Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Saattaa olla jos tutkit tarkemmin niin huomaat että ajovalotkaan ei pelaa normaalisti. Mulla ollu vikaa siinä vilkku viiksessä, joutunut muutaman vaihtamaan. Sekä vanhemmissä koneissa se kauhean näköinen liitin moottori huoneen puolella jarrun käyttösylinterien alla. Alkaa vaan hapettumaan ja paljon ilmanaikoisia tinnejä ahtaassa tilassa. Mutta se kombikytkin vaihtoon niin vois vaikka auttaa:)
Justiin taas karhottelin Kuhn:n karhottimella kanttipaalarille 17 ha.Ei mitään ongelmia vaikka 5. vuosi menossa.Ensimmäistäkään varaosaa tai korjausta ei ole tarvinut.Kovaa ajoa vaan. 
Toinen kesä kuhnin sivulle karhottavalla takana. Eka kesä meni hyvin, mutta tänä kesänä on kulmavaihteet ja karhottimen akselit alkaneet antautumaan. Karhotus jäljessä ollut moittimista uudesta alkaen. Ilmeisesti geometria ei toimi, myös pelloilla mihin on mullattuu lantaa joutuu ajamaan korkealla säädöllä ja jättämään rehua peltoon. Kone ei ole matomallinen kuhnilainen vaan oikeilla pyörillä varustettu. Käyttömäärä on tuhannen hehtaarin paikkeilla kesässään. Ensimmäisen suuremman remontin aikana päästiin ajamaan Claasilla ja ero oli valtava Claasilaisen eduksi, Esim. Claasilla ei ollut huomauttamista murakoilla tai lantaa mullatuilla pelloilla, myös karhotus poikittain niittoon onnistu ilman mällejä.Yleinen ilmiö näyttää olevan tuo maan "keräytyminen" kuhn merkkisen karhottimen päälle. Tullut seurailtua ku ajelevat vastaan.
Minusta on paljon järkevämpi etsiä terveet elukat vaikka hitaampaa tahtia mitä ostaa navetta täyeen sairaita elukoita. Tuommosella elukka määrällä repiää varmasti perse tuolla jälkimmäsellä keinolla. Jos vaikka puolet rupeaa ontumaan tuollaisesta määrästä voi se mennä isännältäki hermo ja terveys.
Ainoa perillemenny raaka-ainenäyte näytti tältä:
D-arvo > 72,2 %/ka
Kuiva-aine > 20,5 %
Raakavalkuainen > 17,9 %/ka
Kuitu (NDF) 49,5 %/ka
Sokeri > 143 g/kg ka
Rehuarvot SJ >
Ry-arvo > 0,99 ry/kg ka
Korvausluku > 4,9 kg/ry
OIV > 90 g/kg ka
PVT > 26 g/kg ka
Mun tavoitteisiini ihan viime hetkellä korjattu, ndf on liiankin korkealla ja valkuainen alle 18%. Tuo on tietysti vaan yks lohko ja yks näyte, todellisuus voi olla mitä vaan.... kuiva-ainetta tuli arviolta kolme tonnia hehtaarilta.
Viimiset saatiin makkaraan lauantaiaamuna ja viimeinen kuorma kastui. Aika nappiin meni 
Ei kuitenkaan niin nappiin kuin arzyboylla 
***Olis saanut kasvaa vielä melko tovin. Kovin massan kasvu jäi hyödyntämättä...
Ensimmäisen sadon analyysitulos oli yllätys. Korjuu kun timotei oli pukannut jo tähkän osalle kasvutoa, eli kuten normaalisti korjuu suoritetaan. Tavoitteena paljon massaa ja D-arvo tavoite 69. No tuli sellainen tulos jossa D-arvo 74, Rv 14.4, Ry- arvo 1.01, sokeria 95, kuitua yli 50 ja muuten normaali rehu. Massaa tuli runsaasti. Kasvutossa Timotei vallitsevana, nurmi- ja ruokonataa ja apilaa paikka paikoin. Saattaapi olla tulossa hiukan onkelmia.
Niin tässä taas kun on lantoja levitelty puolin ja toisin, on alkanut mietityttämään tämä lannanmultaus. Asiahan on äärimmäisen hyvä juttu monelta kannalta katsottuna, mutta ovatko hyödyt kuitenkin pienemmät kuin "tappiot". Kolmisen vuotta on nyt multailtu kaikki tavarat, mutta kuitenkin on silmiin pistävästi alkanut heinikot harventua ja täydennyskylvön tarve lisääntynyt huomattavasti. Lisäksi lisätypen antamista ei silti voi juurikaan vähentää perinteiseen levitykseen verrattuna. Kaluston kulut ja painot ovat suuremmat kuin perinteiseen verrattuna. Lanta kuitenkin haisee niin siirroissa kuin levityksenkin yhteydessä, mutta paljon lyhyemmän ajan. Levitysajan kohta on väljempi perinteiseen verrattuna! Onko kuitenkaan näin? Kasvustoa seuraillessa näyttäs että samanlainen kosteahko sää olisi kummallakin menetelmällä paras mahdollinen, mutta tuntuu että kuintekin multaamalla ajettu toipuu käsittelystä hitaammin. Kuivalla säällä taasen lanta painuu hitaammin viiltoihin ja osa kuivahtaa lopuksi viiltojen päälle, no kasvusto kuitenkin näyttäisi elpyvän käsittelystä helpommin. Kuitenkin vaatii silti saman typpilisän kuin perinteinen ja koneen ajourat ovat tiheämmässä. Kertokaapa ajatuksia!
Elhoa suosittelen lämpimästi, varsinkin jos on paljon raivioita. Tykästyny tuohon Elhon hydro balanceen, toimii vakuuttavasti. Krone oli paha pettymys kuten myös kuhni. Kuhnin kone ei näytä soveltuvan urakointi hommiin. Vaikuttaa hieman aralle koneelle, jos löytyy ylläreitä. Pöttingeri kiinnostaa ihtiä kuten myös elhon uudemmat koneet. Pöttingeristä ei vaan ole vielä kokemusta. Ihtiä arveluttaa nuo pöttingerin murskaimen sormet. Nuita uusia markkinoille tulleita halppis merkkejä en toistaiseksi uskalla aatellakkaan.
Olipa raskasta luettavaa. Osanotto.
Sooda ollu 6 kk käytössä. No ei sillä tähän mennessä ole ollut huomattavaa etua maitomäärän nousussa. Ainut syy miksi otin käyttöön oli väkevä rehu ja hapanpötsin ongelma. Kyllä märe palat hävis aika pian parsista. Eikä tuo nyt ollu kovin kallista käyttömäärään verrattuna. Muistaakseni 400 euroa/1000kg. No tuosta säkistä riittää vielä pitkään.
Paljonko laitat? Jotain 150g/pärstä/päivä? Halvalla olet saanut 
Sitä luokkaa. Noin kourallinen(normaali käsi)/päivä/turpa. Noin vajo ämpärillinen 5.5tn satsiin. Menekki ei ole suuri. Raisiolta otin, mutta eikös tuo hinta pyöri noilla tietämillä.
20,5 ka on meleko vetistä tavaraa, puristenestettä valuu joka raosta?
Näyte on otettu niittokarhosta heti niiton jälkeen. Nestettä saatiin aikaan vain viimeisistä apiloista. ***Olis saanut kasvaa vielä melko tovin. Kovin massan kasvu jäi hyödyntämättä...
En halua nurmesta massaa, vaan energiaa ja hyödynnyskelpoista valkuaista. Massaa saa halvemmallakin
Sitäpaittis. Kolme tonnia kuiva-ainetta tulee suurinpiirtein joka niitolla. Eli yhdeksän tonnia hehtaarilta kesässä
Miten halvemmalla???
No vaikkapa kokoviljasta.
Muuten asia on kuten arzy sanoi, säiden ja kevään helteen päälle tulleen pakkasten suhteen paras hetki.
Miten kokovilja tulee halvemmaksi? Yhden korjuu kerran perusteellako?
Sooda ollu 6 kk käytössä. No ei sillä tähän mennessä ole ollut huomattavaa etua maitomäärän nousussa. Ainut syy miksi otin käyttöön oli väkevä rehu ja hapanpötsin ongelma. Kyllä märe palat hävis aika pian parsista. Eikä tuo nyt ollu kovin kallista käyttömäärään verrattuna. Muistaakseni 400 euroa/1000kg. No tuosta säkistä riittää vielä pitkään.
Maista uusi IHANAsti homehtunut jugurtti,sitä on tiettävästi saatavana ilmaiseksikin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010060911831601_uu.shtml
Olet lukenut väärin juttusi! Arla on ihan eri firma kun Arla-Ingman, joka tekee kyseistä tuotetta. Hassua, miten paljon näitä firmoja on tämän vuoden aikana sotkettu toisiinsa. Kuten siinä jutussa"Arla nostaa maidon hintaa". Voihan se nostaa, mutta ei Suomessa, sillä Arlalla ei ole tuottajia täällä.
Minusta sillä ei ole mitään eroa. Arla nykyään täällä maalla sama kun ingman.
+200:lle. Rautakanki tosiaan välillä napsahtelee:) Ilmeisesti sulla ei kuitenkaan ole tuosta väderistä kokemusta.
Onhan tuo kovan luokan juttu. Mutta hieman tuntuu isolle investoinnille. Ei varmaan ois haittaa jos tuollaisista suunnitelmista tiedostettas tänne "omistajille" päin hieman enemmän. Mietityttää vaan mennäänkö tulorahoitus strategialla(maidon tuottajat joutuvat ottamaan lisää velkaa) vai ottaako valio vierasta rahaa investointiin ja vois kenties maksaa hieman enemmän tuottaja kentälle?
?
