Agronet

Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: bdr-529 - 18.12.13 - klo:17:38

Otsikko: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: bdr-529 - 18.12.13 - klo:17:38
Nyt se on varmistettu mahdollisimman arvovaltaiselta ja korkeatasoisimmalta taholta http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtt-lopettaa-kaupallisen-peltoviljelyn-1.53104 hömppäheinän viljely tuottaa vähiten tappiota suomalaisessa kasvintuotannossa.  Mitä tästä pitäisi ajatella?
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: JösseJänis - 18.12.13 - klo:19:19
Nyt se on varmistettu mahdollisimman arvovaltaiselta ja korkeatasoisimmalta taholta http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/mtt-lopettaa-kaupallisen-peltoviljelyn-1.53104 hömppäheinän viljely tuottaa vähiten tappiota suomalaisessa kasvintuotannossa.  Mitä tästä pitäisi ajatella?

Eivätkä edes maksaa 500 euron vuokria pelloistaan :o
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: bdr-529 - 18.12.13 - klo:19:36
Profvessorit eivät ehkä osaa asua maata mutta osaavat laskea eikä mukaan ole eksynyt uskontotieteilijöitä.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: kylmis - 18.12.13 - klo:20:10
Mitä tästä pitäisi ajatella?
En osaa vetää muuta johtopäätöstä kuin, että maanviljely ei kannata. Tämä on rahamiesten hommaa ja täppiä pitää löytyä, että tässä leikissä pysyy mukana.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: BACKSPACE - 18.12.13 - klo:20:13
MTT:n vanhat Valmetit palkkakuskeilla varustettuina eivät liene mitään katetehtaita. Harjoittelijoitakaan ei enää peltohommiin saa..
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: supersammakko - 18.12.13 - klo:20:16
MTT:n vanhat Valmetit palkkakuskeilla varustettuina eivät liene mitään katetehtaita. Harjoittelijoitakaan ei enää peltohommiin saa..
Aikanaan harjoittelijana MTT:llä pyrin rikkomaan koneitä vähintään palkkani edestä, palkka oli paska ja suoritus hyvä.  :o :o 8)
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: kylmis - 18.12.13 - klo:20:18
Valmetit ei hajoa vetelien kuskien käsittelyssä 8)
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: SKF - 18.12.13 - klo:20:22
Valmetit ei hajoa vetelien kuskien käsittelyssä 8)

Ei varmaa, mutta liikkeellelähtö laukasu onki se kriittine kohta....!
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: -SS- - 18.12.13 - klo:20:25
MTT:n vanhat Valmetit palkkakuskeilla varustettuina eivät liene mitään katetehtaita. Harjoittelijoitakaan ei enää peltohommiin saa..

Onko todellisten kasitonnareiden puute eteläisessä Suomessa katkaissut kamelin selän ? Että niikö ei olisikaan tullut kuin viisi tonnia/ha ? Tai peräti neljä tonnia/ha ? Eihän se kasitonnarilla tai hypriidiruis-kymppitonnarilla voisi kuin kannattaa, vaikka olisi kunnanlääkärin palkka prenttikuskilla ?

Olisko tilanne eri, jos Jokioisten kartano olisi sijainnut esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan mehevillä kasitonnarimulloksilla ?

-SS-
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: sorjone - 18.12.13 - klo:22:00
   Pörssimiehet kuppasivat Suomen maatalouden kuiviin, aletaan vaan kyniä niitä äkäsiä peippoja pataan ja kaikki kynnelle kykenevät suunnittelemaan ajovalvontalaitteita, siellä on tulevaisuus.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: maidontuottaja - 18.12.13 - klo:22:11
Mitenkä se, Hyvinkään Kaltevalla se tutkimussikala. Jääkö se, vai joko se on laitettu tyhjilleen. Tuli oltua siellä harjoittelujaksolla.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 18.12.13 - klo:22:44
Meinasin kans laittaa ton linkin, mutta saitin tehokiimamiehet olis lynkannu mun alle aikayksikön kuitenkin  ;)
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Forgiven - 18.12.13 - klo:23:05
Kyllä tuo vähän huolestuttavaa on jos ei omistettuja peltoja saa tuottamaan...
Palkatulla työvoimalla kyllä ymmärrän että onhan siinä ongelma, ne jotka oikeasti töitä osaavat tehdä varmaan löytävät kyllä tarpeeksi tekemistä tuohon kiireiseen aikaan joten pätkätyöhön osaavien ihmisten palkkaaminen lienee oikeasti aika haastavaa, joutuvatko sitten pitämään tuota väkeä ~ympärivuoden että saavat niitä pysymään vai sitten tosiaan tehokkaasti kalustoa hajottavaa työvoimaa?

p.s. mtt jos tätä luette, kyllä sen tuottamaan saa, minut saa palkattua kääntämään tuon plussalla jos haluatte :p (vaatimattomuus kaunistaa)
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: bdr-529 - 18.12.13 - klo:23:34
Sehän tässä ihmeellistä onkin että työvoimaa ei vähennetä vaan luovutaan vain maataloustuotannosta ja siten saadaan MTT:n toiminta paremmin tuottavaksi.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Make - 18.12.13 - klo:23:51
Sikakoeasema on lopetettu ja yksi peruste tuolle viljantuotannon lopettamiselle oli kun ei tarvita viljaa sinne.
Käsittääkseni MTT  maksaa ainakin rakennuksista vuokraa senaattikiinteistöille, todennäköisesti myös pelloista.
Kokonaan palkkatyönä hoidetussa hommassa ei ole oikein yhtään sellaista tosissaan joustavaa tyyppiä kuin isäntä on. Mm. ruiskutuksissa pitää olla joku mkun voi lähteä liikkeelle heti kun keli sallii. Palkkatyövoimaa voidaan ihan kannattavasti käyttää selkeämpään hommaan. Täytyy niillä silloinkin olla riittävän tehokkaat työvälineet ja homma sillälailla johdettua, että hommat pystytään tekemään tehokkaasti.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: sorjone - 18.12.13 - klo:23:57
Sehän tässä ihmeellistä onkin että työvoimaa ei vähennetä vaan luovutaan vain maataloustuotannosta ja siten saadaan MTT:n toiminta paremmin tuottavaksi.
   Ihan sama se on normi tilallakin, sesonki työvoimaa ei saa eikä kannata palkata näillä tuotehinnoilla joten tuotantoa minimoimalla voidaan odottaa parempia aikoja. On tässä muutakin tekemistä eikä tarvii olla kartellien armoilla. Ostakoon teollisuus pörsseistä viljansa ja rahdatkoon ne sieltä maailman ääristä, Suomessa ei vain yksinkertaisesti pystytä tuottamaan kannattavasti viljaa alhaisilla pörssihinnoilla.  Pitäis saada korkoa myös sijoitetulle pääomalle.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: meedio - 19.12.13 - klo:00:07
Sikakoeasema on lopetettu ja yksi peruste tuolle viljantuotannon lopettamiselle oli kun ei tarvita viljaa sinne.
Käsittääkseni MTT  maksaa ainakin rakennuksista vuokraa senaattikiinteistöille, todennäköisesti myös pelloista.
Kokonaan palkkatyönä hoidetussa hommassa ei ole oikein yhtään sellaista tosissaan joustavaa tyyppiä kuin isäntä on. Mm. ruiskutuksissa pitää olla joku mkun voi lähteä liikkeelle heti kun keli sallii. Palkkatyövoimaa voidaan ihan kannattavasti käyttää selkeämpään hommaan. Täytyy niillä silloinkin olla riittävän tehokkaat työvälineet ja homma sillälailla johdettua, että hommat pystytään tekemään tehokkaasti.

Maatalous suomessa perustuu hyvin pitkälti isännän selkänahan repimiseen. Ei palkkatyövoimalla helpolla plussalle pääse, eli siis tarkoittaa huonoa kannattavuutta. Pitkää päivää tehden ilman lomia, saa homman pyörimään, ja meitä hölmöjähän siihen hommaan riittää....
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Forgiven - 19.12.13 - klo:00:27
kyllä tuo maatalouden TES kuitenkin aika paljon joustaa, pitkien sesonki työpäivien ym. suhteen...
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: bdr-529 - 19.12.13 - klo:08:05
Sikakoeasema on lopetettu ja yksi peruste tuolle viljantuotannon lopettamiselle oli kun ei tarvita viljaa sinne.
Käsittääkseni MTT  maksaa ainakin rakennuksista vuokraa senaattikiinteistöille, todennäköisesti myös pelloista.
Kokonaan palkkatyönä hoidetussa hommassa ei ole oikein yhtään sellaista tosissaan joustavaa tyyppiä kuin isäntä on. Mm. ruiskutuksissa pitää olla joku mkun voi lähteä liikkeelle heti kun keli sallii. Palkkatyövoimaa voidaan ihan kannattavasti käyttää selkeämpään hommaan. Täytyy niillä silloinkin olla riittävän tehokkaat työvälineet ja homma sillälailla johdettua, että hommat pystytään tekemään tehokkaasti.

Maatalous suomessa perustuu hyvin pitkälti isännän selkänahan repimiseen. Ei palkkatyövoimalla helpolla plussalle pääse, eli siis tarkoittaa huonoa kannattavuutta. Pitkää päivää tehden ilman lomia, saa homman pyörimään, ja meitä hölmöjähän siihen hommaan riittää....

Luulisinpa että suurimmilla yksityisillä viljelijöillä suomessa isännän aika ei riitä alkuunkaan, renkejä tarvitaan pitkä liuta.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Oksa - 19.12.13 - klo:08:10
mutta kukas sen mtt:n rahoittaakaa?    ei taida valtio saada nyky eurostoliitossa kilpailla veetieemelien kanssa samoilla sijoilla.                             onhan se ihan kiva kun kehitys on tullut täyteen ja nyt on kaikki pelloilla tutkittu ja todettu!                   ei sitä pienenä uskonu kuin hyvin menee nykysuomessa.                        btw, huomasin tuossa vieressä tuo ylistaron mtt:n mainoksen.                 pitäsiköhän laittaa omasiemen näyte tutkittavaks?   kuinka paljon liet tonnijyväsen paino?     tuo kylvömääräsuositus vaan arveluttaa vähäsen.....
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Yodavaari - 19.12.13 - klo:08:29
kyllä tuo maatalouden TES kuitenkin aika paljon joustaa, pitkien sesonki työpäivien ym. suhteen...
Halvalla hyvää helposti. Jos jostakin saa tuolla hintaa töihin hyvän rengin niin kyllähän kannattavuus kohenee.

http://www.puuliitto.fi/files/2875/Maaseutu-tes-2012-2014.pdf
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Yodavaari - 19.12.13 - klo:08:39

Luulisinpa että suurimmilla yksityisillä viljelijöillä suomessa isännän aika ei riitä alkuunkaan, renkejä tarvitaan pitkä liuta.
Yhden kohtuullisen rengin vuosikustannus lienee noin 30000 €. Jos hehtaarilta jäisi tuloa vaikka 150 € (kuuluisi tähän top 10:iin, johon kaikki luulee kuuluvansa mutta todellisuudessa ei kuulu) niin tupakkiaski laskulla voidaan todeta, että 1 renki vaatii 200 ha peltoa. Tällä saadaan kustannukset peittoon, mutta voittoa ei vielä tule.

Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: vms1 - 19.12.13 - klo:08:59

Luulisinpa että suurimmilla yksityisillä viljelijöillä suomessa isännän aika ei riitä alkuunkaan, renkejä tarvitaan pitkä liuta.
Yhden kohtuullisen rengin vuosikustannus lienee noin 30000 €. Jos hehtaarilta jäisi tuloa vaikka 150 € (kuuluisi tähän top 10:iin, johon kaikki luulee kuuluvansa mutta todellisuudessa ei kuulu) niin tupakkiaski laskulla voidaan todeta, että 1 renki vaatii 200 ha peltoa. Tällä saadaan kustannukset peittoon, mutta voittoa ei vielä tule.

toi matematiikka on sen vertaa vaikea taiteenala että siihen ei tupakkiaski riitä. Esimerkkinä voi ottaa vaikka puinnin. Oletetaan että lasketaan puintikuluksi vaikka 80 ha niin se SISÄLTÄÄ jo työpalkan. Samalla tavalla lasketaan yleensä kaikki työvaiheet. Siksi työntekijän palkkaamisessa olennaista on että "tuottavaa" työtä on tarpeeksi ja Se edellä mainittu tulos jää isännälle. Yleensä rengin ongelma on liian alhainen tuottavuus jolloin nämä lasketut työvaiheiden palkan osuudet ei riitä jolloin palkat on otettava tuloksesta.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Pelto-Jussi - 19.12.13 - klo:20:22
Eivät todellakaan ole mitään ykkösluokan kukkamultapeltoja nuo kartanon maat vaan aika piukkaa savea miltei kautta linjan.

Kiintoisa kysymys on, mitä näille joutilaaksi jääville muutamille sadoille hehtaarille tehdään. Vastaukset tunnuksella "hirmuinen vuokratarjous tinttasavipelloista" Senaattikiinteistöjen toimistoon ;D ;D

Sehän tässä ihmeellistä onkin että työvoimaa ei vähennetä vaan luovutaan vain maataloustuotannosta ja siten saadaan MTT:n toiminta paremmin tuottavaksi.

MTT:n koetoimintaa on jo muutamien vuosien ajan tehty soveltuvin osin lähialueen isäntien pelloilla. Syitä: kokeita ei perusteta kalliilla rahalla Jokioisille vaan mennään ns. valmiiseen pöytään. Isäntien kasvustoista voidaan valita parhaat/edustavimmat kohdat esim. rikkakasvikokeita varten. Tautiepidemiat ja tuhoeläimet eivät välttämättä löydä kartanon pellolle, mennään siis sinne missä tutkittavaa asiaa esiintyy jne.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 19.12.13 - klo:21:14
Peltoja ei vuokrata, vaan LHP, VLN ja VK ja luomu sanakin näkyi ja joitain suojavyöhykkeitä perustetaan.. Saman työvoimankin palkkakulu pienenee oleellisesti, jos ylitöitä ei tehdä ja kaikki työt tehdään virka-aikana. Kesantoja voi murskata virka-aikana kun taas esimerkiksi ruiskutusta harvoin pystyy virka-aikana tekeen. Joku sano saavansa rengin 30000 ekua vuodessa, eli 20 tonnia palkaa eli puolitoista tonttua kuussa palkka eli alle kympin tunti  :-[ Täällä ajetaan vaikka taksia ennemmin kuin tullaan tommosella kisällin palkalla hommiin..
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: nestori2 - 19.12.13 - klo:21:53
Eivätkä edes maksaa 500 euron vuokria pelloistaan
Ei oma peltokaan ole ilmaista, kyllä sen todellinen kustannus on helposti 300-400 euroa, koskapa pääomaa siinä on kiinni ja sille terveessä taloudenpidossa pitää laskea korkovaatimus.Lisäksi meidän keskimääräinen yrittäjänuramme lienee 30 vuotta, tuona aikana pääoma pitää maksaa. Jos verotus otetaan huomioon, saattaa olla, että tuo 500 euron vuokra ei olekaan  enää niin kallis, vuokra kun on kokonaan vähennyskelpoinen, mutta pääoman lyhennys ei olekaan.
Maataloustuotanto normaalilla pääoman korkovaatimuksella on tapiollista, siitä ei pääse yli eikä ympäri :(


Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 19.12.13 - klo:21:59
Eivätkä edes maksaa 500 euron vuokria pelloistaan
Ei oma peltokaan ole ilmaista, kyllä sen todellinen kustannus on helposti 300-400 euroa, koskapa pääomaa siinä on kiinni ja sille terveessä taloudenpidossa pitää laskea korkovaatimus.Lisäksi meidän keskimääräinen yrittäjänuramme lienee 30 vuotta, tuona aikana pääoma pitää maksaa. Jos verotus otetaan huomioon, saattaa olla, että tuo 500 euron vuokra ei olekaan  enää niin kallis, vuokra kun on kokonaan vähennyskelpoinen, mutta pääoman lyhennys ei olekaan.
Maataloustuotanto normaalilla pääoman korkovaatimuksella on tapiollista, siitä ei pääse yli eikä ympäri :(
Miksi pääoma pitää poistaa? Maa ei kulu, se ei vähene, ei sitä tarvitse poistaa, kunnon korko sille tietysti täytyy saada. Navetat, koneet sunmuut täytyy poistaa, niistä aika ja arvo jättää.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: nestori2 - 20.12.13 - klo:08:34
Miksi pääoma pitää poistaa?
Harva kun meistä ei ole kultalusikka suussa syntynyt, niin jollain kait se maaomaisuus on maksettu, siis joku on sen rahoittanut. Pitää tuo pääoma siis takasin maksaa, ehkä sen maksuaika käytännössä on jotain 15 vuotta, mutta kauniimman laskelman saa, kun jyvittää sen pidemmälle ajalle. Lisämaakaupoissa nykysillä markkinahinnoilla(yli 10 k€) 500 euron kuukausivuokra verratuna tuohon ostettuun peltoon mielestäni ei edes ole kallis.
Kait tuo vuokrataso on käytännösää noin 5% maan markkinahinnasta.  Korkealle on hintataso ajettu, jotkut kait haluavat maksaa työnteosta ::) Käytännössä vuokraaja on eräänlainen vuokraajan rahoittaja, ei omaakaan peltoa moni  omista, se on käytännössä panttina paikallisella rahalaitoksella.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Yodavaari - 20.12.13 - klo:08:50
Se olisi MTT taloustutkimuksen "paras " tutkimus vuosikausiin kun tulisivat kertomaan taustalaskelmat, millä perustein tämä päätös tehtiin. Ihan vaan muutamalla kalvolla näyttäisivät vierekkäin nää kaksi vaihtoehtoa. Paljonko viivan alle jää kummassakin tapauksessa.

Aika kuvaavaa ajan hengelle ja maatalousloisten tehokkuudelle on, että paras tuotto pellosta saadaan  kun ollaan tuottamatta mitään.

Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 20.12.13 - klo:10:32
Se olisi MTT taloustutkimuksen "paras " tutkimus vuosikausiin kun tulisivat kertomaan taustalaskelmat, millä perustein tämä päätös tehtiin. Ihan vaan muutamalla kalvolla näyttäisivät vierekkäin nää kaksi vaihtoehtoa. Paljonko viivan alle jää kummassakin tapauksessa.

Aika kuvaavaa ajan hengelle ja maatalousloisten tehokkuudelle on, että paras tuotto pellosta saadaan  kun ollaan tuottamatta mitään.
Tarttis varmaan perustaa joku adressi tai vastaava vaatimaan tätä sun ehdotusta, voin olla ensimmäinen allekirjoittaja. Tommonen vois olla sitä tehokkainta edunvalvontaa  :)
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: bdr-529 - 20.12.13 - klo:11:11
Se olisi MTT taloustutkimuksen "paras " tutkimus vuosikausiin kun tulisivat kertomaan taustalaskelmat, millä perustein tämä päätös tehtiin. Ihan vaan muutamalla kalvolla näyttäisivät vierekkäin nää kaksi vaihtoehtoa. Paljonko viivan alle jää kummassakin tapauksessa.

Aika kuvaavaa ajan hengelle ja maatalousloisten tehokkuudelle on, että paras tuotto pellosta saadaan  kun ollaan tuottamatta mitään.
Tarttis varmaan perustaa joku adressi tai vastaava vaatimaan tätä sun ehdotusta, voin olla ensimmäinen allekirjoittaja. Tommonen vois olla sitä tehokkainta edunvalvontaa  :)

 Sitä paperia vois sitten Koskinen ja Katainen kavereineen tavailla päätöksenteon tueksi.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: JösseJänis - 20.12.13 - klo:17:03
Se olisi MTT taloustutkimuksen "paras " tutkimus vuosikausiin kun tulisivat kertomaan taustalaskelmat, millä perustein tämä päätös tehtiin. Ihan vaan muutamalla kalvolla näyttäisivät vierekkäin nää kaksi vaihtoehtoa. Paljonko viivan alle jää kummassakin tapauksessa.

Aika kuvaavaa ajan hengelle ja maatalousloisten tehokkuudelle on, että paras tuotto pellosta saadaan  kun ollaan tuottamatta mitään.

Siihen nyt ei varmaan ole tar***** edes tutkimusta. Jonkinlaisen karkea käsityksen saat, kun lasket, paljonko sinulle jää enemmän viljanviljelystä verrattuna hömppäheinään ja sitten mietit, riittäisikö erotus palkkaamaan työntekijän 8-16 (+ lomat + pekkaset), maksamaan tessin mukaiset ylityökorvaukset ja järjestämään lounaat, kahvit, työterveyshuollot jne. Tarpeeksi kun touhu kasvaa, niin yksi palkannauttija on puolipäivätoiminen pääluottamusmies.

Mutta olet oikeassa, saisivat julkistaa laskelmat. Se olisi mielenkiintoista ja konkreettista.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: sorjone - 20.12.13 - klo:17:50
  Esimerkkiä seuraten joka julli laittaa nyt kaikki hömpälle ja pakosta viljeltävät veli-kauralle niin maailma pelastuu.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Agraaari - 21.12.13 - klo:00:06
pualet jurtille ....jostulee jano nii suu auki
 :D
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Petri - 21.12.13 - klo:11:39
Kuinkahan moni saitin ihmettelijöistä on oikeasti yrittänyt viljelyttää viljaa vakituisella, TESsin mukaan ympärivuotisesti töissä olevalla työväellä?

Olin pari vuosikymmentä sitten yhden MTT:n yksikön pöydissä pohtimassa peltojen ns. talousviljelyä ja päädyimme jo silloin ratkaisuun, joka vasta näyttää kypsyneen Jokioisten kartanolla. Tutkimuslaitoksen ydintehtävä on tutkimustoiminta ja kun on sesonki päällä, täytyy työväen keskittyä niihin koeruutuihin, ei peruspeltotöihin.

Petri
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Paalaaja - 21.12.13 - klo:16:09
Kuinkahan moni saitin ihmettelijöistä on oikeasti yrittänyt viljelyttää viljaa vakituisella, TESsin mukaan ympärivuotisesti töissä olevalla työväellä?

Olin pari vuosikymmentä sitten yhden MTT:n yksikön pöydissä pohtimassa peltojen ns. talousviljelyä ja päädyimme jo silloin ratkaisuun, joka vasta näyttää kypsyneen Jokioisten kartanolla. Tutkimuslaitoksen ydintehtävä on tutkimustoiminta ja kun on sesonki päällä, täytyy työväen keskittyä niihin koeruutuihin, ei peruspeltotöihin.

Petri

Petri laittoi tämän hyvin: Tutkimuksen fokus on tuottaa tietoa, ei peruskauraa.

1970-luvulle asti erinäisten hoitolaitostenkin kannatti tuottaa elintarvikkeita omilla tiluksillaan. Sen jälkeen työvoimakulut/-velvoitteet suhtessa elintarvikkeiden hintoihin lähtivät loikkaan..

..On pistänyt pohtimaan työvoiman käyttöä ihan eri tavalla, kun on apinana työntekijän palkkakulu n. 22 €/h. Vaikka työntekijäni on muutoin hyvin joustava, ei päiväkoti tai lasten saikku juuri työvaiheita katsele...
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: nestori2 - 21.12.13 - klo:16:35
Totuushan on, että kun maatalouden tuloksesta vähenetään pääoman korkovaatimus, niin jäljelle jäävä palkka ei kovin hääppöinen ole, joillakin saattaa mennä jopa negativiselle puolen.  :(
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: ijasja2 - 21.12.13 - klo:19:03
Totuushan on, että kun maatalouden tuloksesta vähenetään pääoman korkovaatimus, niin jäljelle jäävä palkka ei kovin hääppöinen ole, joillakin saattaa mennä jopa negativiselle puolen.  :(

Jep... Laskeskelin että mulla menee koko verotettava tulo pelkästään oman pellon korkovaatimukseen, tulot moninkertaiset maatilojen keskiarvoon nähden. Eli en tienaa mitään vaikka paperilla näyttää hyvältä ::) Tai saan huonoa korkoa pääomalle ja sopivaa palkkaa tehdyistä työtunneista, maatalousyrittäjistä todella harva saa molempia.
100 tonnin tuloilla ei kummoista puljua pyöritetä, 2 miljoonan laskennallinen omaisuus ja saa vasta heikon pääoman tuoton :(
Ilman työtä tuokaan pääoman tuotto ei tuu, eli vielä työpalkkaa+ riskiä päälle...

Siksipä kannattaakin miettiä seuraavan kerran ku rahat polttaa taskussa, sijoittaako sen rahan maatalouteen vai jonnekin ihan muualle :)
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 21.12.13 - klo:19:48
Kuinkahan moni saitin ihmettelijöistä on oikeasti yrittänyt viljelyttää viljaa vakituisella, TESsin mukaan ympärivuotisesti töissä olevalla työväellä?

Olin pari vuosikymmentä sitten yhden MTT:n yksikön pöydissä pohtimassa peltojen ns. talousviljelyä ja päädyimme jo silloin ratkaisuun, joka vasta näyttää kypsyneen Jokioisten kartanolla. Tutkimuslaitoksen ydintehtävä on tutkimustoiminta ja kun on sesonki päällä, täytyy työväen keskittyä niihin koeruutuihin, ei peruspeltotöihin.

Petri
Tässä on se pihvi  ;)
Minä olen näin toiminut kahdesta syystä, ensinnäkin rengille(ammattitaoiselle) tarttee täällä luvatussa taksinajoetelässä maksaa kunnon palkka tai tehdä sitten kaikki itte  :-\ Kunnon palkka tarkoittaa kuluinneen 22-28 euroa per tunti ja toiseksi en itte lähde mihinkään hommaan alle ton tuoton+ tietty asianmukainen korvaus pääomalle, joka nyt ei tällä hetkellä tartte olla ihan sitä tavoitteen mukaista 5,6% verrattuna muuhun yhtä pienellä volalla olevaan pääomittamiseen..
Lopuksi taas sitä mantraa mitä olen hokenut täällä vuosikausia; Jos edes osa viljelijöistä tekisi kuin minä, niin tämä elinkeino olis ihan busines, mutta sitten nämä jotka ei tartte korkoo rahalle, eikä palkkaa ku "ittelle tekee" pilaa hyvän elinkeinon  >:( No osa tekee saman ihan vaan typeryyttään, ku ei osaa laskea  :'( Saa taas pistää miinuksia  8)
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Paalaaja - 21.12.13 - klo:19:58
Kuinkahan moni saitin ihmettelijöistä on oikeasti yrittänyt viljelyttää viljaa vakituisella, TESsin mukaan ympärivuotisesti töissä olevalla työväellä?

Olin pari vuosikymmentä sitten yhden MTT:n yksikön pöydissä pohtimassa peltojen ns. talousviljelyä ja päädyimme jo silloin ratkaisuun, joka vasta näyttää kypsyneen Jokioisten kartanolla. Tutkimuslaitoksen ydintehtävä on tutkimustoiminta ja kun on sesonki päällä, täytyy työväen keskittyä niihin koeruutuihin, ei peruspeltotöihin.

Petri
Tässä on se pihvi  ;)
Minä olen näin toiminut kahdesta syystä, ensinnäkin rengille(ammattitaoiselle) tarttee täällä luvatussa taksinajoetelässä maksaa kunnon palkka tai tehdä sitten kaikki itte  :-\ Kunnon palkka tarkoittaa kuluinneen 22-28 euroa per tunti ja toiseksi en itte lähde mihinkään hommaan alle ton tuoton+ tietty asianmukainen korvaus pääomalle, joka nyt ei tällä hetkellä tartte olla ihan sitä tavoitteen mukaista 5,6% verrattuna muuhun yhtä pienellä volalla olevaan pääomittamiseen..
Lopuksi taas sitä mantraa mitä olen hokenut täällä vuosikausia; Jos edes osa viljelijöistä tekisi kuin minä, niin tämä elinkeino olis ihan busines, mutta sitten nämä jotka ei tartte korkoo rahalle, eikä palkkaa ku "ittelle tekee" pilaa hyvän elinkeinon  >:( No osa tekee saman ihan vaan typeryyttään, ku ei osaa laskea  :'( Saa taas pistää miinuksia  8)

+
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: sorjone - 21.12.13 - klo:21:07
Totuushan on, että kun maatalouden tuloksesta vähenetään pääoman korkovaatimus, niin jäljelle jäävä palkka ei kovin hääppöinen ole, joillakin saattaa mennä jopa negativiselle puolen.  :(

Jep... Laskeskelin että mulla menee koko verotettava tulo pelkästään oman pellon korkovaatimukseen, tulot moninkertaiset maatilojen keskiarvoon nähden. Eli en tienaa mitään vaikka paperilla näyttää hyvältä ::) Tai saan huonoa korkoa pääomalle ja sopivaa palkkaa tehdyistä työtunneista, maatalousyrittäjistä todella harva saa molempia.
100 tonnin tuloilla ei kummoista puljua pyöritetä, 2 miljoonan laskennallinen omaisuus ja saa vasta heikon pääoman tuoton :(
Ilman työtä tuokaan pääoman tuotto ei tuu, eli vielä työpalkkaa+ riskiä päälle...

Siksipä kannattaakin miettiä seuraavan kerran ku rahat polttaa taskussa, sijoittaako sen rahan maatalouteen vai jonnekin ihan muualle :)
     Kummasti opettaa kun ostat 300 k€ metsää ja laitat lainanlyhennykset suoraan maatalouden tililtä niin alkaa jäädä pääomalle korkoa, ainakin jonkun verran aivan palkan lisäksikin. Eikä tarvii valdeemia takuuajassa pitää. 
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: JösseJänis - 22.12.13 - klo:01:42
  Esimerkkiä seuraten joka julli laittaa nyt kaikki hömpälle ja pakosta viljeltävät veli-kauralle niin maailma pelastuu.

En minä ainakaan yritä maailmaa pelastaa. Ei riitä omat eikä lainatut sellaisen. Oman talouteni pelastaminen lähinnä näitä valintoja ohjaa.

Laitoin Paalinpyörittäjälle plussaa.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: ijasja2 - 22.12.13 - klo:12:40
Totuushan on, että kun maatalouden tuloksesta vähenetään pääoman korkovaatimus, niin jäljelle jäävä palkka ei kovin hääppöinen ole, joillakin saattaa mennä jopa negativiselle puolen.  :(

Jep... Laskeskelin että mulla menee koko verotettava tulo pelkästään oman pellon korkovaatimukseen, tulot moninkertaiset maatilojen keskiarvoon nähden. Eli en tienaa mitään vaikka paperilla näyttää hyvältä ::) Tai saan huonoa korkoa pääomalle ja sopivaa palkkaa tehdyistä työtunneista, maatalousyrittäjistä todella harva saa molempia.
100 tonnin tuloilla ei kummoista puljua pyöritetä, 2 miljoonan laskennallinen omaisuus ja saa vasta heikon pääoman tuoton :(
Ilman työtä tuokaan pääoman tuotto ei tuu, eli vielä työpalkkaa+ riskiä päälle...

Siksipä kannattaakin miettiä seuraavan kerran ku rahat polttaa taskussa, sijoittaako sen rahan maatalouteen vai jonnekin ihan muualle :)
     Kummasti opettaa kun ostat 300 k€ metsää ja laitat lainanlyhennykset suoraan maatalouden tililtä niin alkaa jäädä pääomalle korkoa, ainakin jonkun verran aivan palkan lisäksikin. Eikä tarvii valdeemia takuuajassa pitää.

Emmä kyllä metsää ostais tuollaisella summalla, metsäosakkeita jne.kyllä sopivaksi tuntuvalla hetkellä:)

Em. syystä uusin traktori täyttää näillä hetkillä kymmenen vuotta, toiseksi uusimmat rippikouluiässä :) Traktorikuume on kova, hieman nuorempaa ja sopivampaa tiettyyn käyttöön mutta euro on kova konsultti. Tosin riski eniten ajetun korjauskuluista kasvaa hetki hetkeltä, voisi olla oikea hetki vaihtaa tuoreempaan käytettyyn niillä tulevien remonttien hinnoilla... Uutta traktoria tartte edes tosissaan haaveilla.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: kylmis - 22.12.13 - klo:12:50
Armahda itsesi ja anna mennä vaan ;D
Olet sen ansainnut ;D
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Adam Smith - 22.12.13 - klo:13:44
Totuushan on, että kun maatalouden tuloksesta vähenetään pääoman korkovaatimus, niin jäljelle jäävä palkka ei kovin hääppöinen ole, joillakin saattaa mennä jopa negativiselle puolen.  :(
Plussat Petrille ja Paalinpyörittäjälle.

Tässä on sellainen juttu, että pellon hinta on karannut kauas sen tuottokyvystä. Maataloutta ajatellen normaalissa rehun/viljantuotannossa olevan pellon arvo kestäisi olla 3-4 tonnia. Tälle saisi kunnon koron (eikä sitä todellakaan tarvitse poistaa, vaan myydä eteenpäin eläkkeen koittaessa) ja liikepääoman korkovaatimus säilyisi kohtuullisena. Toisaalta maata voi pitää riskittömänä sijoituksena. Miksi sille pitäisi saada 5% tuotto?

PP on oikeassa siinä, että hommat ryssitään perämettiä syömällä olemattomalla palkkavaatimuksella, mutta suurempi osa on pöljillä peltokauppahinnoilla. Ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka haluaa pellon hinnalla millä hyvänsä.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: +250 - 22.12.13 - klo:18:58
Totuushan on, että kun maatalouden tuloksesta vähenetään pääoman korkovaatimus, niin jäljelle jäävä palkka ei kovin hääppöinen ole, joillakin saattaa mennä jopa negativiselle puolen.  :(
Plussat Petrille ja Paalinpyörittäjälle.

Tässä on sellainen juttu, että pellon hinta on karannut kauas sen tuottokyvystä. Maataloutta ajatellen normaalissa rehun/viljantuotannossa olevan pellon arvo kestäisi olla 3-4 tonnia. Tälle saisi kunnon koron (eikä sitä todellakaan tarvitse poistaa, vaan myydä eteenpäin eläkkeen koittaessa) ja liikepääoman korkovaatimus säilyisi kohtuullisena. Toisaalta maata voi pitää riskittömänä sijoituksena. Miksi sille pitäisi saada 5% tuotto?

PP on oikeassa siinä, että hommat ryssitään perämettiä syömällä olemattomalla palkkavaatimuksella, mutta suurempi osa on pöljillä peltokauppahinnoilla. Ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka haluaa pellon hinnalla millä hyvänsä.
Navetoita tulee ja menee,mutta maa pysyy 8)
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: kylmis - 22.12.13 - klo:19:29
Kyllä se vähän semmoinen juttu on, että vaarin isä jätti aikoinaan rajalta ostamatta ja sukupolvesta toiseen se tuntuu vaan askarruttavan. Jos ei talo suoranaisesti kaadu, niin kyllä siihen maan ostamiseen se raha tarttis vaan jostain repiä. Se kun on lopulta vain rahaa. Maa sitten pysyy elämässä mukana aina viimeiselle tuomiolle asti. Ikinä ei ole maakauppa vielä harmittanut, mutta se tekemätön kauppa ahdistaa vielä vuosienkin päästä.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: sorjone - 01.01.14 - klo:12:44
Totuushan on, että kun maatalouden tuloksesta vähenetään pääoman korkovaatimus, niin jäljelle jäävä palkka ei kovin hääppöinen ole, joillakin saattaa mennä jopa negativiselle puolen.  :(

Jep... Laskeskelin että mulla menee koko verotettava tulo pelkästään oman pellon korkovaatimukseen, tulot moninkertaiset maatilojen keskiarvoon nähden. Eli en tienaa mitään vaikka paperilla näyttää hyvältä ::) Tai saan huonoa korkoa pääomalle ja sopivaa palkkaa tehdyistä työtunneista, maatalousyrittäjistä todella harva saa molempia.
100 tonnin tuloilla ei kummoista puljua pyöritetä, 2 miljoonan laskennallinen omaisuus ja saa vasta heikon pääoman tuoton :(
Ilman työtä tuokaan pääoman tuotto ei tuu, eli vielä työpalkkaa+ riskiä päälle...

Siksipä kannattaakin miettiä seuraavan kerran ku rahat polttaa taskussa, sijoittaako sen rahan maatalouteen vai jonnekin ihan muualle :)
     Kummasti opettaa kun ostat 300 k€ metsää ja laitat lainanlyhennykset suoraan maatalouden tililtä niin alkaa jäädä pääomalle korkoa, ainakin jonkun verran aivan palkan lisäksikin. Eikä tarvii valdeemia takuuajassa pitää.

Emmä kyllä metsää ostais tuollaisella summalla, metsäosakkeita jne.kyllä sopivaksi tuntuvalla hetkellä:)

Em. syystä uusin traktori täyttää näillä hetkillä kymmenen vuotta, toiseksi uusimmat rippikouluiässä :) Traktorikuume on kova, hieman nuorempaa ja sopivampaa tiettyyn käyttöön mutta euro on kova konsultti. Tosin riski eniten ajetun korjauskuluista kasvaa hetki hetkeltä, voisi olla oikea hetki vaihtaa tuoreempaan käytettyyn niillä tulevien remonttien hinnoilla... Uutta traktoria tartte edes tosissaan haaveilla.
   Ennen minä sen metsän ostan ennen kuin metsän pörssiosakkeina. Nää on taas näitä valintajuttuja mutta isot metsätilat on edullisempia ja niissä voi tapauskohtaisesti olla tosi edullisia tapauksia.  Pörssi hinnoitellaan aina julkisesti ja siellä "lottovoitot" on harvinaisempia jo ostettaessa.   Kesti tää vastaus kun pyörittiin tuolla pohjoisessa lumen seassa.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: sorjone - 01.01.14 - klo:12:46
Kyllä se vähän semmoinen juttu on, että vaarin isä jätti aikoinaan rajalta ostamatta ja sukupolvesta toiseen se tuntuu vaan askarruttavan. Jos ei talo suoranaisesti kaadu, niin kyllä siihen maan ostamiseen se raha tarttis vaan jostain repiä. Se kun on lopulta vain rahaa. Maa sitten pysyy elämässä mukana aina viimeiselle tuomiolle asti. Ikinä ei ole maakauppa vielä harmittanut, mutta se tekemätön kauppa ahdistaa vielä vuosienkin päästä.
  Tuskin ainakaan 1900-luvulla on kukaan tehnyt huonoa maakauppaa tai sitten on pitänyt olla myyjä. ;)
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: bouli - 01.01.14 - klo:12:52
     
   Ennen minä sen metsän ostan ennen kuin metsän pörssiosakkeina. Nää on taas näitä valintajuttuja mutta isot metsätilat on edullisempia ja niissä voi tapauskohtaisesti olla tosi edullisia tapauksia.  Pörssi hinnoitellaan aina julkisesti ja siellä "lottovoitot" on harvinaisempia jo ostettaessa.   Kesti tää vastaus kun pyörittiin tuolla pohjoisessa lumen seassa.
Olikko jossain näissä maisemissa?
http://www.viastar.fi/Kartat/53/Kartta_Nilihaara/    ???  ::)
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: ijasja2 - 01.01.14 - klo:12:54

   Ennen minä sen metsän ostan ennen kuin metsän pörssiosakkeina. Nää on taas näitä valintajuttuja mutta isot metsätilat on edullisempia ja niissä voi tapauskohtaisesti olla tosi edullisia tapauksia.  Pörssi hinnoitellaan aina julkisesti ja siellä "lottovoitot" on harvinaisempia jo ostettaessa.   Kesti tää vastaus kun pyörittiin tuolla pohjoisessa lumen seassa.

Onhan se noinkin, näillä hinnoilla. Näillä nurkilla ei metsä ole oikeen omistuskelpoista, myytävät kohteet hinnoiteltu vähintäänkin riittävän hinnakkaiksi. Eikä niiden tuotto muutenkaan kohdallaan, kun sellaisia minipuita rannikon läheisyydessä, kahden tukin puu on kova saavutus päätehakkuulla...
Kauempaa ts. satojen kilometrien päästä ostaminen vaatii liikaa perehtymistä tarjontaan ja vähän muutakin kuin julkista myyntitietoa, pitäisi päästä ostamaan ennen kuin tulee edes myyntiin.
Otsikko: Vs: MTT:n esimerkki
Kirjoitti: Paalinpyörittäjä - 01.01.14 - klo:12:58

   Ennen minä sen metsän ostan ennen kuin metsän pörssiosakkeina. Nää on taas näitä valintajuttuja mutta isot metsätilat on edullisempia ja niissä voi tapauskohtaisesti olla tosi edullisia tapauksia.  Pörssi hinnoitellaan aina julkisesti ja siellä "lottovoitot" on harvinaisempia jo ostettaessa.   Kesti tää vastaus kun pyörittiin tuolla pohjoisessa lumen seassa.

Onhan se noinkin, näillä hinnoilla. Näillä nurkilla ei metsä ole oikeen omistuskelpoista, myytävät kohteet hinnoiteltu vähintäänkin riittävän hinnakkaiksi. Eikä niiden tuotto muutenkaan kohdallaan, kun sellaisia minipuita rannikon läheisyydessä, kahden tukin puu on kova saavutus päätehakkuulla...
Kauempaa ts. satojen kilometrien päästä ostaminen vaatii liikaa perehtymistä tarjontaan ja vähän muutakin kuin julkista myyntitietoa, pitäisi päästä ostamaan ennen kuin tulee edes myyntiin.
Ei ainakaan täällä etelässä ole minkäänlaiseen "lottovoittoon" mahdollisuutta mettäkaupoissa  :(
Kaikki mettät arvioidaan ennen myyntiä ja muutaman tarjouksen olen tehnyt mielenkiinnosta ja yleensä kauppahinta on ollut 1,5-1,8 kertainen metsän arvoon nähden, kaikkein isoimmissa toki vähän alempi  :o