Tän päivän maastullissa oli jälleen paskaa kevätkylvöjen ravinnetarpeiksi asti. Kirjoittaja tarkastelee sikataloutta härskisti pelkästään nautaenemmistöosuuskuntien hyötynäkökulmasta.

"Sikatalouden rakennekehityksen kannalta on hyvä, että tukia saa jälleen hakea." Rakennekehitykselle ei ole sikasektorilla mitään tarvetta. Ensin pitää poistua 10000 naudanlihantuottajaa osuuskunnista ulosmittaamasta sikatalouden tuottoa. Sen jälkeen voi maastullin paskapropagandan levittäjä kanataa huolta sikatalouden rakenteesta.

Maastullin jutussa olennaisin tosiasia oli heti alussa: "Sikatalouden kannattavuus on jo pitkään ollut Suomessa huono." Sikatilojen kokonaistuet ml. pelto ovat jo nyt huonommat kuin kilpailijamaissa. Lisäksi 3 vuoden aikana sektorilta poistuu vielä n. 50 miljoonaa kansallista tukea. (>20c/kg).

On täysin selvää ettei suomalainen tuotanto voi kilpailla hinnalla. On tuotettava esimerkiksi parempaa, puhtaampaa, tms, poikkeavaa tuotetta. Keskittymällä tuottamaan vain suomen markkinoiden kotimaisuuskysyntää vastaavan määrän, voi  tuotteesta odottaa parempaa hintaa. Parempi hinta on edellytys tuotannon jatkumiselle tukien ollessa huonommat ja olosuhteiden aiheuttaessa lisäkustannuksia. Hintakilpailun jälkiä voi tarkastella OEn videoilta.

Ylituotannosta on päästävä eroon. Ainoastaan alituotantotilanteessa kotimaisesta tulee kysyntää ja logistisesti tehokkaan sianlihan hinnalla on edellytyksiä pysyä itämerisuojan ja kotimaisuustekijöiden turvin kilpailijamaita paremmalla tasolla.

Maastullissa päästeltiin puhdasta paskaa myöskin uhkailemalla osuuskuntien perinteiseen tyyliin sianlihan tuonnilla."Jos sama kehitys jatkuu, joutuvat kotimaiseen alkutuotantoon sitoutuneet lihanjalostajat tarkistamaan strategioitaan."

Tuonti ei ole realistinen vaihtoehto kotimaiselle sianlihantuotannolle. Muutama sata tilaa tuottaa jo nyt koko suomen tarpeen logistisetsi järkevällä etäisyydellä jalostavaan teollisuuteen. "kotimaiseen alkutuotantoon sitoutuneet lihanjalostajat" eivät ole edes tuoneet nautaakaan vaikka sen omavaraisuusate on 80% luokkaa ja kustanukset hajanaiselta ja tehottomalta tuotantokentältä kerättynä todella valtavat.

Sikatalouden imagoa pitää kohottaa, mutta se ei tapahdu ylituotannolla ja tuottajien kannalta epäedullisella markkinatilanteella ja etenkään hintakilpailulla paremmissa olosuhteissa korkeammilla tuilla tuottavien kanssa. Siihen tarvitaan kysyntää kotimaisuudesta, hyvää hintaa, ja uskottavia muutoksia tuotanto-olosuhteisiin.

MTK ajaa jatkuvasti asioita sianlihantuottajien edun vastaisesti, mikä on ymmärrettävää sillä nautaenemmistön sikavähemmistön edut ovat jyrkässä ristiriidassa.

Miksi Suomalainen sianlihantuottaja ei voi kilpailla hinnalla, jos vastassa on Tanskalainen tai Saksalainen tila, mikäli rehu on samanhintaista ja tuet on samat, jota ne ei ehkä ihan ole ...

Suomessa peltotuet ovat merkittävästi huonommat kuin monessa muussa maassa. Kotieläintilat on kuitenkin ympäristövaatimuksilla sidottu peltopinta-alaan. Suomessa sikatilan kokonaistuet ovat heikommat ja ero kasvaa eläintukien poistuessa.

Olosuhteista aiheutuu lisäkustannuksia toisin kuin naudoilla. Lisäksi eläinten tilavaatimukset ovat kireämmät kuin esim tanskassa. Eläinten lääkitsemistä säädellään tarkemmin. Tanskassa typistetään, ympäristö vaatimuksetkin on tanskassa lievemmät jne. 

Nautapuolen tukimiljardit nostavat yleistä maatalouden kustannustasoa.

Suomen hintakilpailuedellytykset on menetetty jo ajat sitten, nyt ainoa vaihtoehto on profiloitua vielä selvästi enemmän ympäristö- ja eläinystävälliseen tuotantoon ja tarjota vaihtoehtoa. Keskittymällä suomen markkinoiden säilyttämiseen ja tuotannon supistamiseen lievästi alle omavaraisuuden, on edellytyksiä hyvään hintaan.

On aivan hullua edes puhua hintakilpailusta tanskan kanssa jonka tuotantomäärät ja edellytykset on aivan eri tasoa.

Suomessa peltotuet ovat merkittävästi huonommat kuin monessa muussa maassa. Kotieläintilat on kuitenkin ympäristövaatimuksilla sidottu peltopinta-alaan. Suomessa sikatilan kokonaistuet ovat heikommat ja ero kasvaa eläintukien poistuessa.

Olosuhteista aiheutuu lisäkustannuksia toisin kuin naudoilla. Lisäksi eläinten tilavaatimukset ovat kireämmät kuin esim tanskassa. Eläinten lääkitsemistä säädellään tarkemmin. Tanskassa typistetään, ympäristö vaatimuksetkin on tanskassa lievemmät jne. 

Nautapuolen tukimiljardit nostavat yleistä maatalouden kustannustasoa.

Suomen hintakilpailuedellytykset on menetetty jo ajat sitten, nyt ainoa vaihtoehto on profiloitua vielä selvästi enemmän ympäristö- ja eläinystävälliseen tuotantoon ja tarjota vaihtoehtoa. Keskittymällä suomen markkinoiden säilyttämiseen ja tuotannon supistamiseen lievästi alle omavaraisuuden, on edellytyksiä hyvään hintaan.

On aivan hullua edes puhua hintakilpailusta tanskan kanssa jonka tuotantomäärät ja edellytykset on aivan eri tasoa.

Miten nämä nautapuolen tukimiljardit oikein näkyy sika puolen yleisessä kustannustasossa ?

Pravda nyt vaan tarvii jotain sivujen täytettä,,,,,,
 

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 14.04.10 - klo:19:15

Nautapuolen tukimiljardit nostavat yleistä maatalouden kustannustasoa.

Miten nämä nautapuolen tukimiljardit oikein näkyy sika puolen yleisessä kustannustasossa ?

Jos ymmärtää yleisen yritystoiminnan perusteet niin tämä vaikutus pitäisi olla aika helposti ymmärrettävissä. Otetaan vaikka maatalousrakennuksia tekevä yritys W. Tällä yrityksellä on mahdollista toimittaa vuoden aikana 8 tuotantorakennusta. Nyt jos nautapuoli maksaa noista tuotantorakennuksista 20% enemmän niin mitkä rakennukset tuo yritys mahtaakaan toimittaa? Tai esimerkiksi jos nautapuolella on vaikka varaa maksaa jostakin tietystä rehukomponentista parempaa hintaa ja silti ottaa sillä itselleen katetta niin se rehukomponentti ohjautuu nautapuolelle.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 14.04.10 - klo:23:03

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 14.04.10 - klo:19:15

Nautapuolen tukimiljardit nostavat yleistä maatalouden kustannustasoa.

Miten nämä nautapuolen tukimiljardit oikein näkyy sika puolen yleisessä kustannustasossa ?

Jos ymmärtää yleisen yritystoiminnan perusteet niin tämä vaikutus pitäisi olla aika helposti ymmärrettävissä. Otetaan vaikka maatalousrakennuksia tekevä yritys W. Tällä yrityksellä on mahdollista toimittaa vuoden aikana 8 tuotantorakennusta. Nyt jos nautapuoli maksaa noista tuotantorakennuksista 20% enemmän niin mitkä rakennukset tuo yritys mahtaakaan toimittaa? Tai esimerkiksi jos nautapuolella on vaikka varaa maksaa jostakin tietystä rehukomponentista parempaa hintaa ja silti ottaa sillä itselleen katetta niin se rehukomponentti ohjautuu nautapuolelle.

Sama koskee peltoa ja lannanlevitys alaa vaikka Pohjanmaan maidontuotanto alueella. Kyllä siellä sikamiehet häviää kisat.

Sama koskee peltoa ja lannanlevitys alaa vaikka Pohjanmaan maidontuotanto alueella. Kyllä siellä sikamiehet häviää kisat.

Kaiman arvio on täyttä asiaa. Ero on niin suuri että se näkyy jopa rakenteellisena erona mttn painotetuissa keskiarvotuloksissa.

C-alueella sikatilat joutuvat useammin ostamaan ja vuokraamaan laajentumisen edellyttämän lisäpinta-alan. Ab alueella lannasta on kysyntää ja edullista lantayhteistyöalaa on tarjolle saakka.

Sikatiloilla onkin vähemmän velkaa, vähemmän pinta-alaa, mutta suurempi liikevaihto kuin c-alueella. Myös tehtyjä työtunteja kertyy vähemmän ja palkkauskustannuksia enemmän kuin c-alueella. Koneisiin sijoitetaan pienemmällekkin pinta-alalle enmmän kuin c-alueella. Nämä kaikki erot näkyvät mttn tekemisssä tutkimuksissa.

Sikapaikka ja siihen kytketty pelto ja rakennus on saanut eu-kaudella enemmän tukea kuin c-alueella. Pääomitettuna ero muodostuu suureksi. Tuotannon jatakamiselle on paremmat edellytykset ab-alueilla.

Sikatalous soveltuukin paremmin ab-alueille ja nautapuoli c-alueelle.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 16.04.10 - klo:17:18

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 14.04.10 - klo:23:03

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 14.04.10 - klo:19:15

Nautapuolen tukimiljardit nostavat yleistä maatalouden kustannustasoa.

Miten nämä nautapuolen tukimiljardit oikein näkyy sika puolen yleisessä kustannustasossa ?

Jos ymmärtää yleisen yritystoiminnan perusteet niin tämä vaikutus pitäisi olla aika helposti ymmärrettävissä. Otetaan vaikka maatalousrakennuksia tekevä yritys W. Tällä yrityksellä on mahdollista toimittaa vuoden aikana 8 tuotantorakennusta. Nyt jos nautapuoli maksaa noista tuotantorakennuksista 20% enemmän niin mitkä rakennukset tuo yritys mahtaakaan toimittaa? Tai esimerkiksi jos nautapuolella on vaikka varaa maksaa jostakin tietystä rehukomponentista parempaa hintaa ja silti ottaa sillä itselleen katetta niin se rehukomponentti ohjautuu nautapuolelle.

Sama koskee peltoa ja lannanlevitys alaa vaikka Pohjanmaan maidontuotanto alueella. Kyllä siellä sikamiehet häviää kisat.

AB:llä tasan vastoinpäin, jos broileristit sallivat.

Mikä on yleinen vuokra taso C alueella ? Per pelto HA
 

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 14.04.10 - klo:23:03

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 14.04.10 - klo:19:15

Nautapuolen tukimiljardit nostavat yleistä maatalouden kustannustasoa.

Miten nämä nautapuolen tukimiljardit oikein näkyy sika puolen yleisessä kustannustasossa ?

Jos ymmärtää yleisen yritystoiminnan perusteet niin tämä vaikutus pitäisi olla aika helposti ymmärrettävissä. Otetaan vaikka maatalousrakennuksia tekevä yritys W. Tällä yrityksellä on mahdollista toimittaa vuoden aikana 8 tuotantorakennusta. Nyt jos nautapuoli maksaa noista tuotantorakennuksista 20% enemmän niin mitkä rakennukset tuo yritys mahtaakaan toimittaa? Tai esimerkiksi jos nautapuolella on vaikka varaa maksaa jostakin tietystä rehukomponentista parempaa hintaa ja silti ottaa sillä itselleen katetta niin se rehukomponentti ohjautuu nautapuolelle.

Ei se mene noin, jokaiselle asiakassegmentille räätälöidään tuotteet sen segmentin maksukyvyn mukaan, eli joka segmentiltä otetaan se mitä sieltä on saatavissa.
Tämän tiedän koska olen ollut hinnoittelemassa eri tuotteita, niiden markkinointi vaiheessa, joskus tuotteet tulee markkinoille hinnoilla joilla tehdään puhtaasti tappiota ja kun menekki kasvaa ja markkinat on saatu hallintaan, niin volyymin kautta tuote tuottaa ne voitot mitä sille on asetettu.
Toisinaan, mikäli on kyseessä uusi tuote, niin paras kate tehdään alussa, jolloin markkinat ovat vielä avoinna.
Jokainen yritys tekee tuotteita niin paljon, kuin vain saa kaupaksi ja sellainen kuvitelma, että ei pystytä enempää tekemään on aina hetkellinen ilmiö, jota ei koskaan pystytä loputtomasti ylläpitämään.

Sattuipa tuo MTKn tuontiuhkailu käsiini ja kiinnitin huomioni viel yhteen kohtaan:

"Jos Suomessa halutaan, että meillä sikaloiden rakentamismääräykset ovat muita EU-maita tiukemmat, pitää samalla päättää, kuinka tällaiset päätökset rahoitetaan. Uudistus ei vaikuta pelkästään rakennuskustannusten kallistumiseen, vaan tuottaminenkin tulee jatkossa olemaan kalliimpaa. Ollaanko siitä valmiita myös maksamaan?" MT

Ensinnäkin vaatimukset ovat jo nyt tiukemmat kuin suurissa sianlihantuotantomaissa, rakentamisen, hoidon, lääkinnän, tilavaatimusten ja ympäristön osalta. Miksi halutaan järjestelmällisesti antaa kuva ettei näin olisi?

Ja toisekseen, kuinka tuotanto olisi muka rakennuskustannusten lisäksi kalliimpaa jos sika kasvaa 20 neliön karsinassa 15 neliön karsinan sijasta?

Ja toisekseen, kuinka tuotanto olisi muka rakennuskustannusten lisäksi kalliimpaa jos sika kasvaa 20 neliön karsinassa 15 neliön karsinan sijasta?

Kai se perustuu siihen, että kun tilavaatimusta kasvatetaan per sika, niin sikala tavallaan kuoletetaan pienemmällä sikamäärällä.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 12.05.10 - klo:17:00

Ja toisekseen, kuinka tuotanto olisi muka rakennuskustannusten lisäksi kalliimpaa jos sika kasvaa 20 neliön karsinassa 15 neliön karsinan sijasta?

Kai se perustuu siihen, että kun tilavaatimusta kasvatetaan per sika, niin sikala tavallaan kuoletetaan pienemmällä sikamäärällä.

tahallasiko sekoitat kiinteät ja muuttuvat kuten maastullin sontaprpagandakin, vai oletko muuten vaan pihalla