Varmaan tuo tärkkelystason raju vaihtelu päivän mittaan tekee myös huonoa? Itellä just se ongelma että väkirehun jakokertoja on aivan liian vähän.. 

Onko tuolle kuidulle jotain "hälyrajaa"  vai onko suhde indf:ään tärkeämpi?

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 24.08.14 - klo:10:11

Kaikki muutokset huonompaan suuntaan altistavat 

Mikä tahansa ruokinnallinen sairaus vie vastustuskykyä. Lehmä on todella itsetuhoinen elukka.

Hyvä yhdistelmä on hiukan mätä säilis, jossa ei ole kuitua ja ylärimaa paukuttava tärkkelystaso....

Joo... onneksi pilaantuneen rehun syöttäminen eläimille on kielletty laissa, joten tuo ei voi selittää taudin leviämistä 

Mut myrkyllinen rehu on myrkyllistä  Jos se ei saisi elukkaa kuolemaan, niin eihän sitä sanottaisi myrkylliseksi 

Onko tuolle kuidulle jotain "hälyrajaa"  vai onko suhde indf:ään tärkeämpi?

On sille raja ja sitten vielä optimi..

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 24.08.14 - klo:10:16

Onko tuolle kuidulle jotain "hälyrajaa"  vai onko suhde indf:ään tärkeämpi?

On sille raja ja sitten vielä optimi..

Alaraja 260?

Matalimmillaan jossain 450 paikkeilla ollut kuitu, olen pitänyt sitä huonona.. apilaa enemmän tai vähemmän ja -pakko kai tunnustaa- juolavehnää joillakin lohkoilla, joten ei siitä kuitu varmaan nousekaan. Uusimmilla nurmilla olen saanut kasvustoja puhtaammaksi ja kuidut päälle 500 kaikissa näytteissä.

Matalimmillaan jossain 450 paikkeilla ollut kuitu, olen pitänyt sitä huonona.. apilaa enemmän tai vähemmän ja -pakko kai tunnustaa- juolavehnää joillakin lohkoilla, joten ei siitä kuitu varmaan nousekaan. Uusimmilla nurmilla olen saanut kasvustoja puhtaammaksi ja kuidut päälle 500 kaikissa näytteissä.

Karkearehussa kuitu jakaa ainakin mun ajatuksia. En jaksa ymmärtää, miksi meillä tavoite on yli 500 ja monessa muussa maassa alle 500. Syy saattaa tietysti olla kasvilajeissa. Timoteilla on ykkösniitolla ylivoimainen ominaisuus tuottaa sekä ndfää että energiaa. Tätä ei saada muihin satoihin enää niin hienosti.... mutta samalla kasvuasteella niitetty englanninraiheinä-apila on vähintään 100 g matalammalla ndf:tasolla. Käytännössä alle 500 ndf mahdollistaa hyvin karkearehuvaltaisen ruokinnan energiatason kärsimättä.

Backspace vois ny korjata tän ja kertoo miten se on oikeasti. Taidettiin viime talvena tästä jotain jutella......

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 24.08.14 - klo:10:24

Matalimmillaan jossain 450 paikkeilla ollut kuitu, olen pitänyt sitä huonona.. apilaa enemmän tai vähemmän ja -pakko kai tunnustaa- juolavehnää joillakin lohkoilla, joten ei siitä kuitu varmaan nousekaan. Uusimmilla nurmilla olen saanut kasvustoja puhtaammaksi ja kuidut päälle 500 kaikissa näytteissä.

Karkearehussa kuitu jakaa ainakin mun ajatuksia. En jaksa ymmärtää, miksi meillä tavoite on yli 500 ja monessa muussa maassa alle 500. Syy saattaa tietysti olla kasvilajeissa. Timoteilla on ykkösniitolla ylivoimainen ominaisuus tuottaa sekä ndfää että energiaa. Tätä ei saada muihin satoihin enää niin hienosti.... mutta samalla kasvuasteella niitetty englanninraiheinä-apila on vähintään 100 g matalammalla ndf:tasolla. Käytännössä alle 500 ndf mahdollistaa hyvin karkearehuvaltaisen ruokinnan energiatason kärsimättä.

Backspace vois ny korjata tän ja kertoo miten se on oikeasti. Taidettiin viime talvena tästä jotain jutella......

Muistais vaan jotain...

Ongelma tässä siis on se, että riittävää kuitumäärää ja riittävää energiaa on vaikea saada yht'aikaa. Siksi Suomessa rehuihin haetaan korkeampaa ndf-pitoisuutta, jotta väkirehuprosenttia voosi nostaa, koska on pakko..

Pahin kaikista on apilarehu. Siinä ei ole energiaa eikä kuitua. Eikä yleensä edes valkuaista kovin paljoa 

Pahin kaikista on apilarehu. Siinä ei ole energiaa eikä kuitua. Eikä yleensä edes valkuaista kovin paljoa 

Pers-empiria tukee tätä havaintoa..  valkuaiset luokkaa 145 kun saman lohkon timppa/nurminadalla 170 ja häviää myös energiassa. Oon ruvennut eriyttämään apilaa erillisille vln- lohkoille, maanparannusta kuitenkin tarvitaan.

Pahin kaikista on apilarehu. Siinä ei ole energiaa eikä kuitua. Eikä yleensä edes valkuaista kovin paljoa 

On siinä!! 

iNDF:ää   

 

Ongelma tässä siis on se, että riittävää kuitumäärää ja riittävää energiaa on vaikea saada yht'aikaa. Siksi Suomessa rehuihin haetaan korkeampaa ndf-pitoisuutta, jotta väkirehuprosenttia voosi nostaa, koska on pakko..

Toisin sanoen nurmisäilörehun pitoisuussuositukset johtuvat edelleen erillisruokinnan tarpeista? Kuituahan voi aina lisätä tarpeen mukaan, mutta karkeaa ja energiaköyhää nurmirehua on täydennettävä 60% väkirehua....

Pers-empiria tukee tätä havaintoa..  valkuaiset luokkaa 145 kun saman lohkon timppa/nurminadalla 170 ja häviää myös energiassa. Oon ruvennut eriyttämään apilaa erillisille vln- lohkoille, maanparannusta kuitenkin tarvitaan.

Aluksi kannattaa vaihtaa lajikkeita...ja unohtaa apilan varovainen lannoitus. Siitä se matala valkuainen yleensä tulee.

Menee taas yksinkertainen asia liian vaikeaksi.

Jos vertymiä anturassa niin ruokinta pielessä .

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 24.08.14 - klo:10:45

Pers-empiria tukee tätä havaintoa..  valkuaiset luokkaa 145 kun saman lohkon timppa/nurminadalla 170 ja häviää myös energiassa. Oon ruvennut eriyttämään apilaa erillisille vln- lohkoille, maanparannusta kuitenkin tarvitaan.

Aluksi kannattaa vaihtaa lajikkeita...ja unohtaa apilan varovainen lannoitus. Siitä se matala valkuainen yleensä tulee.

Aika lailla samat lannoitusmäärät olen pitänyt apilalla ja ilman. Nyt kokeilussa englanninraiheinä ja mailaset, mailanen ainakin osittain talvehti täällä perähikiällä.. 

Menee taas yksinkertainen asia liian vaikeaksi.

Jos vertymiä anturassa niin ruokinta pielessä .

Jos paska on housussa niin ryppynaru on pettänyt..? 

Minusta tässä aiheessa on paljon muutakin kuin yksinkertaista. Kuten se että miten pielessä olevat asiat on järkevintä korjata.. 

Menee taas yksinkertainen asia liian vaikeaksi.

Jos vertymiä anturassa niin ruokinta pielessä .

Jo sä syö väärin, niin lähtevätkö varpaat mätimään 

On paljon nautoja  joita ruokitaan todella riskialttiisti, mutta jaloissa ei ole mitään vikaa. Eli ruokinta ei selitä kaikkea, on tietysti suurin yksittäinen tekijä.