Vaikuttais siltä, että ruiskamppania ei ota niin sanotusti tulta

Silti ihmettelen syvää negatiivisuutta ruista kohtaan
.....

Ei minusta siinä ole negatiivisuutta, että vuodesta 1993 ei ole ollut välivuotta rukiista. Vain parina syksynä on ollut sakoluku alle 120: Silloin kun on ollut laitettuna jotakin viljelyvarmaa lajiketta, Anna, Riihi, Elvi, on onnistunut poikkeuksetta  kohtuullisesti, normaalia parempi sato on toisaalta merkinnyt kuutiokaupalla pahnaa, kiiltäviä puimurin remmejä ja kyrvän otsaan kasvattavaa syyskyntökautta. Ja 80 pintaan asettuvaa sakolukua.

Sitten se hybridi. Jos hybridi onnistuu 6 tonnin edestä , onnistuu leipäsyysvehnäkin lähelle samaa tasoa. Jossei sitten ole toissavuonna ollut lakoruista. Silloin se vehnä onkin ruisvehnää. Parhaat maat se vaatii se hybriidi. Kevätruis on niin helppo ja vaatimaton, kesällä 4 kertaa 3 litraa Moddusta, ja lokakuulla puidaan sitten 2.5 metrisestä heinästä 1500 kg katajanneulasta muistuttavaa myttyä.

Ruis on hyvä välikasvi, maat mureutuvat ja kuivuus ei todellakaan ole kovin iso kiusa. Jos ei yritä mitään, ruis palkitsee. Niin kuin luomussa. Ponnistelu on rukiilla riskisijoitus, päin vastoin kuin esim. kevätvehnässä. Mikään ei ole helpompaa viljelyä kuin vähillä panoksilla himmailu esim. Anna-rukiin kanssa. Ja tulee sitä ruistakin vähän.

-SS-

Saavat Fazerilla todellakin ihmetellä, miksi joillakin tulee uskomattomia satoja ja joillakin toisilla epäonnistuu. Juuri siksi ihmettelevät, koska eivät tiedä.

Mistä näitä pölhöjä oikein sikiää ?

-SS-

Luonto karsiii elinkelvottomat ...
Tavalla tai toisella.

Miten sitten kriisi- ja sota-aikoina itsemurhat käytännössä vähenivät olemattomiin ? Sama on havaittu jo pitkän aikaa, eri puolilla maailmaa, eri kriiseissä, että tiukan paikan tullen ei itsemurhia tai muita psyykkisiä kriisejä esiinnykään samassa määrin kuin ns. elintasoyhteiskunnassa ? Että on niinkö muuta puuhaa kuin romanttisen rakkauden perään sekoilu, esmes.

Olisiko teevee, huonot elämäntavat, arvotyhjiö ja lasten perään katsomisen taito enemmänkin kehityksen puutteessa, eikä näiden kuntoonsaattaminen taida tarvita arjalaista geeniperimää, vaan vähän ryhdistäytymistä.

-SS-

Älkää nyt vääntäkö tätä asiaa.Minä tulen asiakkaitteni kanssa erittäin hyvin toimeen ja he ymmärtänevät sen että tässä hommassa vain on konkurssi kolmeen vuoteen jos työpalkkaa ei jää

Minusta myös työpalkalle pitää jotain laskea, aina ei leipäviljan vijelyyn erikoistunut, mahdollisesti osa-aikainen, kerkiä lajittelemaan, peittaamaan tai jättämään käsin tarkastettua ja lajikepuhdistettua ihannelohkoa seuraavan vuoden siemeneksi. Eli siemenen viljelijä ja kunnostaja on todellakin palkkansa ansainnut.

Siihen vähän epäilevästi olen suhtautunut, että sertifioidussa siemenessä sillä siemenviljelijän pellolla olisi muka erilaiset sääolosuhteetkin oman siemenen kerääjään verrattuna, että sertifioidun siemenen pakkaajan lajittelijat ja peittauslaitteet olisivat jotenkin ylivertaisen patentoitua tekniikkaa omatarvelaitteisiin verrattuna, tai siemen peräti saisi jonkin vilja-arjalaisen geeniterveisen pelkästään siitä sertifiointimerkinnnästä, että se tavan viljelijän pellolla se siemen muka "taantuu" nopeammin yhdessä sukupolvessa, päinvastoin kuin siemenviljelijän pellolla, jatkettuna samasta sukupolvesta ?

-SS-

Sertifioitu siemen tuottaa isoimman sadon, niin oli MT:ssa ennen pääsiäistä. ISO-Vilja™ - kokeissa oli vertailuna oma siemen ilman ruiskutuksia, oma siemen peitattuna, oma siemen + T1 ruiskutukset, ja sitten verrokkina sertisiemen kaikilla käsittelyillä ja Moddus - korrensääteellä. Tuo viimeinen oli merkittävästi suurempi sadoltaan.

Minusta vertailussa oli jotakin todella pahasti pielessä, katsoinkin samanlaista vertailua 2010-vuodelta, siellä olikin viisi vertailupistettä:

1. oma siemen, 2. omasiemen + peitt, 3. oma siemen + peitt+ T1, 4. oma siemen+peitt+T1+T2+Moddus, 5. sertisiemen + peitt+T1+T2+Moddus, kahden viimeisen välille jää satoeroa vain 171 kiloa ! 1. ja 5. pisteen välillä satoeroa onkin jo 992 kg,  3. ja 5. pisteen välillä 640 kg. Ehkäpä tuo Modduksen/T2-ruiskutuksen vaikutuksen peittäminen uusimmissa raporteissa onkin helppo tapa tilasto-analfabeeteille näyttää jotakin muuta kuin oikea vaikutus, näin sertifioitu siemen yksistään  saa taianomaisen satovaikutuksen markkinointipuheissa, vaikka viljelymenetelmillä erot olisivat kertaluokkaa suuremmat .

-SS-

http://www.verkkolaskut.fi

Laskun luonti maksaa 50 senttiä tai jotain sinnepäin. Mukana on ihan käypänen asiakasrekisteri ja tuoterekisteri. Voi lähettää verkkolaskuja, sähköpostilaskuja ja paperilaskuja (lisämaksu noin 70 c). Samalla tulee mahdollisuus vastaanottaa verkkolaskuja.

Käyttäjätunnus on itse rekisteröinnin yhteydessä annettu sähköpostiosoite ja salasanan voi valita itse. Toimii suoraan verkossa. Tekee viivakoodilliset paperilaskut. Ainoa huono puoli on että pitää välittömästi muistaa luoda se lasku keskeneräisenä lähettämättä, koska jos kesken laskun teon peruuttaa sivulta, häviää laskun lomaketieto.

Toinen huono puoli on se puolen euron perusmaksu per luotu lasku. Postitus ei juuri eroa siitä, jos joutuisi ostamaan kuoren ja postimaksun.

-SS-

Eli eturivin viljelijä haluaisi urakoinnilleen minimihinnat mutta vuokrilleen maksimihinnat, jonkun viraston määräämänä ?

-SS-

Avo-ojitus auttaa rukiinviljelyssä, vaikka muuta luulisi. Oikein vaakasuorat pellot nimittäin tarvitsevat muotoilua ja vesiuria siltikin, vaikka olisi salaojassa. Kuperat 16-20 m sarat on itse asiassa melko helppo ajaa leveälläkin koneella aina kahden saran ryhmissä.

Ojanreunan kyntöä on kyllä paljon, nelisiipisellä helpompaa kuin kolmisiipisellä.

Itse kysymykseen, tarjoa ihmeessä, et välttämättä ikäsi aikana toista yhtä hyvää mahdollisuutta saa, jos on lähellä. Onko kovinkin lähellä Salon kaupunkia. Siinä nähtävästi on ainakin yksi vapautuva avo-ojalohko.

-SS-

Jos nyt käy niin, että syysvilja selviää, kauanko peitattu sertisiemen säilyy suursäkissä itävänä ? Jos niin ettei itävyys säily niin meikäläinen varmaan voisi yhdestä suursäkistä Demonstrantia luopua. Mutta vain siis jos ei tarvii rikkoa syysviljaa.

-SS-

Onhan niitä mennyt pakkohuutokaupoille sellaisiakin tiloja, jotka ovat alkaessaan täyttäneet kriteerit.

Eivät tuet varmaankaan epäonnistumista estä, todennäköisyys tietenkin lienee pienempi. Eihän tukia takaisinperitä, vaikka kannattavuus romahtaisi ? Ainakin ennen on saanut esimerkiksi vakauttamislainoja, jos on kääntynyt huonoksi rahantulo. Vai ?

-SS-

No mitä siitä sitten jos ei saa sertisiementä, eikö voisi vaikka jatkaa luomusopimusta, siellähän on sitä siemenpankkia jo valmiksi pellossa.

-SS-

Kylmällä ilmalla kuivauksen vaikeutta ja riskejä pelätään. Automatiikalla saadaan kaikki kuivausteho irti ilmasta sellaisenaan, ja maalaisjärki auttaa muuten, ettei laiteta mitään yli 22% märkää sinne siiloon. Onpa jossakin niitä viljelijöitä, jotka muutenkin jättävät peltoon yli 18% kosteat vai miten se nyt oli.

Elokuussa puitavat on hyvä kuivata , syyskuun puolella on ilmat paljon kosteampia ja päivä lyhyempi.

-SS-

Toi on yksilökysymys. Kun itellä on 4 x 5000 ja 1 x 7000 niin kaks lähtee lämmittimettä  -15 ihan mukavasti, tuo nykyinen lumikone  -5 .. -10 asteessa ja kaksi ei lähe nollassakaan ilman hehkutusta ja pakkosyöttöä. Käyttötunnit ovat keskimäärin 7000 mutta on 15000 tuntiakin ajettu moottoriremontteineen.

-SS-

Kannullinen löpöö tankkiin. Pakkosyättö päälle ja starttausta. Sitte alkaa lupaamaan saattaa sammahtaa. Käy napista laittamas toisen kerran napin sisään sitten jo lähtee.

ja kovaa ajoa taas.

Fortissa siis.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.02.12 - klo:21:20

Kyllä tämä menee rakennemuutoksen kanssa yksiin.

1. Miksi oli pakko ottaa jo viljelijänä olleelta vuokramieheltä "pellot pois" ?
-SS-

"vuokramieheltä pellot pois.."  voi helvetti sentään mua sitten tympii tämä monien aktiiviviljelijöiden asenne maansa pois vuokranneisiin. Ihan niinkuin vuokralaiselle muodostuisi ikiaikainen nautintaoikeus ja kylän miehille päätäntä valta siitä mitä omaisuudellaan saa tehdä.
.......

Mutta esimerkiksi tilatukiuudistuksen ajatus on juuri tämä, nautintaoikeus pyritään pysyväistämään, sille joka kullakin hetkellä kuuluu maanviljelysrälssiin.

-SS-