Luulenpa, että toi pienkuormaaja ei tule paljoakaan lantakoneita halvemmaksi, mutta jäähän siinä ajamisen riemu. Kuivittamisen lisäksi paskaselle koneelle ei kait ole muuta järkevää käyttöä (ei kait siis ruokintaa... )

Miksi umpparinavettaan avokouruihin raappa, kun tunnut muuten vannovan pienkuormaajan nimeen?

Lauhaluoma on hyvinkin kilpailukykyinen.... Raato makasi pihassa 8 vrk, kun eka kuski "unohti" hakea, seuraava kuski haki parin soiton jälkeen reittinsä viimeisenä. Lauhaluoma "muisti" kuitenkin laittaa Honkajoelle kaksi noutolappua, saatiin samasta eläimestä kaksi laskua. Muisti pelaa joissain asioissa ja kilpailukyky paranee...

Se on jotenkin koskettavaa kun lelumies kantaa huolta toisen merkkisen koneen toimivuudesta, onko näissä aiheissa vuorot jaettu kuka kulloinkin aloittaa, vai onko vaan pesuaineet vähissä ja extra-alennuksille tarvetta...

Klaasit ja Nyykkärithän on kovassa kurssissa, mutta pari tosielämän tarinaa Sampon suuntaan...
Omistan MF 22 merkkisen ja mallisen porilaisen vm. 1992 (vastasi silloin 2045). Oli aluksi kahden tilan yhteisenä koneena, nyt kokonaan itseni omistuksessa ja vähäisen käytön takia myynti vakavassa harkinnassa.
Puimurin ollessa reilun 10 v. siitä katosivat puintikoneiston puhaltimen siivekkeet. Olisin hakenut paikallisesta Agrimarketista uudet, muttei ollut eikä kuulemma tehtaallakaan. Eräässä toisessa Agrimarketissa toispuolel Suomee ne olivat ja sieltä tilattiin. Parin päivän kuluttua kävin kysymässä josko olisivat saapuneet, eivät olleet. Kun puinnit oli jo siinä vaiheessa tehty(loput pari hehtaaria vuokrakoneella) en pitänyt asialla kiirettä, vaan kysäisin siipien perään n. viikon kuluttua, ei ollut tulleet. Siinä vaiheessa naputtelin v****maisella tyylilläni sähköpostin Sampon tj:lle. Seuraavana aamuna johtaja Timo soitti, ja sanoi tarkistaneensa että siipiä löytyy ja että olisit soittanut niin olisin vaikka tuonut ne.
Toinen vaurio tapahtui pari vuotta tästä eteenpäin. Vaihdoin silppurin hihnan, joka tuntui yllättävän kireältä. Annoin mennä, koska hihna oli ns. alkuperäisosa. Vähän ennen syksyn puintien loppua kuului äkkiä ja ennalta-arvaamatta kauhea pamaus, silppurin roottorin akseli katksesi. Uusi maksoi yli 2000 e, joten teetin talven aikana sepällä uuden akselin joka tasapainoitettiin. Taas uutta hihnaa asentaessa ihmettelin hihnan kireyttä, mutta hihna oli edelleen alkuperäisosa joten annoin olla. Uusi roottori ei kestänyt edes sen syksyn puinteja, vaan katkesi kuten aikaisempikin. Tässä vaiheessa paikallisesta Agrimarketista kerrottiin, että ko. hihnoissa on ollut mittapoikkeamia ja niistä on mennyt reklamaatio hihnojen valmistajalle. Otin yhteyttä Poriin ja minulle kustannettiin uusi roottori vaihtotöineen, yli 3000 euroa. Mielestäni tämä on asiallista vastaantuloa, etenkin kun koneella oli tuossa vaiheessa ikää jo n. 15 v.
Nämä kaksi esimerkkiä vaan siksi, että ongelmatilanteissa on helpompi puhua Suomea suoraan tehtaan kanssa,kuin mahantuojavälikäsien. Tai voihan sitä valmistajaakin lähestyä, bitte bitte...

Eli kysymyksen idea oli, että onko pumppaamisessa mitään järkeä ja onko se ylipäänsä mahdollista "järkevällä" tappelumäärällä. Rumpujen yms. lisäämisestä ei ole mitään hyötyä, pellolla ei kukaan kilometriä turhaan lietevaunulla ajele. Nykyisin tarvittavan siirron hoitaa urakoitsija, siksi tuli vaan mieleen olisiko pumppaaminen kilpailukykyinen vaihtoehto...

Kuinka pitkän matkan voi lietettä pumpata tr-käyttöisellä pumpulla? Peltoa on käytössä lietsäiliön läheisyydessä n. 40 ha, mutta kun lohkojen muodon, ojien yms. takia tieajoa tulee kuitenkin yli kilometri peltojen perimmäisiin nurkkiin, niin heräsi ajatus voisiko lietteen siirtää pumppaamalla keskemmälle peltoaluetta. 200-300 m pumppausmatka auttaisi asiaa melko paljon, jolloin levitinvaunu voisi tankata itsensä kontista suoraan pellolla. Syöko matka pumppaustahoa paljonkin ja minkälaista vastapainetta pumput kestävät. Mikähän olisi putkikoko mikä tarvittaisiin ja olisiko kustannuksiltaan järkevä vai kuolleena syntynyt ajatus?

Elementin ylivoimaa 

Mää en noista kuivurin perustuksista mitään ymmärrä, mutta eikös se elementti ole kielletty....eihän sitä saa navetan seinäänkään laittaa. Rättiseinää vaan, vaihtuu ilma eikä rotat viihdy... mut noin niinkun vakavasti niin elementtirakentaminen on nopiaa, kait niille omille tai työmiesten hielle ja kyyneleillekin pitää joku hinta laskea.

Tuleepa mieleen oma navetan rakentaminen... Mulla on kantatilalla 16 rajanaapuria, joista kellään ei ollut mitään pahaa sanottavaa ymppilupiin eikä rakennuslupiin.. hulluna varmaan pitivät. Mulle sanottiin TE-keskuksesta, että jos joku valittaa ymppiluvasta niin tee vastine sillä perusteella että alueella on aikaisemminkin harjoitettu karjataloutta. Silloin valittaja on kuulemma heikoilla, tosin aikaahan siinä vaan tuhraantuu.
Itse soittelin aikanaan naaputuston läpi ennenkun edes ymppilupahakemuksen olin jättänyt ja kerroin aikeistani. Samalla kyselin onko kellään mitään huomautettavaa tai toiveita asian suhteen, kenelläkään ei ollut. Samaa linjaa olen jatkanut edelleen. Kun esim. rehukuskit sanoivat kesällä että yhden naapurin pihaan kulkeutuu sankka pölypilvi rehunajon aikana, soitin naapurille ja kysyin häiritseekö ja tarviiko tietä kastella. Ei tarvinnut
Kokonaan toinen asia on onko itse antanut valitukseen aihetta, onko vapunpäivä tai juhannus ainoa mahdollinen lietteenajopäivä. Ja joitain vaan ärsyttää maajussien mahtavat ysisataasarjanfentit.

Piimiihän ne... eikä esim. puolenyönaikaan lypsyllä käyneen maitoa enää seuraavana päivänä hyödynnetä. Eli meillä kun tehdään kaikki takaperoisesti, niin vasikka on n. vuorokauden emänsä kanssa karsinassa, jonka ajan emä lypsetään pääsääntöisesti kannukoneella. Silloin ternimaito on helppo hyödyntää ja säilöä. Muut erottelumaidot onkin vaikeempia, kun niitä tulee millä kellonlyömällä tahansa ja kuitenki niin vähän ettei niitä voi varmaan missään tankissakaan jäähdyttää. Asemalypsyssä ja isommissa yksiköissä se varmaan onnistuu paremmin. Automattiset erottelut on meillä viime aikoina ohjattu suoraan viemäriin, niitä jos on luokkaa yksi/kk niin sillä maitomäärällä ei ole mitään merkitystä vasujen juotossa.

Mun mielestä ainakin kesäaikana on kivempi käyttää jauhetta, siitä tehty hapanjuoma on tasalaatuisempaa, hapatettu maito muuttuu lämpimillä ilmoilla kokelipiimäksi. Mites toi maidon erottelulinja on sulla järjestetty? Meillä robo pumppaa erottelumaidot vasikkaosastolle, erottelulinjan alla on astiat. Ongelmakohta on siinä, kun maito tulee kovalla paineella alla olevaan astiaan, niin roiskeilta ei voi välttyä .Kuinkas sen voisi järjestää siistimmin. Ja tämä ongelma on vain jos otetaan erottelumaitoa hyötykäyttöön vasikoille, viemärimaidot (antibiootti) pumpataan siististi viemäriin.

Oman kokemuksen mukaan juottoautomaatti tuo todella työnsäästöä. Meillä siis se yksi robolinen lehmiä. Systeeminä Vasikka Master+vasikkapiika. Piian ja mastrin letkujen pesu ei vie kauaa aikaa, on kait ne tuttiämpäritkin pestävä? Ja vasikkaosasto on hiljainen, kukaan ei huuda aamulla juoman perään paitsi ne vastasyntyneet, emästä vieroitetut, tuttiämpäristä ternimaitoa saavat. Samoin juomasta vieroittaminen tapahtuu ilman huutamisia.
Tämä systeemi sopii hyvin meille, joku tykkää enemmän tuttiämpäreistä. Jokainen tehkööt kuten hyväksi näkee...

Keväällä suojaviljaan perustetussa apilanurmessa on kesän kuivuudesta
johtuvia aukkopaikkoja. Jos tälleen syksyllä kylvää aukkopaikat apilapitoisella siemenseoksella, niin talvehtiiko pienet apilantaimet. Heinän orashan kyllä säilyy, ensi vuoden eka sato on vaan vähän pienempi.

Tosta kourujen yhdistämisestä olen samaa mieltä, kaikkiin oma kone vaikka se vähän maksaakin. Itsellä on avokourut ja kaksi lantakäytävää on saman koneen hoidettavana. Jos koneeseen tulee vika on molemmat käytävät paskasia ja toisen raapan parkkipaikka jää "väärään" päähän, eli lehmien kulkureitille, ei hyvä. Tosin koneet käy melkein nonstoppina, mutta silti. Näin jälkeenpäin voin myöntää, että kourujen yhdistämisellä saatu muutaman tonnin säästö ei ollut oikeassa paikassa. Tähän asti ei ole ollut vielä ongelmia, mutta sekin päivä koittaa kun vaijeri katkeaa tai tulee jotain muuta häikkää, silloin paskaantuu kaksi käytävää.
Vaijerin tai köyden paremmuudesta ei ole mitään kuvaa, omat koneet vaijerilla ja niissä lukee "metsän". Kyseisessä firmassa jälkimarkkinointi ja neuvonta on tuntematon käsite.

Menee jo alkuperäisen aiheen sivuun, mutta mikä on kullakin viivelehmä? Eli kuinka pitkiä lypsyväli saa olla, ennenkuin puututte peliin ja ajatte lehmän lypsylle? Lehmähän oppii helposti ajettavaksi, eli kait sitäkin pitäisi mahdollisuuksien mukaan välttää.