Kyl mä ainakin hankkijalta olen saanut tiedon etukäteenkin et koska lastaus olisi. Tai jos tarkkoja ollaan niin kippiaika tulee jolloin voi soittaa sille autoilijalle jonka tiedot on siinä ja kysyä lastausaikaa. Aina niistä on saatu so*****a.

Kyl mä ainakin hankkijalta olen saanut tiedon etukäteenkin et koska lastaus olisi. Tai jos tarkkoja ollaan niin kippiaika tulee jolloin voi soittaa sille autoilijalle jonka tiedot on siinä ja kysyä lastausaikaa. Aina niistä on saatu so*****a.

Niin, joskus varmaan oli näin. Nyt viimeisten Hankkijan ohjeiden mukaan  toimittaessa sen rehutehtaan kippausajan peruutus tai siirto lykkää jonon perälle hamaan tulevaisuuteen.

Siis on meiltä viljaa myyty 1960-luvulta asti, ja 1970- luvulta lähtien olin kuskina ja lastaajana, ja 1990- luvun alusta omaan piikkiin. Silloin oli viljankuljetuksissa käytettävissä imuautot, koukkulavayhdistelmät ja 24 m yhdistelmät. Itsekin vietiin, saman päivän aikana seitsemän traktorinkärryllistä Salon Tukon varastolle.  Nyt on mennyt tarvittavat binsaitit niin valtaviksi, että tungetaan jotain 34 m junaa pihaan, eli pitäisi perustaa hehtaarin maansiirtotyöt, miljoona kuutiota louhetta, rekkakuormittain asfalttia ja perustaa semmoinen kenttä, että auto kuin auto pääsee  ajamaan kahdeksikkoa pihalla.

Ihme hommaa tuo giganttinen agrobizznes nykyään ,  Maaliikennekeskuksessakin pääsisivät ahtaammissa porttikongeissa ujuttautumaan lastille.

-SS-

Joo Hankkijalta tuli vastaus, enkä siis todellakaan ollut ainoa, joka oli jäänyt epätietoiseksi, miten rehutehtaiden viljanostoprosessin oli tarkoitus toimia.

Seinäjoella on kuulemma ollut lukuisia kyselyjä toimintaohjeista, kun siellä on ollut vain tapana ajaa traktorilla viljat tehtaan suppiloon, niin kuin aina ennenkin.

Eli siellä viljakauppiaan koneella kauppasopimusta tehtäessä klikataan kai rahdinkuljettaja kolmesta vaihtoehdosta, Moveren järjestämä, ulkopuolisen rahtiliikkeen järjestämä tai viljelijän itse tuoma. Kahdesta viimeisestä pitää rahdinkuljettajan tai viljelijän itsensä erikseen soittaa logistiikkajärjestelyyn, aluevastaavien nimet on mainittu tiedotteessa. . Ensimmäisessä tapauksessa Moveren ajojärjestely ottanee viljelijään yhteyttä ja aikatauluttaa ajot. Tämä on yksi riskipiste, kun esimerkiksi lastauspaikan maksimikorkeus, pituus ym., niitä tietoja pitäisi pystyä päivittämään viljelijän taholta jonnekin järjestelmään. Ettei tule kuivurin eteen ihmettelemään  sitä 34- metristä moduulirekkaa ja ylikorkeata ilmanohjainta hytin katolla. Toinen asia, jossa Moveren ja viljelijän kommunikointi olisi enemmän tarpeen, on lastausaikataulu, esimerkiksi omalla kohdalla iltaisin tai 04-06 välillä, tai viikonloppuisin. Mahtaakohan palkkakuski  taipua sellaiseen, yrittäjäautoilijat kyllä mielellään lastaavat työajan ulkopuolella.

Prosessi siis näyttää pääsääntöisesti keskittyvän rehutehtaan tasaiseen tavaravirtaan, viljelijöiden eri tarpeita varastotilanteineen ei tuohon systeemiin oikein mahdu. Kiinnityskauppasopimuksessa oli paikka toiveelle toimitusajasta. Ja nämä palvellaan ensin, käteiskauppavilja voi joutua odottamaan jopa seuraavan satovuoden alkuun asti ?

Puhuttiin Hankkija appista, se pitäisi ainakin ladata, sieltä voisi jossakin vaiheessa ehkä saada tietoa ainakin tehdyistä sopimuksista. Ettei tarvitsisi koko ajan koputella omamyyjän sähköpostia, et onko kauppasopinus jo systeemissä, ja mahdollisesti muuta tietoa.

-SS-

Joo Hankkijalta tuli vastaus, enkä siis todellakaan ollut ainoa, joka oli jäänyt epätietoiseksi, miten rehutehtaiden viljanostoprosessin oli tarkoitus toimia.

Seinäjoella on kuulemma ollut lukuisia kyselyjä toimintaohjeista, kun siellä on ollut vain tapana ajaa traktorilla viljat tehtaan suppiloon, niin kuin aina ennenkin.

Eli siellä viljakauppiaan koneella kauppasopimusta tehtäessä klikataan kai rahdinkuljettaja kolmesta vaihtoehdosta, Moveren järjestämä, ulkopuolisen rahtiliikkeen järjestämä tai viljelijän itse tuoma. Kahdesta viimeisestä pitää rahdinkuljettajan tai viljelijän itsensä erikseen soittaa logistiikkajärjestelyyn, aluevastaavien nimet on mainittu tiedotteessa. . Ensimmäisessä tapauksessa Moveren ajojärjestely ottanee viljelijään yhteyttä ja aikatauluttaa ajot. Tämä on yksi riskipiste, kun esimerkiksi lastauspaikan maksimikorkeus, pituus ym., niitä tietoja pitäisi pystyä päivittämään viljelijän taholta jonnekin järjestelmään. Ettei tule kuivurin eteen ihmettelemään  sitä 34- metristä moduulirekkaa ja ylikorkeata ilmanohjainta hytin katolla. Toinen asia, jossa Moveren ja viljelijän kommunikointi olisi enemmän tarpeen, on lastausaikataulu, esimerkiksi omalla kohdalla iltaisin tai 04-06 välillä, tai viikonloppuisin. Mahtaakohan palkkakuski  taipua sellaiseen, yrittäjäautoilijat kyllä mielellään lastaavat työajan ulkopuolella.

Prosessi siis näyttää pääsääntöisesti keskittyvän rehutehtaan tasaiseen tavaravirtaan, viljelijöiden eri tarpeita varastotilanteineen ei tuohon systeemiin oikein mahdu. Kiinnityskauppasopimuksessa oli paikka toiveelle toimitusajasta. Ja nämä palvellaan ensin, käteiskauppavilja voi joutua odottamaan jopa seuraavan satovuoden alkuun asti ?

Puhuttiin Hankkija appista, se pitäisi ainakin ladata, sieltä voisi jossakin vaiheessa ehkä saada tietoa ainakin tehdyistä sopimuksista. Ettei tarvitsisi koko ajan koputella omamyyjän sähköpostia, et onko kauppasopinus jo systeemissä, ja mahdollisesti muuta tietoa.

-SS-

Syksyllä kun alkoi kuivuri olemaan tukossa , ja vähät varastosiilot oli varattu tos-siemenelle ja kauppasomimus oli omamyyjän kanssa tehty, soitin suoraan Moveren ajojärjestelijälle, että pitäis saada heti rekka kuivurille, niin vasta sitten alkoi tapahtua, eli tuli se auto 2 päivän päästä, ilman soittoa olis varmaan viikko mennyt.
Ja kannattaa joulun alla lähettää sille ajojärjestelijälle pullo kallista alkoholia, tulevaisuutta varten. Pysyy viljelijä mielessä.

Tuo kommunikaation (tai kommunikaatioväylän)  puute paikalliskonttorin viljakauppiaan ja logistiikkayhtiön välillä on silmiinpistävää. Movere taitaa vastata rehutehtaalle päin operatiivisesta toiminnasta jo valmiiksi. Viljelijällä on pääsy Hankkijan järjestelmään, jossa näkyy lähinnä sopimusnumerot, mutta mitään muuta reaaliaikaista tietoa ei ole, näytepussiin merkityt tarkat tiedot eivät olleet siirtyneet niille sopimuksille, kun äsken katsoin. Enkä nähnyt keinoa päivittääkään niitä tietoja.

Movereen viljelijällä ei ole kuin yksi puhelinyhteystieto. Kuinka hyvin Moveressa nähdään tarjolle tulevan tavaran laatu ja määrä, jos sitä ei Hankkijan järjestelmästä viljelijä itsekään  näe ? Eli samaa viljakasaa tuputetaan sekä viljakauppiaalle että Moverelle erikseen.

Näen järjestelmän ongelman siinä, että suoraviivaisin ratkaisu olisi tehdä kauppasopimukset suoraan rehutehtaiden logistiikkaa hoitavan Moveren edustajien tai rehutehtaan konttoristin kanssa. Moverehan nähtävästi tietää näistä kolmesta toimijasta suurimman kokonaisuuden mitä tarvitaan ja milloin, ja miten kuskataan. Hankkijan konttorin myyjä tietää tarjolle laitetusta tavarasta jotain. Viljelijä ei tiedä mitään.

-SS-

Ilmeisesti jotain ongelmaa olemassa. Onhan tuo puintiaika jännittävää aikaa kaikin tavoin. Minulla on ollut viime vuosina rahtiliikennettä Hankkijan kanssa, mutta olen vältellyt asioimista Moveren suuntaan. Lähinnä jotain jakeluajoja ollut niiden toimesta minun suuntaani. En voi sinänsä moittia, ne on hoitanut viime ajat eräs oman maakunnan liikennöitsijä, jonka isä jo ajoi vaarilleni ajoja joskus 60-luvulla. Ihan ok mennyt edelleen. Viljan ajossa puintien aikaan kävi tarkalleen ottaen niin, että omakuskini ei sitten kerinnytkään ajamaan sitä minun kuormaani, mutta tällaisten tilanteiden varalle hän on sopinut toisen kuljetusfirman kanssa, että sieltä tarvittaessa jelppivät häntä ajoissa ja vastavuoroisesti hän sitten hoitaa heidän ajojaan tietyissä tilanteissa. Joten kuorman haki tämä yhteistyökumppani. Meni ihan hyvin ja soittelin heti kuorman lähdettyä kyseiseen firmaan ja ilmoitin kaikki laskustustiedot ja huolehdin siitä, että kun lasku tuli, niin maksoin samalle päivälle pois, niinkuin usein teen silloin, kun kysymyksessä on köyhä pienyrittäjä. Luonnollisesti sähköyhtiöt, vakuutusyhtiöt yms. verenimijät, laskut laitetaan maksuun korkeintaan eräpäivänä. Elikkä en asioinut Hankkijan ajoissa lainkaan Moveren kanssa. Sanoisin, että jatkossakin mennään ensisijaisesti niin, että oma kuljetusyrittäjä saa sopia sopimus ym. viljojen toimitukset Hankkijan kanssa tai Moveren miten nyt meneekään. Näin toimittuna kaikkein yksinkertaisin ratkaisu. Mukaudun päätöksiin ja järjestäen asiat niin, että onnistuu. Puintiajan ruuhkaan olen varautunut niinkin, että olen sopinut lähistöllä olevan lopettelevan/jäähdyttelevän tilan kanssa, että heiltä saan tarvittaessa enemmän tai vähemmän siilotilaa, jos näyttää siltä, etten saakkaan viljaa puintiaikana ajoissa liikkeelle. Kaikenlaisia kuvioita kannattaa miettiä ja koittaa sopia etukäteen, jotta hommat onnistuu silloin, kun on tarve.

Kyllä on tehty homma vaikeaksi, jotenkin toi jurtti homma vaikuttaa kovin houkuttelevalta…..

Yksi asia mikä ei mun järkeen mahdu tossa jurttitouhussa on se, että jurttia viljellään sopimusviljelynä ja voisi kuvitella että jurtti kun on tien varressa kasalla niin loppu olis tehtaan vastuulla vähän niinkun puukaupoissakin että jos leimikko tai tässä tapauksessa jurtille kylvettävä pelto on konsulentin hyväksymä niin miksi viljelijä joutuu tilaamaan autokuormittain mursketta jotta varsinaissuomalaiset rahtarit pääsee sileillä vetopyörillään ropan alta kohti tehdasta

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 13.11.23 - klo:18:34

Kyllä on tehty homma vaikeaksi, jotenkin toi jurtti homma vaikuttaa kovin houkuttelevalta…..

Yksi asia mikä ei mun järkeen mahdu tossa jurttitouhussa on se, että jurttia viljellään sopimusviljelynä ja voisi kuvitella että jurtti kun on tien varressa kasalla niin loppu olis tehtaan vastuulla vähän niinkun puukaupoissakin että jos leimikko tai tässä tapauksessa jurtille kylvettävä pelto on konsulentin hyväksymä niin miksi viljelijä joutuu tilaamaan autokuormittain mursketta jotta varsinaissuomalaiset rahtarit pääsee sileillä vetopyörillään ropan alta kohti tehdasta

Johtuisiko siitä et halukkaita viljelijöitä on riittävästi joten jollakin on porukkaa karsittava. Joku keksinyt et laitetaan ne hommaamaan murskeet nii  muutama ei ole suostunut niin on vähemmän tarjontaa? 

Täytyyhän kuivurin pihakin olla semmoinen että autot pääsee. Samaten maitohuoneen edusta.

Täytyyhän kuivurin pihakin olla semmoinen että autot pääsee. Samaten maitohuoneen edusta.

Kyllä, mutta ns. nuppipaikkoja ei sentään vielä tarvitse suurentaa 34 metrin yhdistelmille. Kohta varmaan täytyy sekin tehdä.

Siis ei siitä niin  pitkään ole, kun 24,5 m yhdistelmä oli pisin. Se mahtuu helposti kuivurille ja kuivurilta pois eteen päin ajaen. Se lisä kymmenen metriä on  hankala ihan kunnallisella tieverkostolla, kaikkiin rekkaparkkeihin ei mahdu eikä kaikille rekkatankkiasemille.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 13.11.23 - klo:18:34

Kyllä on tehty homma vaikeaksi, jotenkin toi jurtti homma vaikuttaa kovin houkuttelevalta…..

Yksi asia mikä ei mun järkeen mahdu tossa jurttitouhussa on se, että jurttia viljellään sopimusviljelynä ja voisi kuvitella että jurtti kun on tien varressa kasalla niin loppu olis tehtaan vastuulla vähän niinkun puukaupoissakin että jos leimikko tai tässä tapauksessa jurtille kylvettävä pelto on konsulentin hyväksymä niin miksi viljelijä joutuu tilaamaan autokuormittain mursketta jotta varsinaissuomalaiset rahtarit pääsee sileillä vetopyörillään ropan alta kohti tehdasta

Nykyinen käytäntö jo itsessään ohjaa viljelyä kunnollisten teiden varsille. Jos ostaja maksaisi murskeet, niin onhan se päivänselvää, että viljelyyn koitettaisiin tarjota ihan kaikenlaista lohkoa onnettomien tieyhteyksien takaa.

Voi sen auman tehdä paremman tien varteen. Pidemmän päälle on hyvä kun peltotietkin ovat kunnossa.

Voi sen auman tehdä paremman tien varteen. Pidemmän päälle on hyvä kun peltotietkin ovat kunnossa.

Voi. Tässäkin yksi isäntä ajoi "takapelloltaan" omalla kärryllä jurtit pikitien varteen. Ainoa vaan, että 14 motin kärry oli kuulemma vähän pieni, 20 motin kärry olisi ollut passelimpi.

Voi sen auman tehdä paremman tien varteen. Pidemmän päälle on hyvä kun peltotietkin ovat kunnossa.

No nämä 70+ tonnin yhdistelmät eivät pääse tuolla Uudenmaan rintamailla ihan valtionsilloistakaan ylitte. On Holmerinkin  akselipaino tyhjänäkin melko kova....

Niin kuin joskus sanoin, hulluudelle pitää ehkä laittaa rajat.

-SS-