Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Peurajussi - 30.09.13 - klo:15:02
-
Häviääkö ensiksi mainitut joissakin ominaisuuksissa? Kvernet toimii oman kokemuksen mukaan melkein joka olosuhteissa. Omat kapineet alkaa olla niin finaalissa, että pakko kai jossakin vaiheessa investoida. Nelisiipiset automaattiaurat kiikarissa, mutta en tiedä vielä onko jäähdytetyillä siivillä. Minun alat tosin kyntää vaikka kolmosen kääntöauroilla, mutta hyviä käytettyjä on vaikea löytää.
-
Omat kokemukset minusta ratkaisee, jos on uusia ostamassa. Käytetyissä hintaero on valtaisa, eli Kvernelandit senkun kallistuvat ostamisen jälkeen. Överummeja saa melkein pilkkahinnalla, varsinkin sarka-auroja.
-SS-
-
Anteeksi, mutta kysyn kuitenkin ;D Aika jättää lähi vuosina 4-s. sarka-kverneista ja ilmajäähdytteisiä tekisi mieli. Ehtisikö 3-s. kääntöauroilla saman kuin nykyisillä?
-
ehtii.
-
Anteeksi, mutta kysyn kuitenkin ;D Aika jättää lähi vuosina 4-s. sarka-kverneista ja ilmajäähdytteisiä tekisi mieli. Ehtisikö 3-s. kääntöauroilla saman kuin nykyisillä?
Eikös nestejäähdytteinen olis nykyaikaa?
-
Kertokaa nyt että miten niistä välteistä voi "aika jättää".
Meillä övereistä jättää siinä mielessä että jousien uusiminen noin vanhoihin auroihin olisi kohtuuttoman kallista, mutta esim kvernen lehtijouset tuskin maksaa niin paljoa.
-
Kertokaa nyt että miten niistä välteistä voi "aika jättää".
Meillä övereistä jättää siinä mielessä että jousien uusiminen noin vanhoihin auroihin olisi kohtuuttoman kallista, mutta esim kvernen lehtijouset tuskin maksaa niin paljoa.
Kysyppäs lehtijousten savivarustusta.
-
Anteeksi, mutta kysyn kuitenkin ;D Aika jättää lähi vuosina 4-s. sarka-kverneista ja ilmajäähdytteisiä tekisi mieli. Ehtisikö 3-s. kääntöauroilla saman kuin nykyisillä?
Semmosen reilun 6ha kyntää 3-siipisillä 14" auroilla kyntää jos on hyviä lohkoja ja ei tartte montaa viljakärryä siirtää välillä...
-
Anteeksi, mutta kysyn kuitenkin ;D Aika jättää lähi vuosina 4-s. sarka-kverneista ja ilmajäähdytteisiä tekisi mieli. Ehtisikö 3-s. kääntöauroilla saman kuin nykyisillä?
Semmosen reilun 6ha kyntää 3-siipisillä 14" auroilla kyntää jos on hyviä lohkoja ja ei tartte montaa viljakärryä siirtää välillä...
Täh?
-
Häviääkö ensiksi mainitut joissakin ominaisuuksissa? Kvernet toimii oman kokemuksen mukaan melkein joka olosuhteissa. Omat kapineet alkaa olla niin finaalissa, että pakko kai jossakin vaiheessa investoida. Nelisiipiset automaattiaurat kiikarissa, mutta en tiedä vielä onko jäähdytetyillä siivillä. Minun alat tosin kyntää vaikka kolmosen kääntöauroilla, mutta hyviä käytettyjä on vaikea löytää.
Ainakaan Agroluxeissa nuo pätkistä kootut runkopalkit eivät vakuuttaneet. Sama ratkaisu lienee Överumissa?
-
Anteeksi, mutta kysyn kuitenkin ;D Aika jättää lähi vuosina 4-s. sarka-kverneista ja ilmajäähdytteisiä tekisi mieli. Ehtisikö 3-s. kääntöauroilla saman kuin nykyisillä?
Semmosen reilun 6ha kyntää 3-siipisillä 14" auroilla kyntää jos on hyviä lohkoja ja ei tartte montaa viljakärryä siirtää välillä...
Täh?
Niin että siinä saa vertailla ehtiikö niillä 4-siipisiin sarka-auroihin verraten.. Enemmänkin varmaan ehtii jos ajohaluja on...
-
Anteeksi, mutta kysyn kuitenkin ;D Aika jättää lähi vuosina 4-s. sarka-kverneista ja ilmajäähdytteisiä tekisi mieli. Ehtisikö 3-s. kääntöauroilla saman kuin nykyisillä?
Keskimäärin 2 tuntia 45 minuuttia on mennyt kyntöön kolmesiipisillä ilmajäähdytteisillä kvernelandeilla per hehtaari, sisältäen siis kaiken kyntöön liittyvän, eli mitä asiakas maksaa. Aurat kiinni, siirtyminen työmaalle, työsuoritus ja aurat pois.
-
Anteeksi, mutta kysyn kuitenkin ;D Aika jättää lähi vuosina 4-s. sarka-kverneista ja ilmajäähdytteisiä tekisi mieli. Ehtisikö 3-s. kääntöauroilla saman kuin nykyisillä?
Keskimäärin 2 tuntia 45 minuuttia on mennyt kyntöön kolmesiipisillä ilmajäähdytteisillä kvernelandeilla per hehtaari, sisältäen siis kaiken kyntöön liittyvän, eli mitä asiakas maksaa. Aurat kiinni, siirtyminen työmaalle, työsuoritus ja aurat pois.
Kolmesiipisillä sarkafälteillä kyntää vähintään samaa tahtia, vaikka kävis hehtaarin kerrallaan kyntämässä. :o
-
Anteeksi, mutta kysyn kuitenkin ;D Aika jättää lähi vuosina 4-s. sarka-kverneista ja ilmajäähdytteisiä tekisi mieli. Ehtisikö 3-s. kääntöauroilla saman kuin nykyisillä?
Keskimäärin 2 tuntia 45 minuuttia on mennyt kyntöön kolmesiipisillä ilmajäähdytteisillä kvernelandeilla per hehtaari, sisältäen siis kaiken kyntöön liittyvän, eli mitä asiakas maksaa. Aurat kiinni, siirtyminen työmaalle, työsuoritus ja aurat pois.
Kolmesiipisillä sarkafälteillä kyntää vähintään samaa tahtia, vaikka kävis hehtaarin kerrallaan kyntämässä. :o
Tule vapaasti kokeilemaan. 60-75 kilometrin siirtymä muutaman ha:n läntille tekee äkkiä tuntija lissää vuotuiseen keskiarvoon.
-
Anteeksi, mutta kysyn kuitenkin ;D Aika jättää lähi vuosina 4-s. sarka-kverneista ja ilmajäähdytteisiä tekisi mieli. Ehtisikö 3-s. kääntöauroilla saman kuin nykyisillä?
Keskimäärin 2 tuntia 45 minuuttia on mennyt kyntöön kolmesiipisillä ilmajäähdytteisillä kvernelandeilla per hehtaari, sisältäen siis kaiken kyntöön liittyvän, eli mitä asiakas maksaa. Aurat kiinni, siirtyminen työmaalle, työsuoritus ja aurat pois.
Kolmesiipisillä sarkafälteillä kyntää vähintään samaa tahtia, vaikka kävis hehtaarin kerrallaan kyntämässä. :o
Tule vapaasti kokeilemaan. 60-75 kilometrin siirtymä muutaman ha:n läntille tekee äkkiä tuntija lissää vuotuiseen keskiarvoon.
:o :o :o :o
-
Anteeksi, mutta kysyn kuitenkin ;D Aika jättää lähi vuosina 4-s. sarka-kverneista ja ilmajäähdytteisiä tekisi mieli. Ehtisikö 3-s. kääntöauroilla saman kuin nykyisillä?
Keskimäärin 2 tuntia 45 minuuttia on mennyt kyntöön kolmesiipisillä ilmajäähdytteisillä kvernelandeilla per hehtaari, sisältäen siis kaiken kyntöön liittyvän, eli mitä asiakas maksaa. Aurat kiinni, siirtyminen työmaalle, työsuoritus ja aurat pois.
Kolmesiipisillä sarkafälteillä kyntää vähintään samaa tahtia, vaikka kävis hehtaarin kerrallaan kyntämässä. :o
Tule vapaasti kokeilemaan. 60-75 kilometrin siirtymä muutaman ha:n läntille tekee äkkiä tuntija lissää vuotuiseen keskiarvoon.
Kiitos ei, en ole niin perso traktorilla ajamiselle. Mieluuummin istun senkin ajan Agrossa kaljaa juoden. ;D
-
Anteeksi, mutta kysyn kuitenkin ;D Aika jättää lähi vuosina 4-s. sarka-kverneista ja ilmajäähdytteisiä tekisi mieli. Ehtisikö 3-s. kääntöauroilla saman kuin nykyisillä?
Keskimäärin 2 tuntia 45 minuuttia on mennyt kyntöön kolmesiipisillä ilmajäähdytteisillä kvernelandeilla per hehtaari, sisältäen siis kaiken kyntöön liittyvän, eli mitä asiakas maksaa. Aurat kiinni, siirtyminen työmaalle, työsuoritus ja aurat pois.
Kolmesiipisillä sarkafälteillä kyntää vähintään samaa tahtia, vaikka kävis hehtaarin kerrallaan kyntämässä. :o
Vähän tuntihinta kynnöltä kuulostaa.... Itsellä sattuu oleen keskimäärin 7ha monimuotoisia savilohkoja varustettuina saarekkailla enkä niistä yhtäkään ole kyntänyt yli 11h.
-
Mitä seurannut, niin hehtaaria kyntää noilla kverneillä noin 1h 45 min - 2h 30 min riippuen lohkon muodosta ja kivisyydestä, mutta kun moni ei ota huomioon laskuihinsa muita kyntöön liittyviä, myös laskutettavia työsuoritteita niin paljon heittää nuo työsaavutukset ihmisien kertomana. Jostain syystä kaikki oheinen "unohtuu" kun kehutaan miten kova kyntömies sitä itse onkaan.
Ei täällä aina ole työmaat äärellään, joskus on ajettava kutsun käydessä naapurikunnan puolellekkin.
-
Kun kyntää vaan omiaan ja aurat saa perään yhtä nopeeta siipimäärästä riippumatta, niin.......
-
Anteeksi, mutta kysyn kuitenkin ;D Aika jättää lähi vuosina 4-s. sarka-kverneista ja ilmajäähdytteisiä tekisi mieli. Ehtisikö 3-s. kääntöauroilla saman kuin nykyisillä?
Keskimäärin 2 tuntia 45 minuuttia on mennyt kyntöön kolmesiipisillä ilmajäähdytteisillä kvernelandeilla per hehtaari, sisältäen siis kaiken kyntöön liittyvän, eli mitä asiakas maksaa. Aurat kiinni, siirtyminen työmaalle, työsuoritus ja aurat pois.
Kolmesiipisillä sarkafälteillä kyntää vähintään samaa tahtia, vaikka kävis hehtaarin kerrallaan kyntämässä. :o
Tule vapaasti kokeilemaan. 60-75 kilometrin siirtymä muutaman ha:n läntille tekee äkkiä tuntija lissää vuotuiseen keskiarvoon.
Kiitos ei, en ole niin perso traktorilla ajamiselle. Mieluuummin istun senkin ajan Agrossa kaljaa juoden. ;D
Nyt Junttis ei ole kaukana totuuden tieltä. :D
-
Anteeksi, mutta kysyn kuitenkin ;D Aika jättää lähi vuosina 4-s. sarka-kverneista ja ilmajäähdytteisiä tekisi mieli. Ehtisikö 3-s. kääntöauroilla saman kuin nykyisillä?
Keskimäärin 2 tuntia 45 minuuttia on mennyt kyntöön kolmesiipisillä ilmajäähdytteisillä kvernelandeilla per hehtaari, sisältäen siis kaiken kyntöön liittyvän, eli mitä asiakas maksaa. Aurat kiinni, siirtyminen työmaalle, työsuoritus ja aurat pois.
Kolmesiipisillä sarkafälteillä kyntää vähintään samaa tahtia, vaikka kävis hehtaarin kerrallaan kyntämässä. :o
Tule vapaasti kokeilemaan. 60-75 kilometrin siirtymä muutaman ha:n läntille tekee äkkiä tuntija lissää vuotuiseen keskiarvoon.
Kiitos ei, en ole niin perso traktorilla ajamiselle. Mieluuummin istun senkin ajan Agrossa kaljaa juoden. ;D
Nyt Junttis ei ole kaukana totuuden tieltä. :D
Elämä on valintoja. :)
-
Anteeksi, mutta kysyn kuitenkin ;D Aika jättää lähi vuosina 4-s. sarka-kverneista ja ilmajäähdytteisiä tekisi mieli. Ehtisikö 3-s. kääntöauroilla saman kuin nykyisillä?
Keskimäärin 2 tuntia 45 minuuttia on mennyt kyntöön kolmesiipisillä ilmajäähdytteisillä kvernelandeilla per hehtaari, sisältäen siis kaiken kyntöön liittyvän, eli mitä asiakas maksaa. Aurat kiinni, siirtyminen työmaalle, työsuoritus ja aurat pois.
Kolmesiipisillä sarkafälteillä kyntää vähintään samaa tahtia, vaikka kävis hehtaarin kerrallaan kyntämässä. :o
Tule vapaasti kokeilemaan. 60-75 kilometrin siirtymä muutaman ha:n läntille tekee äkkiä tuntija lissää vuotuiseen keskiarvoon.
Kiitos ei, en ole niin perso traktorilla ajamiselle. Mieluuummin istun senkin ajan Agrossa kaljaa juoden. ;D
Nyt Junttis ei ole kaukana totuuden tieltä. :D
Elämä on valintoja. :)
Ja vaihtoehtoja. :D
-
Ihan turhaa hommaa kyntää ha taksalla. Tuntihommina mennään ja viis teräinen paluu-överum viilunsäädöllä, lohkoista se on kiinni eikä koneista..
-
Ihan turhaa hommaa kyntää ha taksalla. Tuntihommina mennään ja viis teräinen paluu-överum viilunsäädöllä, lohkoista se on kiinni eikä koneista..
Sää ootkin Pro.
-
Ihan turhaa hommaa kyntää ha taksalla. Tuntihommina mennään ja viis teräinen paluu-överum viilunsäädöllä, lohkoista se on kiinni eikä koneista..
Sää ootkin Pro.
Tykkää. Kynnössä ei vaan pysty yleistään lohkoja mitenkään. Nopeutta ei voi nostaa liiaks..
-
osta agrolux, se on sentään aura!!
-
En ole agroluxillakaan kyntänyt, mutta minusta se on jotenkin köppäsen näköinen. Pitäis saada nuo kolme testiin jonnekin ruokohelpinevalle niin näkee että mikä on se aura, ja mikä on jotain muuta.. :P
-
Tai sitten pitäisi päästä kokeilemaan ihan omilla pelloilla, olisi sitten juuri ne olosuhteet joissa auroja tullaan käyttämään. Agrolux AX-siipiset toimivat meidän savimailla, muista maalajeista en osaa sanoa.
-
Tai sitten pitäisi päästä kokeilemaan ihan omilla pelloilla, olisi sitten juuri ne olosuhteet joissa auroja tullaan käyttämään. Agrolux AX-siipiset toimivat meidän savimailla, muista maalajeista en osaa sanoa.
Tässä on juuri se haaste että liki kaikki mahdollinen löytyy maalajeissa.. ??? Suurin osa taitaa olla multavuudeltaan vaihtelevaa hietamoreenia.
-
Tai sitten pitäisi päästä kokeilemaan ihan omilla pelloilla, olisi sitten juuri ne olosuhteet joissa auroja tullaan käyttämään. Agrolux AX-siipiset toimivat meidän savimailla, muista maalajeista en osaa sanoa.
Tässä on juuri se haaste että liki kaikki mahdollinen löytyy maalajeissa.. ??? Suurin osa taitaa olla multavuudeltaan vaihtelevaa hietamoreenia.
Kvernen 8-siipi toimii HtMr-mailla hyvin.
-
Mikä siinä agroluxisa on nii paha? Múa ainaki on ruvennu kiinnostaan ne, eikä vähiten hinnan takia. Onko ne suoraan sukua fiskarssille? Sekö siinä ahistaa isäntiä, ei voi naapurin nähden enää 2010-luvulla fiskarssia perässä hinata...
-
Mikä siinä agroluxisa on nii paha? Múa ainaki on ruvennu kiinnostaan ne, eikä vähiten hinnan takia. Onko ne suoraan sukua fiskarssille? Sekö siinä ahistaa isäntiä, ei voi naapurin nähden enää 2010-luvulla fiskarssia perässä hinata...
Kasettimies ei selvästikään kuulu salmiakkikansaan. Ootko mamu moommalassa vai muuten vaan normaali ajatusmaailmaltas?
-
Juu no kivettömät läntit nii pystyy valmetil ja 4siipisil överumeil laskee sen 10km/h nii ei siin kauaa mää. Lopetuksissa ja länttien oikasussa sitä aikaa tuntuu kuluvan melkei samna verran ku muussa kynnössä :D
-
Tai sitten pitäisi päästä kokeilemaan ihan omilla pelloilla, olisi sitten juuri ne olosuhteet joissa auroja tullaan käyttämään. Agrolux AX-siipiset toimivat meidän savimailla, muista maalajeista en osaa sanoa.
Tässä on juuri se haaste että liki kaikki mahdollinen löytyy maalajeissa.. ??? Suurin osa taitaa olla multavuudeltaan vaihtelevaa hietamoreenia.
Tuo maalajien vaihtelu on se asia jossa Agroluxin/Överumin säätö on hankalaa, tahtoo helposti etummaisten siipien viilut madaltua kun tulee savelta hiekkamulta-alueelle. Sen vähemmän vaikutusta mitä paremmassa iskussa kulutusosat ovat. Tosi kevyesti kulkevat savimaalla.
-
Mikä siinä agroluxisa on nii paha? Múa ainaki on ruvennu kiinnostaan ne, eikä vähiten hinnan takia. Onko ne suoraan sukua fiskarssille? Sekö siinä ahistaa isäntiä, ei voi naapurin nähden enää 2010-luvulla fiskarssia perässä hinata...
Kasettimies ei selvästikään kuulu salmiakkikansaan. Ootko mamu moommalassa vai muuten vaan normaali ajatusmaailmaltas?
Ihan syntyperänen moommalainen, sitä se on akkaki. Ja kakarat. Siis ei mamu mutta takuulla piikki isojen isäntien lihassa ;D Vasta mulle yks autopowermammuttipyörämies totes koon tiskillä kysyttyään elukkamäärää että eikös se 20lehmää oo sama ku ei lehmiä ollenkaan?
Juu ja edelleen kynnän puoliautomaatti fiskarsseilla. Ihan sama mitä naapuri on siitä mieltä.
-
Tai sitten pitäisi päästä kokeilemaan ihan omilla pelloilla, olisi sitten juuri ne olosuhteet joissa auroja tullaan käyttämään. Agrolux AX-siipiset toimivat meidän savimailla, muista maalajeista en osaa sanoa.
Tässä on juuri se haaste että liki kaikki mahdollinen löytyy maalajeissa.. ??? Suurin osa taitaa olla multavuudeltaan vaihtelevaa hietamoreenia.
Tuo maalajien vaihtelu on se asia jossa Agroluxin/Överumin säätö on hankalaa, tahtoo helposti etummaisten siipien viilut madaltua kun tulee savelta hiekkamulta-alueelle. Sen vähemmän vaikutusta mitä paremmassa iskussa kulutusosat ovat. Tosi kevyesti kulkevat savimaalla.
Se katos johtuu siitä, että jäykällä maalla viilu irrotetaan repimällä, vaon pohjaan ei aina jää jälkeä edes kärkipalasta. Jollain hiekkamaalla repimällä irrotus ei onnistu ja viilu jää vähän matalammaksi.
-
Mutta kuinkas se iskee niin kovasti etummaiseen viiluun? Naapurin kanssa sitä samaa ihmeteltiin hänen Överumeissa, joissa V-siipi.
-
Mutta kuinkas se iskee niin kovasti etummaiseen viiluun? Naapurin kanssa sitä samaa ihmeteltiin hänen Överumeissa, joissa V-siipi.
onko työntövarren takapää ylempänä kuin etupää. jos, se puskee aurojen etupäätä ylös.
-
Mutta kuinkas se iskee niin kovasti etummaiseen viiluun? Naapurin kanssa sitä samaa ihmeteltiin hänen Överumeissa, joissa V-siipi.
onko työntövarren takapää ylempänä kuin etupää. jos, se puskee aurojen etupäätä ylös.
Sillä ei ole merkitystä. Työntövartta ei auroissa nykykoneissa tarvi muualla kuin päisteessä auroja nostaessa. Sama juttu koskee sivurajoittimia.
Jos aurat on ehjät ja hyvin säädetty, ne kulkee keskellä ja työntövarsi on vapaasti siinä pitkässä reiässä.
-
Mutta kuinkas se iskee niin kovasti etummaiseen viiluun? Naapurin kanssa sitä samaa ihmeteltiin hänen Överumeissa, joissa V-siipi.
onko työntövarren takapää ylempänä kuin etupää. jos, se puskee aurojen etupäätä ylös.
Sillä ei ole merkitystä. Työntövartta ei auroissa nykykoneissa tarvi muualla kuin päisteessä auroja nostaessa. Sama juttu koskee sivurajoittimia.
Jos aurat on ehjät ja hyvin säädetty, ne kulkee keskellä ja työntövarsi on vapaasti siinä pitkässä reiässä.
niin jos. mutta näkee niitäkin kyntäjiä, joilla tyntövarsi on reilusti yläviistossa taaksepäin ja sitten niin tiukalla puristuksessa, että öljy tirisee letkuista. silloinhan se aura kallistelee satunnaisesti molemmille puolille ja haukkiloi työsyvyyttä ja -leveyttä.
-
Mutta kuinkas se iskee niin kovasti etummaiseen viiluun? Naapurin kanssa sitä samaa ihmeteltiin hänen Överumeissa, joissa V-siipi.
onko työntövarren takapää ylempänä kuin etupää. jos, se puskee aurojen etupäätä ylös.
Sillä ei ole merkitystä. Työntövartta ei auroissa nykykoneissa tarvi muualla kuin päisteessä auroja nostaessa. Sama juttu koskee sivurajoittimia.
Jos aurat on ehjät ja hyvin säädetty, ne kulkee keskellä ja työntövarsi on vapaasti siinä pitkässä reiässä.
Arpoo arpoo :) Olisko vetokoneen vetovastustunnustelun sijainnilla/tekniikalla jotain asian kanssa tekemistä :o
-
Massikka on kyntötraktorien ykkönen,ei moisia ongelmia överumienkaan kanssa. :)
-
Mutta kuinkas se iskee niin kovasti etummaiseen viiluun? Naapurin kanssa sitä samaa ihmeteltiin hänen Överumeissa, joissa V-siipi.
onko työntövarren takapää ylempänä kuin etupää. jos, se puskee aurojen etupäätä ylös.
Sillä ei ole merkitystä. Työntövartta ei auroissa nykykoneissa tarvi muualla kuin päisteessä auroja nostaessa. Sama juttu koskee sivurajoittimia.
Jos aurat on ehjät ja hyvin säädetty, ne kulkee keskellä ja työntövarsi on vapaasti siinä pitkässä reiässä.
Arpoo arpoo :) Olisko vetokoneen vetovastustunnustelun sijainnilla/tekniikalla jotain asian kanssa tekemistä :o
Juu vetovastuksentunnustelun herkkyyden säätö kohdilleen niin alkaa kulkee tasaisesti kunhan muut säädöt kohdillaan. Jos liian herkillä niin arpoo ja arpoo.
-
niin jos. mutta näkee niitäkin kyntäjiä, joilla tyntövarsi on reilusti yläviistossa taaksepäin ja sitten niin tiukalla puristuksessa, että öljy tirisee letkuista. silloinhan se aura kallistelee satunnaisesti molemmille puolille ja haukkiloi työsyvyyttä ja -leveyttä.
No siinä tapauksessa joo :D niinhän se silloin varmasti tekee.
-
Arpoo arpoo :) Olisko vetokoneen vetovastustunnustelun sijainnilla/tekniikalla jotain asian kanssa tekemistä :o
Onhan sillä siihen asiaan tekemistä. Tarkennetaan nyt sitten sen verran, että työntövarsi pitkässä reiässä silloin kun on vetovastus tunnustellaan vetovarsista.. Näinhän se nyt onkin pääosin.
-
Mutta kuinkas se iskee niin kovasti etummaiseen viiluun? Naapurin kanssa sitä samaa ihmeteltiin hänen Överumeissa, joissa V-siipi.
onko työntövarren takapää ylempänä kuin etupää. jos, se puskee aurojen etupäätä ylös.
Sillä ei ole merkitystä. Työntövartta ei auroissa nykykoneissa tarvi muualla kuin päisteessä auroja nostaessa. Sama juttu koskee sivurajoittimia.
Jos aurat on ehjät ja hyvin säädetty, ne kulkee keskellä ja työntövarsi on vapaasti siinä pitkässä reiässä.
Tuota pitkän reiän käyttöä en oikein ymmärrä ;- ) Paitsi jos traktoreissa yleensä on huonosti suunniteltu vetovarsitunnustelu ja nostolaiterakenne, siinä tapauksessa pitkä reikä parantaa vetovastustunnustelun toimintaa.
-
Mutta kuinkas se iskee niin kovasti etummaiseen viiluun? Naapurin kanssa sitä samaa ihmeteltiin hänen Överumeissa, joissa V-siipi.
onko työntövarren takapää ylempänä kuin etupää. jos, se puskee aurojen etupäätä ylös.
Sillä ei ole merkitystä. Työntövartta ei auroissa nykykoneissa tarvi muualla kuin päisteessä auroja nostaessa. Sama juttu koskee sivurajoittimia.
Jos aurat on ehjät ja hyvin säädetty, ne kulkee keskellä ja työntövarsi on vapaasti siinä pitkässä reiässä.
Tuota pitkän reiän käyttöä en oikein ymmärrä ;- ) Paitsi jos traktoreissa yleensä on huonosti suunniteltu vetovarsitunnustelu ja nostolaiterakenne, siinä tapauksessa pitkä reikä parantaa vetovastustunnustelun toimintaa.
Aurat ei seuraa maanpintaa huonostikaan, ellei työntövarsi pitkässä reiässä, toimii toki tasaisessa maastossa. Pitkässä reiässä auroilla mahdollisuus korjata alaspäin nopeastikin esim. vanhan ojanpaikan ylityksessä ja ylöspäin toimii tunnustelulla, normaalitilanteessahan työntövarren tappi pitkässäkin reiässä lähes "kiinteästi" reiän etuosaa vasten joten alaspäin on varaa ja aurat uppoaa nopeammin työsyvyyteenkin.
-
Tuota pitkän reiän käyttöä en oikein ymmärrä ;- ) Paitsi jos traktoreissa yleensä on huonosti suunniteltu vetovarsitunnustelu ja nostolaiterakenne, siinä tapauksessa pitkä reikä parantaa vetovastustunnustelun toimintaa.
Pitkästä reiästä on eniten iloa jos pellot ovat kumpuilevia - on notkon pohjaa ja kumpareen huippua. Tämmöisissä kohdissa kiinteä työntövarsi vääntää auroja tilanteeseen nähden väärään asentoon.
Pöytätasaisella tasalaatuisella maalajilla sillä ei taida niin olla merkitystä jos säätö on muuten kohdallaan. Mutta ei siitä sielläkään haittaa ole. Aurat pääsevät varmasti 'uimaan' vapaasti, niinkuin (puoli)hinattavat tekevä aina.
-
mua kyllä pitäs jonkun opettaa kyntään koska itellä aurat menee mihin sattuu jos tappi on siinä pitkässä reijässä kiinteesen kun laittaa niin menee just eikä melkein maat on kyllä tasan suoria ja kovia savikoita
-
kyllähän se pitkä reikä on tarpeen perinteisillä auroilla päisteisiin tullessa. voi liikkeellä ollessa nostaa veltat ylös ja kaikki siivet lopettaa kyntämisen samalle tasolle, jos ajonopeuden sovittaa nostonopeuteen.
-
mua kyllä pitäs jonkun opettaa kyntään koska itellä aurat menee mihin sattuu jos tappi on siinä pitkässä reijässä kiinteesen kun laittaa niin menee just eikä melkein maat on kyllä tasan suoria ja kovia savikoita
Onko kulutusosat kunnossa - siis terävät ja muodossaan?
Kovin kuluneilla palikoilla voi olla että vaativat kovemmassa maassa vähän pakottamista pysyäkseen siellä missä pitää...
-
Tuota pitkän reiän käyttöä en oikein ymmärrä ;- ) Paitsi jos traktoreissa yleensä on huonosti suunniteltu vetovarsitunnustelu ja nostolaiterakenne, siinä tapauksessa pitkä reikä parantaa vetovastustunnustelun toimintaa.
Pitkä reikä käytössä sillin kun traktorissa vetovarsitunnustely, kiinteässä silloin kun työntövarsitunnustelu. 8)
-
Tarvitseeko nykytraktoreilla enää mitään tunnusteluja? Mä olen vuosia vetänyt puolihinattavia puhtaasti niin, että peräpyörällä ja nostolaitteen asentosäädöllä syvyys kohdalleen ja menoksi.
Savelta kun menee mullalle niin vähän nostan nostolaitetta, tähän korjaukseen ei mikään tunnustelu kuitenkaan älyäisi. Tällä mennään enkä sen kummempia tunnusteluja käytä, olen kokeillut mutta tuntui olevan enemmän haittaa kuin hyötyä kun maalajissa tulee tiukempi paikka niin pyrki vaan nostamaan auroja vaikka itse haluan pitää syvyyden vakiona.
Jos veturi on niin mopo että joutuu vielä nostolaitteella pilkkimään päästäkseen eteenpäin - kuin 70 luvulla takapotkuilla - tilanne lienee sitten toinen, mutta taitaa kaikki jo 100 hv nelikot viedä auroja eikä toisinpäin.
Jos pidemmissä nostolaiteauroissa ei ole kunnon tukipyörää johon häntää voi nojata, niin siitä en sano mittään...
-
osta agrolux, se on sentään aura!!
Vogel & Noot. Mulla aikanaan kaikki tässä mainitut kolme merkkiä testissä suht tiukassa savimaassa. V & N oli ainoa joka pysyi maassa vaikeuksitta, ja myös ainoa joka ei pyrkinyt "pakenemaan" tiukimmissakaan paikoissa kyntämättömän suuntaan. Nyt liki 10 vuotta kynnetty ko. auroilla, eikä kestävyydessä ole ollut ongelmia, kulutusosia uusittu normaaliin tahtiin. Tämän kauden jälkeen pitänee myös siivet uusia, alkaa alareunoistaan muistuttaa veitsiä.....
-
Tarvitseeko nykytraktoreilla enää mitään tunnusteluja? Mä olen vuosia vetänyt puolihinattavia puhtaasti niin, että peräpyörällä ja nostolaitteen asentosäädöllä syvyys kohdalleen ja menoksi.
Savelta kun menee mullalle niin vähän nostan nostolaitetta, tähän korjaukseen ei mikään tunnustelu kuitenkaan älyäisi. Tällä mennään enkä sen kummempia tunnusteluja käytä, olen kokeillut mutta tuntui olevan enemmän haittaa kuin hyötyä kun maalajissa tulee tiukempi paikka niin pyrki vaan nostamaan auroja vaikka itse haluan pitää syvyyden vakiona.
Jos veturi on niin mopo että joutuu vielä nostolaitteella pilkkimään päästäkseen eteenpäin - kuin 70 luvulla takapotkuilla - tilanne lienee sitten toinen, mutta taitaa kaikki jo 100 hv nelikot viedä auroja eikä toisinpäin.
Jos pidemmissä nostolaiteauroissa ei ole kunnon tukipyörää johon häntää voi nojata, niin siitä en sano mittään...
Tasasilla pelloilla onnistuu, vaaramaisemissa ei. Välillä aurat sukeltaa tai nousee pintaan kun traktori erikorkeudella mitä aurat. Vetovastussäätö toimii näissä siten, että aurojen syvyys säilyy samana.
-
Tarvitseeko nykytraktoreilla enää mitään tunnusteluja? Mä olen vuosia vetänyt puolihinattavia puhtaasti niin, että peräpyörällä ja nostolaitteen asentosäädöllä syvyys kohdalleen ja menoksi.
Savelta kun menee mullalle niin vähän nostan nostolaitetta, tähän korjaukseen ei mikään tunnustelu kuitenkaan älyäisi. Tällä mennään enkä sen kummempia tunnusteluja käytä, olen kokeillut mutta tuntui olevan enemmän haittaa kuin hyötyä kun maalajissa tulee tiukempi paikka niin pyrki vaan nostamaan auroja vaikka itse haluan pitää syvyyden vakiona.
Jos veturi on niin mopo että joutuu vielä nostolaitteella pilkkimään päästäkseen eteenpäin - kuin 70 luvulla takapotkuilla - tilanne lienee sitten toinen, mutta taitaa kaikki jo 100 hv nelikot viedä auroja eikä toisinpäin.
Jos pidemmissä nostolaiteauroissa ei ole kunnon tukipyörää johon häntää voi nojata, niin siitä en sano mittään...
Tässä tuli asia aika pitkälle siten kun olen sen itsekin miettinyt.
-
Tasaisilla pelloilla ei tarvi vetovastuksen säätöä käyttää... Pitkään reikään työntövarsi ja syvyys oikeaan kohtaan niin pitäis onnistua. Noita jokirantoja joutuu sitten kyntää toisella tekniikalla.
-
Mulla nyt on jonkinnäköisiä jokinotkoja ja mäenkinkamia enkä mä ole kokenut mitään syytä miksei niitäkin voisi kyntää asennon säädöllä.
Jos epätaisiasuudet alkaa olla niin teräviä ettei niistä suoriudu aura nostolaitteiden ja tukipyörän kannatteella, työntövarsi pitkässä reiässä alkaa ne jo haitata muitakin viljelytoimia aika tavalla? ???
-
Tasasilla pelloilla onnistuu, vaaramaisemissa ei. Välillä aurat sukeltaa tai nousee pintaan kun traktori erikorkeudella mitä aurat. Vetovastussäätö toimii näissä siten, että aurojen syvyys säilyy samana.
OK, uskon tämän. Täällä kun ei ole muita vaaroja kuin tien vieressä merkit 'hirvivaara' ja 'muu vaara'.
Silläkin lienee merkitystä onko auran runko lyhyt 3-siipinen nostolaitemalli vai 4-5 metriä pitkä hinattava. Vaikka noissa työntövarsi onkin,sillä ei voi vaikuttaa auran peräpään asentoon millään lailla. Eli aura tulee aina kuin kärry perässä, etupäätä kannattelee traktori ja peräpäätä auran oma kannatuspyörä. Aina. Olen mä jotain jyrkkiä tömpyröitäkin noilla kyntänyt, enkä huomannut muuta eroa kuin auran rungon pituus tekee omat hankaluutensa - jos maasto muuttuu jo auran mitalla paljon niin eihän se siihen voi taipua, suora runko.
Niin kyllä meikäläinen kyntää vielä vanhoilla nostolaite-Fiskarsseillakin, tarpeen niin vaatiessa.
Kyntäminen on kyllä koko ajan vähentynyt vuosien saatossa. Noissa ei ole edes pitkää reikää, ja niillä ei kyllä voi kinkamia ajaa asentosäädöllä, nehän koukkii ties minne. Mutta pitkällä reiällä tai löysä ketju työntövartena nekin saa 'uimaan', edellyttäen että terät ovat siinä kunnossa että menevät vapaaehtoisesti maahan :-( Niin ja kunnon tukipyörä pitää silloin olla.
-
kunnon tukipyörä pitää aina olla, kynnettiinpä sitten yhdellä, tai kymmenellä siivellä.
-
Meikäläinen on kyntänyt jo päälle 20 vuotta kvernelandin 3-siipisillä kääntöautoilla traktoreilla, joissa on työntövarsitunnustelu, tällä hetkellä Valtra A93H:lla. Kyllä tunnustelu on aina päällä, sähkönostolaitteella helppo säättää, kun näkee toiminnan nosto ja laskuvalojen vuorottaisena vilkumisena. Kyllä siinä vinha ero on, jos päästää auran painoan täysin tukipyörän varaan, siis asentosäädön puolelle. Kyllä tunnustelulla kuitenkin siirtyy huomattava määrä painoa traktorin vetäville pyörille, siis niiden pito paranee. Traktorin päässä on työntövarrelle 3 eri vaihtoehtoa ja sähkönostolaitteessa 8 eri herkkyysvaihtoehtoa, joten kyllä sieltä löytyy säädöt eri keleille ja maalaaduille, myös auroista löytyy eri vahtoehtoja ja se pitkä reikä, itse en sitä ole käyttänyt. Kynnössä tyntövarsitunnustelu pelaa ihan loistavasti, siitä löytyy ehkä enemmän säätömahdollisuuksia kuin vetovarsitunnustelu ja se on huomattavasti herkempi.
Puolihinattavalla peräpää on täysin tukipyörän varassa. Jossain kokeilussa tukipyörään asennettiin hydraulimottoriveto, sillä voitiin käytännössä auroihin pistää yksi lisäsiipi, joten on auran painolla merkitystä, kun se on vetävien pyörien päällä.
-
No kyllä viisisiipiset sarkaaurat on kaikista kustannustehokkaimmat, muovisiivillä kun laittaa niin painokaan ole ongelma ja ovat huomattavasti nopeammat(tunti ja hehtari) kuin nelisiipisit kääntöaurat ja halvemmat.
-
Sulla on järkevän kevyt vetäjä ja mulla taas selvästi liian pienet aurat :-((
Pienet ne oli silloinkin kun iskä kyntämään opetti, oli vanhat 2x13 kilpakvernet ja vetäjänä 35 maasika, vuosiluku varmaan jossain välillä -69 - 70. Siinä tarvittiin ihan oikeasti painonsiirtoa ja norjia niskoja, oli tukipyörää ja maapuolikin oli korvattu sellaisella lautaspyörällä, mikä lienee oikea nimitys sille?
Riippuu aurojen koosta ja vetäjän painosta ja painon jakautumisesta.
Puolihinattava 4 teräinen painaa kai siinä 2 t, 5-teräinen noin 2,4 t. Mun vanha vetäjä taitaa painaa kuormaajan kanssa siinä vajaa 5,5 tonnia ilman mitään muita lisäpainoja, ja puolihinattavalta tulee ehkä puolet sen painosta nostolaitteelle eli tonni lisää. Yhteensä vetävillä pyörillä on siis noin 6,5 t, mä en kaipaa enää yhtään lisää. Jos keli on järkevä ei havaittavaa luistoa ole ja pyörän jälki jää ehjäksi, sutimista ei silmällä huomaa. Painoa on siis 1,7 kertaa A93:n verran (noin 3,7 t ?) .... Yhtenä syksynä nelivedon pakasta oli lähtenyt levyjen sakarat, ja etupää oli lakannut vetämästä. Hyvissä oloissa kyntäessä huomasin tämän vasta kun ajoin etupään ojaan eikä se tullutkaan sieltä helposti pois.. silloin 4-siipisellä puoliraahattavalla kyntö sujui takavedollakin ihan ok. Mä kyllä kynnän melko matalaan. Jotta pito tulisi rajoittavaksi tekijäksi, pitäisi siipiä lisätä, mutta hevosia ei taas ole yhtään liikaa tälläkään hetkellä, ehkä 90 tallella. Tehokkaamman koneen rengastus ei taas oikein sovi kyntämiseen.
Kevyemmillä (ja ehkä järkevämmillä?) yhdistelmillä aktiivista painonsiirtoa varmasti on hyödyllistä ja ehkä välttämätöntäkin käyttää. Sitä vartenhan se alunperin on kehitettykin kun traktorit olivat kevyitä.
Tätä mä ehkä yritin sanoa, keskiluokan nykykoneet (noin 120 hv, >5 tonnia) vetävät yleisimpiä 4-teräisiä auroja nätisti vaikka työntövarsi pitkässäkin reiässä - jolloin aura siis käyttäytyy puolihinattavan tavoin eikä nostolaitteella voi harrastaa auralta enempää painonsiirtoa kuin mitä auran etupää joka tapauksessa tarvitsee kannatteluun ja työsyyvyden säilyttämiseen. Eli tällöin on aivan sama onko asentosäätö vai mikä säätö, kunhan nostolaite vaan pysyy vakaasti maahan nähden oikealla korkeudella.
Plutakoitakin olen rypenyt, noilla hinattavilla pääsen pahemmasta paikasta, jostain syystä. Lisäksi niiden kanssa pääsee vielä pois ellei muu auta. Kääntää siivet ylös perhoseksi, nostolaitetta vähän ylös ja vetää runkopalkin varassa rekenä kuraa pitkin jos peräpyöräkään ei kanna. Ei jää samalla lailla istumaan aurat maahan kuin tavallisten kanssa käy, kunhan nyt ei kaivata itseään vetokoukun alta kiikkumaan..
Kumpi lie polttoainetaloudellisempaa - pitää merkittävä osa auran painosta traktorilla vai reilusti myös tukipyörällä? Jos siis pito riittää vapaasti kumpaankiin tapaan?
Taidan lähteä etsimään kultivaattoria :-|
-
No kyllä viisisiipiset sarkaaurat on kaikista kustannustehokkaimmat, muovisiivillä kun laittaa niin painokaan ole ongelma ja ovat huomattavasti nopeammat(tunti ja hehtari) kuin nelisiipisit kääntöaurat ja halvemmat.
Kustannustehokkuuteen en ota kantaa. Kääntöaurat vaan on rikkonaisilla lohkoilla (kiviraunioita, pylväitä, muoto poikkeaa tikkuaskista) huomattavasti helpommat kuin sarka-aurat. Kollegan kanssa on verrattu näitä joskus viereisillä lohkoilla ja kaikkineen oikaisuineen lopetuksineen työsaavutus menee hyvin yks yhteen. Mitä suurempi ja selkeämmän muotoinen lohko, niin nuo sarka-aurat on nopeammat ja lohkon muototekijöiden muuttuessa huonommaksi toisinpäin.
-
Plutakoitakin olen rypenyt, noilla hinattavilla pääsen pahemmasta paikasta, jostain syystä.
Tähän veikkaisin syyksi nostolaiteaurojen puutteellista rengastusta. Etes lisävarusteena kun ei yleensä saa riittävän isoa rengasta. Omaan ES:ään laitoin 400/60-15.5 kärrynpyörän, ja alako kulukemaan pehemosessaki. Pehemiällä yleensä rattori uppoaa, jos nostolaitteella yrittää keventää auroja. On tullu kokeiltua. Mutta kun tukipyörä kantaa pehemiälläki, riittää, kun pitää vauhdin tasasena, pidentää työntövartta ja vähä nostaa nostolaitteella, ettei eka siipi uppoa liian syvään. Vetovastus ei tällöin kasva, eikä rattorin takapyörät sukella ylettömän painon alla.
Näin siis käy, kun pehemiällä yrittää nostattaa kaikkia siipiä http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=14929
Tässä vertailua kumien kesken http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=46095
-
Kvernelandin kiinteä leikkuri esiaurojen kanssa kiilaa kiviä vähänväliä leikkurin ja vantaan väliin. Tuossa kohtaa jousitettu leikkuri olisi parempi, vaikka näyttää nuo Kvernen leikkurit muuten kestävän ilman jousitustakin. Muutaman kerran päivässä yleensä joutuu kiveä välistä kampeamaan.
Kvernen tukipyörän toppari on aika herkkä hyppäämään maakivessä pois paikaltaan ja sittn aurat sukeltavat.
-
Plutakoitakin olen rypenyt, noilla hinattavilla pääsen pahemmasta paikasta, jostain syystä.
Tähän veikkaisin syyksi nostolaiteaurojen puutteellista rengastusta. Etes lisävarusteena kun ei yleensä saa riittävän isoa rengasta. Omaan ES:ään laitoin 400/60-15.5 kärrynpyörän, ja alako kulukemaan pehemosessaki. Pehemiällä yleensä rattori uppoaa, jos nostolaitteella yrittää keventää auroja. On tullu kokeiltua. Mutta kun tukipyörä kantaa pehemiälläki, riittää, kun pitää vauhdin tasasena, pidentää työntövartta ja vähä nostaa nostolaitteella, ettei eka siipi uppoa liian syvään. Vetovastus ei tällöin kasva, eikä rattorin takapyörät sukella ylettömän painon alla.
Näin siis käy, kun pehemiällä yrittää nostattaa kaikkia siipiä http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=14929
******Tuossa kuvassa jonnu ihan normaalissa huiliasennossa. Odottaa vaihteistoa saksasta. ;D
Tässä vertailua kumien kesken http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=46095
*****Onko kuvia lisää miten muutit tukipyörän kannatinrautaa?
-
Plutakoitakin olen rypenyt, noilla hinattavilla pääsen pahemmasta paikasta, jostain syystä.
Tähän veikkaisin syyksi nostolaiteaurojen puutteellista rengastusta. Etes lisävarusteena kun ei yleensä saa riittävän isoa rengasta. Omaan ES:ään laitoin 400/60-15.5 kärrynpyörän, ja alako kulukemaan pehemosessaki. Pehemiällä yleensä rattori uppoaa, jos nostolaitteella yrittää keventää auroja. On tullu kokeiltua. Mutta kun tukipyörä kantaa pehemiälläki, riittää, kun pitää vauhdin tasasena, pidentää työntövartta ja vähä nostaa nostolaitteella, ettei eka siipi uppoa liian syvään. Vetovastus ei tällöin kasva, eikä rattorin takapyörät sukella ylettömän painon alla.
Näin siis käy, kun pehemiällä yrittää nostattaa kaikkia siipiä http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=14929
Tässä vertailua kumien kesken http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=46095
Ei *****, oikeesti... ;D ;D ;D
(http://www.pottupellossa.fi/gallery/albums/userpics/10002/normal_26092011058tukipyora.jpg)
Tiiääkkö laulun jossa lauletaan, "Mäntsälä mielessäin, Mäntsälä mielessäin..."
Noissa sun kuvissa kulminoituu se "Moommala mielessäin, Moommala mielessäin..."
;D ;D ;D ;D
-
*****Onko kuvia lisää miten muutit tukipyörän kannatinrautaa?
No ny ei oo enempää kuvia, mutta navan hain tarvikekaupasta ja käytin sorvarilla-> akselitumpista 10mm halkasijaa pois. Tukirautaan passas sitte suoraan alkuperäsen akselin tilalle. Rälläkällä ylimääränen pätkä akselin päästä pois. Tukivarressa kun on 2 reikää, niin laitoin sen siitä ulommasta kiinni siihen saranaosaan, että mahtuu ratas pyörimään. Saranassa on vielä joku lukituskilke, johon vaihoin kahvan tilalle lyhyen pultin.
Ei *****, oikeesti... ;D ;D ;D
Joojoo ihan oikeesti
Tiiääkkö laulun jossa lauletaan, "Mäntsälä mielessäin, Mäntsälä mielessäin..."
Joo joskus kuullu
Noissa sun kuvissa kulminoituu se "Moommala mielessäin, Moommala mielessäin..."
;D ;D ;D ;D
Voi kiitos =)
-
Vain Kaupoi pohjanmaalta hakee navan kaupasta ja sorvauttaa sen. Muille kelpaa syntymästä asti ollu napa.............. ;D ;D ;D
-
Plutakoitakin olen rypenyt, noilla hinattavilla pääsen pahemmasta paikasta, jostain syystä.
Tähän veikkaisin syyksi nostolaiteaurojen puutteellista rengastusta. Etes lisävarusteena kun ei yleensä saa riittävän isoa rengasta. Omaan ES:ään laitoin 400/60-15.5 kärrynpyörän, ja alako kulukemaan pehemosessaki. Pehemiällä yleensä rattori uppoaa, jos nostolaitteella yrittää keventää auroja. On tullu kokeiltua. Mutta kun tukipyörä kantaa pehemiälläki, riittää, kun pitää vauhdin tasasena, pidentää työntövartta ja vähä nostaa nostolaitteella, ettei eka siipi uppoa liian syvään. Vetovastus ei tällöin kasva, eikä rattorin takapyörät sukella ylettömän painon alla.
Näin siis käy, kun pehemiällä yrittää nostattaa kaikkia siipiä http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=14929
Tässä vertailua kumien kesken http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=46095
Ei *****, oikeesti... ;D ;D ;D
(http://www.pottupellossa.fi/gallery/albums/userpics/10002/normal_26092011058tukipyora.jpg)
Tiiääkkö laulun jossa lauletaan, "Mäntsälä mielessäin, Mäntsälä mielessäin..."
Noissa sun kuvissa kulminoituu se "Moommala mielessäin, Moommala mielessäin..."
;D ;D ;D ;D
Onko toi vasenkaan vakio kokoa?
-
Pohojanmaalla tehdään eikä nysvätä niin kuin etelässä,on siinä selvä ero. ;D
-
Onko toi vasenkaan vakio kokoa?
Se on suurin, mitä tehas tarjoaa.
-
Onko toi vasenkaan vakio kokoa?
Se on suurin, mitä tehas tarjoaa.
Ihme.... ;D ;D ;D
-
Onko toi vasenkaan vakio kokoa?
Se on suurin, mitä tehas tarjoaa.
Ihme.... ;D ;D ;D
Luulis silläkin menevän kunhan on vähän likaisempaa vettä :o
-
Minuuttisavimiehet ei käsitä että koneet voi painua peltoon aika syvällekki. Vuosiin ei oo tarvinu paripyörää vasemmalla puolen kynnettäessä mutta viime syksynä joutu laittaan.
Moommalassa laitetaan koneisiin kellukkeita.
Ketäketä-maassa odotetaan päisteellä sekuntikellon kans oikeaa lähtöhetkeä.
-
No kyllä viisisiipiset sarkaaurat on kaikista kustannustehokkaimmat, muovisiivillä kun laittaa niin painokaan ole ongelma ja ovat huomattavasti nopeammat(tunti ja hehtari) kuin nelisiipisit kääntöaurat ja halvemmat.
Onko sulla vanhoja nurmia kynnettävänä, tai oletko kokeillu ilmajäähdytteisiä ikinä nurmella... huomattavasti kivuttomampi ajaa nurmia nurin vaikka kolmisiipisillä ilmajäähdytteisillä :o No ehkä kaikki muut on kyntömestareita joille nurmen aloitukset ja lopetukset menee oppikirjan mukaan :D mä joudun ilmajäähdytteisillä ajaan päisteetkin hakemalla reunasta vastaan ...kun tämmösenä kuivana syksynä nurmipäisteet vaan lauttaa auran edessä.
-
No kyllä viisisiipiset sarkaaurat on kaikista kustannustehokkaimmat, muovisiivillä kun laittaa niin painokaan ole ongelma ja ovat huomattavasti nopeammat(tunti ja hehtari) kuin nelisiipisit kääntöaurat ja halvemmat.
Onko sulla vanhoja nurmia kynnettävänä, tai oletko kokeillu ilmajäähdytteisiä ikinä nurmella... huomattavasti kivuttomampi ajaa nurmia nurin vaikka kolmisiipisillä ilmajäähdytteisillä :o No ehkä kaikki muut on kyntömestareita joille nurmen aloitukset ja lopetukset menee oppikirjan mukaan :D mä joudun ilmajäähdytteisillä ajaan päisteetkin hakemalla kahteen kertaan...kun tämmösenä kuivana syksynä nurmipäisteet vaan lauttaa auran edessä.
Riippuu niin paljon lohkon koosta! Menee pienillä lohkoilla sarkaauratkin. Isoon lohkoon tulee ihan jäjettömästi alotuksia ja lopetuksia.
-
Taitaa keskustelu kääntyä sittenkin omalla kohdalla Överum vs. Kuhn. Kuhnit ainakin saa esiauroilla. Kynnettävää ei toki hirmuisesti ole, 40ha kahta puolen mutta kaikki on nurmia joten hyviä auroja kaivattaisiin. Lohkoja on kaiken kokoisia, kapeissa saroissa mutta myös suuria peruslohkoja joten aika haastavaa on debatointi sarka vs. kääntö.
Yli-investointina kai uusia voi pitää, mutta ainakin nelisiipiset sarka-aurat laittaisin uutena koska ero käytettyihin on aika mitätön. Kääntövehkeistä en tiedä. Mieluummin hyvä aura ja äestää ja kylvää sitten vaikka vanhoilla romuilla.. :P
-
No kyllä viisisiipiset sarkaaurat on kaikista kustannustehokkaimmat, muovisiivillä kun laittaa niin painokaan ole ongelma ja ovat huomattavasti nopeammat(tunti ja hehtari) kuin nelisiipisit kääntöaurat ja halvemmat.
Onko sulla vanhoja nurmia kynnettävänä, tai oletko kokeillu ilmajäähdytteisiä ikinä nurmella... huomattavasti kivuttomampi ajaa nurmia nurin vaikka kolmisiipisillä ilmajäähdytteisillä :o No ehkä kaikki muut on kyntömestareita joille nurmen aloitukset ja lopetukset menee oppikirjan mukaan :D mä joudun ilmajäähdytteisillä ajaan päisteetkin hakemalla kahteen kertaan...kun tämmösenä kuivana syksynä nurmipäisteet vaan lauttaa auran edessä.
Riippuu niin paljon lohkon koosta! Menee pienillä lohkoilla sarkaauratkin. Isoon lohkoon tulee ihan jäjettömästi alotuksia ja lopetuksia.
On se ToivoTonta ;D tukkia niitä vesivakoja nurmen jäljiltä ja käännellä keväällä ne samat juurakot takasi. parivuotta vielä jälkeen näkeen vihreestä rikkaraidasta missä aloitukset ja lopetukset on ollut :-\
-
No kyllä viisisiipiset sarkaaurat on kaikista kustannustehokkaimmat, muovisiivillä kun laittaa niin painokaan ole ongelma ja ovat huomattavasti nopeammat(tunti ja hehtari) kuin nelisiipisit kääntöaurat ja halvemmat.
Onko sulla vanhoja nurmia kynnettävänä, tai oletko kokeillu ilmajäähdytteisiä ikinä nurmella... huomattavasti kivuttomampi ajaa nurmia nurin vaikka kolmisiipisillä ilmajäähdytteisillä :o No ehkä kaikki muut on kyntömestareita joille nurmen aloitukset ja lopetukset menee oppikirjan mukaan :D mä joudun ilmajäähdytteisillä ajaan päisteetkin hakemalla kahteen kertaan...kun tämmösenä kuivana syksynä nurmipäisteet vaan lauttaa auran edessä.
Riippuu niin paljon lohkon koosta! Menee pienillä lohkoilla sarkaauratkin. Isoon lohkoon tulee ihan jäjettömästi alotuksia ja lopetuksia.
Ja muodosta. Eilen tuskailin sinällään hyvän kokoisen (4 ha) lohkon kanssa sarka-auroilla, johon jää pitkien sivujen kynnön jälkeen aivan liikaa pieniä nurkkia ja mutkia nysvättäväksi.
-
juuri nuo mutkat ja kulmat on joskus niiiin tappavia! helekutin nätti kyntöpelto on sitten kuin juosten kus.....!
-
Teillon liian vähä siipiä. Viissiipisistä ei kokemusta mutta muuten kyntöuralla testattuna 3-7 väli. Ja nuo nykyset puolihinattavat seiskat on sillä 70 aarin barbaba-lohkollakin mukavimmat, kun sitä mustaa tulee sitten kertavedolla hiukan enemmän
Puolihinattavalla peräpää on täysin tukipyörän varassa. Jossain kokeilussa tukipyörään asennettiin hydraulimottoriveto, sillä voitiin käytännössä auroihin pistää yksi lisäsiipi, joten on auran painolla merkitystä, kun se on vetävien pyörien päällä.
Perhana, tuo ei vielä tullu mieleenkään. Kahdeksas siipi on meininki lisätä ja jos olis ittevetävä fältti niin taitais mennä yhdeksäskin. Tai sitte eteen pikkufältit. Tosin Valmetis tuo vaatis oman pumpun jos meinaa tunnustelua käyttää.
-
Minuuttisavimiehet ei käsitä että koneet voi painua peltoon aika syvällekki. Vuosiin ei oo tarvinu paripyörää vasemmalla puolen kynnettäessä mutta viime syksynä joutu laittaan.
Moommalassa laitetaan koneisiin kellukkeita.
Ketäketä-maassa odotetaan päisteellä sekuntikellon kans oikeaa lähtöhetkeä.
juuri näin itellä tuli joskus savipatti vanteen päälle meni yöunet siitäkin ;D koskaan en oo käyny tratorilla 15cm syvemmällä pellossa jos näin tapahtuis täytys lähtee päähoitoon kun on väärään aikaan liikkeessä
-
On se ToivoTonta ;D tukkia niitä vesivakoja nurmen jäljiltä ja käännellä keväällä ne samat juurakot takasi. parivuotta vielä jälkeen näkeen vihreestä rikkaraidasta missä aloitukset ja lopetukset on ollut :-\
Tuossa se kääntöaurojen etu sarka-auroihin juuri on. Ja siinä on enemmän kuin tarpeeksi syytä kyntää kääntöauroilla silloin kun tai jos kyntää, vaikka tuntisaavutus jäisikin vähän huonommaksi.
-
Minuuttisavimiehet ei käsitä että koneet voi painua peltoon aika syvällekki. Vuosiin ei oo tarvinu paripyörää vasemmalla puolen kynnettäessä mutta viime syksynä joutu laittaan.
Moommalassa laitetaan koneisiin kellukkeita.
Ketäketä-maassa odotetaan päisteellä sekuntikellon kans oikeaa lähtöhetkeä.
Minuttisavi kantaa. Moommalainen kuttaperkarahkaneva ei kanna.
Se on suorassa suhteessa satoon ja hehtopainoon toi pellon kantavuus. Savimaahinen repii kiloja kun maa kantaa, nevamönkiäinen joka kantamattomassa rahkassa taivaltaa, joutuu tyytymään oravankynsiin ja helvetilliseen pahnasatoon.
-
Missä hinnoissa pyörii 4-siipinen sarka-aura uusi?
-
Överum cvl v siivellä hinatava siis. Aika kiva kyntää sillä, ei tuu heti mieleen enää kyntää sarkaauroilla.
-
voisiko tai voiko niitä kääntöauroja säätää,jälki kun paljolti hyvinkin epätasaista,eli niitä vesvakoja on enempi kuin tarve vaatii.
Kuskilla jäykkä niska ja peilit paskaset/ paskana jos jälki ei tasaista. On säädettävissä.
-
*****Onko kuvia lisää miten muutit tukipyörän kannatinrautaa?
Tuossa yks kuva es85:n tukijalasta.
-
AD 85 Kvernet ja Överummin tumman punaiset löytyy hydraulisilla laukaisimilla,eroa on kuin yöllä ja päivällä..Överummin eduksi.Nelisiipisiä molemmat ja iso yllätys tuli eteen,piti laittaa Kverneihin viides siipi.Ei käy,överummeihin täytyy laittaa,ei tartte kun ruuvata kiinni.
-
Kuskilla jäykkä niska ja peilit paskaset/ paskana jos jälki ei tasaista. On säädettävissä.
Ne voi säätää jopa väärin.... :-)
En saa minäkään multamaalla aivan nättiä kun rengas ja vako muodostavat saman epäyhtälön kuin
mn/c>wc
-
Kuhn vaikutti varsin vakuuttavan oloiselta kapineelta kun koneagriassa vilkuilin. Ei paljoa agruluxeja tee mieli.. :P lähinnä kysymys on siitä onko nykyiset överumit paljonkaan paremmat kuin agroluxit? ???
-
Agroluxit vaikuttavat aika hempuloilta. Tuossa yhtä 4-teräistä MRT:tä olen seuraillut, tarkkaa tyyppiä en muista. Hitsattu ja vahvistettu, pultit löystyy jatkuvasti ja katkeilee jne.
Eikä noilla ole mitään raivioita tongittu ja kiviäkin on todella vähän. Ihan asiallista kyntöä vaan, kovia savikoita kylläkin.
Kääntö- ja vetopää ovat hennon näköisiäkin. Kevyet ne varmaan ovat.
-
Plutakoitakin olen rypenyt, noilla hinattavilla pääsen pahemmasta paikasta, jostain syystä.
Tähän veikkaisin syyksi nostolaiteaurojen puutteellista rengastusta. Etes lisävarusteena kun ei yleensä saa riittävän isoa rengasta. Omaan ES:ään laitoin 400/60-15.5 kärrynpyörän, ja alako kulukemaan pehemosessaki. Pehemiällä yleensä rattori uppoaa, jos nostolaitteella yrittää keventää auroja. On tullu kokeiltua. Mutta kun tukipyörä kantaa pehemiälläki, riittää, kun pitää vauhdin tasasena, pidentää työntövartta ja vähä nostaa nostolaitteella, ettei eka siipi uppoa liian syvään. Vetovastus ei tällöin kasva, eikä rattorin takapyörät sukella ylettömän painon alla.
Näin siis käy, kun pehemiällä yrittää nostattaa kaikkia siipiä http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=14929
Tässä vertailua kumien kesken http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=46095
Ei *****, oikeesti... ;D ;D ;D
(http://www.pottupellossa.fi/gallery/albums/userpics/10002/normal_26092011058tukipyora.jpg)
Tiiääkkö laulun jossa lauletaan, "Mäntsälä mielessäin, Mäntsälä mielessäin..."
Noissa sun kuvissa kulminoituu se "Moommala mielessäin, Moommala mielessäin..."
;D ;D ;D ;D
Viisteräinen Överum ja sama vakio rengas kun kvernessä niin syvällä ollaan jos nostaa ilmaan pehmeessä. Kuivalla ja savella menee täysin ettei tietäskään paremmasta, mutta sitte kun pehmeille pelloille mennään niin suuriin osa auran painosta tulee rattorille. Kuvia ois kun viittis laittaa mutta kerran vedettiin yhistelmää irti, motolla ja kolmella rattorilla kun auraa ei saanu irroitettua perästä. Etelässä on kynnötkin helpompia.. ;D
-
Plutakoitakin olen rypenyt, noilla hinattavilla pääsen pahemmasta paikasta, jostain syystä.
Tähän veikkaisin syyksi nostolaiteaurojen puutteellista rengastusta. Etes lisävarusteena kun ei yleensä saa riittävän isoa rengasta. Omaan ES:ään laitoin 400/60-15.5 kärrynpyörän, ja alako kulukemaan pehemosessaki. Pehemiällä yleensä rattori uppoaa, jos nostolaitteella yrittää keventää auroja. On tullu kokeiltua. Mutta kun tukipyörä kantaa pehemiälläki, riittää, kun pitää vauhdin tasasena, pidentää työntövartta ja vähä nostaa nostolaitteella, ettei eka siipi uppoa liian syvään. Vetovastus ei tällöin kasva, eikä rattorin takapyörät sukella ylettömän painon alla.
Näin siis käy, kun pehemiällä yrittää nostattaa kaikkia siipiä http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=14929
Tässä vertailua kumien kesken http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=46095
Ei *****, oikeesti... ;D ;D ;D
(http://www.pottupellossa.fi/gallery/albums/userpics/10002/normal_26092011058tukipyora.jpg)
Tiiääkkö laulun jossa lauletaan, "Mäntsälä mielessäin, Mäntsälä mielessäin..."
Noissa sun kuvissa kulminoituu se "Moommala mielessäin, Moommala mielessäin..."
;D ;D ;D ;D
Viisteräinen Överum ja sama vakio rengas kun kvernessä niin syvällä ollaan jos nostaa ilmaan pehmeessä. Kuivalla ja savella menee täysin ettei tietäskään paremmasta, mutta sitte kun pehmeille pelloille mennään niin suuriin osa auran painosta tulee rattorille. Kuvia ois kun viittis laittaa mutta kerran vedettiin yhistelmää irti, motolla ja kolmella rattorilla kun auraa ei saanu irroitettua perästä. Etelässä on kynnötkin helpompia.. ;D
Hillaa kun laitat ei tartte yhtämittaa kyntää :P
-
Plutakoitakin olen rypenyt, noilla hinattavilla pääsen pahemmasta paikasta, jostain syystä.
Tähän veikkaisin syyksi nostolaiteaurojen puutteellista rengastusta. Etes lisävarusteena kun ei yleensä saa riittävän isoa rengasta. Omaan ES:ään laitoin 400/60-15.5 kärrynpyörän, ja alako kulukemaan pehemosessaki. Pehemiällä yleensä rattori uppoaa, jos nostolaitteella yrittää keventää auroja. On tullu kokeiltua. Mutta kun tukipyörä kantaa pehemiälläki, riittää, kun pitää vauhdin tasasena, pidentää työntövartta ja vähä nostaa nostolaitteella, ettei eka siipi uppoa liian syvään. Vetovastus ei tällöin kasva, eikä rattorin takapyörät sukella ylettömän painon alla.
Näin siis käy, kun pehemiällä yrittää nostattaa kaikkia siipiä http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=14929
Tässä vertailua kumien kesken http://www.pottupellossa.fi/gallery/displayimage.php?pid=46095
Ei *****, oikeesti... ;D ;D ;D
(http://www.pottupellossa.fi/gallery/albums/userpics/10002/normal_26092011058tukipyora.jpg)
Tiiääkkö laulun jossa lauletaan, "Mäntsälä mielessäin, Mäntsälä mielessäin..."
Noissa sun kuvissa kulminoituu se "Moommala mielessäin, Moommala mielessäin..."
;D ;D ;D ;D
Viisteräinen Överum ja sama vakio rengas kun kvernessä niin syvällä ollaan jos nostaa ilmaan pehmeessä. Kuivalla ja savella menee täysin ettei tietäskään paremmasta, mutta sitte kun pehmeille pelloille mennään niin suuriin osa auran painosta tulee rattorille. Kuvia ois kun viittis laittaa mutta kerran vedettiin yhistelmää irti, motolla ja kolmella rattorilla kun auraa ei saanu irroitettua perästä. Etelässä on kynnötkin helpompia.. ;D
Hillaa kun laitat ei tartte yhtämittaa kyntää :P
Juu, hyvä vinkki. 8) Omilla pelloilla ei oo juuri noita ongelmia.. Enemmänkin urakoitavilla pelloilla, onneks niistäkin pääsee parin vuoden päästä kokonaan erilleen. ;D