Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: vms1 - 06.04.12 - klo:16:33
-
Kun tossa on tulossa vakituinen karjanhoitaja ja sille suunnitellaan provisiopalkkaa niin mitä kannattaa ottaa huomioon.
Itsellä on sellainen ajatus että 3 kk menee tuntihommissa ja sen jälkeen asetetaan jokin tavoite esim 8000 keskituotos meijeriin per parsipaikka jolla aloitetaan. Eli kun hetkellinen keskituotos tavoittaa tuon 8000 ollaan peruspalkassa ja mikäli keskituotos ylittyy niin tulee boonusta ja jos tuotos alenee niin palkka hieman laskee. Tätä keskituotosta hieman hilataan ylös pikkuhiljaa että saavutetaan tavoite joka voisi olla vaikka 9000. Lisäksi joku boonus esimerkiksi kaikista 3 kuukautisista hiehoista ja samoiten myydyistä ternisonneista vaikka joku 10 tai 20 kipale. Kertokaas seikkaperäisiä ajatuksia ja mikä on realistinen tavoite meijerimaidolle kun täysrehu on eväänä. Itte pidän tota 9000 per parsipaikka mahdollisena jolloin normi keskituotos huitelee jo kympin lähellä.
-
Mä seuraan/lasken tarkkaan, kuinka paljon kk lypsetystä maidosta lypsetään ohi tankin. Se on musta aika oleellinen luku, onko se 2 vai 7%... Isossa määrässä tulee yllättävän paljon litroja...
-
Mä seuraan/lasken tarkkaan, kuinka paljon kk lypsetystä maidosta lypsetään ohi tankin. Se on musta aika oleellinen luku, onko se 2 vai 7%... Isossa määrässä tulee yllättävän paljon litroja...
Tässäkin on eroa siinä, kasvattaako sillä ohimenevällä maidolla vasikoita vai kaataako sen viemäriin.. Toki se kalleinta ruokintaa vasikalle on, mutta parasta silti.
-
Mun mielestä tuollaisen provisiopalkan määrittäminen on hiukan hankalaa. Ellei työntekijä hoida ruokintaa ja ruokintasuunnitelman tekoa, niin mitenkä tuotos voisi olla hänestä riippuvainen?
-
Juurikin kuten edellinen totes. Itte ei paljoa kostu jos keskituotos on papereissa 11 tuhatta mutta 10 prosenttia hukkuu matkalla ja parsipaikoista 10 prosennttia on täyttämättä. Ja meijeriin menevä maito näyttää tyyliin 8,5 tonnia. Sentakia on mielestäni hyvä suhde laskea meijerin toimitettu maito vastaan parsipaikka ja unohtaa tässäkohtaa eläimet.
-
Mun mielestä tuollaisen provisiopalkan määrittäminen on hiukan hankalaa. Ellei työntekijä hoida ruokintaa ja ruokintasuunnitelman tekoa, niin mitenkä tuotos voisi olla hänestä riippuvainen?
Näinpä, ja loppujen lopuksi hänen vastuulla olisi itse asiassa aika iso osa tilan taloudesta. Melkoinen osaaja pitäisi olla, ja jos sattuu että sellaisen saisi palkattua niin ei kyllä itse enää kannattaisi osallistua kuin pääoman sijoittamiseen..
-
Meillä työntekijä kyllä hoitaa ja seuraa ruokintaa ja jos hänellä on ehdotuksia tilanteen parantamiseen niin ne pyritään toteuttaa. Navetan tuotos koostuu kuitenkin huolellisuudesta joka ei tarkoita nysväämistä vaan siitä että kaikki rutiinit tulee tehtyä kunnolla josta pääasiana lypsy, ruokinta, kuivitus, tiineysasiat. Muu on nippeliä mutta jos noi asiat on kunnossa niin navetta tuottaa.
-
Juurikin kuten edellinen totes. Itte ei paljoa kostu jos keskituotos on papereissa 11 tuhatta mutta 10 prosenttia hukkuu matkalla ja parsipaikoista 10 prosennttia on täyttämättä. Ja meijeriin menevä maito näyttää tyyliin 8,5 tonnia. Sentakia on mielestäni hyvä suhde laskea meijerin toimitettu maito vastaan parsipaikka ja unohtaa tässäkohtaa eläimet.
Miksi sen pitää olla per parsipaikka? Eikö ole parempi olla x tn per aikaväli? Se mitä vähemmillä paskojilla se tulee sen parempi.
-
Kannattaa pysyä yleisen työehtosopimuksen mukaisessa palkkamallissa, mikäli työntekijä haastaa sut myöhemmin käräjille, jos ei ol ansioihinsa tyytyväinen, niin tuomio tulee tolta pohjalta, riippumatta siitä mitä olette keskenään sopineet.
-
Kannattaa pysyä yleisen työehtosopimuksen mukaisessa palkkamallissa, mikäli työntekijä haastaa sut myöhemmin käräjille, jos ei ol ansioihinsa tyytyväinen, niin tuomio tulee tolta pohjalta, riippumatta siitä mitä olette keskenään sopineet.
Näin mäkin aikaisemmin ajattelin mutta nyt kun olen asiaa hieman kyselly niin pitäisi olla ihan tarkastelun kestävää maksaa provisiopalkkaa. Peruspalkan allehan ei saa mennä mutta mun mielestäni hyvän karjanhoitajan pitäisi muutenkin olla kaukana siitä.
-
Kannattaa pysyä yleisen työehtosopimuksen mukaisessa palkkamallissa, mikäli työntekijä haastaa sut myöhemmin käräjille, jos ei ol ansioihinsa tyytyväinen, niin tuomio tulee tolta pohjalta, riippumatta siitä mitä olette keskenään sopineet.
Näin mäkin aikaisemmin ajattelin mutta nyt kun olen asiaa hieman kyselly niin pitäisi olla ihan tarkastelun kestävää maksaa provisiopalkkaa. Peruspalkan allehan ei saa mennä mutta mun mielestäni hyvän karjanhoitajan pitäisi muutenkin olla kaukana siitä.
Maetoo,vóeta ja jygurttia valmasta ja dieseliä autontankkiin shellin kortilla poonuksena hyvistä suorittaesta niin ei tarte nuitten palkka roviisijoiden kanassa puljata. Ja jos vaikka 500 l per lehmä tuotos noussu tai pysytty edellisuovuoden tasossa niin kanarian matka 8)
Lämmittää kummasti enemmän sydäntä kun pelkkä fyffe joka valuu veroina verokarhun suihin
Tästä esimerkkinä yksi timpuri jonka tasan tiesin että se juokaikki rahansa niin ostin uuven stiilin huippusahan kun se monet kerrat oli rakennuksella semmosta kahtellu. Voe pojat että vanhan ukon naamaa hymyilytti 8) Jos ois 600 eskoa antanu kouraan niin tiiän mihin se ois menny :-\
-
Tästä esimerkkinä yksi timpuri jonka tasan tiesin että se juokaikki rahansa niin ostin uuven stiilin huippusahan kun se monet kerrat oli rakennuksella semmosta kahtellu. Voe pojat että vanhan ukon naamaa hymyilytti 8) Jos ois 600 eskoa antanu kouraan niin tiiän mihin se ois menny :-\
Hmm. Timpuri oli siis palkkasuhteessa sinuun? Maksoit LUONNOLLISESTI sivukulut tilhistä? ;) ;D
Edit. Ja samahan koskee noita kaikkia muitakin lueteltuja etuuksia, verottajalle ne kuitenkin on tietoon vietävä.
-
Mun mielestä tuollaisen provisiopalkan määrittäminen on hiukan hankalaa. Ellei työntekijä hoida ruokintaa ja ruokintasuunnitelman tekoa, niin mitenkä tuotos voisi olla hänestä riippuvainen?
Ja vaikka hoitaisi ton suunnittelun ja ruokinnan, niin myös rehuntekijän pitää tehdä sellaista rehua, jolla voi tuotos tavoitteita asettaa. Sekä kaikkea ruokintaa liittyvää osatekijää pitää olla tarpeeksi saatavilla tai sopia mitä saatavilla olevilla tekijöillä pitäisi saada aikaiseksi.
-
Mun mielestä lähdet aika vaikeille vesille, kun yrität työnantajana piiloutua jonkun monimutkaisen mekanismin taakse sen sijaan, että reilusti seuraisit työntekijää ja palkitsisit harkinnanvaraisesti menestymisestä. Jos ja kun esiin tulee joku hyvä aloite tai rutiinien korjaus työntekijän puolelta tai se tuotantotaso on noussut, niin laitat palkkaan extraa tai pitkäaikaisemmasta saavutuksesta nostat peruspalkkaa kannusteeksi. Sellaista välitöntä reagoimista hyviin juttuihin, ihan samoin kuin mahdollisimman pikaista puhuttelua silloin, kun jotain on mennyt pieleen, ei voi liikaa korostaa. Provisiopalkkasysteemi on ihan ok kymmenien tai satojen työntekijöiden yrityksessä, meidän pienyrityksissä pitää olla joustavampi. Ole ihminen äläkä insinööri ;)
-
Tästä esimerkkinä yksi timpuri jonka tasan tiesin että se juokaikki rahansa niin ostin uuven stiilin huippusahan kun se monet kerrat oli rakennuksella semmosta kahtellu. Voe pojat että vanhan ukon naamaa hymyilytti 8) Jos ois 600 eskoa antanu kouraan niin tiiän mihin se ois menny :-\
Hmm. Timpuri oli siis palkkasuhteessa sinuun? Maksoit LUONNOLLISESTI sivukulut tilhistä? ;) ;D
Edit. Ja samahan koskee noita kaikkia muitakin lueteltuja etuuksia, verottajalle ne kuitenkin on tietoon vietävä.
On tietenkin maksut maksettava ja niistä kirjan pidot hoidettava. Hän oli kesän tuossa navetta hommassa mukana ja hyvästä työstä vähän poonusta kun panosti siihen varmasti enempi mitä tuntilapussa luki :P
-
On tietenkin maksut maksettava ja niistä kirjan pidot hoidettava. Hän oli kesän tuossa navetta hommassa mukana ja hyvästä työstä vähän poonusta kun panosti siihen varmasti enempi mitä tuntilapussa luki :P
Tuollaista tekijää kiittää mieluusti.
-
Mutta kun tällainen systeemi että palkitaan koska satutaan muistamaan muuttuu helposti joko työntekijän tai työnantajan hyväksi. Siksi ajattelin jotain yksinkertaista palkitsemisjärjestelmää. Toisekseen pidän hyvänä että työntekijä on tietoinen ja seuraa miten tulos kehittyy jolloin hänen on helpompi miettiä ja reagoida asioihin jos on sitä tyyppiä että niin haluaa tehdä.
Täällä tuntuu että työntekijä ei voi vaikuttaa asioihin jos ei ole joka alan asiantuntija mutta mulla onkin tavoite että hän hoitaisi ne päivittäiset rutiinit mahdollisimman hyvin. Meillä maksetaan ihmisille jotta ne laskeskelee ruokintamääriä ja silloin pääasia on että noudatetaan suosituksia mahdollisimman hyvin. Toki voi boonuksella muistaa jos työntekiä haluaa laskea ruokinnat uudestaan mutta pääasia on että hän noudattaa olemassaolevia ja esimerkiksi seuraa lehmien kuntoluokkia mihin ne kehittyy ja reagoi siihen.
aina kun ruvetaan puhumaan tuotoista menee puhe rehuun jne. Eikö muut muka tunnusta että huonon tuottavuuden takana voi olla hetkittäin tyhjä ruokintapöytä, rehusiilo tyhjänä päivän ennen kuin auto tulee, huono laidun, Huonosti järjestetty vesihuolto tai ihan mikä vaan. Näitä odotan työntekijän seuraavan ja raportoivan jos hän ei itse pysty tai ehdi niihin reagoida.
En jätä karjanhoitajaa yksin ongelmineen mutta odotan että hän ilmoittaa ongelmista jotta voin reagoida asioihin.
Sitten adamin tapaukseen on sellainen ero että meillä ei ole mitään tarvetta olla navetassa kahden ihmisen voimin koska se on niin pieni joten en sikäli seuraa työntekijää niin tarkkaan vaan hän on enempi omillaan. Siksi on parempi että hänkin oppii seuraamaan niitä tunnuslukuja jotka vaikuttaa tilan talouteen ja sitämyöden hänen tuloon. mulle jää kyllä ittelle tekemistä silloin kun hän ei ole paikalla.
-
Siksi ajattelin jotain yksinkertaista palkitsemisjärjestelmää.
Provision rakentaminen maatalousyritykseen työntekijälle (isännälle rakennettu provisio olis ehkä helpompi) kuitenkin taitaa olla ihan kaikkea muuta kuin yksinkertaista.
Mun mielestä tässä on kyse siitä, että kuka vastaa yrityksen toiminnan kehittämisestä. Eikö yrittäjän pitäisi vastata siitä ja saada itse siitä kehityksestä korvaus? Jos ajatellaan muita yritysaloja niin missä muuallakaan yrityksen johtotyö tehdään sieltä "duunaripuolelta" käsin? Ehdottomasti kannatan ajatusta hyvän työn palkitsemisesta ja siitä että työntekijä jollakin tapaa on vahvasti sisällä tuloksen tekemisessä- mutta kysymys kuuluukin, kuka niitä lankoja pitää käsissään.
-
Kyllä yrittäjä vastaa kehittämisestä, mutta innovatiivisia, innokkaita ja työstäännauttivia työntekijöitä kannattaa aina motivoida kehittämään ja kehittymään. SE on se paikka, missä työntekijä voi vaikuttaa omaan työhönsä, omaan palkkaukseensa ja omaan hyvinvointiinsa. Yrittäjä yksin kehittäjänä on aika staattinen ajatus. Visiohan kuuluu tietysti olla, mutta kaikki mukanaolevat tuovat siihen ripauksen itsestään ja kokemuksensa mukana paljon sellaista, mistä yrittäjällä ei ole harmainta aavistusta.
vemssille: työntekijän seuraaminen ei tarkoita sitä, että sitä seurataan fyysisesti työssä joka paikkaan. Ei semmoiseen ole kenelläkään varaa. Kyse on vaikkapa niistä mittareista, mitkä aiot köyttää osaksi tulospalkkaustasi. Jos opetat työntekijäsi seuraamaan niitä, se ei vapauta sinua seurannasta. Palkan sitominen niihin voi olla hyvä ajatus, mutta joudut silti käyttää tarveharkintaa. Mikään systeemi ei häivytä työntekijä-työnantajasuhteesta huolenpidon tarvetta. Se on sama kaikissa ihmistenvälisissä suhteissa, vaatii jatkuvaa työtä.
-
Kyllä yrittäjä vastaa kehittämisestä, mutta innovatiivisia, innokkaita ja työstäännauttivia työntekijöitä kannattaa aina motivoida kehittämään ja kehittymään. SE on se paikka, missä työntekijä voi vaikuttaa omaan työhönsä, omaan palkkaukseensa ja omaan hyvinvointiinsa. Yrittäjä yksin kehittäjänä on aika staattinen ajatus. Visiohan kuuluu tietysti olla, mutta kaikki mukanaolevat tuovat siihen ripauksen itsestään ja kokemuksensa mukana paljon sellaista, mistä yrittäjällä ei ole harmainta aavistusta.
vemssille: työntekijän seuraaminen ei tarkoita sitä, että sitä seurataan fyysisesti työssä joka paikkaan. Ei semmoiseen ole kenelläkään varaa. Kyse on vaikkapa niistä mittareista, mitkä aiot köyttää osaksi tulospalkkaustasi. Jos opetat työntekijäsi seuraamaan niitä, se ei vapauta sinua seurannasta. Palkan sitominen niihin voi olla hyvä ajatus, mutta joudut silti käyttää tarveharkintaa. Mikään systeemi ei häivytä työntekijä-työnantajasuhteesta huolenpidon tarvetta. Se on sama kaikissa ihmistenvälisissä suhteissa, vaatii jatkuvaa työtä.
Käytännössä tuntuu että olemme aika samoissa ajatuksissa. Ainut ero on että minä yritän etukäteen selventää työntekijälle millä mittareilla seuraan työntekijän edistymistä kun adami toimii ehkä enemmän tunteen perusteella.
Mä en ainakaan vaadi että työntekijä on joku innovatiivisuuden perikuva vaan tärkeintä on mihin hän pystyy annetuilla resursseilla. Toki jos työntekijä haluaa muuttaa jotain niin pitemmällä aikavälillä siihen on pyrittävä menemään ja silloin täytyy vähän kattoa että aiheutuuko siitä talolle huomattavia kuluja jolloin keskituotosta on hieman lisättävä, sama tietysti toisinpäin. Pääasia kuitenkin että perusrutiinit toteutettaisi hyvin koska sieltä se perus tuottavuus tulee ja siinä sen pystyy myös ryssimään pahemmankerran.
-
Mun mielestäni keskituotosta ei kannata ottaa provisiopalkan perusteeksi :o
Katos, kun tuossa menetelmässä huonojen eläimien poistaminen nostaisi tekijän palkkaa kaikista eniten ;D Sen kannattaisi "rampauttaa" kaikki alituottajat teurastamoon ja nostaa keskituotos 2 kuukaudessa 10-tonniin.
-
Mun mielestäni keskituotosta ei kannata ottaa provisiopalkan perusteeksi :o
Katos, kun tuossa menetelmässä huonojen eläimien poistaminen nostaisi tekijän palkkaa kaikista eniten ;D Sen kannattaisi "rampauttaa" kaikki alituottajat teurastamoon ja nostaa keskituotos 2 kuukaudessa 10-tonniin.
Sohara ei lukenu aikaisempia tekstejä. Mulla olikin tarkoitus tuotetun maidon osalta käyttää mittarina meijeriin tuotettua maitoa suhteutettuna parsipaikkoihin jolloin keskituotoksella ei pysty kikkailemaan vaan pitää pyrkiä pitämään talo täynnä tuottavia eläimiä.
-
Eikö vemssillä ollu tarkoitus katsoa tuotosta/parsipaikka. Olettaen siis, että kaikki parret lasketaan, myös ne jolle ei ole aina eläintä. Tämähän kannustaisi pitämään huolta niistä eläimistä, koska parsipaikka ei täyty automaattisesti heti entisen eläimen poismenon jälkeen. E: Olin hitaampi :o
Mutta vaikealta tuntuu koko keskituotos provisiopalkka ::) Keskituotos riippuu kuitenkin siitä, minkälaista rehua sinä ja renkisi teette siellä pellolla ja minkälaista rehua kehtaat robolle ja kioskeihin tilata :P
-
Mun mielestä ei kannata kauheasti miettiä sitä keskituotosta mahdollisimman korkealle vaan enemminkin mietitään sitä yhdessä työntekijän kanssa että mikä on realistinen keskituotos ja sitten siitä lasketaan lievä prosenttiosuus sen mukaan että mennäänkö hieman yli vai ali tämän oletustuotoksen. Tähän keskituotokseen vaikuttaa tietenkin tehty rehu ja siiloon ostettu täysrehu, viljan käyttö, laidunnus, kuivan kesän laidunnus ja mahdollinen lisärehu sisälle jne. Pääasia että on jonkinnäköinen realistinen tavoite ja sitä seurataan. Tavoitetuotos voidaan vaikka miettiä kuukausittain tai parin kuukauden välein. Ainut mikä siihen ei vaikuta on parsipaikat. Kaikkia muita huomioita voidaan ottaa mukaan.
Perjaatteessa hommaan voi tehdä ihan plus miinus listan eli laittaa keskituottotavoitteen ja sitten luettelee ulkoiset seikat mitkä vaikuttaa tuotokseen ja niistä laskee uuden keskituotoksen. Teoriassa tämän voi laskea jopa kuun lopussa kun pystyy katsomaan taaksepäin edellistä kuukautta.
-
Mun mielestä tärkee tässä on se että tää bonus systeemi on nimenomaan bonus, eli lisää peruspalkan päälle, koska kun ollaan eläinten kanssa tekemisissä niin voi sattua mitä vaan vaikka kuinka olisi hyvä karjamestari. Siis peruspalkka+ esim tiineistä eläimistä joku lisä ja kk maitomäärälle sovitte jonkun perustason jonka ylittävältä osalta jotain lisää tms. Mutta että perusosa tulee vaikka ei joka kuukausi tehtäiskään maitoennätystä. Homma on sovittava vain sun tilan lähtökohdista koska kukaan muu ei voi tietää millä tasolla karja/karjanhoito tällähetkellä menee, mitkä on tavoitteet jne.
-
Ensinnäkin mulla ei ole mitään kokemusta tämmöisen palkkauksen määrittelystä.
Tältä pohjalta edellisten kommenttien lisäksi pitäisin systeemin vakautta kyllä tärkeänä. Siis sitä, että jos karjanhoitajan toimesta ja ansiosta tuotos pompsahtaakin suht helpolla reippaasti ja jää korkealle, niin ei aleta heivaamaan bonusta alaspäin ajan kuluessa. Vuoden aikajänne voisi olla hyvä seuranta-aika. Karjakolle lisätili eikä lisätiliä pidä mieltää missään vaiheessa automaattisesti tulevaksi.
Pitäisikö bonus sitoa maidon hintaankin ettei halvempi maito vie maksukykyä?
Voiko bonuksen määrää sitoa myös työssäolopäivien lukumäärään? Voiko sairauspoissaolojen osan vähentää bonuksesta, jos niitä on merkittävä määrä?
Ei ole helppoa.
-
Sitten adamin tapaukseen on sellainen ero että meillä ei ole mitään tarvetta olla navetassa kahden ihmisen voimin koska se on niin pieni joten en sikäli seuraa työntekijää niin tarkkaan vaan hän on enempi omillaan. Siksi on parempi että hänkin oppii seuraamaan niitä tunnuslukuja jotka vaikuttaa tilan talouteen ja sitämyöden hänen tuloon. mulle jää kyllä ittelle tekemistä silloin kun hän ei ole paikalla.
Tyhmänä kysyn miksi tuossa kohtaa sit sen pitää olla palkollinen, joka hoitaa navetan. Eikö kannattaisi itse ottaa siitä vastuu, jos kerran sieltä sen tuloksen pitäisi tulla ja ulkoistaa muu.
-
Sitten adamin tapaukseen on sellainen ero että meillä ei ole mitään tarvetta olla navetassa kahden ihmisen voimin koska se on niin pieni joten en sikäli seuraa työntekijää niin tarkkaan vaan hän on enempi omillaan. Siksi on parempi että hänkin oppii seuraamaan niitä tunnuslukuja jotka vaikuttaa tilan talouteen ja sitämyöden hänen tuloon. mulle jää kyllä ittelle tekemistä silloin kun hän ei ole paikalla.
Tyhmänä kysyn miksi tuossa kohtaa sit sen pitää olla palkollinen, joka hoitaa navetan. Eikö kannattaisi itse ottaa siitä vastuu, jos kerran sieltä sen tuloksen pitäisi tulla ja ulkoistaa muu.
täp täp 8)
-
Sitten adamin tapaukseen on sellainen ero että meillä ei ole mitään tarvetta olla navetassa kahden ihmisen voimin koska se on niin pieni joten en sikäli seuraa työntekijää niin tarkkaan vaan hän on enempi omillaan. Siksi on parempi että hänkin oppii seuraamaan niitä tunnuslukuja jotka vaikuttaa tilan talouteen ja sitämyöden hänen tuloon. mulle jää kyllä ittelle tekemistä silloin kun hän ei ole paikalla.
Tyhmänä kysyn miksi tuossa kohtaa sit sen pitää olla palkollinen, joka hoitaa navetan. Eikö kannattaisi itse ottaa siitä vastuu, jos kerran sieltä sen tuloksen pitäisi tulla ja ulkoistaa muu.
Tästä on ollu puhetta aikaisemminkin mutta syyt siihen on että mielestäni koko navetan hoito yhden ihmisen varassa on liian kova homma vaikka olisikin lomitukset käytössä. Nyt ollaan siis menossa siihen että koko yrityksessä työskentelee neljä henkeä josta yksi karjanhoitaja jolle tätä tulospalkkausta järjestän ja toinen sekatyömies mikä tekee kaikkea muuta ja hoitaa loma-aikoina sekä yleisen härdellin aikana navettaa. Itte keskityn tosiaan muihin maatalouden töihin, urakointiin ja navettaan sen ajan kun työntekijä ei ole paikalla. Vaimo sitten hoitaa lapsen lisäksi paperitöitä minkä kerkiää. Tällä pyritään siihen että saataisi suhtkoht inhimilliset työt kaikille osapuolille ja ehkä eniten ittellekin jonkinnäköistä vapaa-aikaa.
-
Ensinnäkin mulla ei ole mitään kokemusta tämmöisen palkkauksen määrittelystä.
Tältä pohjalta edellisten kommenttien lisäksi pitäisin systeemin vakautta kyllä tärkeänä. Siis sitä, että jos karjanhoitajan toimesta ja ansiosta tuotos pompsahtaakin suht helpolla reippaasti ja jää korkealle, niin ei aleta heivaamaan bonusta alaspäin ajan kuluessa. Vuoden aikajänne voisi olla hyvä seuranta-aika. Karjakolle lisätili eikä lisätiliä pidä mieltää missään vaiheessa automaattisesti tulevaksi.
Pitäisikö bonus sitoa maidon hintaankin ettei halvempi maito vie maksukykyä?
Voiko bonuksen määrää sitoa myös työssäolopäivien lukumäärään? Voiko sairauspoissaolojen osan vähentää bonuksesta, jos niitä on merkittävä määrä?
Ei ole helppoa.
Niin se on selvää että tästä tilanteesta tuotoksen on noustava eli siksi joutuu hieman käyttämään tuota korjausta tyyliin että ensi syksynä käytetään 8000 mukaan peruspalkkaa ja sitten vuoden päästä 9000. Noihin maidonhinnan vaikutuksiin niin ne on kuitenkin koko karjan osalta niin pieniä että en koe että sen takia kannataisi puuttua työntekijän palkkaukseen varsinkin kun työntekijä ei pysty niihin vaikuttamaan. Tarkoitus olisi enemmän että palkkaukseen vaikuttaisi ne asiat mihin huolellisuudella pystyy vaikuttamaan.
Maidonhinnan vaihteluiden osalta täytyy sitten miettiä koko toiminnan taloutta ja siihen liittyviä muutoksia.
-
Sitten adamin tapaukseen on sellainen ero että meillä ei ole mitään tarvetta olla navetassa kahden ihmisen voimin koska se on niin pieni joten en sikäli seuraa työntekijää niin tarkkaan vaan hän on enempi omillaan. Siksi on parempi että hänkin oppii seuraamaan niitä tunnuslukuja jotka vaikuttaa tilan talouteen ja sitämyöden hänen tuloon. mulle jää kyllä ittelle tekemistä silloin kun hän ei ole paikalla.
Tyhmänä kysyn miksi tuossa kohtaa sit sen pitää olla palkollinen, joka hoitaa navetan. Eikö kannattaisi itse ottaa siitä vastuu, jos kerran sieltä sen tuloksen pitäisi tulla ja ulkoistaa muu.
Tästä on ollu puhetta aikaisemminkin mutta syyt siihen on että mielestäni koko navetan hoito yhden ihmisen varassa on liian kova homma vaikka olisikin lomitukset käytössä. Nyt ollaan siis menossa siihen että koko yrityksessä työskentelee neljä henkeä josta yksi karjanhoitaja jolle tätä tulospalkkausta järjestän ja toinen sekatyömies mikä tekee kaikkea muuta ja hoitaa loma-aikoina sekä yleisen härdellin aikana navettaa. Itte keskityn tosiaan muihin maatalouden töihin, urakointiin ja navettaan sen ajan kun työntekijä ei ole paikalla. Vaimo sitten hoitaa lapsen lisäksi paperitöitä minkä kerkiää. Tällä pyritään siihen että saataisi suhtkoht inhimilliset työt kaikille osapuolille ja ehkä eniten ittellekin jonkinnäköistä vapaa-aikaa.
Entä jos pistät lehmät teuraaksi ja teet vain noita muita töitä, tuotto navetasta valuu kuitenkin muiden taskuun.
Ja sittenhän sitä vapaa aikaakin on. ;D
-
Mun mielestäni keskituotosta ei kannata ottaa provisiopalkan perusteeksi :o
Katos, kun tuossa menetelmässä huonojen eläimien poistaminen nostaisi tekijän palkkaa kaikista eniten ;D Sen kannattaisi "rampauttaa" kaikki alituottajat teurastamoon ja nostaa keskituotos 2 kuukaudessa 10-tonniin.
Sohara ei lukenu aikaisempia tekstejä. Mulla olikin tarkoitus tuotetun maidon osalta käyttää mittarina meijeriin tuotettua maitoa suhteutettuna parsipaikkoihin jolloin keskituotoksella ei pysty kikkailemaan vaan pitää pyrkiä pitämään talo täynnä tuottavia eläimiä.
Juu, en lukenut, tai sitten en ymmärtänyt lukemaani.
Mutta koko juttu on paradoksi. Ei työntekijäsi voi vaikuttaa rehuihisi, ruokintaasi, jalostukseesi, sorkkahoitoosi, navettarakennukseen, poistoperusteisiisi yms. Ei hän voi vaikuttaa maitotuotokseen muuten kuin luomalla hyvinvointia antamisesi rajojen sisällä ::)
Jos annat hänelle ohjeen "Tee tulosta" ja hän kysyy "Miten" ??? Mitä vastaat ???
-
Mullekkin on ehdotettu, että mun kk-palkka sidotaan jotenkin tuotantoon.
Mut kun tuo ruokinta ei oo mun hyppysissä ja se ajoittain toimii miten toimii, niin se vaikuttaisi aivan liikaa (?) mun palkkaan. JoHaRan listasta ainoo asia, mihin en voi vaikuttaa, on toi ruokinta. Ja kun meillä on paalirehu, niitten laadunvaihtelut vaikuttaisi ehkä liikaa tuotantoon, tosin nyt talven aikana on ilmennyt, että en mä niitä paalierien vaihteluita ole edes tuotannossa huomannut... :P
Meillä ehkä parhaiten toimis tuo meijerimaitomäärä, ilman että sitä on sidottu vielä parsien lukumäärään. Navetta kun ei ole vielä täynnä lypsäviä, eläimiä kylläkin. Mutta nyt on vielä suhteessa liikaa umpilaisia, että toi maksuperuste olis kannattavaa mulle.
Viime kuussa saavutettiin muuten yksi välietappi, meijeriin meni maitoa kuusinumeroinen luku. 8)
-
Jotenkin tuntuu että te ajattelette tätä hieman liian laajasti. Ei sen työntekijän tarkoitus ole ottaa koko tuotantoa hyppysiin ja tehdä tulosta vaan ainoastaan saada provinsiota/ boonusta sen mukaan miten hän hoitaa oman osuutensa. Näistä esimerkkinä että pitää huolen että kanniskelee paaleja aina pöydälle sitämukaan kun lehmät syö. Tässä han pystyy vaikuttaa tuotokseen vaikka itse olen ehkä pilannut rehun kesällä mutta se todetaan rehuedustajien ja muiden tahojen kanssa että nyt ei ole mahdollisuutta kun esim siihen 8000.
Tohon helunan tapaukseen niin itsellämme on lievästi samansuuntainen tilanne että ei viellä ole mahdollista kerätä sitä 9000 per parsipaikka mutta silloin mennään alemmalla jonkinaikaa ja sitten kun tavoite on että jokainen parsipaikka olisi täynnä niin sitten nostetaan.
Sitten viellä niin en hae navettatyöntekijää vaan karjanhoitajaa eli oletan että hän ottaa kantaa siihen että haluaako hän esim lääkitä lehmiä tai poistaa niitä. Itte pyrin antamaan ne mahdollisuudet jos muut resurssit antaa myöden. Samoiten jos hän kaipailee jotain erityistä kuten hoitohäkin niin jollain aikavälillä sellainen hankitaan.
Ne jotka ehdottaa tän navetan pois laittamista niin täytyy todeta että kun kattoo vero-otetta niin huomaa että ei ehkä kannata. Nämä muut toimet ainoastaan tukee taloa mutta se karjarakennus on kuitenkin se joka luo sen selkärangan.
-
Jotenkin tuntuu että te ajattelette tätä hieman liian laajasti. Ei sen työntekijän tarkoitus ole ottaa koko tuotantoa hyppysiin ja tehdä tulosta vaan ainoastaan saada provinsiota/ boonusta sen mukaan miten hän hoitaa oman osuutensa. Näistä esimerkkinä että pitää huolen että kanniskelee paaleja aina pöydälle sitämukaan kun lehmät syö. Tässä han pystyy vaikuttaa tuotokseen vaikka itse olen ehkä pilannut rehun kesällä mutta se todetaan rehuedustajien ja muiden tahojen kanssa että nyt ei ole mahdollisuutta kun esim siihen 8000.
Tohon helunan tapaukseen niin itsellämme on lievästi samansuuntainen tilanne että ei viellä ole mahdollista kerätä sitä 9000 per parsipaikka mutta silloin mennään alemmalla jonkinaikaa ja sitten kun tavoite on että jokainen parsipaikka olisi täynnä niin sitten nostetaan.
Sitten viellä niin en hae navettatyöntekijää vaan karjanhoitajaa eli oletan että hän ottaa kantaa siihen että haluaako hän esim lääkitä lehmiä tai poistaa niitä. Itte pyrin antamaan ne mahdollisuudet jos muut resurssit antaa myöden. Samoiten jos hän kaipailee jotain erityistä kuten hoitohäkin niin jollain aikavälillä sellainen hankitaan.
Ne jotka ehdottaa tän navetan pois laittamista niin täytyy todeta että kun kattoo vero-otetta niin huomaa että ei ehkä kannata. Nämä muut toimet ainoastaan tukee taloa mutta se karjarakennus on kuitenkin se joka luo sen selkärangan.
Mä voin luvata sulle että saisin nostettua tuotoksesi KAHDESSA vuodessa 9500 kiloon ;D
Mutta MYÖNNÄN että se perustuisi pääosin karjan vanhenemiseen ::) Kuten yleensäkin...
-
Ne jotka ehdottaa tän navetan pois laittamista niin täytyy todeta että kun kattoo vero-otetta niin huomaa että ei ehkä kannata. Nämä muut toimet ainoastaan tukee taloa mutta se karjarakennus on kuitenkin se joka luo sen selkärangan.
No pitäisköhän sulla sitten sen nykyisen rengin kanssa alkaa pyörittämään sitä navettaa ja lopettaa täpinöinti?
Sähän aina haaveilet siitä, että urakoitsija tuo rehut ja vie lannat, joten miksi ei??
-
Ne jotka ehdottaa tän navetan pois laittamista niin täytyy todeta että kun kattoo vero-otetta niin huomaa että ei ehkä kannata. Nämä muut toimet ainoastaan tukee taloa mutta se karjarakennus on kuitenkin se joka luo sen selkärangan.
No pitäisköhän sulla sitten sen nykyisen rengin kanssa alkaa pyörittämään sitä navettaa ja lopettaa täpinöinti?
Sähän aina haaveilet siitä, että urakoitsija tuo rehut ja vie lannat, joten miksi ei??
On liian pieni navetta siihen eikä oikein ole kiinnostusta nyt just laajentaakaan. Lannat liikkuu jo urakoitsijalla ja tätä paalaustouhua tehdään osittain vaihtotyönä ja siten lisäksi urakalla.
Jos meinaa pelkällä navetalla elää niin että voi olla niin paljon tekijöitä että "lomatkin" pyörii normaalisti niin se vaatii kuitenkin sen 150-250 lehmää.
Lisäksi sen kaluston osalta päätökset on tehty jo vuosia sitten vaikka nytkin sitä vähän päivitettiin. Toi yksinkertaistettu navetta sopii paremmin alkaville tai rajusti laajentaville tiloille
-
Musta tommoset provikat ovat vaan turhan monimutkaisia systeemejä. Hyvälle työntekijälle vaan kunnolla
oikeeta palkkaa ja reilu kohtelu, niin sen pitäis riittää. Ellei nyt sitten puuhastella lentsikoiden kanssa:)
-
Jotenkin tuntuu että te ajattelette tätä hieman liian laajasti. Ei sen työntekijän tarkoitus ole ottaa koko tuotantoa hyppysiin ja tehdä tulosta vaan ainoastaan saada provinsiota/ boonusta sen mukaan miten hän hoitaa oman osuutensa. Näistä esimerkkinä että pitää huolen että kanniskelee paaleja aina pöydälle sitämukaan kun lehmät syö. Tässä han pystyy vaikuttaa tuotokseen vaikka itse olen ehkä pilannut rehun kesällä mutta se todetaan rehuedustajien ja muiden tahojen kanssa että nyt ei ole mahdollisuutta kun esim siihen 8000.
Tohon helunan tapaukseen niin itsellämme on lievästi samansuuntainen tilanne että ei viellä ole mahdollista kerätä sitä 9000 per parsipaikka mutta silloin mennään alemmalla jonkinaikaa ja sitten kun tavoite on että jokainen parsipaikka olisi täynnä niin sitten nostetaan.
Sitten viellä niin en hae navettatyöntekijää vaan karjanhoitajaa eli oletan että hän ottaa kantaa siihen että haluaako hän esim lääkitä lehmiä tai poistaa niitä. Itte pyrin antamaan ne mahdollisuudet jos muut resurssit antaa myöden. Samoiten jos hän kaipailee jotain erityistä kuten hoitohäkin niin jollain aikavälillä sellainen hankitaan.
Ne jotka ehdottaa tän navetan pois laittamista niin täytyy todeta että kun kattoo vero-otetta niin huomaa että ei ehkä kannata. Nämä muut toimet ainoastaan tukee taloa mutta se karjarakennus on kuitenkin se joka luo sen selkärangan.
Mä voin luvata sulle että saisin nostettua tuotoksesi KAHDESSA vuodessa 9500 kiloon ;D
Mutta MYÖNNÄN että se perustuisi pääosin karjan vanhenemiseen ::) Kuten yleensäkin...
Mulle moinen karjan vanhenemisesta johtuva tuotannonlisäys sopii vallan mainiosti. Se että pääosa lehmistä tuottaa 3-6 kautta tietää yleensä hyvinkin tuottavaa navettaa. Itseasiassa ei haittaa ollenkaan vaikka saan myydä melkein kaikki astutetut ja sitämyden tiineet hiehot tonnin kipale eteenpäin. Se on mielestäni yksi karjatalouden perus kulmakivi tajuta että lehmän parhaat tuotosluvut on kuitenkin ne 3-6 tuotoskausi. Ainut ongelma on että honkajoen auto ei saisi kovin usein vierailla. Se tietää kuitenkin sen 7-800 tappiota joka kerta.
-
Se tietää kuitenkin sen 7-800 tappiota joka kerta.
Halvalla lähtee.. ;)
-
Se tietää kuitenkin sen 7-800 tappiota joka kerta.
Halvalla lähtee.. ;)
Niin no hk-agri maksais elossa olevalsta sen 600 varovaisena arviona ja honkajoki lähettää melkein 150 laskun joten se siitä.
-
Se tietää kuitenkin sen 7-800 tappiota joka kerta.
Halvalla lähtee.. ;)
Niin no hk-agri maksais elossa olevalsta sen 600 varovaisena arviona ja honkajoki lähettää melkein 150 laskun joten se siitä.
Toki, jos ajattelee että honkajoki olisi kohtalona aina sellaisessa tapauksessa, missä eläin on muutenkin päätetty teurastaa vanhuuttaan. Mutta monesti honkajoki vierailee silloin kun sitä ei ole suunniteltu ja riippuen elukan iästä ja odoteusta tuotosta voidaan arvioida tuotannon menetyksenä tappion olevan joka tapauksessa moninkertainen tuohon vajaaseen tonniin. Muuttujia on monta, jos keskipoikimakerta on matala ja honkajoki vierailee usein niin niille kyydin "saaneille" vois laskea niin suuren tappion että laittais heikkohermoisen kävelemään pitkäripaiseen.. ;D
-
Jotenkin tuntuu että te ajattelette tätä hieman liian laajasti. Ei sen työntekijän tarkoitus ole ottaa koko tuotantoa hyppysiin ja tehdä tulosta vaan ainoastaan saada provinsiota/ boonusta sen mukaan miten hän hoitaa oman osuutensa. Näistä esimerkkinä että pitää huolen että kanniskelee paaleja aina pöydälle sitämukaan kun lehmät syö. Tässä han pystyy vaikuttaa tuotokseen vaikka itse olen ehkä pilannut rehun kesällä mutta se todetaan rehuedustajien ja muiden tahojen kanssa että nyt ei ole mahdollisuutta kun esim siihen 8000.
Tohon helunan tapaukseen niin itsellämme on lievästi samansuuntainen tilanne että ei viellä ole mahdollista kerätä sitä 9000 per parsipaikka mutta silloin mennään alemmalla jonkinaikaa ja sitten kun tavoite on että jokainen parsipaikka olisi täynnä niin sitten nostetaan.
Sitten viellä niin en hae navettatyöntekijää vaan karjanhoitajaa eli oletan että hän ottaa kantaa siihen että haluaako hän esim lääkitä lehmiä tai poistaa niitä. Itte pyrin antamaan ne mahdollisuudet jos muut resurssit antaa myöden. Samoiten jos hän kaipailee jotain erityistä kuten hoitohäkin niin jollain aikavälillä sellainen hankitaan.
Ne jotka ehdottaa tän navetan pois laittamista niin täytyy todeta että kun kattoo vero-otetta niin huomaa että ei ehkä kannata. Nämä muut toimet ainoastaan tukee taloa mutta se karjarakennus on kuitenkin se joka luo sen selkärangan.
Mä voin luvata sulle että saisin nostettua tuotoksesi KAHDESSA vuodessa 9500 kiloon ;D
Mutta MYÖNNÄN että se perustuisi pääosin karjan vanhenemiseen ::) Kuten yleensäkin...
Mulle moinen karjan vanhenemisesta johtuva tuotannonlisäys sopii vallan mainiosti. Se että pääosa lehmistä tuottaa 3-6 kautta tietää yleensä hyvinkin tuottavaa navettaa. Itseasiassa ei haittaa ollenkaan vaikka saan myydä melkein kaikki astutetut ja sitämyden tiineet hiehot tonnin kipale eteenpäin. Se on mielestäni yksi karjatalouden perus kulmakivi tajuta että lehmän parhaat tuotosluvut on kuitenkin ne 3-6 tuotoskausi. Ainut ongelma on että honkajoen auto ei saisi kovin usein vierailla. Se tietää kuitenkin sen 7-800 tappiota joka kerta.
Maitotalouden suurin taloudellinen ongelma on se että lehmät kuolevat nuorina. Toiseksi suurin ongelma on hukkaan menevä maito.
Muut ongelmat ovat todellisuudessa hyvin pieniä, mutta niitä siunaillaan ja päivitellään sitäkin enemmän :o
-
Maitotalouden suurin taloudellinen ongelma on se että lehmät kuolevat nuorina. Toiseksi suurin ongelma on hukkaan menevä maito.
Muut ongelmat ovat todellisuudessa hyvin pieniä, mutta niitä siunaillaan ja päivitellään sitäkin enemmän :o
Valitettavasti puhut paljon mutta totta...
-
Melkonen suo tulee palkanlaskennasta, jos meinaat provisiota ihan sanan varsinaisessa merkityksessä. Mulla on kk-bonus, joka räpsähtää tilille, jos kummassakin hinnoittelu näytteessä on solut alle 150 ja bakteerit alle 10. Siihen pääsemiseen ei paljoa tarvita, mutta silloin on puskuria riittävästi, että pysytään E-luokassa. Meillähän on aina tuotettu E-luokan maitoa, joten ei kannata katkaista... ;)
Näin off-topic... Onneksi ei tullu robottia. Mulla on enempi lehmiä lypsyssä, kuin vmsillä, mutta töömeehen kans ollaan kaksin pärjätty.
-
Itseasiassa olen vähän kääntymässä kanssa tohon bonus systeemiin ihan sen selkeyden takia.
Noihin solulukuihin ja bakteereihin niin bakteerit kait pysyy kohtuullisina jos lypsyrutiinit on kunnossa ja pesu sekä jäähdytys pelaa eli ei siitä sen enempää mutta soluista niin tapahtuuko solujen keinotekoinen alentaminen lypsämällä erikseen vai onko eläimet niin hyvin hoidettu että solut pysyy alhaalla. Voin ainakin todeta että todennäköisesti kun karja vanhenee niin toi tankkisolun pitäminen 150 ilman erikseen lypsämistä niin että tuotokset on kohdallaan vaatii jo oikeaa osaamista ja onnistuneen karjarakennuksen.
Tohon työn määrään niin eihän robottinavetan työmäärä ole mitenkään ylivoimainen mutta yhdelle henkilölle tahtoo mennä yli. Siksi karjanhoitaja ja itte sitten loput. Talon kokonaistymäärä on niin paljon muuta kuin pelkkä navetta että sentakia siirrytään neljän hengen tiimiin.