Uusimmassa Käytännönmaamiehessä sivuilla 6 ja 7 olevassa
kuvassa lietolainen Timo Laaksonen seisoo ohrahalmeessa.

Lajike on NFC Tipple.

Ilmeisesti kyseessä on sertifioitu siemen koska ohran joukossa
näkyy pirusti vehnää.

 

Timppa on tottunut katsomaan lehdistä vain kuvat 

Uusimmassa Käytännönmaamiehessä sivuilla 6 ja 7 olevassa
kuvassa lietolainen Timo Laaksonen seisoo ohrahalmeessa.

Lajike on NFC Tipple.

Ilmeisesti kyseessä on sertifioitu siemen koska ohran joukossa
näkyy pirusti vehnää.

 

Ei sertisiemenellä voi voittaa satokilpailua, pakko olla TOSsia.

Vättiä vitutti ku pientä elukkaa, jurttimaassakaan ei kasonnu......


Kohta nähdää mitä tipunpaska teki Joosepin kauralle......

ei sen ainaka kaikkein huonoiten käyny. mut vähä semmonen jokapojan sato tälle vuodelle näiltä nurkilla.

mut jos oppis malttamaan ahnehtimisen kans. meinas käydä kaurasesti.

Ja sata hehtaaria puimatta eikä vielä edes kiire kuulemma

Ja sata hehtaaria puimatta eikä vielä edes kiire kuulemma

Kenellä?

Lainaus käyttäjältä: kuu - 21.10.12 - klo:01:23

Ja sata hehtaaria puimatta eikä vielä edes kiire kuulemma

Kenellä?

Eikös tuolla ohrakisan voittajalla vai muistanko väärin

Katsos skännä luomusatoa! Et oo tähän topiciin vielä ehtinyt (kehdannut) *****illa tuohivirsuista... 

Siellä on tullut joku tietokonevirhe. Jos mietitään kaikkia Suomen luomuhehtaareita, niin ehkä 0,000000000000000000000000000000001 prosentilla on mahdollisuus saada tuollainen satotaso. Kyllä tuo luomu on niin irti käytännön elämän realiteeteistä, että hirvittää. Sama homma kun ihmiskunta siirtyisi takaisin kiipeilemään puissa....

Paappala sanoi joskus lehdessä, että vehnien kaikkien hehtaarien keskisato on 4 tonnia. Nyt on jo 6 tonnia kasassa. Ilmeisesti viimeinen sata voi jäädä vaikka peltoon, niin silti ollaan tehty jo parempi tulos kuin keskimääräisenä vuonna. Ja sekös suurviljelyn vastustajia kismittää

Kun näitä satojuttuja lueskelee, niin olennainen pointti on pellon fosforitilanne. Jos pellossa ei ole valmiiksi potkua eli fosforit vihreällä, niin ei tule mitään. Sama ilmiö omillakin pelloilla. Siellä missä karja on pitkään laiduntanut, niin satotasot 500-1000kg parempia kuin ravinneköyhillä mailla. Ja kun satotasot ovat noilla heikommillakin lohkoilla sellaisia, että maasta otetaan otetaan enemmän kuin sinne voi laittaa, niin ravinnetaseet menevät koko ajan huonompaan suuntaan. Tulee väistämättä ongelmia jossain vaiheessa. Vaikka kuinka puhutaan fosforien huuhtoutumisesta, niin minä en käytännössä usko pätkän vertaa näiden tutkijoiden juttuja. Jotain voi lähteä, mutta ei kaikkea. Tässä on vaan sellainen tilanne, että ympäristöarvot ovat jyränneet täydellisesti kasvinviljelyn perusajatuksen. Pellosta pitää saada jyviä. Nyt kun tämän tavoitteen saavuttaminen alkaa pikku hiljaa heiketä, niin maanviljelystä tulee aina vaan enemmän tukiriippuvaista toimintaa. Huono juttu. Mielenkiinnolla odotan seuraavan ympäristötukikauden liittymisehtoja. Hyvin vakavasti tulen harkitsemaan sitä, lähdenkö enää mukaan tähän hulluuteen....

Kyllä tuo luomu on niin irti käytännön elämän realiteeteistä, että hirvittää. Sama homma kun ihmiskunta siirtyisi takaisin kiipeilemään puissa....

Eikö tarlviuni tullutkaan silmään? 

ite kanssa ihmetelly että miten ja millasilla mittareilla ympikeskuskest mittailee noita valumia/päästöjä?
             tälle vuodelle niin jumalattomia valumia kyllä mutta mikä onkaan se tavaran todellinen määrä?
meilläpäin alkaa sadot laskee aikas reippaasti kun ei ole piitkiin aikoihin laitettu peltoon kuin salpietaria kun hirvittää ne sanktiot jos lipsauttais jopa liikaa ravinteita, kantturan paskat ajellaan edelleen tietyille pelloille mutta toiset sitten vaan sillä pussijutulla viljelyssä!                 kuinka suuri voi fosvorivaje olla että alkaa näkyä kasvussa typellä viljeltäessä?                          tietäiskö kukaan?

                      vilikasin tossa just viimeisen tutkimuksen lukuja ja huonoimmassa oli vosvoriluku jopa 1,9 !    mutta kyllä sillä vähän heinä kasvaa kun tarpeeks kiroaa!

Katsos skännä luomusatoa! Et oo tähän topiciin vielä ehtinyt (kehdannut) *****illa tuohivirsuista... 

Toinen keskeytti ja toinen sai kiitettävän sadon. Eli tuostakin kahdesta meni toinen pommiin. Kylmis on oikeassa tuossa prosenttimäärässä. Ei ole käyny kateeks lähiseutujen luomuja. Kovaa työtä on ollut puinti.

Paappala sanoi joskus lehdessä, että vehnien kaikkien hehtaarien keskisato on 4 tonnia. Nyt on jo 6 tonnia kasassa. Ilmeisesti viimeinen sata voi jäädä vaikka peltoon, niin silti ollaan tehty jo parempi tulos kuin keskimääräisenä vuonna. Ja sekös suurviljelyn vastustajia kismittää

Kun näitä satojuttuja lueskelee, niin olennainen pointti on pellon fosforitilanne. Jos pellossa ei ole valmiiksi potkua eli fosforit vihreällä, niin ei tule mitään. Sama ilmiö omillakin pelloilla. Siellä missä karja on pitkään laiduntanut, niin satotasot 500-1000kg parempia kuin ravinneköyhillä mailla. Ja kun satotasot ovat noilla heikommillakin lohkoilla sellaisia, että maasta otetaan otetaan enemmän kuin sinne voi laittaa, niin ravinnetaseet menevät koko ajan huonompaan suuntaan. Tulee väistämättä ongelmia jossain vaiheessa. Vaikka kuinka puhutaan fosforien huuhtoutumisesta, niin minä en käytännössä usko pätkän vertaa näiden tutkijoiden juttuja. Jotain voi lähteä, mutta ei kaikkea. Tässä on vaan sellainen tilanne, että ympäristöarvot ovat jyränneet täydellisesti kasvinviljelyn perusajatuksen. Pellosta pitää saada jyviä. Nyt kun tämän tavoitteen saavuttaminen alkaa pikku hiljaa heiketä, niin maanviljelystä tulee aina vaan enemmän tukiriippuvaista toimintaa. Huono juttu. Mielenkiinnolla odotan seuraavan ympäristötukikauden liittymisehtoja. Hyvin vakavasti tulen harkitsemaan sitä, lähdenkö enää mukaan tähän hulluuteen....

Kun lannoittaa fosforia vain 60% tarpeesta, niin sato näyttää tipppuvan sellaiset 1500kg/ha. Jos tuon siis tekee vuosia peräkkäin. Tää on mun kokemukseni asiasta. Ohralla tuon huomaa ainakin selvästi.