin päin Suomea menossa porukoita sinnepäin? Siellä kun pruukaa tuo ilmasto olla suunnillleen samanlainen kuin täällä!
[/quote]Juu, kyllä siellä yhtä kovia pakkaasiaa on, mutta kun oottaa sen puoli viikkoa ni on jo nollassa. Jottei se ny ihan samallaaset olosuhteet oo.

Tuossa kävin yhtä verjoseinänavettaa kattomassa ja kovin kyllä tuntu, että ilmanvaihto toimii, oli raikasta, silti riittävästi lämpöä. No ilma oli jo lauhtunu reilusti muutamalle pakkasasteelle, mutta entisestään vaan vahvistui käsitys niiden (verhoseinien/luonnollisen ilmanvaihdon) toimivuudesta ja jos ongelmia on, niin ei kyllä monena päivänä vuodessa. Ko. tilalla ei vielä kertaakaan kuulemma ollu pakkaselle menny.

vesitäyttö tilavuus lienee siellä 10 kuution huitteilla ja puretun kuorman tilavuus noin 15, eihän se nyt suuren suuri ole mutta kun riittävän nopeasti liikuttaa... .. 

Meinattiin siirtyä itekki noukinvaunusysteemiin, tähtäimessä oli jokin pieni käytetty mm. paria 6/40 Kronea käytiin kahtoon. Jäi ostamatta joko kunnon tai hintapyynnin puolesta. Näin jälkikäteen ei harmita, että jäi ostamatta. Nyk. kalustolla kerää sen 3-3,5 kuormaa hehtaarilta oli sitten kuin kovaa heinää tahansa. Tuon kokoluokan noukinvaunuilla ei taida ihan tuohon päästä. Todettiin, että vaikka yks kone ja kärryn vaihto kaks kertaa kuormaa kohden jää pois, ni ei se ainakaan nopeuttanu olis. Helpottumisesta en osaa sanoa.

No ei kai kukaan tee rehua ilman että se poljettu tappiin asti??? Tallaus kun kuitenkin kaikista tärkein työvaihe rehunteossa

No ikävä kyllä sitäkin vielä näkee. Joskus nähny jopa auman päälle kiinni jääneen kuljetuskaluston.

Tallauksesta vielä sanon, että lyhyt silppu on helepompi tiivistää pienemmälläkin kalustolla, mutta kun isännät luopuis niistä polkutraktoreistaan ja antas 2v. pojalleen synttärilahjaks. Tuollaistakin näkee ja kovin väitetään, että kyllä se painuu ku on kaposet renkaat. Pintapaine on kyllä joo iso, mutta ei se rehu enää sitte syvemmältä tiivistykään.

Joskun oon kuullu sellasen sanonnan jotta milli ei tunnu ku tilissä, mutta tonni on silti aina tonni.

Lainaus käyttäjältä: KJL - 08.01.10 - klo:21:56

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 08.01.10 - klo:21:42

Lainaus käyttäjältä: 37peuse - 08.01.10 - klo:21:27

Ei ole poikkiranta päivääkään kunnon pakkasessa töitä tehnyt. On se eri "kivaa" istua vaan lakkapöydän takana ja selittää...

Meinaaks? Omistaahan Jouni peräti yhden lehmän.

... sen ei tarvi tehdä töitä suunnittelemissaan navetoissa, saati maksaa niitä...

Eiköhän sitä jokainen navetan rakentaja lopuksi itse päätä, minkälaisen työpaikan sitä itselleen tekee. Jouni vain antaa erilaisia vaihtoehtoja, mistä voi valita. Ei auta kuin katsoa peiliin, jos reisille menee...

No onhan jounilla sentään veli, jolla navetta, sitä en tiedä paljoko se seillä on aikoinaan töitä tehny ja varmasti on kuullut niin hyvät kuin huonotkin. Tuskin se ihan samoja virheitä ympäri maailmaa levittää. Onhan sillä kyllä varsin selvät mielipiteet, vaikkakin aika usein perustelee hyvin.

ei sitä painotusta seinän ulkopuolelle saa tehdä koska rehu aina painuu jonkinverran => tulee senänviereen ilmatasku. siiloa pitää olla niin paljon käytössä että voi n.10-15 cm jättää seinää näkyville ja siihen painotus. ja kun reunaa muistaa/viitsii käydä parin kolmen viikon päästä, jalan polkemassa muovin taas tiiviisti seinän viereen niin pilaantumista ei tapahdu juuri yhtään.

Niin ja pilaantumista ei tule yhtään kun viitsii sen muovinreunan kaivaa jo peittovaiheessa sinne siilon ja rehun väliin.

Ei tarvii ku tavallisen lapion ja vähän viitseliäisyyttä, lapionkärjen verran muivia rehun ja siilon väliin ja vielä polkee jalalla rehun takas tiiviisti. Riittää. Reunalle kapea 2m kaistale tai sitten muovin leveys siten, että menee metrin puolenvälin ylitte ja toiselta puolen samaten, itse kukin tämän tyylillään. Itse olen kuitenkin sen verran laiska, etten viitti niitä mustia rehuja ruveta erotteleen siilossa, ei ole laakasiilosta vielä tarvinnukaan.

Pilaantumisilta tuskin kukaan välttyy, aina pinnassa löytyy jostain reikä ja vähän hometta, mutta niitten poistaminen on paljon helpompaa siilon avausvaiheessa kuin reunalta pilaantuneen mustan rehun.

Voi ny, täs oon kohta vartin vaan hekottanu tolle kuvalle, ihan jo rupee kyyneleet virtaamaan. Onko tossa ny varmasti työturvallisuus kohallaan, turvavyö kiinni, sähköt poikki, ettei pääse liikkumaan, kypäräki puuttuu.

Ihan tulee eilisestä keskisuomalaisesta sarjakuva mieleen B.Virtanen kun tokaisee: "Tässä sitä istutaan ja näpelöidään typerää konetta"

Se tarkotti sitä päivää vuodesta, kun on -40C pakkasta ja tulee idästä 15m/s...  Eli kun marimekon saa menemään pakkasen puolelle.

Tuota riippuu tietysti rivisyydestäkin, mutta onko kokemuksia tai tietoa 2 rivisestä, siis 2+2, ruok.käytävä keskellä. Onhan siinä jokaista verhometriä kohden kuitenkin 1,5 lehmää vähemmän kuin 3+3 mallissa.

Ja eikö tosiaan ole miinuksen puolella 30 pakkasasteen tietämillä. Mites se kokoseinäverhoisuus sitten vaikuttaa, aukihan ne on yhtäpaljon, mutta vaikuttaako muutoin kuin, että kesällä on enempi auki.

Tuohon kysymyseen en osaa varmaksi vastata (Jostain muistan lukeneeni, että vasikkakuolleisuuteen eläviksi lasketaan vain ne, jotka ovat ko. jakson lopussa navetassasi. Siis tästä seuraisi se, että ternisonni joka kuolee jatkokasvattamossa lasketaan kasvattamon vasikkakuolleisuustilastoihin, ei sinun. Ja siis jo tilallasi kuollut ternisonni lasketaan tilan miinukseksi.), mutta aiheesta muuta:

Itse olen nähnyt muutamia ratkaisuja vasikkatiloihin, osassa onnistuu paremmin ja osassa huonommin lähinnä terveyden puolesta. Vasikka ei tarvitse lämmintä tilaa, kunhan on riittävän kuivaa ja vedotonta. Ja ehdottomasti vasikkatilojen tärkeimpänä työnä näkisin automaattijuottolaitteiden tutin pesun, se kun jää liian usen pesemättä, vaikka muuten pestäänkin. Mitä olen muutamalla tilalla ongelmia nähnyt, luulisin niiden johtuvan juuri tuosta, toiseksi liian suuresta ryhmäkoosta ja kolmanneksi osittain edelliseen liittyen liian suuresta ikäerosta, pahimmillaan 3vk ja 1vk ikäiset samassa. Kyllä siinä tietää, että se yksveekkonen kyllä hoitaa ittensä pois vanhemman tieltä jos kerkiää.

Ensiksi kiitän maitomania kokemuksistaan, myös niistä huonoistakin

Eikö kellään muka ole ollut mitään ongelmia jäätymisen (esim. vesiputket tai paskan jäätyminen ritilälle) kanssa?

Edelleen kertokaa myös yksittäisistä ongelmista. Sen uskon, että luonnollisella ilmanvaihdolla toimivat ratkaisut ovat hyviä ja helppoja miltei 12kk, myös Suomen ilmastossa. Mutta kaikesta huolimatta haluaisin tietää myös niitä jäätymisiä ja kauanko/montako päivää vuodessa niitä on. (Siis vuodet ei ole veljiä, mutta esim. kuluneena alkaneena talvena)

Nii, menkää kattomaan niitä verhoseinänavetoita kovilla pakkasilla.

Ja huomiseks jo luvattu -20 astetta. Ku pitäis tietää milloin on se lähellä 30 astetta pakkasta ni olis just ne vuoden vaikeimmat päivät ja vois nähä, onko tästä juuri mun jutuksi itse kullakin. Toki yks nähty navetta ei ole vielä koko totuus. Ite ku näkis ees sen ensimmäisen ja kovilla pakkasilla.

Tuli tällä viikolla vierailtua parissa verhoseinänavetaassa ja  kyllä ilmanlaatu niissä vakuuttavan hyvä kohtuu kovillakin pakkasilla. Ulkona lähes 20 astetta ja verho auki 15-20 senttiä hormit täysin auki sisälämpötila 6 asteetta...

Edelleen kysyn, oliko kyseessä siis "pienet" poistohormit vai oliko kummallakaan koko harjan mittaista harjapoistoa. Ja miten oli verhojen korkeus.

Aika paljolta tuntuu tuo 15-20cm auki, meinaan vaan, että jos näillä keleillä tuonki verran auki ni lämpimänä kyllä saa pidettyä kylmemmälläkin. Toinen mitä mietin oli lämpimän ilman riittävä poistuminen pelkistä hormeista, kun kelit lämpiää, jos ne kerran nytkin on täysin auki.

Tuossa viime viikolla kävin avointen ovien päivänä, seinällä oli 30cm sisälle avautuva kennolevy koko rakennuksen matkalla, lisäksi ikkunat olivat avautuvaa mallia, mutta vain muutama poistohormi. Mistä ehtii lämpimämmillä keleillä ilma poistua. Hormit oli luokkaa 50cm kanttiinsa ja aika harvantuntuisesti. Ei kai vain kesäilmanvaihto perustu läpivetoon tyyliin ovet seljällään auki.

Tyhmänä saa kysyä, jottei ite tekis joskus samoja virheitä, kertokaa ihmeessä myös huonotkin kokemukset.

Vielä yksi askarruttava kysymys on, onko kenelläkään juomakupit/altaat jäätyny verhoseinäratkaisussa tai kennolevyratkaisussa. Ja jos on jäätyny, niin mikä oli kupin sijainti, oliko syy mahdollisesti ulkoa tullut veto juuri kupin kohdalle.

Asiasta mitään tietävä niin mikä järki on väkisin koittaa hinata kärriä tai noukkaria kuormalla kasan päälle... ...Tällöin riski että menee harrastukseksi kun kärry on laitaa vasten tai koko yhdistelmä on vatsallaan kasan päällä pienenee.

Hommaa myös itelles kunnon polokutraktori, painoa, painoa tai sitte lyhykäsempää silppua, molemmat kompensoi toisiaan. Vaikka rehu olis pitkääkin, ni riittävä polokutraktorin paino tekee kyl niin tiivistä, ettei kyllä auman päälle pysty uppoomaan.

Viime kesänä kokeiltiin telakaivuria (urakoitsija), pikkusen ku taputtelee kauhalla ni tiivistä on, vielä ku vähän ajelee eestaas ni erinomainen tiivistys. Ei se suuri pintapaine renkaalla, vaan se kokonaispaino, tiivistää syvemmältäkin, tonni on aina tonni siitä ei pääse mihinkään.

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 06.01.10 - klo:14:26

Itseä ainakin kiinnostaisi tulevaisuudessa ne jenkkimallin siilot, eli seinäelementit ovat vinossa A-tukea vasten. Adam voisi kertoa enemmän, kun sellaisia ovat tehneet...

Miksi? Kuinka monta metriä pitempi siilon täytyy olla, että siihen menee samat kuutiot kuin takaseinälliseen siiloon?

Ehdottomasti läpiajettavana ja takaseinällisenä, yhdistäkää ihmeessä molempien hyvät puolet. 2m korkeana siilona ja 1-1,5m korkea takaseinä. Ensimmäiset kuormat peruutettava, mutta sen jälkeen pääsee kovaa maata myöten ajettua auman päälle ja alkuun alamäkeenkin. Nykyisessä siilossa on 1,2m takaseinä, enkä panisi pahitteeksi vaikka olisi vielä yksi harkkokerros lisää.

Saksan reissulla havaitsimme, että kaikki laakasiilot olivat 2m korkeita, yleisempi vaihtoehto oli pelkkä betonilaatta.  T-elementtinä (T väärinpäin) tai noilla ed. mainitulla A-systeemillä. Valmiit  elementit olivat järeitä, alhaalta 20-25cm ylhäältä n. 15cm vahvuisia. Rehua oli 8m. leveässä siilossa nelisen metriä paksusti keskikohdalta mitattuna, oli sitten maissia tai nurmisäilörehua.

2m maksimissaan 2,5m, järeänä elementtinä, kestää isommankin painotuksen. Leveytta juuri sen verran kuin tarvitsee eli kulutusta luokkaa 20cm päivässä. Turhan leveätä en silti tekisi. Ei yli 10m, 8m riitti isommillekin karjoille saksassa, niitä vain oli useampia ja pitkiä. Ja vielä kapeampaakin puoltaa sitten huonon ja hyvän rehun yhtaikainen käyttö, jos ei samaan appeeseen niin siihen heikompaan sitten.