Pahus sentään, meni sittenkin syysilmoitus pieleen.. Mieluummin kyntäisi yhen 5 ha lohkon jos ei täyttä talvea tipahda. Täytyy perua jotenkin tuo iloitus ja tehdä uusi. Eipä vaan ollut "peru syysilmoitus" banneria vipussa. Vai olenko niin sääkelin tyhmä.
Olis tää helpompaa jos olis ollu syyskylvökeliä niin ei tarvis leikkiä sänkien ja kevyiden muokkausten kanssa. Kivaa olis ollut jos syyskylvöt tehty, ja sais loput kaikki kyntää ja keväällä vähemmän konesulkeisia..
Mutkan kautta kuultua jne... kuten kerääjäkasvikin, olen kuullut, että talviaikaista kasvipeitteisyyttä voisi muuttaa alaspäin vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella maataloustoimistoon vielä hakuajan jälkeenkin.Tai ainakin ennen ilmoitusta tarkastuksesta. Ei kuitenkaan lisätä. Kannattaa tarkistaa maataloussihteeriltä. Ilmoitusta ei kyllä enää voi perua, mutta ehkä kuitenkin pienentää. Toisaalta, voisihan sitä keväälläkin muokata jotain. Se 18 €/ ha seuraavalle pykälälle sentään jotain korvaa ensi kevääksi jätetyistä tekemistäkin.
Itse ilmoitin 84 % kun pellot ovat niin märkiä, etten hyvin alkanutta maan rakenteen paranemista haluaisi riskeerata. Siitäkin huolimatta, että rikkojen hallinta luomussa olisi helpompaa kyntäen. Kevääksi sitten taiitaakin riittää kyntämistä...
Joo.
Joku sano et kaikki mikä peittää on eduksi??
Ja joku sanoo myös, että kyntö on ongelmien peittämistä...
Olen kyllä pitkälti sitä mieltä, että aidosti talveksi jäävä kasvipeite suojelee maata ravinteiden huuhtoutumiselta. Samoin kuin eroosiolta. Sänki kyllä pidättelee osaa ravinteista, mutta kun hajoaminen on jo hyvässä vauhdissa, niin liukoisista ravinteista osa pääsee huuhtoutumaan. Muistan erään tutkijan ihmetelleen suorakylvöbuumin alussa, ettei tutkimusta joka arvioi suorakylvön lisäävän liukoisia ravinteita maan pinnassa ja lisäävän niiden huuhtoutumista, otettu missään enää lukuun. Kynnössä huuhtoutumia oli vähemmän. Mutta. Aidosti kasvipeitteisen, eli pellon, jossa on vihreää kasvustoa talven tullen, uskoisi olevan tehokas liukoisten ravinteiden kerääjä loppuun, eli jäätymiseen asti.
Itse olisin kyntänyt jonkin verran, jotta olisi päässyt vähän helpommalla keväällä. Siis piilotellut ongelmia ja yrittänyt päästä vähän helpommalla. Nyt kuitenkin maa näyttää sen verran märältä erityisesti kyntökerroksen alareunalla, että luultavasti jätän kaikki muokkaukset keväälle. Nyt sitten tulee tilaisuus kokeilla, miten aito talviaikainen kasvipeitteisyys toimii luomussa ja mitä eri muokkauskeinot vaikuttavat keväällä. Maalaji HeS. Osa alasta kynnetään keväällä, koska viime kesänä oli aika paljon valvattia, johon kuulemma kevätkyntö tehoaa. Multamaat oli muutenkin tarkoitus kyntää vasta keväällä. Osalla HeSseistä voisi kokeilla kultivaattoria, jos vaikka saisi työt tehtyä nopeammin. Kultivointi kapeilla terillä 10-15 cm, muokkaus pian perään ja kylvö heti härkäpavulle...
Meilläkin kaikki sanovat, että "parempi porsaan tonkima syksyllä, kuin hyvä kyntö keväällä"... Mutta voisiko kuitenkin olla "parempi keväällä jotenkin kuivahkolla kelillä ronkittu, kuin syksyllä märällä pilalle tintattu?"