koneena on nyt 6350ht pikkasen viritettynä semmonen 115-120 hepoa mites on luuletteko liikkuvan vai pääseekö itku?
jontikan paalain tuolla kulkee kivasti ennen viritystä tuppasi hyytymään.
Jos paalaimen kanssa menee traktori vaihtoon aikas kallis paukku....

Aikoinaan yritin 110-90 Fiatilla josta oli syöttöjä lisätty paalata Agronicilla. Tasaisella ja lievässä vastamäessä ei mitään ongelmia, mutta kun vastamäki kasvoi vähänkään isommaksi homma meni mateluksi. Nyt käytössä 150 heppanen NH ja sekin tuntee vastamäen mutta homma kuitenkin pelittää. Muuttuvakammioinen paalain tai pohjanmaan lakeudet toimivat 110 -120 heppasella, varsinkin jos puhutaan vanhoista tehoista eikä tämän päivän poneista.

Tuota yhdistelmää piti opetella ajamaan siten ettei kääriminen ole loppuvaiheessa ja paali tulossa täyteen yhtäaikaa kun vallussa on vain 90hv . Vauhti putosi joskus 5 km/h ja allekin kiperissä tilanteissa ,joskus oli ihan viisainta painaa kytkin pohjaan ja odottaa että käärin teki työnsä valmiiksi.Ja se "joskus" tapahtui monta kertaa päivässä  .

Mutta Sinulla oli traktori oikeasti töissä. Paljonko tähän "hidasteluun" meni aikaa päivässä ja paljonko maksaisi traktori, jossa näin ei tarvitsisi tehdä? Aika hyvän korvauksen saatoit kuitenkin saada tuolle osaamiselle ja viitsimiselle?

Petri

Se on vaan niin että iso kone tekee pienen hommat mut ei toisinpäin

Liikaa on rahaa poltettu siihen ku turhan pienillä koneilla koitettiin värkätä
remonttiahan siinä tuli...

taitaa toi muuttuvakammioinen krone olla kevyemmästä päästä pyörittää ja itte oon koittanu hinata sitä 100 hepalla. Useiten voima riittää pyöritykseen mutta koneen liikuttelu vie tehot täysin kun painoa kertyy paaleineen kuitenkin se 7 tonnia. Toi käärinnän lopetus muuten vie yllättävästi voimaa kun varsia jarrutetaan ja muovinkatkaisijat nousee ja laskee. Muuten ei ole oikein eroa pyöriikö varret vai onko paikalla.

Jos pyörittelee alitehoisella raktorilla pitää olla tarkkana että  pyörittää akselia tarpeeksi lujaa. Itsellä on ainakin sellainen käsitys että lukuisien ristikkoremonttien osasyynä on liian hidas kierrosluku akselissa.