Mutta jos palaan vielä tuohon mainitsemaani kaksoiskaappisysteemiin, joku viisas vois laskea paljonko lämpöenergiaa on sitoutunut tuohon kuivaksi ajettuun satsiin, nykyvehkeillä se ajetaan kaapista suoraan ulos eikä käytetä kuivausilman esilämmitykseen. Vesiradiaattori kaappien välissä on paloturvallinen sekä kattilaa voi lämmittää millä tahansa eikä tarvitse pannua jäähdyttää välillä. Sen jälkeen kun se kuiva satsi on jäähtynyt sen ehtii laskemaan pois ja täyttämään uudestaan sillä aikaa kun se toinen kuivuu, senjälkeen sit taas muutetaan tuulen tai paremminkin imun suuntaa siihen märkään kaappiin. Tämä systeemi oli aikoinaan Suomen Puhallintehtaan valmistama, aikojen alussahan oli kaikenlaisia systeemejä, leijukuivureita yms, Muistelen myös että olikohan JF-ällä sellainen uuni joka puhalsi palokaasutkin lämpimän ilman joukkoon, taisi olla kyllä muitakin..
Viljan ominaislämpökapasiteetti on sen tärkkelyksen ja vesipitoisuuden ominaislämpöjen summa.
En viitsinyt itse selvittää ja laskea, mutta tuosta dokumentista sivulta 14 löytyy tuollainen:
http://www.energia-akatemia.fi/attachments/article/59/Maatilakuivurit.pdfEsimerkki 5. Kuivatun viljan ominaislämpökapasiteetti on c = 1,9 kJ/(kgK), viljan lämpötila kuivauksen
jälkeen on 34 ° C ja viljaa on kaikkiaan m = 22 tonnia. Kuinka paljon lämpöä vapautuu, kun erä jäähdytetään t
= 2 tunnin aikana 16 ° C lämpötilaan ja mikä on keskimääräinen jäähdytysteho P?
Vapautuva lämpö Q = m · c · Δ T = 22000 kg · 1,9 kJ/(kgK) · (34-16) K = 750 MJ = 209 kWh. Jäähdytysteho P =
Q/t = 104,5 kW = 100 kW. Siis varsin huomattava teho, joka kannattaisi hyödyntää.