Miten käy lumenaurauksen kanssa? Seuraavaksi kai dieselvero liikennetraktoreille?  Kyllä pienemmät ajot jää tekemättä, jos jotain kursseja ja maksuja, lähinnä talkoo hommaahan se pienimuotoinen tuttujen/naapurien ajot ollu.

Ei vaikuta auraukseen, siinä ei kuljeteta mitään. Liikennelupa tarvitaan vain kaupalliseen tavaran kuljetukseen. Jonkinlainen huojennus liittyy lumenajoon, jos kuljetuksen suorittaa sen lumen auraaja/kerääjä.

Liikennelupaa ei kai edelleenkään tarvita kun saa Möpöllä ajella.

Juurikin niin. Tarvitaan vain kaupallisissa kuljetuksissa, eli kun se kuljetus on se laskutettava palvelu. Esimerkiksi oman sorakuopan soraa myydessäsi et tarvitse liikennelupaa, koska myyt sitä omistamaasi tavaraa. Naapurin viljaa myllylle ajaessa sitten taas tarvit luvan, kun omia viljoja saat ajaa ilman. Yli 45km/h kulkevalla liikennetraktorilla sitten saatatkin tarvita ammattipätevyyden omien jyvienkin ajoon, jos ajelua ei tulkita vähäiseksi.

Siitä liikenneluvastahan saa sitten "lapun", joka on pidettävä traktorissa mukana ja on voimassa vain yhdessä traktorissa kerrallaan jos on haettu liikennelupa vain yhdelle koneelle. Yksilöity sitä lappua ei ole vain yhteen koneeseen, vaan sitä voi käyttää eri traktoreissa mitta vain yhdessä kerrallaan.

Eihän se mihinkään lopu. Kahden viikon kurssi riittää traktorilupaan ja hakemus sisään. Kuljetusluvathan on vapaasti saatavilla, kunhan on kurssi käyty. Kurssin hinta on luokkaa 700€, lisäksi tarvitaan hakemuksen liitteeksi todistus yrittäjän vakavaraisuudesta tai pankkivakuus olisiko ollut 3000€ (?)..

Kuorma-autopuolella kurssi kestää 4 viikkoa, maksaa luokkaa 1600€ ja vakuusvaade on 10000€/auto.

Syksyllä piti irroittaa palopää ja samalla uusia ruuvin kattilan puolelta ruuvia lehden kulumisen vuoksi. Homma olisi ollut aika iso, jos jousipurkaimen kulmavaihde olisi tarvinut irroittaa. Hommaan löytyi nopea oikopolku, jolla homma tuli tehtyä puolessapäivässä paikallisen korjaamoyrittäjän toimesta.

Neliskanttiseen suojaputkeen tehtiin kylkeen aukko, josta ruuvi saatiin puukkosahalla poikki. Kohta mitattiin siten, että katkaistu pätkä mahtui menemään kattilan sisään jääden juuri palopään laipan kohdille. Kun ruoto oli työnnetty kattilaan, niin se kantikas putki irroitettiin pulteistaan ja leikattiin keskeltä 45 asteen kulmassa poikki, jolloin sen sai siilon suojaputken ja palopään välistä pois. Tämän jälkeen palopää oli helppo irroittaa ja kattilan sisään työnnetty ruuvi saatiin pois.

Kasatessa irroitettu n. 80cm ruuvinpätkä korvattiin uudella päästään seevatulla ruuvilla, joka laitettiin palopään takaisinlaiton yhteydessä sinne kattilan ja palopään sisään. Suojaputken puolikkaat pultattiin takaisin paikoilleen, aseteltiin tarkasti suoraan ja hitsattiin leikkaussaumasta takaisin kiinni. Ruuvinpätkä tuupattiin kattilan puolelta kohdilleen, trimmattiin asento kohdilleen ja hitsattiin huolella takaisin paikalleen. Kun ruuvi on ajettu kokonaan tyhjäksi, ruuvi lepää putken pohjalla. Viimeiseksi irroitettu "luukku" hitsattiin takaisin putken kylkeen. Vähän siistimistä, pohjamaalia ja RAL värikartan ruskeaa pintaan. Siinä se..

Tehot riittää varmasti 6 metriseen.. Eniten huolestuttaa että missä tosiaan on se Väderstadin tarjous? Tärkeintähän on saada kunnollinen ja tasainen kylvöalusta oikeaan syvyyteen koneella joka kestää ja kestää ja kestää... Takalataa en pitäisi kovin tarpeellisena, yksi kunnollinen latarivi jäykistintangolla ja leveillä lapuilla vie kyllä maata edellään ja hiertää kokkareet rikki. Täyttää tangon kanssa myös kuoppia pellossa, vaikka vähän myöhäistähän se ainakin savilla äestysvaiheessa on niitä täytellä.

Vuodesta 2003, eli 10 vuotta, on lambda ohjattu logiikka ollut käytössä läpi vuoden. Säätelee hakkeen laadun mukaan paloa  ja ruuvailee tuhkat laatikkoon. Yhden kerran on ollut logiikassa vikaa anturikortin hajottua Tapani myrskyn tiimellyksessä, kun verkosta tuli pitkän aikaa alijännitettä. Ukkonen ei ole tehnyt mitään laitteistolle, vaikka laitteet on kesälläkin käytössä.

Tuon systeemin kanssa on oppinut siihen, että lämpökeskuksella tulee käytyä kerran viikossa nostamassa traktorilla lisää haketta siiloon. Näillä keleillä voi hyvin kyllä harventaa ne käynnit kahteenkin viikkoon... Tuhkalaatikon sitten tyhjentää pari kertaa vuodessa. Nuohoamiset sitten vähän vaihtelevasti kuukauden-kahden välein.. Näin ollen en ollenkaan ymmärrä heitä, jotka puhuvat että hakelämmitys on työläs vaihtoehto.

Laitteisto on Ala-Talkkarin jousipurkaimellinen 80kW kiinteä palopää Veto kattilassa, lämmityksessä n. 1000 kuutiota (2 taloa ja verstas) ja käyttövedet, kanaalia n. 250m. Haketta palaa n. 200 kuutiota vuodessa, ei kuivattua.

Mukava saada oikein käyttäjä kokemuksia  Osaatko sanoa kumpi tässä auramallissa on parempi esiaura vai kuorimet? Esia-auroista ei oikein mitään kokemuksia itsellä, kaikilla täälä tahtoo olla kuorimet...

Omaa kokemusta ei ole, mutta niin olen ymmärtänyt että esiaurat tekee hyvää työtä kynnössä, kun pinnasta leikataan niin leveä siivu pois. Vaativat vaan hyvän säädön! Esiaurojen kanssa taitaakin sitten jo pärjätä veitsileikkureilla, sittenhän aurasta tulee myös muutaman sata kiloa kevyempi.

Arpoo arpoo Olisko vetokoneen vetovastustunnustelun sijainnilla/tekniikalla jotain asian kanssa tekemistä

Onhan sillä siihen asiaan tekemistä. Tarkennetaan nyt sitten sen verran, että työntövarsi pitkässä reiässä silloin kun on vetovastus tunnustellaan vetovarsista.. Näinhän se nyt onkin pääosin.

niin jos. mutta näkee niitäkin kyntäjiä, joilla tyntövarsi on reilusti yläviistossa taaksepäin ja sitten niin tiukalla puristuksessa, että öljy tirisee letkuista. silloinhan se aura kallistelee satunnaisesti molemmille puolille ja haukkiloi työsyvyyttä ja -leveyttä.

No siinä tapauksessa joo  niinhän se silloin varmasti tekee.

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 02.10.13 - klo:18:20

Mutta kuinkas se iskee niin kovasti etummaiseen viiluun? Naapurin kanssa sitä samaa ihmeteltiin hänen Överumeissa, joissa V-siipi.

onko työntövarren takapää ylempänä kuin etupää. jos, se puskee aurojen etupäätä ylös.

Sillä ei ole merkitystä. Työntövartta ei auroissa nykykoneissa tarvi muualla kuin päisteessä auroja nostaessa. Sama juttu koskee sivurajoittimia.

Jos aurat on ehjät ja hyvin säädetty, ne kulkee keskellä ja työntövarsi on vapaasti siinä pitkässä reiässä.

Edellinen puimuri oli tuollainen MF20 vuodelta 85 ("lasikopilla"). Erona parin naapurin silloisiin 680 Sampoihin käynnin tasaisuus ja hiljaisempi ääni. Muutoinhan ne olivat ihan samat laitokset.

Ei oo ollut ongelmia sakaroiden osumisen kanssa. Kyllähän niiden pitäisi pyörähtää kohdilleen kun ottavat kiinni toisiinsa. Sillai olen ongelmia saanut, kun jotenkin unessa/epähuomiossa on käynnistänyt tyhjennyksen kun torvi ei ole sivulla. Silloin ne jyvät menee torven laippapintojen väliin ja sitten saa kauhoa jyviä pois välistä.

Torven taitan aina takaisin sivulta kun lähden tyhjentämästä. Eipähän siinä hytky suotta puidessa. Työtäkään se ei hidasta yhtään kun taiton ja avauksen voi tehdä ajaessa.

Mielipiteitä on monenlaisia. Yksöispyörinä pitäis olla yli 700mm renkaat ilman paripyöriä.

Itsellä toisessa koneessa (6 syl.) takana alla 650mm ja 580mm paripyörät. Edessä 540mm ja kaipailisin siihenkin kyllä paripyöriä. Neloskoneessa on takana alla 460mm ja 520mm paripyörät. Edessä 420mm ja siihen on nyt pakko hankkia eteen paripyörät, kun ekan äestyskerran ajolinjat näkyy orastuessa. Harmittaa kun kyntöä ajatellen otin siihen noin kapeat renkaat...

Kun iso osa mainitsemistasi töistä on vetohommaa, niin ehdottomasti 6-sylinterinen JD. Pidempi akseliväli ja parempi käytännön teho tekee hommasta paljon jouhevampaa.

Akseli, Iiris, Tipple, Wanamo ja Proximo. Niillä mennään..