Tänä aamuna valmistui viimeinen satsi ja sitten on yhteenvedon aika 2017.
ruis 3164kg/ha
syysvehnä 5800kg/ha
ohra 4574kg/ha
kaura 4043kg/ha
Olosuhteisiin nähden kelpo tulos. Kauraan olen pettynyt. Urani huonoin satomäärä, vaikka laatu on erittäin hyvää. Vain yksi kuivauserä on alle 60kg. Nokialle meni jo yksi kaurakuorma ja sieltä tulee aika mukavia lukuja ulos. Sen verran voidaan selitellä, että hehtaari meni lakoihin, joita ei viitsinyt ja uskaltanut enää puida homeiden pelossa. Pari hehtaaria kärsi riistavahingoista ja jokunen hehtaari kattilanpohjia kärsi vedestä jo aiemmin kesällä. Jos ei noita ongelmia ollut, niin kauraa tuli jopa kiitettävästi. Avantistakin tuli panostuksiin nähden yllättävän hyvin, mutta tarkkaa kilomäärää ei pysty antamaan, kun siinä maanantain puintiruuhkassa meni kuormakirjanpito sekaisin. Täytyi keskittyä olennaiseen.
Öljyä tähän sesonkiin hukkui paljon, mutta eipä ollut vaihtoehtoja. Kokonaisuutena olen varsin tyytyväinen tähän kesään.
Laitoin koko viime syksyn puintierän Skagenia auton kyytiin ja tänään tuli rahtilasku. Sen perusteella laskin, että keskisadoksi Skagenille tulikin 6236kg/ha. Näyttää tuo koneistosta laskemani satotasomääritys olevan edelleen turhan varovaisella tasolla. Parempi ehkä niin, se vaaka olisi edelleen paras ratkaisu. Myyntituloa olisi tulossa 910e/ha, mikä on mielestäni ihan jees. Syysvehnän kanssa leikitään jatkossakin.
Kyllä tuo on erinomainen sato syysvehnästä. Ja valkuaistakin tuli eikö. Oma Ceyloni jäi muutamansataa kiloa (sekin voi olla pessimistisesti itsemitattu), mutta oli kylvetty vasta lokakuun alkuun. Lisäksi meinasi kuolla keväällä, että ajoin 3 ha keväällä ylös, mikä OLI SUURI VIRHE, koska näkyi toipuvan sittenkin. Että ajattelin et kokeillaan nyt sitten, toipuuko. No rapsia tuli alalta reippaat kaksi tonnia, että ei TOS syysvehnän kylvö siihen peltoon silloin lokakuulla ollut ehkä kovin iso menetys. Sai ainakin kasvipeitteisyyden ja oli helppo kylvää keväällä.
Nyt ei ole yhtään syysviljoja, ja stressi päällä jo valmiiksi, kun ei noita kevätkylvöjä ole oikein tehnyt viime aikoina. Ohraa ja kauraa, voihan vihtori, ensimmäinen kaura vuoden 1988 jälkeen.
-SS-
Satotaso oli perusvarma suoritus, en odottanut menneen kesän jälkeen kovin kaksista tulosta. Kaikki yli viiden tonnin on plussaa. Se 7500kg/ha potti muutaman vuoden takaa on tietysti ihan oma lukunsa tilan historiassa. Käsittämättömän satoisa on syysvehnä lajikkeena. Ei pahemmin kirvele vaikka joutuu painamaan rajusti hommia puintien lomassa. Kyntö ja huolellinen jynssäys on kaiken aa ja oo. Kuka muistaa vielä sen, että vuosi sitten syksyllä iski melkoinen kuivuus. Tämä Skagen vainio jyrättiin heti kohta kylvöjen päälle. Vaikea todentaa kuinka paljon se auttoi orastumista, kun vertailupohjaa ei ole, mutta tiivistysmisvaikutus oli selvä ja hyvin iti. Monihan luopui kynnöstä, pelätessään kuivumisen heikentämää orastumista.
Valkuaisesta ei ole toistaiseksi tietoa. Katsotaan mitä rehutehdas kertoo. Hommahan kaatui esinäytteen kohdalla siihen 87 sakolukuun ja valkuaista ei mitattu.
Kyllä mää tähän syysvehnän viljelyvarmuuteen olen aika tyytyväinen. Esim. menneen kevään kuivuudesta selvisi paljon paremmin kuin ruis. Vehnä osaa jäädä juromaan ja suojelee sillä itseään. Ruis sen sijaan yrittää tappaa itsensä väkisin kasvulla ja uuvuttaa kasvuvoimansa kuivuuden keskellä. Näin ainakin tulkitsin tapahtunutta.
Kauraa viimeksi vuonna -88?? ? Aika huikeaa. On itelläkin ollut ainakin yksi välivuosi ilman kauraa, kun viljelykierto oli muutenkin täynnä jos jonkinlaista kasvia. Mutta itellä kaura on melkeinpä päätuotantokasvi. Viljelyvarmuus on täysin omaa luokkaansa näinä vaikeina aikoina. Kestää kuivuutta ja märkyyttä paremmin kuin muut viljat. Vaikka kärsisi stresseistä, niin osaa korjata itsensä kun olosuhteet paranevat, useinmiten. Huonoja puolia homeet ja pahna, myös lako tietyissä olosuhteissa. Vaatimaton kasvi ja selviää kohtuullisella lannoituksella, kasvitauteja ei yleensä kannata, eikä tarvitse torjua. Muistaakseni otit Niklasta, mikä isojyväisenä lajikkeena onkin hyvä vaihtoehto, koska lajitteet säilyvät ja tos-siemenestä saa kunnollista. Myöskin homeet saattavat pysyä paremmin aisoissa. Kollega oli sitä mieltä, että Niklas tarvitsee kasvunsäätöä, on pitkä korsi ja jos esikasvina on esim. härkäpapu, niin osaa olla varsin rehevää.