Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: jylperö - 10.10.11 - klo:19:46
-
Mieltäni on kaivertanut jo pidemmän aikaa epätietoisuus siitä että paljonko käärivät paalaimet tarvitsevat vetokoneelta tehoja toimiakseen kohtuudella ei tarvitse päästä 50km/h pellolla 8-10 varmaan riittää eihän sitä kovemmassa vauhdissa pysy paikat hampaissa
Kiitos ja kumarrus näin etukäteen..
-
pellolla 8-10 varmaan riittää eihän sitä kovemmassa vauhdissa pysy paikat hampaissa
Kiitos ja kumarrus näin etukäteen..
Eikö peltoja ole äestetty vai onko hammaslääkärin ammattitaidossa vikaa?
-
Se niin riippuu vedettävästä koneesta ja sen toimintaperiaatteesta. Esim. hydrauliikan paineistukset kiinteäkammiollisella koneella paalin ollessa täysi, pellon ollessa sopivasti pehmeä ja mäkinen, nuukahtaa isompikin traktori helposti. Mutta olen pärjännyt 120 hv kuutoskoneella tasamaalla ja toisaalta tänä syksynä mäkisemmässä maastossa pellon ollessa sopivan upottava, on 175 hv tapilta mitattu vetokone pudottanut nopeutta aika lailla minimiin tietyissä tilanteissa.
-
Mulla on 200hv tapilta oleva kone paalaimen edessä ja kyl seki mäkisissä pelloissa aika kesy on
Mutta edellistä kompaten ni riippuu niin monesta asiasta
255 claasi aikoinaan sammutti 110hv koneen jos vähä enemmän paineita kiersi ;D
-
Mieltäni on kaivertanut jo pidemmän aikaa epätietoisuus siitä että paljonko käärivät paalaimet tarvitsevat vetokoneelta tehoja toimiakseen kohtuudella ei tarvitse päästä 50km/h pellolla 8-10 varmaan riittää eihän sitä kovemmassa vauhdissa pysy paikat hampaissa
Kiitos ja kumarrus näin etukäteen..
n 14? valtra jos pieniä lohkoja ojissa....
-
viconin 135 yhistelmä ja eessä oli ensin 6255 massikka,joka hyyty ku paali alako täyttyyn.nykyään case mxm120 160hp tapilta ei tiiä mittää oli märkää tai kuivaa. eko voimanotolla pyörittelen noin 600rpm
-
100 hv mielestäni minimi hyvissä olosuhteissa jos nopeutta noin 7- 8km/h 9 menee jos karhoissa on vähän tavaraa ja pelto ei painu .Multamaalla tarvitaan ennemmän kyllä enemmän voimaa Tuohon 100 hv pitää löytyä myös vääntöä ,elikkä vanhempimallinen pienilitrainen kierroskone hyytyy kyllä helposti . Suosittelisin kuitenkin 120 hv ja ylöspäin konetta niin jää hiukan enemmän pelivaraa huonommissa olosuhteissa .Hydrauliikan tehontarve on ratkaisevassa osassa jos tuottoa voi säätää (kuten yleisemmin uudemmissa koneissa )niin voimaa jää enemmän ulosotolle.
-
455 claassi ja n.250hp. Paineet täysillä, ei ole vielä pahasti ahdistanut missään :D
-
Kiinteäkammioisella saa loppuvaiheessa hyytymään kyllä suurenkin koneen. Muuttuvakammioinen menee pienemmälläkin koneella. Karhosta riippuen, silppuaminen vie suurimman osan tehosta. 120hp vedän ihan sujuvasti muuttuvakammioista Kronen kombia. Terät tosin pitää olla terävät, muuten vauhti kärsii.
-
Se niin riippuu vedettävästä koneesta ja sen toimintaperiaatteesta. Esim. hydrauliikan paineistukset kiinteäkammiollisella koneella paalin ollessa täysi, pellon ollessa sopivasti pehmeä ja mäkinen, nuukahtaa isompikin traktori helposti. Mutta olen pärjännyt 120 hv kuutoskoneella tasamaalla ja toisaalta tänä syksynä mäkisemmässä maastossa pellon ollessa sopivan upottava, on 175 hv tapilta mitattu vetokone pudottanut nopeutta aika lailla minimiin tietyissä tilanteissa.
Niin ja myös tuo edellinen eko tapilla 1700 rpm koneella ja 600 tapilla....
-
koneena on nyt 6350ht pikkasen viritettynä semmonen 115-120 hepoa mites on luuletteko liikkuvan vai pääseekö itku?
jontikan paalain tuolla kulkee kivasti ennen viritystä tuppasi hyytymään.
Jos paalaimen kanssa menee traktori vaihtoon aikas kallis paukku....
-
koneena on nyt 6350ht pikkasen viritettynä semmonen 115-120 hepoa mites on luuletteko liikkuvan vai pääseekö itku?
jontikan paalain tuolla kulkee kivasti ennen viritystä tuppasi hyytymään.
Jos paalaimen kanssa menee traktori vaihtoon aikas kallis paukku....
http://www.youtube.com/watch?v=CAomuEQA7eA
-
Claas 255 uniwrap paineet täysillä ja 170hv akselilla. Menee mäkisessäkin maastossa vaivatta. Myös 1000voa:lla reilun 3m karhetta menee hyvin.
-
koneena on nyt 6350ht pikkasen viritettynä semmonen 115-120 hepoa mites on luuletteko liikkuvan vai pääseekö itku?
jontikan paalain tuolla kulkee kivasti ennen viritystä tuppasi hyytymään.
Jos paalaimen kanssa menee traktori vaihtoon aikas kallis paukku....
kyllä minä ainakin suosittelen muuttuvakammioista kun kone on ton verran pieni, edellinen vicon 2235 ahdisti tosissaa tuota vanhaa 6900 deereä. Nykyinen kuhn vbp ei ahdista yhtään vaikka paalit on tiukempia.
-
koneena on nyt 6350ht pikkasen viritettynä semmonen 115-120 hepoa mites on luuletteko liikkuvan vai pääseekö itku?
jontikan paalain tuolla kulkee kivasti ennen viritystä tuppasi hyytymään.
Jos paalaimen kanssa menee traktori vaihtoon aikas kallis paukku....
Tuossa mallissa ei kai voi säätää hydrauliikan tuottoa vaan se painaa maksimia koko ajan putkeen. Itse vedin aikoinaan 900 valtralla claas 250 ja elhon käärintä ja yhdistelmässä oli virtauksen säätöventtiili kun 900 vallun tuotto on kai noin 50l min ja sen 6350 ht lienee 80-90 .Ja ainakin elhossa tuo määrä vie järkyttävästi voimaa kun käärimen tarve lienee noin 30 l
Tuota yhdistelmää piti opetella ajamaan siten ettei kääriminen ole loppuvaiheessa ja paali tulossa täyteen yhtäaikaa kun vallussa on vain 90hv . Vauhti putosi joskus 5 km/h ja allekin kiperissä tilanteissa ,joskus oli ihan viisainta painaa kytkin pohjaan ja odottaa että käärin teki työnsä valmiiksi.Ja se "joskus" tapahtui monta kertaa päivässä .Voimaa veivät elhossa eniten muovileikkurit ja paalin kippaus kun öljy ajetaan kuristusnipan läpi liikkeiden nopeuden hallitsemiseksi ja hidastamiseksi .. En tiedä miten muut käärijät käyttäytyvät joten niistä en virka mitään.
-
koneena on nyt 6350ht pikkasen viritettynä semmonen 115-120 hepoa mites on luuletteko liikkuvan vai pääseekö itku?
jontikan paalain tuolla kulkee kivasti ennen viritystä tuppasi hyytymään.
Jos paalaimen kanssa menee traktori vaihtoon aikas kallis paukku....
Aikoinaan yritin 110-90 Fiatilla josta oli syöttöjä lisätty paalata Agronicilla. Tasaisella ja lievässä vastamäessä ei mitään ongelmia, mutta kun vastamäki kasvoi vähänkään isommaksi homma meni mateluksi. Nyt käytössä 150 heppanen NH ja sekin tuntee vastamäen mutta homma kuitenkin pelittää. Muuttuvakammioinen paalain tai pohjanmaan lakeudet toimivat 110 -120 heppasella, varsinkin jos puhutaan vanhoista tehoista eikä tämän päivän poneista.
-
Tuota yhdistelmää piti opetella ajamaan siten ettei kääriminen ole loppuvaiheessa ja paali tulossa täyteen yhtäaikaa kun vallussa on vain 90hv . Vauhti putosi joskus 5 km/h ja allekin kiperissä tilanteissa ,joskus oli ihan viisainta painaa kytkin pohjaan ja odottaa että käärin teki työnsä valmiiksi.Ja se "joskus" tapahtui monta kertaa päivässä .
Mutta Sinulla oli traktori oikeasti töissä. Paljonko tähän "hidasteluun" meni aikaa päivässä ja paljonko maksaisi traktori, jossa näin ei tarvitsisi tehdä? Aika hyvän korvauksen saatoit kuitenkin saada tuolle osaamiselle ja viitsimiselle?
Petri
-
Se on vaan niin että iso kone tekee pienen hommat mut ei toisinpäin
Liikaa on rahaa poltettu siihen ku turhan pienillä koneilla koitettiin värkätä
remonttiahan siinä tuli...
-
taitaa toi muuttuvakammioinen krone olla kevyemmästä päästä pyörittää ja itte oon koittanu hinata sitä 100 hepalla. Useiten voima riittää pyöritykseen mutta koneen liikuttelu vie tehot täysin kun painoa kertyy paaleineen kuitenkin se 7 tonnia. Toi käärinnän lopetus muuten vie yllättävästi voimaa kun varsia jarrutetaan ja muovinkatkaisijat nousee ja laskee. Muuten ei ole oikein eroa pyöriikö varret vai onko paikalla.
Jos pyörittelee alitehoisella raktorilla pitää olla tarkkana että pyörittää akselia tarpeeksi lujaa. Itsellä on ainakin sellainen käsitys että lukuisien ristikkoremonttien osasyynä on liian hidas kierrosluku akselissa.