Joo... onhan se näin että loppujen lopuksi varmaan ei enää ole kuin yhtä ja samaa rotua mutta mielestäni ei lypsävän eläimen jalostuksella ole järkevää pohjaa jos sinne sotketaan liharotuja paremman eläinaineksen toivossa esim: http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strBreed=1&strHBNo=45581&strLang=FI&UuteenIkkunaan=1 tai http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strLang=FI&strBreed=1&strHBNo=45579 jonka isä on tumma ja emä Ay. Luulisi että jos asiakas haluaa niin saisi itse päättää millaisia cooktaileja haluaa...

Ei noissa äkkiseltään suvussa liharotua näyttäisi olevan, eikä mustaa holsteiniakaan. Momentum, joka on molempien suvussa on punainen holsteinsonni, eli pikemminkin noissa on kai mieluummin liikaa holsteinia?

Lainaus käyttäjältä: henriksson - 26.04.10 - klo:19:24

Niin. Että jalostus porskuttaisi ilman tarkkailua? Amerikastako sonnit ostettaisiin? Yhdellekään tilalle, joka ei kuulu tarkkailuun, ei Faba Palvelu saisi toimittaa ainuttakaan olkea. Jalostustoiminta on pitkäjänteistä puuhaa, tässä tarvitaan jokaista karjatilaa. Perseelläluistelijoita ei tarvita.

Mikä täs nyt on oikein pointti? Ei VG oo se ainut oikee minkä kaavan mukaan pitäis mennä eikä NTM:n perusteella kaikkein parasta välttämättä löydy. Mulla kävi FABA:n neuvoja tekemässä Jasun kun semmari suositteli (olin aloittanut tilanpidon hetkeä aiemmin joten oli aivan luontevaa kun en ollut itse asiaan perehtynyt pätkääkään). Parhaan NTM:n sai kerran poikinut ensikko,pihtikinttuinen notkoselkäinen mutta hyvä utareeltaan. Ylensäkin jos sattui olemaan monta kertaa poikinut, utareet kunnossa oleva hyvä jalkainen, kestävä, oireeton eläin niin NTM oli raskaasti miinuksella (Tälläiset eläimethän pitäis olla juurikin niitä parhaita koska ovat jo maksaneet kasvunsa pois,eikö?) Aloin itse miettimään asiaa ja etsimään vaihtoehtoja. Nyt tilanne on sellainen että tilalla on oma typpipönttö jossa on sulassa sovussa niin HH-Embroyn Semexin sekä Faban siemenet. Ja tämä juurikin siksi että jalostus on pitkäjänteistä puuhaa ja eikä ainakaan näillä maidon hinnoilla ole varaa lypsäviin joiden utareet ei kestä kolmatta poikimista (Vanhan jasun mukaisista HYVISTÄ eläimistä on nyt poistunut jo 10% utareen repsahtamisen tähden...En suinkaan väitä että HH,Semex olisi juuri se oikea vaihtoehto mutta juuri heidän kaltaisia toimioita tarvitaan tuomaan valinnanvapautta jalostukseen...

Minua hieman vaivaa tuo NTM.ää koskeva osuus, koska tuon samanlaisen tulkinnan kuin Mäkitorpam kirjoituksessa näkee usein muuallakin, kyse ei oikeastaan  ole siitä minkäniminen kokonaisjalostusarvo on, se voisi ihan yhtä hyvin olla Kanadan LPI,  Jenkkien TPI (tai Net Merit) tai Saksan RZG.
Niillä kaikilla on taipumus siihen, että vanhojen lehmien lukemat tippuvat. Toki ne eivät esim. Kanadassa tai varsinkaan Jenkeissä mene miinukselle kovin herkästi, koska tapa ilmoittaa tulokset  on sellainen, että keskitason (eli meikäläisen systeemin 0) eläin on melkoisen reippaasti plussalla.

Painotukset toki noissa eri maiden kokonaisjalostusarvoissa vaihtelevat, tosin ne ovat viime aikoina lähentyneet koko ajan toisiaan.

Karkeat erot ovat sellaiset, että Kanadan LPI:ssä on voimakas paino tuotoksella, samoin rakenteella sen sijaan terveysominaisuuksien paino on matala, tosin  sitä on jo muutaman kerran nostettu suht lyhyen ajan sisällä.
Jenkkien TPI painottaa terveyttä enemmän ja tuotosta vähemmän kuin Kanadan versio, TPI:n painoja on viilattu viimeksi tämän vuoden alussa, lisää painoa terveydelle hieman pois tuotoksesta ja rakenteesta. Sikäläinen Net Merit (jota käytetään siellä varsinkin isoissa tuotantokarjoissa paljon, vaikka se on meillä aika tuntematon) on hyvin samatyyppinen kuin NTM, samoin Saksan RZG.

Monet tasaisen hyvät sonnit (ja nykyisenä genomitestien aikan myös lehmät) pärjäävät todella hyvin noissa kaikissa. Isompia eroja saadaan lähinnä silloin jos eläin on muutaman ominaisuuden suhteen spesialisti.

Koko laskentajärjestelmää pitäisi muuttaa (koko maailmassa) todella radikaalisti jos vanhojen kestävien lehmien halutaan olevan karjojen kärkipäätä.

Mutta itse tämän ketjun aiheseen: Millään firmalla ei ole myydä arvosteltuja sonneja, jollei esim. tuotostarkkailuun kuuluvia tiloja ole. Ei takuulla löydy jalostus/ sonnifirman työntekijää joka kehoittaa eroamaan tarkkailusta, jos löytyy niin ei takuulla ole edustamansa yrityksen kanssa samalla linjalla.

Tarkkailu on aika oleellinen osa kokonaisuutta JOS ei haluta heittäytyä kokonaan tuontisiemenen varaan, kuten osa kirjoittajista on jo ehdottanut.

Koko Suomenkin siemenenkäytön hoitaminen pelkällä tuonnilla (eli FABA/ Viking annosten korvaaminen) on aika teoreettinen mahdollisuus, jos halutaan käyttää nykyisen tasosisia tuontisonneja . Annoshinnat eivät myöskään mitä ilmeisimmin ainakaan laske.
Parhaiden sonnien annokset ovat yleensä sen verran kysyttyjä, ettei niitä ole mitenkään helppo saada lisää edes sellaisia määriä kuin mitä Suomen kaikkien holsteinannosten korvaaminen edellyttää. Puhutaan aivan täysin eri mittaluokan tuontimääristä kuin mitä tähän asti on tuotu. Eli lähtökohta ei voi olla se, että oletetaan tuontisonnien varsinkaan holsteinilla olevan ihan kaikkein parasta mitä löytyy.
Monesta holsteintuontisonnista on käytännössä ostettu kaikki annokset jotka on Suomeen saatu, eikä niitä ole halutuimmista välttämättä saatu muutamaa sataa annosta enempää.
Holsteinilla FABA/ Viking sonnien korvaaminen tarkoittaisi kuitenkin tuonnin noin(tai yli) viisinkertaistamista viime vuodesta, ay:llä viellä reippaasti isompaa kerrointa, kymmenenkään ei riitä.


Kansainvälinen siemenkauppa ei ole myöskään mitään hyväntekeväisyyttä, joten tuotujen annosten hinnat todennäköisesti kohoavat (vaikka ovat jo valmiiksi kalliimpia) kun myyjät tietävät, ettei jossain maassa ole omaa tuotantoa.
Tarkkailun romuttuminen varmistaisi lisäksi sen, että Suomi ei olisi yhteistyömielessä kiinnostava. Oikeastaan ainoa syy rahan lisäksi miksi joku ulkopuolinen firma Suomen varsinkin Suomen holsteinmarkkinasta voisi olla kiinnostunut olisi testauskapasiteetin saaminen, mutta jollei saatavilla ole tuotostietoa, niin silloin tavoitteena  jäljelle jää vain rahan kerääminen pois kuleksimasta.
 

Vastaan jalolle vaikkei se suaraan mulle osoottannukkaankysymystänsä!
Vienti/ tuantti ei oo nykyysi kannattavaa kummalekkka, Kummastakkaa ei saa pikavoittoja pittää paikkansa. Vienti mantran voitte jo lopettaa koska sillekään ei löyry perusteita!
HÄMEENLINNA TEKEE YHTEISTYÖTÄ Arlan kanssa ei oo osa sitä! Joten Hämeenlinna pakkaa samaa SUOMALAISTA maitoo ko Valioki. Ja viä Ruattiin sen VALION kermanki jota jalostaa! Se viännistä!

Valio on lähtenny Agressiivisesti hyäkkään nestemeijereitä, Vastaan ko net tilapääsesti tekkee kovempaa tulosta ko VALIO. Pari vuatta takasin ei juur tullu tuasta ritiikkiä ko Viänti veti tukiaasten avulla ja hetke jopa ilima!
Valio pystyy määräävän markkinaasemansa suajisa painaan osan tuatannosta reilusti tappiolla kaupoole kute ny nestemairoot tällä hetkellä. Ei se hetkeellisesti palajo tunnu.
Jos Valion lahjotukset kaupoolle , Kevyt- ja Rasvattomasa mairoosa olis jätetty tekemäti nin tuattajahinnoosa olis jo heleposti parin sentin nostovara jopa VALIOllla.
Vaa josse tuatteesta tuleva raha kiinnosta ku mairoon päätuatanto om eruullisemmalla tukialueella nin sitte!

Syyttämmää en rupia mutta VALIOLAASTENKIN oliis aika aukasta silimänsä, ja eres joskuus pohtia muutaki ko suurruuren ekonomiaa. Syyttelyn ARLA- ryhmää vastaa te jo ossaatttaki

[/quote]


En kiistä millään lailla sitä, etteikö Hämeenlinnan (omilta tuottajilta vastaanottamalta osin) pakkaama maito ole kotimaista. Enkä väitä missään nimessä sitäkään, että Hämeenlinna olisi osa Arlaa, itse asiassa Hämeenlinna taitaa edelleen olla itse asiassa yksi Valion omistajista?
Mutta liikkumavaraa omiin linjauksiin Hämeenlinnalla(eikä muillakaan Arlalle toimittavilla) tietenkään ei nykymarkkinoilla ole, ainakaan itsenäisenä.

Jos Hämeenlinnan yhteistyökumppani, eli Arla, haluaa vallata isomman markkinaosuuden Suomen tuoretuotemarkkinoilla ja tekee sen tuomalla markkinoille lisää raaka- ainetta Suomen ulkopuolelta, niin se sattuu niin Valion tuottajaan kuin ihan yhtä lailla Arlalle päätyvän maidon Suomalaistuottajille. Karu tilanne, mutta "pelikenttä" Suomen maitomarkkinoilla  muuttui silloin kun Ingman myytiin Arlalle, ja muutos ei ole ,meijeristä riippumatta,  hyvään suuntaan.

Olisiko tässä niin neutraali viesti, että ollaan samaa mieltä?

  "jos joku päättää myydä kaupalle hetkellisesti tappiolla saadakseen markkinaosuutta"      mieleen kyllä ensimmäisenä juolahti arkijuusto, arkijogurtti, levitteet ym.kyseisen firman bulkkituotteet...

Tässä tullaan taas sen kysymyksen äärelle jota esim. Imme ei ole juurikaan kommentoinut: Tiedetään, että tällä hetkellä vienti on paljonkin heikommin kannattavaa kuin kotimarkkinoille myyminen ja Valio vie huomattavan osan tuotteistaan kun taas esim. Hämeenlinnan pakkaamaa maito taitaa mennä kaikki kotimaahan.
Kun tähän yhdistetään "Arla- henkisten" kirjoittajien vihjailut siitä, että Valio myy liian halvalla joka kai sitten tarkoittaa sitä, että Valio myy kotimaassa halvemmalla kuin Arla- Ingman?? Lisäksi kauppa Arlalla käy niin hyvin, että raaka- ainetta on koko ajan liian vähän eli sikälikään ei ole tarvetta myydä halvalla (Suomalaisesta näkökulmasta, pääkonttorin "vesselit" Tanskassa voivat tietty olla vähän eri mieltä)

Eli kertauksena edellisen tilanteen vaikutus: Valion maksaman tuottajahinnan pitäisi olla suhteessa paljon nykyistä alempi suhteessa Ingmannin vastaavaan.  Ingmannin hinta kuitenkin jostain syystä seuraa erittäin tarkasti Valion hintaa huolimatta Ingmannille juuri nyt aivan poikkeuksellisen edullisesta markkinatilanteesta.

Minä vedän tästä sen johtopäätöksen, että Arla- Ingman ilmeisesti myykaupalle tuotteensa keskimäärin  Valiota pienemmällä katteella (halvemmalla). Toinen vaihtoehto  on, varsinkin jos Arla- Ingman oikeasti myykin kaupalle Valiota kalliimmalla tai edes samaan hintaan, että Arla asettaa esim. Hämeenlinnalle maksamansa hinnat sellaisiksi että Hämeenlinna pystyy maksamaan nippa nappa parempaa tuottajahintaa (johon Arlan kokoisella firmalla kyllä on varaa ja haluakin sen aikaa kun se näkee tarpeelliseksi), mutta laittaa otollisilta markkinoilta saadut "ylimääräiset" tuotot omaan taskuun (tai oikeastaan omistajiensa) taskuun.

Muita vaihtoehtoja ei oikein ole olemassa, koska ne edellyttäisivät että Valion vienti on tällä hetkellä kotimarkkinamyyntiä paremmin tuottavaa (jota ei nyt taida kukaan alkaa vakavissaan väittämään nykyisillä maitomarkkinoilla) tai sitten Valio myy kotimaassa "yllättäen" paljon paremmilla hinnoilla kuin Arla- Ingman, johon "Valiolaiset" toki haluaisivat kovastikin uskoa, mutta "Arlalaisten" keskeisiin  opinkappaleisiin" tällä palstalla on kuulunut syytellä Valiota kotimarkkinahintojen polkemisesta ja kiistää Arlan hinnalla kilpailu.

( Koska markkinajohtaja määrää tilitystason, ja sen yläpuolella jo maksetaan. Raaka ainetta ei vaan tule riittämiin. Ero vain kasvaa kun valio laskee hintaa etupainotteisesti kaupalle. Tappiomieliala on valloillaan valioleirissä, paniikin poikasta pukkaa)

MIKSI VALIO TUO MAAHAN BULKKIMAITOA POLKUHINNOILLA??

[/quote]

Kysytään nyt sitten toinenkin selventävä kysymys, kun vastaus jäi aika epämääräiseksi.
 
Miten Valio muka määrää tilityshintatason Arla/ Ingman/ Hämeenlinna leirissä? Kyseisten firmojen tuotteet myydään tällä hetkellä paremmilla katteilla ja paremmille markkinoille, jolloin tilityskyvyn pitää olla paljon parempi kuin Valiolla. Tai sitten Arla/ Ingman myykin markkinaosuuden kasvua tavoitellessaan kaupalle tavaraa halvemmalla kuin Valio jolloin suuri osa paremman markkinan edusta "sulaakin" agressiiviseen hinnoitteluun?

Arla onnistuessaan saa lisää markkinaosuutta, ja itse asiassa matalammista myyntihinnoista huolimatta  ilmeisesti ihan saman katteenkin/ litra (koska sen esim. Hämeenlinnan  tuottajilta ostaman maidon hinta on se joka tässä kuviossa joustaa)

Tilanne jossa "vanha" Ingman oli Valion merkittävin kilpailija Suomessa ja nykyisessä, jossa Ingman on siirtynyt Arlan omistukseen on suuri ero tuottajan kannalta ihan sama, kumpaan leiriin tuottaja kuuluu.  Ja ero on siihen suuntaan, että vanha tilanne oli molempien tuottajille oikein selvästi parempi. Oletko eri mieltä?


I

Noin ne markkinat ennen käytännössä ovat Suomessa toimineet, Jos Valion pienemmät kilpailijat ovat saaneet myytyä kaupalle omia tuotteitaan ja pystyneet tekemään sillä hieman parempaa tulosta (joka on joskus onnistunut, joskus ei, riippuu vähän meijeristä, ja siitä kuka laskee)´, hyötyjä on silloin ollut kuitenkin suomalainen maidontuottaja.

Jollain tavalla siis pystyy perustelemaan sen, että Valion pienet kotimaiset kilpailijat ovat olleet kuitenkin maidontuottajan asialla nekin.
Mutta tuontimaitoon perustuva bisnes silloin kun lopputuote päätyy Suomen markkinoille kilpailemaan suoraan kotimaisen raaka- aineen kanssa ja on selkeästi vaihtoehtoinen tuote kotimaisesta raaka- aineesta tehdylle (kuten varsinkin  kulutusmaito aivan puhtaasti on) on toimintaa, joka ei ole hyödyllistä yhdellekään Suomalaiselle tuottajalle. Ei edes Arla- Ingmannin omille suomalaistuottajille.
Jos joku pystyy selittäämään Ruotsalaismaidon tuonnin tai pakkaamisen esim. Hämeenlinnan osuusmeijerin tuottajalle tai hallinnon jäsenelle edulliseksi pidemmällä aikavälillä, niin saa kyllä olla melkoinen runoilija.

En sitäpaitsi ymmärrä, miksi asia pitää esittää jotenkin positiivisenä Hämeenlinnan tuottajille. Arla- Ingmannin kohdalla yrityksenä asia on tietysti ihan toisin.
Hämeenlinnan tuottajat kun ovat ihan samassa veneessä kuin muutkin Suomalaista maitoa tuottavat viljelijät meijeristä riippumatta.

Yksi asia jota voisi täällä kirjoittavilta Arla- Ingman "faneilta" kysyä on tietty se, miksi myös Hämeenlinna ja muuta Arlan kanssa yhteistyötä tekevät meijerit ovat laskeneet ollenkaan maidon tuottajahintaa kun kerran eivät harjoita agresiivista hinnoittelua kauppaan päin (eli myyvät paremmalla katteella kuin Valio) ja käytännössä kaikki tuotanto menee kotimarkkinoille(kun Valio harjoittaa merkittävästi vientiä), joilla hintataso on tällä hetkellä selvähkösti vientimarkkinoita parempi.

Noista lähtökohdista pitäisi saada aikaa aivan hirmuinen tilityskykyero Arlan leirin eduksi, paljon isompi kuin nykyinen. Sitä ei kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä ole. Miksi?

Lainaus käyttäjältä: Jalo - 10.02.10 - klo:09:52

Jompi kumpi, joka Arla- leiri tai Valiolaiset antavat muuten tästä asiasta julkisuuteen vähintäänkin väritetyn kuvan, molemmat eivät voi puhua ihan totta.

***Tiedä sitten kumpi vedättää, mutta ainakin viime vuonna arlaketjun vastaanottama maitomäärä tipahti suurinpiirtein Ruotsin tuonnin verran....

*** Toinen lähtökohta mietiskelyyn voisi tietty olla sekin, kannattaako Valion myydä kilpailijalle hinnalla, jolla pystyy tilittämään samaa tuottajahintaa kuin itse jalostetulla maidolla. Vaihtoehto on maidon käyttäminen vientituotteisiin, joiden tilityskyky ei kaikilta osin ole juuri nyt ole kovin kilpailukykyinen.

Tuosta kilpailuviraston päätöksestä ei ainakaan yhtäkkiä pysty vetämään johtopäätöstä, että Valio pystyy kieltäytymään myynnistä tämän hetken tilanteessa, jossa käsittääkseni koko 185 miljoonalle ei edes löydy halukasta ostajaa.

Kilpailuviraston ehdot Valion kilpailijoille myymälle maidolle löytyvät Kilpailuviraston nettisivuilta:  http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?luku=yrityskauppavalvonta/yrityskaupparatkaisut&sivu=ratk/r-1999-81-1151

Päätös on vanha, Aito- Maito kaupan aikainen, sen jälkeen sitä onb muutettu kahdesti, ensin lisättiin määrää Milka järjestelyjen johdosta 35 miljoonalla. Sen jälkeen on vielä kohtuullistettu Valiolle epäedullista  hinnoittelua.

Ehdot maidon ostoille ovat aika hyvät ostajan kannalta. Maitoa voi "varata", mutta tehty varaus ei kuitenkaan sido ostajaa.

Jompi kumpi, joka Arla- leiri tai Valiolaiset antavat muuten tästä asiasta julkisuuteen vähintäänkin väritetyn kuvan, molemmat eivät voi puhua ihan totta.

Tuuli vaikuttaa luonnolliseen ilmanvaihtoon  paljon, vaikutus näkyy kyllä jo hieman pienemmilläkin pakkasilla.
Tuuli sekä lisää niin hormien kuin harjailmanvaihdonkin poistotehoa, että tehostaa kylmän ilman sisääntuloa seiniltä, ainakin tuulen puolella. Oletettavasti myös rakenteiden lämmönhukka kasvaa kun tuulee.


Ei tosin noilla viimakeleilläkään oltu miinuksella, mutta käytössä ei olekaan ihan "hardcore" verhoseinää, vaan Lumithermit.  180 korkeana 15 metriä leveässä rakennuksessa eli seinäpintaa on reippaasti suhteessa lattiaan. Robottinavetta on tietty muutenkin helpompi pitää lämpimänä, kun koko halli on käytännössä eläintilaa.  Isot lypsyasemat ilmeisesti ovat kohtuullisen hätkejä jäähtymään äärikeleissä jos seinät ovat verhoa tai pleksiä?

Joopajoo, suunnittelijan syyhän se tietysti on, ettei saada paskaa kulkemaan. Samoin, jos ei saada lehmiä lypsettyä. Myös vasikoiden huono kasvaminen on suunnittelijan syy. Eikä tarvitse peiliin katsoa silloinkaan, kun Honkajoelle nostaa elukoita - suunnittelijan syytähän nekin on. Eläinlääkärin syy on, jos utaretulehdukset ei parane. Seminologin syy, jos elukoita ei saada tiineeksi. Jos säilörehusta ei saada kunnolla satoa, syy on naapurissa, joka imee kaikki voiman omille pelloilleen. Ja kun keskituotos ei nouse, syy on rehutehtaiden tai karjantarkkailijan, joka tekee huonot ruokintasuunnitelmat. Jos joutuu vasikoita auttamaan maailmaan, niin syy on väärin jalostetuissa eläimissä eli siis Fabassa tai Semexissä tai Altassa.  Ja jos emäntä vaihtaa naapurin isäntään, niin syy on luonnollisesti anopissa, kun ei ole opettanut tyytymään siihen, mitä on tarjolla..... Jatkakaa vaan hedelmällistä mielipiteiden vaihto.

Tuo lista ei kuitenkaan ole ihan kattava. Yleispätevä selitys monille harmillisille ongelmille ja paljon myös käytetty "lomittajan syy". Tosin tuon käyttämisessä pitää olla hieman tarkkana, kovin paljon ennen lomaa ilmenneille esim. utaretulehduksille se on hieman epäuskottava selitys, mutta loman jälkeen tuota voinee huoletta käyttää melkein minkä vaan vastoinkäymisen syynä ainakin pari viikkoa, ehkä jopa kuukauden päivät?
Jos lomapäivät onnistuu ripottelemmaan oikein tasaisesti vuoden varrelle, niin tämä selitys on toki käytettävissä oikeastaan jatkuvasti.

Tuo tanskalaiskupla on tietty tavallaan mahdollisuus tanskalaisillekin, rakennukset ja eläimet ovat olemassa. Tuskin niitä puretaan tai lahdataan?

Konkurssi ja joku jatkaa hieman  matalammilla kustannuksilla?

sitäpaitsi tanskalaistilojen kovasta velkaantumisesta on muistaakseni kirjoiteltu vaikka kuinka pitkään, ei siellä kuitenkaan ole mitää erityistä tapahtunut. Sen, että talous on suht kireällä kyllä huomaa kun tanskalaisviljelijöiden kanssa on tekemisissä, kustannustietoisuus on aivan eri tasolla kuin meillä suomalaisilla. Sentti/ litrakin  on todella iso raha kun litroja on tarpeeksi.

Pellon hinta Suomessa on kyllä paikoittain aivan älytön, kalleimman alueen hehtaarin hinnalla taitaa saada esim. Virossa aika monta hehtaaria maata. Ei kalliissa hinnassa sinällään mitään "vikaa" ole, mutta kun miettii mihin se perustuu alkaa hieman epäilyttää.

Minua ´hieman mietityttävät nuo vertailut hormien ja harjailmanvaihdon "poistotehossa". Noin äkkiseltään en keksi mitään oleellista syytä mitä eroa noilla ilmastoinnin tehon kannalta on, jos puhutaan rakennuksesta, jossa verhoa on suht korkeasti, eli enemmän kuin noissa verhoseinä+ visiiri virityksissä yleensä oleva noin metri, joka ei juurikaan eroa ns. betonibunkkerista jossa on liimapuun verran tavalla tai toisella avattavaa pleksiä ja mahdollisesti vielä avattavat ikkunat.

Systeemissä jossa koko seinä on verhoa, tai enintään reilu metri kiinteää osaa ei kesäaikaan harjapoistolla ole juurikaan merkitystä, koska verhojen ollessa kokonaan auki (ja käytännössä aukihan ne ovat isomman osan vuodesta)  suurin osa ilmasta vaihtuu joka tapauksessa vaakasuunnassa. Talvella molemmissa systeemeissä harjan poistoteho käsittääkseni takuulla riittää.

Eli noiden välillä valinta pitäisi kai tehdä lähinnä hankintahinnan, mahdollisen valaistushyödyn ja rakentamisen työkustannuksen perusteella.

Meillä on itse asiassa käytössä molemmat, vanhassa pihatossa koneellinen ilmastointi, uudessa luonnollinen.  Molemmilla homma toimii riittävästi, mutta luonnollinen ilmanvaihto kieltämättä olisi kahden talven kokemuksella valinta, jos vielä uutta rakentamaan pitäisi alkaa, ei ensisijaisesti talven vaan kesän (ja kevään ja syksyn) kokemusten takia.

Keenanissa on puutteensakin, mutta jotenkin tulee mieleen hl:n paria viimeistä kommenttia lukiessa, että Keenanin ominaisuuksiin ei ole perehdytty oikeastaan yhtään ennen kommentointia, tai sitten nuo viestit on kirjoitettu osittain huumorimielessä?

Keenan ei ole oikea vaunu paalirehulle, eikä varsinkaan jäätyneelle paalirehulle, siitä voi olla samaa mieltä. Lisäksi samankokoiseen Keenaniin menee vähemmän tavaraa kuin vastaavan kuutiotilavuuden pystyruuviin, ja pyöritellä saa aika pitkään jos silppuamattomasta tavarasta lähtee apetta tekemään. Iso tehontarve tai ongelmat käyntiinlähdössä kuormattuna menevät sitten jo enemmänkin huumoripuolelle.
Jos joutuu purkamaan kuljettimelle, niin Keenanin etuna on myös erittäin tasainen purku.

Lukittavilla aidoilla varustetusta paalihäkistä kokemusta täälläkin. Laadultaan sellainen, ettei tarvitse toista häkkiä ikinä ostaa´....Kellfriltä.