Lainaus käyttäjältä: Ala-Pertti - 04.10.13 - klo:20:34

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 02.10.13 - klo:18:20

Mutta kuinkas se iskee niin kovasti etummaiseen viiluun? Naapurin kanssa sitä samaa ihmeteltiin hänen Överumeissa, joissa V-siipi.

onko työntövarren takapää ylempänä kuin etupää. jos, se puskee aurojen etupäätä ylös.

Sillä ei ole merkitystä. Työntövartta ei auroissa nykykoneissa tarvi muualla kuin päisteessä auroja nostaessa. Sama juttu koskee sivurajoittimia.

Jos aurat on ehjät ja hyvin säädetty, ne kulkee keskellä ja työntövarsi on vapaasti siinä pitkässä reiässä.

Tuota pitkän reiän käyttöä en oikein ymmärrä ;- ) Paitsi jos traktoreissa yleensä on huonosti suunniteltu vetovarsitunnustelu ja nostolaiterakenne, siinä tapauksessa pitkä reikä parantaa vetovastustunnustelun toimintaa.

Lainaus käyttäjältä: Juhta - 05.10.13 - klo:21:46

Lainaus käyttäjältä: Ala-Pertti - 04.10.13 - klo:20:34

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 02.10.13 - klo:18:20

Mutta kuinkas se iskee niin kovasti etummaiseen viiluun? Naapurin kanssa sitä samaa ihmeteltiin hänen Överumeissa, joissa V-siipi.

onko työntövarren takapää ylempänä kuin etupää. jos, se puskee aurojen etupäätä ylös.

Sillä ei ole merkitystä. Työntövartta ei auroissa nykykoneissa tarvi muualla kuin päisteessä auroja nostaessa. Sama juttu koskee sivurajoittimia.

Jos aurat on ehjät ja hyvin säädetty, ne kulkee keskellä ja työntövarsi on vapaasti siinä pitkässä reiässä.

Tuota pitkän reiän käyttöä en oikein ymmärrä ;- ) Paitsi jos traktoreissa yleensä on huonosti suunniteltu vetovarsitunnustelu ja nostolaiterakenne, siinä tapauksessa pitkä reikä parantaa vetovastustunnustelun toimintaa.

Aurat ei seuraa maanpintaa huonostikaan, ellei työntövarsi pitkässä reiässä, toimii toki tasaisessa maastossa. Pitkässä reiässä auroilla mahdollisuus korjata alaspäin nopeastikin esim. vanhan ojanpaikan ylityksessä ja ylöspäin toimii tunnustelulla, normaalitilanteessahan työntövarren tappi pitkässäkin reiässä lähes "kiinteästi" reiän etuosaa vasten joten alaspäin on varaa ja aurat uppoaa nopeammin työsyvyyteenkin.

Tuota pitkän reiän käyttöä en oikein ymmärrä ;- ) Paitsi jos traktoreissa yleensä on huonosti suunniteltu vetovarsitunnustelu ja nostolaiterakenne, siinä tapauksessa pitkä reikä parantaa vetovastustunnustelun toimintaa.

Pitkästä reiästä on eniten iloa jos pellot ovat kumpuilevia - on notkon pohjaa ja kumpareen huippua. Tämmöisissä kohdissa kiinteä työntövarsi vääntää auroja tilanteeseen nähden väärään asentoon.

Pöytätasaisella tasalaatuisella maalajilla sillä ei taida niin olla merkitystä jos säätö on muuten kohdallaan. Mutta ei siitä sielläkään haittaa ole. Aurat pääsevät varmasti 'uimaan' vapaasti, niinkuin (puoli)hinattavat tekevä aina.

mua kyllä pitäs jonkun opettaa kyntään koska itellä aurat menee mihin sattuu jos tappi on siinä pitkässä reijässä kiinteesen kun laittaa niin menee just eikä melkein maat on kyllä tasan suoria ja kovia savikoita

kyllähän se pitkä reikä on tarpeen perinteisillä auroilla päisteisiin tullessa. voi liikkeellä ollessa nostaa veltat ylös ja kaikki siivet lopettaa kyntämisen samalle tasolle, jos ajonopeuden sovittaa nostonopeuteen.

mua kyllä pitäs jonkun opettaa kyntään koska itellä aurat menee mihin sattuu jos tappi on siinä pitkässä reijässä kiinteesen kun laittaa niin menee just eikä melkein maat on kyllä tasan suoria ja kovia savikoita

Onko kulutusosat kunnossa - siis terävät ja muodossaan?

Kovin kuluneilla palikoilla voi olla että vaativat kovemmassa maassa vähän pakottamista pysyäkseen siellä missä pitää...

Tuota pitkän reiän käyttöä en oikein ymmärrä ;- ) Paitsi jos traktoreissa yleensä on huonosti suunniteltu vetovarsitunnustelu ja nostolaiterakenne, siinä tapauksessa pitkä reikä parantaa vetovastustunnustelun toimintaa.

Pitkä reikä käytössä sillin kun traktorissa vetovarsitunnustely, kiinteässä silloin kun työntövarsitunnustelu. 

Tarvitseeko nykytraktoreilla enää mitään tunnusteluja? Mä olen vuosia vetänyt puolihinattavia puhtaasti niin, että peräpyörällä ja nostolaitteen asentosäädöllä syvyys kohdalleen ja menoksi.
Savelta kun menee mullalle niin vähän nostan nostolaitetta, tähän korjaukseen ei mikään tunnustelu kuitenkaan älyäisi. Tällä mennään enkä sen kummempia tunnusteluja käytä, olen kokeillut mutta tuntui olevan enemmän haittaa kuin hyötyä kun maalajissa tulee tiukempi paikka niin pyrki vaan nostamaan auroja vaikka itse haluan pitää syvyyden vakiona.

Jos veturi on niin mopo että joutuu vielä nostolaitteella pilkkimään päästäkseen eteenpäin - kuin 70 luvulla takapotkuilla - tilanne lienee sitten toinen, mutta taitaa kaikki jo 100 hv nelikot viedä auroja eikä toisinpäin.

Jos pidemmissä nostolaiteauroissa ei ole kunnon tukipyörää johon häntää voi nojata, niin siitä en sano mittään...

osta agrolux, se on sentään aura!!

Vogel & Noot.   Mulla aikanaan kaikki tässä mainitut kolme merkkiä testissä suht tiukassa savimaassa.  V & N  oli ainoa joka pysyi maassa vaikeuksitta, ja myös ainoa joka ei pyrkinyt "pakenemaan" tiukimmissakaan paikoissa kyntämättömän suuntaan.  Nyt liki 10 vuotta kynnetty ko. auroilla, eikä kestävyydessä ole ollut ongelmia, kulutusosia uusittu normaaliin tahtiin.  Tämän kauden jälkeen pitänee myös siivet uusia, alkaa alareunoistaan muistuttaa veitsiä.....

Tarvitseeko nykytraktoreilla enää mitään tunnusteluja? Mä olen vuosia vetänyt puolihinattavia puhtaasti niin, että peräpyörällä ja nostolaitteen asentosäädöllä syvyys kohdalleen ja menoksi.
Savelta kun menee mullalle niin vähän nostan nostolaitetta, tähän korjaukseen ei mikään tunnustelu kuitenkaan älyäisi. Tällä mennään enkä sen kummempia tunnusteluja käytä, olen kokeillut mutta tuntui olevan enemmän haittaa kuin hyötyä kun maalajissa tulee tiukempi paikka niin pyrki vaan nostamaan auroja vaikka itse haluan pitää syvyyden vakiona.

Jos veturi on niin mopo että joutuu vielä nostolaitteella pilkkimään päästäkseen eteenpäin - kuin 70 luvulla takapotkuilla - tilanne lienee sitten toinen, mutta taitaa kaikki jo 100 hv nelikot viedä auroja eikä toisinpäin.

Jos pidemmissä nostolaiteauroissa ei ole kunnon tukipyörää johon häntää voi nojata, niin siitä en sano mittään...

Tasasilla pelloilla onnistuu, vaaramaisemissa ei. Välillä aurat sukeltaa tai nousee pintaan kun traktori erikorkeudella mitä aurat. Vetovastussäätö toimii näissä siten, että aurojen syvyys säilyy samana.

Tarvitseeko nykytraktoreilla enää mitään tunnusteluja? Mä olen vuosia vetänyt puolihinattavia puhtaasti niin, että peräpyörällä ja nostolaitteen asentosäädöllä syvyys kohdalleen ja menoksi.
Savelta kun menee mullalle niin vähän nostan nostolaitetta, tähän korjaukseen ei mikään tunnustelu kuitenkaan älyäisi. Tällä mennään enkä sen kummempia tunnusteluja käytä, olen kokeillut mutta tuntui olevan enemmän haittaa kuin hyötyä kun maalajissa tulee tiukempi paikka niin pyrki vaan nostamaan auroja vaikka itse haluan pitää syvyyden vakiona.

Jos veturi on niin mopo että joutuu vielä nostolaitteella pilkkimään päästäkseen eteenpäin - kuin 70 luvulla takapotkuilla - tilanne lienee sitten toinen, mutta taitaa kaikki jo 100 hv nelikot viedä auroja eikä toisinpäin.

Jos pidemmissä nostolaiteauroissa ei ole kunnon tukipyörää johon häntää voi nojata, niin siitä en sano mittään...

Tässä tuli asia aika pitkälle siten kun olen sen itsekin miettinyt.

Tasaisilla pelloilla ei tarvi vetovastuksen säätöä käyttää... Pitkään reikään työntövarsi ja syvyys oikeaan kohtaan niin pitäis onnistua. Noita jokirantoja joutuu sitten kyntää toisella tekniikalla.

Mulla nyt on jonkinnäköisiä jokinotkoja ja mäenkinkamia enkä mä ole kokenut mitään syytä miksei niitäkin voisi kyntää asennon säädöllä.
Jos epätaisiasuudet alkaa olla niin teräviä ettei niistä suoriudu aura nostolaitteiden ja tukipyörän kannatteella, työntövarsi pitkässä reiässä alkaa ne jo haitata muitakin viljelytoimia aika tavalla? 

Tasasilla pelloilla onnistuu, vaaramaisemissa ei. Välillä aurat sukeltaa tai nousee pintaan kun traktori erikorkeudella mitä aurat. Vetovastussäätö toimii näissä siten, että aurojen syvyys säilyy samana.

OK, uskon tämän. Täällä kun ei ole muita vaaroja kuin tien vieressä merkit 'hirvivaara' ja 'muu vaara'.


Silläkin lienee merkitystä onko auran runko lyhyt 3-siipinen nostolaitemalli vai 4-5 metriä pitkä hinattava. Vaikka noissa työntövarsi onkin,sillä ei voi vaikuttaa auran peräpään asentoon millään lailla. Eli aura tulee aina kuin kärry perässä, etupäätä kannattelee traktori ja peräpäätä auran oma kannatuspyörä. Aina. Olen mä jotain jyrkkiä tömpyröitäkin noilla kyntänyt, enkä huomannut muuta eroa kuin auran rungon pituus tekee omat hankaluutensa - jos maasto muuttuu jo auran mitalla paljon niin eihän se siihen voi taipua, suora runko.

Niin kyllä meikäläinen kyntää vielä vanhoilla nostolaite-Fiskarsseillakin, tarpeen niin vaatiessa.
Kyntäminen on kyllä koko ajan vähentynyt vuosien saatossa. Noissa ei ole edes pitkää reikää, ja niillä ei kyllä voi kinkamia ajaa asentosäädöllä, nehän koukkii ties minne. Mutta pitkällä reiällä tai löysä ketju työntövartena nekin saa 'uimaan', edellyttäen että terät ovat siinä kunnossa että menevät vapaaehtoisesti maahan :-( Niin ja kunnon tukipyörä pitää silloin olla.

kunnon tukipyörä pitää aina olla, kynnettiinpä sitten yhdellä, tai kymmenellä siivellä.