Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Perätalonen - 02.09.16 - klo:00:41
-
Kertokaapaa eri traktorienne ohjattavuudesta. Mulla vertilussa JD6410 vm 2001. Kevyt ja tarkka kuin autossa.
Valtra n141 ht vm2011 ohjaus on kankeampi ja sellainen klappialue, että maantiellä pitää ikäänkunin navigoida. Ensin vähän toiseen reunaan ja sitten taas toiseen reunaan. Hankalaa ja varsinkin kuormalla heittelevää.
Pomppimisessa taas ero toisinpäin. JD pomppii siinä neljänkympin nopeudessa tavattoman paljon. Valtra pomppiii suhteelisen vähän ja voi huoletta ajaa viittäkymppiä.
Onkos tuo Valtran vika korjattavissa vai onko ominaisuus?. Onkos joku onnistunut vaihtamaan Valtraan parempilaatuisen orbitrolin? Nivelet eivät tunnu väljiltä, mikä on selvääkin 1350t ajetulta koneelta, jossa ei ole kuormaajaa eikä etupainoja.
-
Niveliä olisin itsekkin alkanut syyttämään, mutta jos kunnossa niin, sit vika voi olla myös aurauskulmissa. Orbitrolventtiili itsellä meni rikki ja vaihdettiin uusi, ohjauksesta tuli aika paska, jäykempi kuin ennen ja aina jotenkin nykäsee käännön alussa. Keikkuminen on renkaista kiinni ja akselivälistä. Kuormaimen jousitus tasaa paljon menoa jos ei keula jousitusta ole.
-
Aurauskulmat varmaan vaikuttavat oleellisesti navigointitarpeeseen. Koeaja jotain toista Valmettia, niin todennäköisesti selviää millainen sen kuuluisi olla.
Miten orbitroliventtiili voi mennä rikki, paitsi, että keskitysjousi katkeaa. Prioriteettiventtiilit sensijaan hajoilevat alvariinsa. Olisikhan kuitenkin käynyt niin, että vaihdettiin ehjä orbitroli ja sökö prioriteettiventtiili jäi kummittelemaan koneeseen, tuo nykäys kun kuullostaa kovin prioriteettiventtiilin ongelmalta.
Jos välttämättä haluatte purkaa orbitrolin katsokaa you tubesta mallia. Ainakin vanhemmat danfossit voi koota kahdellakin eri tavalla väärin
-
Kertokaapaa eri traktorienne ohjattavuudesta. Mulla vertilussa JD6410 vm 2001. Kevyt ja tarkka kuin autossa.
Valtra n141 ht vm2011 ohjaus on kankeampi ja sellainen klappialue, että maantiellä pitää ikäänkunin navigoida. Ensin vähän toiseen reunaan ja sitten taas toiseen reunaan. Hankalaa ja varsinkin kuormalla heittelevää.
Pomppimisessa taas ero toisinpäin. JD pomppii siinä neljänkympin nopeudessa tavattoman paljon. Valtra pomppiii suhteelisen vähän ja voi huoletta ajaa viittäkymppiä.
Onkos tuo Valtran vika korjattavissa vai onko ominaisuus?. Onkos joku onnistunut vaihtamaan Valtraan parempilaatuisen orbitrolin? Nivelet eivät tunnu väljiltä, mikä on selvääkin 1350t ajetulta koneelta, jossa ei ole kuormaajaa eikä etupainoja.
Jontikassa ei oo jousitusta keulassa? Meni kuin juna, oma vastaava jousituksella ja etukuormaajalla. Tuohon ohjaukseen, aurauskulmissa se vika täytyy olla. Taas samainen jontikka meni uutena kuin juna, raidetangon vaihdon jälkeen meinas vaeltaa. Aurauskulmat kohdalleen ja taas tuli hyvä. Mitä Valtroilla ajanut, hyvin ovat pitäneet kurssin tiellä. Tuo oma vanhempikin ihan ok. mutta muute ihan peestä tienpäällä :)
-
Mikään länsitraktori ei kai ole ollut huonompi ajettava mitä olivat ne Vallut joissa oli se pystyakseli siinä sylinterin ja raidetankojen välissä, tiedän kaksi tapausta kun se oli pudonnut paikoiltaan ja masiina ohjauskyvyttömäksi,
Tietystihän kuskin olisi pitänyt pitää huolta lukituksesta mutta eihän sitä aina.. ja ne poorit kun väljistyivät alkoi mahtava lepatus etupäässä tietyillä nopeuksilla..
-
Mikään länsitraktori ei kai ole ollut huonompi ajettava mitä olivat ne Vallut joissa oli se pystyakseli siinä sylinterin ja raidetankojen välissä, tiedän kaksi tapausta kun se oli pudonnut paikoiltaan ja masiina ohjauskyvyttömäksi,
Tietystihän kuskin olisi pitänyt pitää huolta lukituksesta mutta eihän sitä aina.. ja ne poorit kun väljistyivät alkoi mahtava lepatus etupäässä tietyillä nopeuksilla..
Massikan tehostimella oleva 100-sarjalainen on myös kiva kun ne kaikki välykset ja pikku nivelet ja pystyakselikin ovat väljiä... tiellä arvotaan seuraava hyökkäyssuunta 5 sekunnin välein.
Voihan sen kartiotapin yrittää kiristää yhdeksi puuksi mutta sitten ei ole enää tehostusta...
-
Mikään länsitraktori ei kai ole ollut huonompi ajettava mitä olivat ne Vallut joissa oli se pystyakseli siinä sylinterin ja raidetankojen välissä, tiedän kaksi tapausta kun se oli pudonnut paikoiltaan ja masiina ohjauskyvyttömäksi,
Tietystihän kuskin olisi pitänyt pitää huolta lukituksesta mutta eihän sitä aina.. ja ne poorit kun väljistyivät alkoi mahtava lepatus etupäässä tietyillä nopeuksilla..
Massikan tehostimella oleva 100-sarjalainen on myös kiva kun ne kaikki välykset ja pikku nivelet ja pystyakselikin ovat väljiä... tiellä arvotaan seuraava hyökkäyssuunta 5 sekunnin välein.
Naapurilla oli 165:ssa yli puoli kierrosta klappia ohjauksessa, ja tehostaja puolsi reippaasti. Oli suht haastava yrittää pitää tiellä.
-
185 verkussa kanssa puolikierrosta klappia ohjauksessa. Onneksi siitä on ollu pari vuotta takakummi rikki, ettei ole tarvinnut ajella. jokirannassa kastelupumpun edessä ei moiset vaivat haittaa.
-
On siellä paalarin korvien välissäkin klappia, jos ei ole laittanut ohjausta kuntoon. Pienellä työllä saa fergun ohjauksen kuntoon ja on todella mukava ajettava.
-
On siellä paalarin korvien välissäkin klappia
En ole tuota kiistänytkään..
-
Mikään länsitraktori ei kai ole ollut huonompi ajettava mitä olivat ne Vallut joissa oli se pystyakseli siinä sylinterin ja raidetankojen välissä, tiedän kaksi tapausta kun se oli pudonnut paikoiltaan ja masiina ohjauskyvyttömäksi,
Tietystihän kuskin olisi pitänyt pitää huolta lukituksesta mutta eihän sitä aina.. ja ne poorit kun väljistyivät alkoi mahtava lepatus etupäässä tietyillä nopeuksilla..
Eiköhän ole kaikki jo muutettu sylinteri eteen 30v sitten ;D Massikasta pettää vailla rasvausta oleva keinulaakerointi ja sen jälkeen tarvitaan uutta syyläriä yms. Jos ajellaan tietoisesti väljällä ohjauksella, ei syyllistä tarvitse kaukaa hakea.
-
N111 on aika nopea ohjaus. Jos lähtee jonkun muun jälkeen Valtralla tielle tulee aluksi vähän luikertelua. Äkkiä siihen kuitenkin tottuu.
Jurtin harausten ja ruiskutusten vuoksi siinä on kesällä 13.6-38 renkaat, joiden 30 vuotiaat vanteet ovat hieman siipeensä saaneet. Niiden kanssa oli 17 motin vehnäkuorman kanssa levoton ajettava. Normaalien 600 millisten pyörien kanssa menee kuormankin kanssa nätisti.
-
aikoinaan 4000 voorti vei niitä raitetangon päitä aika sukkelaan ja silloin kun väljät oli mielenkiintoinen ajettava tiellä... mutta sitten tuli kait paremmat nivelet ja se alkoi kestääkin... nuo nyykkärit mitä itellä ollu, niissä ohjaus on aika tasainen mutta tuo valtun pieni ratti ja nopsa ohjaus on kyllä aika outo ajaa äkistään...
-
Pienellä työllä saa fergun ohjauksen kuntoon ja on todella mukava ajettava.
Mä yritin aikoinaan vastaavaa sepittää inhimilliseen kuosiin mutta en kyllä pitänyt hommaa kauhean pienenä. Eikä edes halpana.
Väljää oli ihan kaikessa mahdollisessa
- rattiakselin laakerissa, ei kyllä vaikuta ajoon
- itse ohjausvaihteessa (simpukassa)
- epämuotoiseksi kuluneessa kartiomaisessa säätötapissa ja sen vastakappaleessa
- ohjausventtilille menevän säädettävän välitystangon tapeissa/molemmissa päissä/vastavissa seuraavissa osissa
- männänvarren pään tapinreiässä
- pystyakselin puslissa ja itse akselikin oli kulunut laakerointikohdistaan.
- muistaakseni se pystyakselin alapään pooreihin tuleva osa lonksui myös eikä kiristynyt kunnolla
- ja tietysti raidetankojen päissä...
Jätin homman silloin puolitiehen, halpoja osia uusin mutta muutama jäi silleen. Esimerkiksi se männänvarsi olisi pitänyt kiikuttaa koneistamolle täytettäväksi ja uudelleen porattavaksi. Tappiakaan kun ei voi oikein vaihtaa siinä paksumpaan, etukehdon valussa kun tiukkana istuu. No lähti niistä väljistä yli puolet pois kohtuullisella vaivannäöllä. Tuo tekniikan ihme lienee ollut vähän huonolla hoidolla edellisellä omistajallaan...
Oi niitä aikoja - en juuri kaipaa takaisin 80-luvulle.
-
Moni joka on ajanut tai istunut kyydissä kehuu Tota meidän ännääläistä. Siinä palapyörät edessä ja toki se raktoriksi on aika suuntavakaa. Itse kuitenkaan en siitäkään tykkää kun tuntuu että hieman luikertelee ja jatkuvasti saa korjata suuntaa. Ei ole siis tunnetta että karkaa mutta rasittaa sellainen pieni ohjailu jatkuvasti.
-
Niin siitä klappialueesta sellainen on ollu ihan ominaisuus valtroissa. Ainakin meillä noissa on ihan uudesta asti pieni tyhjäalue ohjauksessa. Ei tosin ole ihan uusimmista sillätavalla kokemusta. Käsittääkseni ko (varuste) lymyilee ihan ratin ja orbitroolin välissä. On kyllä ikävän sorttinen vaiva joka vain vanhemmassa koneessa lisääntyy. Hieman tuntuu hölmöltä välillä kun lähtee dötsillä liikkeelle valtran jälkeen, kun siinä yrittää samalla tavalla rattia heilutella niin rakvaattori reagoikin heti suunnan muutoksiin. Valtran nahkaratin kun sais dötsiin niin olis kiva. Muutoin nuo kulkevat tiellä melko samalla tavalla. Dötsi nyt tietty menee jonkinverran tasasemmin kun on jouset. Toki hytin jousitus sitte taas korkeessa koneessa aiheuttaa pientä sivuttais heilumista. Minkä aina aluksi huomaa kun erikoneilla lähtee liikkeelle.
-
Niin siitä klappialueesta sellainen on ollu ihan ominaisuus valtroissa. Ainakin meillä noissa on ihan uudesta asti pieni tyhjäalue ohjauksessa. Ei tosin ole ihan uusimmista sillätavalla kokemusta. Käsittääkseni ko (varuste) lymyilee ihan ratin ja orbitroolin välissä. On kyllä ikävän sorttinen vaiva joka vain vanhemmassa koneessa lisääntyy. Hieman tuntuu hölmöltä välillä kun lähtee dötsillä liikkeelle valtran jälkeen, kun siinä yrittää samalla tavalla rattia heilutella niin rakvaattori reagoikin heti suunnan muutoksiin. Valtran nahkaratin kun sais dötsiin niin olis kiva. Muutoin nuo kulkevat tiellä melko samalla tavalla. Dötsi nyt tietty menee jonkinverran tasasemmin kun on jouset. Toki hytin jousitus sitte taas korkeessa koneessa aiheuttaa pientä sivuttais heilumista. Minkä aina aluksi huomaa kun erikoneilla lähtee liikkeelle.
Sepä se tyhjä alue kummastuttaa. Vanhassa 6000 sarjaisessakin on tyhjää, muttta ei samanlaisesti ajoa häiritsevää. Mikähän se varuste siellä orbitrolin ja ratin välissä on? Miksiköhän sellainen on? Ajattelisi, että jos Valtran miehet traktoria suunnittelee tosissaan, kävisivät kokeilemassa myös muita ja huomaisivat , mitä virheitä ja heikkouksia on omaan tuotokseen jäänyt.
-
Jaa-ah, tän keskustelun takia ihan piti tuon kaikkein ajetuimman ventin klappi koeilla, yli 20 000 tuntia ja parin sentin klappi,, Tuossa kaikkeinuusimmassa ärsyttää noi kierrokset, rattia saa pyörittää niinkuin ennen amerikanautoissa, olishan se hydrauiikan avulla saatu pyörät kääntymään pienemmälläkin veivauksella,,,
-
JD 6420 50km/h on aika tarkka ajettava. Yhtään ei saa keskittyminen herpaantua, muuten menee ojaan. Jyväkärry perässäkin kun ajaa niin saattaa jostakin pienestä kallistuksesta lähteä ojaa kohti ja kun tekee korjausliikkeen niin siinähän on mahdollisuuksia jo vaikka mihin. Tuo 188 Fergu on vähän samanmoinen, mutta sillä ei tiellä niin paljo ajetakkaa.
-
Moni joka on ajanut tai istunut kyydissä kehuu Tota meidän ännääläistä. Siinä palapyörät edessä ja toki se raktoriksi on aika suuntavakaa. Itse kuitenkaan en siitäkään tykkää kun tuntuu että hieman luikertelee ja jatkuvasti saa korjata suuntaa. Ei ole siis tunnetta että karkaa mutta rasittaa sellainen pieni ohjailu jatkuvasti.
Mielenkiintoista, itse en ole huomannut mitään ihmeellistä. Ännä on ehkä jäykempi kuin muut, mutta onhan siinä leveämmät renkaatkin kuin muissa meidän koneissa.
-
5610 massikassa on alla trelleborgit ja ohjaus on niin vakaa että uskaltaa päästää ratista irtikin täydessä vauhdissa.
Jontikassa on paripyörät eikä se muutenkaan ole tieominaisuuksiltaan massikan tasolla.
100 % valmeteista joilla olen ajanut on olleet todella huonoja ajettavia.