Jos tässä ei enää kevätsateita tule - mikä on todennäköistä - niin typpiliuos on valinta. Kokeilen kun sattuu sitä olemaan, muutamankymmenen kilon typpimäärä ainakin voisi ainakin tuuheuttaa oraita, että paljas maa peittyisi nopeammin.

-SS-

Eiköhän vapun 5 cm:n lumiräntäkerros sentään salpietarin sulata...

Ei niistä nyt oikeen tiiä. Yleiskuvan perusteella "all in" - pellot paskua. On toki kylvä ja unohda-systeemilläkin sontaa. Sitten on varmaan perusruista mikä näyttää hyvältä, ehkä eksoottiset lajikkeet tuupertuu liikaan syysruuttailuun ja lannotteilla ynnä muilla herkuilla kyllästämiseen🤷‍♂️

Ei niistä nyt oikeen tiiä. Yleiskuvan perusteella "all in" - pellot paskua. On toki kylvä ja unohda-systeemilläkin sontaa. Sitten on varmaan perusruista mikä näyttää hyvältä, ehkä eksoottiset lajikkeet tuupertuu liikaan syysruuttailuun ja lannotteilla ynnä muilla herkuilla kyllästämiseen🤷‍♂️

Tuon ruutan jäljen kyllä näkee. Opin katkeran kantapääopin kautta, että syysviljan voi mahdollisesti tappaa talvi, vesi, lumi, mutta ahkera talvituhoruiskuttelu myöhään syksyllä tappaa varmasti talvituhoon sitten.  Oras lienee  herkempi pakkaselle kuin ilman ruiskuttamista. Vahapeite ym ? 

-SS-

Kohta ei tarvi proagriaa eikä firmojen kasvuohjelmia, kun tekoälyltä voi pyytää neuvot viljelyyn. Saksalainen professori, joka itsekin viljelee, pyysi vehnän lannoitussuunnitelman  ChatbotGPT:ltä.

https://www.agrarheute.com/pflanze/getreide/agrar-professor-laesst-ki-duengen-ergebnis-ueberrascht-605670

Näin tekoäly jakaa lannoitteen yksittäisiin lahjoihin:
Lannoite maaliskuun alussa: 200 kg/ha KAS, vastaa 54 kg N/ha
Lannoitteen levitys maaliskuun lopussa/huhtikuun alussa: 296 kg/ha CAN:lla, vastaa 80 kg N/ha
Lannoitteen levitys huhtikuun lopusta toukokuun alkuun: 296 kg/ha KAS, vastaa 80 kg N/ha
Yhteensä botti suosittelee levittämään 792 kg/ha KAS:ta, mikä vastaa typpimäärää 214 kg N/ha.

Käännetty google-kääntäjällä.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 12.04.23 - klo:16:21

Ei niistä nyt oikeen tiiä. Yleiskuvan perusteella "all in" - pellot paskua. On toki kylvä ja unohda-systeemilläkin sontaa. Sitten on varmaan perusruista mikä näyttää hyvältä, ehkä eksoottiset lajikkeet tuupertuu liikaan syysruuttailuun ja lannotteilla ynnä muilla herkuilla kyllästämiseen🤷‍♂️

Tuon ruutan jäljen kyllä näkee. Opin katkeran kantapääopin kautta, että syysviljan voi mahdollisesti tappaa talvi, vesi, lumi, mutta ahkera talvituhoruiskuttelu myöhään syksyllä tappaa varmasti talvituhoon sitten.  Oras lienee  herkempi pakkaselle kuin ilman ruiskuttamista. Vahapeite ym ? 

-SS-

On myös nähty ruutanjälki toisinkin päin. Naapuri takavuosina ruiskutti hybridirukiit ihan väkisin rypemällä ja jotain pieniä kiiloja jäi ajamatta. Ruiskuttamattomat kohdat kuoli lähes täysin talven aikana, ruiskutetuissa oli kasvatuskelpoinen kasvusto.

Skagenin väri alkaa vähitellen vihertyä. Oikein lämpimissä kohdissa väri muistuttaa kohta jo heleänvihreää.

Samoin Turanus ja Spencer. Jos ens viikolla kantais pelto sen verran että sais typet levitettyä.

Orasmaat alkavat olla kivikovan kuivia ja kevytmuokatut harmaita.

-SS-

Orasmaat alkavat olla kivikovan kuivia ja kevytmuokatut harmaita.

-SS-

Joko sait apulannan huiskittua? 🤔

Kävin eilen kävellen ja kuivaa on savi pinta. Huiska perään ja säkki kyytiin, no uria paikoitellen tuli, jospa loput huomen aamun pakkasilla.

Toimiiko ne typet jos levityksen jälkeen on pari viikkoa poutaa? Suorakylvetyssä taitavat ainakin jäädä pahnojen päälle.

Toimiiko ne typet jos levityksen jälkeen on pari viikkoa poutaa? Suorakylvetyssä taitavat ainakin jäädä pahnojen päälle.

Helppo vastaus: eivät toimi. Myös koetoiminnassa on havaittu, että kuivalla mulloksella pintalannoituksen tehokkuus voi jäädä puoleen sijoituslannoituksen tehoon verrattuna. Urean kohdalla tilanne on vieläkin heikompi, kunnon paahtava auringonpaiste, tuuli ja rutikuiva ilmamassa (eilen 23% suhteellinen kosteus!) voi hajoittaa kaikki ureat ilmaan nopeasti

Jos pintalannoitus toimisi varmasti kuivanakin keväänä, ei koko sijoituslannoitusta olisi koskaan tarvinnut keksiä. Maissilla on varren alaosasta kasvavat ilmajuuret, jotka hakevat rivien välistä lisäravinteet. Muilla viljoilla ei ravinnon otto maan pintaosista ole merkittävää.

-SS-

Rukiit sai typet mut vehnäpelloilla viä odottelen ku mettänreunoja. Ei ole niin huiput kuin odotin. Lumihome on tehnyt tuhoa varsinkin metsänreunoissa joista talven kelit eivät kaikkea sulattaneet. Pitkä lumipeite sulassa maassa tekee edelleen tehtävänsä, toki nämä talvet ovat vähissä. Rikkoakin pitää pari kolme ha. Onneksi kuitenkin näinkin hyvät kun hinnat on kiinni niin rikkominen ois tullut todella kalliiksi.

Edelleen on ruisvehnät täyden lumipeitteen alla, kun lohkot ns. lumisia eikä kotoaukealla. Tässä näkee jo naapurin syysvehnästä, että väri vaihtuu pikkuhiljaa vihreästä ruskeaksi kun kelit ns. tappavia. Öisin pakkasta ja päivisin muutama aste plussaa. Onneksi omat vielä lumen alla, nää kelit parempi pysyä piilossa. Ennustetta kun katsoo, aika myöhäistä kevättä tekee. Ei tarvi edes unelmoida, että ennen vappua pääsisi lannoitteita levittämään, lumien sulattua pellot ei kanna kun yöpakkasetkin lienee ohi. Mikäpä kiire tässä, suht normaalisti kevät etenee, viikko eteenpäin ja pelloilla vähemmän lunta.

Tänä aamuna ajoin loput, ison ojan vedet kunnolla jäässä. Kuitenkin lämmintä päivällä. Ne oraat jotka tuli ensimäisena esiin, tallattu ja syöty, peuroja riittä ja taisin nähdä muutaman kauriin.

Yksi kiila jossa lunta edeleen, sinne meni kans lantaa nytte, saa nähdä kun ne sullaa ja lanta myöe, imeytyykö se maahan?