En muista merkkii mutta olen nähnyt tapauksen jossa bioloogisella on rehusato pilattu . Sama päinvastoin , hyvää rehua myös bioloogisella .

tommosen tuloksen mulle arpoivat:

Rehulaji:
01 Nurmisäilörehu
Sato:Kevät
AnalyysiTulos
Yksikkö Säilönnällinen laatu pH 4,62
NH3-N 26 g/kg N
Maitohappo 8 g/kg ka
VFA 0 g/kg ka
Liukoinen typpi 235 g/kg N
Sokeri 72 g/kg ka
pH tavoite 5,06
Koostumus
Kuiva-aine 486 g/kg
Raakavalkuainen 199 g/kg ka
NDF 502 g/kg ka
D-arvo 738 g/kg ka
Arvio näytteestä
Arvosana
Tulkinta 24
Tulkinta 28
Rehuarvot
ME 11,8 MJ/kg ka
OIV 93 g/kg ka
PVT 62 g/kg ka
Syönti-indeksi
120
ME-indeksi
129

 

Hyvin samanlaista rehua tuli itellekkin laadullisessa mielessä ja samalla säilöntä aineella. Tosin itellä on vanhempana tehty. Rehu tuoksuu ja näyttää hyvälle. Mutta lämpenee pirulainen rintuuksessa. Appeeseen kun lisää 2+ niin ei mitään ongelmia lämpenemisen suhteen pöydällä tai rehuvarastossa. Kuitenkin viimeinen vuosi bakteerilla:)

Komeaa on tuo Mikko9b:n rehu emolehmille  Vai saatko sen sonneille  Jos meillä sokeri nousee yli 50 g:n ja D-arvo on yli 65 niin jokainen elukka työntää ulos pelkkää ripulia. Ylionnistuminen emosektorilla ei ole kovin mielekästä 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 30.09.11 - klo:08:02

Komeaa on tuo Mikko9b:n rehu emolehmille  Vai saatko sen sonneille  Jos meillä sokeri nousee yli 50 g:n ja D-arvo on yli 65 niin jokainen elukka työntää ulos pelkkää ripulia. Ylionnistuminen emosektorilla ei ole kovin mielekästä 

teurashiehoillehan tuo olis tarkoitus tarjoilla kivennäisen ja ohra-lisän kera...

Lainaus käyttäjältä: Mickey - 30.09.11 - klo:08:15

Hyvin samanlaista rehua tuli itellekkin laadullisessa mielessä ja samalla säilöntä aineella. Tosin itellä on vanhempana tehty. Rehu tuoksuu ja näyttää hyvälle. Mutta lämpenee pirulainen rintuuksessa. Appeeseen kun lisää 2+ niin ei mitään ongelmia lämpenemisen suhteen pöydällä tai rehuvarastossa. Kuitenkin viimeinen vuosi bakteerilla:)

5-6 viikkoa pitäis olla sulkemisesta avaamiseen, silloin ei enää tule lämpenemistä. Tää siis mun kokemuksilla.

Jos siilorehu muuttuu paskaksi ilman käymistään lehmän sisuksissa niin... Mittauttakaa huviksenne vaikkapa rehun tuhkapitoisuus  Siitä näkee paljonko maata rehuun on onnistuttu sekoittamaan.


mistä olet saabut päähäsi että tuhkapitoisuus kertoisi maan sekoittumisesta rehuun? Minä taas olen saanut sellaista tietoa että tuhka kertoo nimenomaan kivennäismäärästä, mitä isompi tuhkaluku sitä isompia määriä kivennäisiä; mikä tarkoittaa siis makrokivennäisiä eli kalsiumia, Kaliumia, Magnesiumia ja Natriumia. Se voi olla siis joko hyvä asia mikäli Kalium on rajoissa. Mielestäni tuhkapitoisuutta ei edes analysoida nautojen rehuista niin kovasti kun se ei ole niin tähteellinen asia, kun kivennäisten määritystä varten kannattaa nautojen rehuille teettää mielummin kivennäisanalyysi niin tietää kivennäisten suhteet mikä on tärkeämpi kuin niiden määrät.


Maan ja muun epäpuhtauksien sekoittumista tulee seurata korjuuhektelä ja jälestäpäin  se voi selvitä että rehu lämpenee ja pilaantuu herkemmin ja käymisessä on ollut ongelmia. Maidon analyyseissa se näkyy voihappoitiöiden nousuna.

Suunnilleen 2.5 kk oli suljettuna. Nyt yritin tänä vuonna kiinnittää vielä suurempaa huomiota tiivistämiseen ja painotukseen. Viittaan tässä nyt edellisen vuoden keskusteluun. Tai ei se nyt yritykseksi jäänyt vaan tiivistin paljon huolellisemmin.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 30.09.11 - klo:08:02

Jos siilorehu muuttuu paskaksi ilman käymistään lehmän sisuksissa niin... Mittauttakaa huviksenne vaikkapa rehun tuhkapitoisuus  Siitä näkee paljonko maata rehuun on onnistuttu sekoittamaan.


mistä olet saabut päähäsi että tuhkapitoisuus kertoisi maan sekoittumisesta rehuun? Minä taas olen saanut sellaista tietoa että tuhka kertoo nimenomaan kivennäismäärästä, mitä isompi tuhkaluku sitä isompia määriä kivennäisiä; mikä tarkoittaa siis makrokivennäisiä eli kalsiumia, Kaliumia, Magnesiumia ja Natriumia. Se voi olla siis joko hyvä asia mikäli Kalium on rajoissa. Mielestäni tuhkapitoisuutta ei edes analysoida nautojen rehuista niin kovasti kun se ei ole niin tähteellinen asia, kun kivennäisten määritystä varten kannattaa nautojen rehuille teettää mielummin kivennäisanalyysi niin tietää kivennäisten suhteet mikä on tärkeämpi kuin niiden määrät.


Maan ja muun epäpuhtauksien sekoittumista tulee seurata korjuuhektelä ja jälestäpäin  se voi selvitä että rehu lämpenee ja pilaantuu herkemmin ja käymisessä on ollut ongelmia. Maidon analyyseissa se näkyy voihappoitiöiden nousuna.

  Olet kyllä oikeassa. Mutta määritä tuhkapitoisuus joskus huviksesi likaantuneesta kohdasta ja sitten puhtaasta. Yllätyt siitä miten tuhkaprosentti nousee. Tuolla menetelmällä nimittäin etsitään syitä pilaantumisille tilanteissa joissa isäntä väittää että yhtään kuraa ei ole siiloon mennyt ja säilöntäainevalmistaja väittää pilaantumisen syyksi likaantumisen. Eli jos jonkulla siilo mätänee niin tämä on ihan hausk testi.. Verrokkiaineisto täytyy tietysti olla puhtaasta kohdasta.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 29.09.11 - klo:19:43

En muista merkkii mutta olen nähnyt tapauksen jossa bioloogisella on rehusato pilattu . Sama päinvastoin , hyvää rehua myös bioloogisella .

olisiko kuitenkin ollu niin että rehu oli pilattu muualla tai muuten ja biologinen ei pystynyt korjaamaan tilannetta. Se käsitys ainakin mulla on että happo antaa enemmän anteeksi muita kämmejä.

Yhden alkavan lämpenemistapauksen toki tiedän itsekkin missä isäntä väittää että kaikki muu olisi oikein tehty että syy löytyis aineista. Tiedä sitten. Prosessin ainakin pysäytti tulleet talvipakkaset 

Minen ymmärrä miten rehuun saa voihappoitiöitä Multaako sinne pitää laittaa vai mistä johtuu, mutta meillä ei ole koskaan ollut vaikka paalattiin welgerin rp 12:lla sellaisia höttöpaaleja ettei paremmasta väliä. Ei ollut aina niin hyvin säilyneitäkään, mutta koskaan ei ollut ongelmia itiöiden kanssa Eikä käytetty säilöntäainetta...