Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: totuuden torvi - 05.01.23 - klo:15:16
-
Taitaa pian tulla tiedote että Norjasta löytyy tontti tehtaalle.
Norjassa on vesivoimaa ympäri vrk. Norjan valtion tuet ei taida olla kohillaan, pian on. Jos näin ei käy , niin nämä herrat ei ole uskottavia.
Unionin tuet voi olla sellaisia joita ei saa Norjaan. Pian selviää mikä on totta.
-
Yle reagoi mielenkiintoisesti Inkoon terästehdas juttuun. Heti uutisen tultua julki,
Yle Helsinki soitatti Sirkesalon: Toijalan takana ei ole mitään.
Se ei ollut enään uutinen
-
Rahaa ei ole yhtään, nyt aletaan kerätä Suomesta muutama 100 miljoonaa. Mietintää varten.
Siksi Norja ei lähtenyt lahjoittamaan kruunujaan.
-
Ei hyvä. Kuntaan muuttava suuri suomenkielisten määrä voi muuttaa kunnan kielisuhdetta. :(
-
mitä net suomikileiset sinne muuttaa? eiks nykyään tehtaat tehä ja toimi ulkomaisilla työläisillä..
-
Ei hyvä. Kuntaan muuttava suuri suomenkielisten määrä voi muuttaa kunnan kielisuhdetta. :(
Mihin ne siellä muuttaisivat ? Leirintäalueelle vai perustetaanko konttikylä. Eesti ja venäjä saattaisivat syrjäyttää ruotsin kielen. Toinen juttu: Eikös terästehdas ole kilometrin pitkä ? Tuolla on muistaakseni hieman mäkistä.
-
Rakentajat varmaan tulisivat pääosin muista maista ja heille on käytäntö pystyttää parakkikyliä. Tarkoitin käyttöhenkilökuntaa jota varten kaavoitetaan uusia asuinalueita. Kunta joutuu joka tapauksessa rakentamaan infraa ja siihen tarvitaan veronmaksajia.
-
Rakentajat varmaan tulisivat pääosin muista maista ja heille on käytäntö pystyttää parakkikyliä. Tarkoitin käyttöhenkilökuntaa jota varten kaavoitetaan uusia asuinalueita. Kunta joutuu joka tapauksessa rakentamaan infraa ja siihen tarvitaan veronmaksajia.
eiköös suomi ole aidosti kaksikielinen maa ;) :D ;D 8)
-
saattaa haastavaan tuotantoon tulla tekijätkin ulkomailta. jotta homma pelaa.. suomisälliä ei kiinnosta laatu..
-
saattaa haastavaan tuotantoon tulla tekijätkin ulkomailta. jotta homma pelaa.. suomisälliä ei kiinnosta laatu..
Meinaatko, että siellä valmistetaan jotain käsin ?
-
Minun mielestä hieman ihmetyttää tuo, että tulisivat halvan sähkön houkuttelemana. Tälläkin hetkellä Norjan pohjoisin alue yli puolet halvempaa Suomen pörssihinnasta.
Ovatkohan aivan tosissaan?
-
eikös tuo rahoitus jo jotain kerro? kukaan muukaan ei ihan usko..
-
Eikös Wittusenin pomo istu jonkun sijoitusrahaston päällä ? Hyviä sijoituskohteita ei ole joka oksalla. Suomessa järjettömien kauppakeskushankkeiden logiikka on vuokrata ulos kaikki ostos- ja hillumisparatiisin tilat ja sitten kaupata koko heelahoito keskieurooppalaiselle rahastolle. Veikkaan tätä vastaavaksi kuplaksi.
-
Minun mielestä hieman ihmetyttää tuo, että tulisivat halvan sähkön houkuttelemana. Tälläkin hetkellä Norjan pohjoisin alue yli puolet halvempaa Suomen pörssihinnasta.
Sähkön ostaisivat TVO:lta parilla sentillä kWh, ei ne pörssihintaa maksa. Norjan sähkö on viety Englantiin. Sähkövajeen tuoma piikkipörssihinta jää meille muille kuluttajille ja keskiluokan maksettavaksi kaksi kertaa, ensin omat sähkölaskut sikahintaan ja sitten vielä Kelan kautta köyhienkin. Ja mitä enemmän siirtokapaa rakennetaan, sen enemmän viedään täällä tuotettua ydinsähköä Eurooppaan, mutta tuodaan hinnat.
-
Juu, suurinpiirtein noin. TVO:n hinnoista en osaa sanoa, mutta ei varmaan pörssihintaa perisi, tuskin perittäisi Norjassakaan. Vesivoimaloiden ”Mankalahinnat” omistajilleen on halvat, mutta Ydinvoima ei taida päästä samoihin vesivoiman kanssa eikä teräsyhtiö omista TVO:aa
Pörssihintaan vaikuttaa tuotannon, kulutuksen ja siirtokapasiteetin suhde. Pohjois-Norjassa saattaa olla reilusti ylikapasiteettia tuotannossa mutta siirrossa etelään pullonkauloja, koska eteläisimmässä osassa maata, josta on siirtolinjoja Britteihin vahvistettu, pörssihinnat seuraavat brittien hintoja ja ovat ajoittain jopa Suomenkin hintoja korkeammat.
-
Nyt olisi esim. yleltä esimerkillistä tehdä ohjelma arkisähköstä ja siitä, että miksi sähkönhinta on korkea, vaikka tuotantokustannukset ovat mitä ovat. Tällaista ohjelmaa ei tulla kuitenkaan tuon organisaation kautta koskaan toteuttamaan. Mutta laitan tähän vähän käsikirjoitusta, jos jokin taho haluaa asiaan tarttua.
Otetaan yksi tuulivoimala Suomen kamaralta ja katsotaan sen tuotantoa vuoden ajan. Sitten verrataan, millaisella vetyvarastolla voimayksiköstä saadaan irti tietty teho tasaisesti vuoden ajan. Sitten voimme kasvattaa mittakaavaa ja arvioida, millaisia infrastruktuureja tarvitaan tietyn tasaisen sähkötehon saavuttamiseksi.
Jätetään pois kaikki tuonti- ja keijusähköt ja huomioidaan vain Suomessa tuotettu sähkö ja arvioidaan sen tuotantohinta. Sitten heivataan helvettiin sähköpörssit, jotka nostavat tavallisen ihmisen energialaskua ja sen jälkeen lasketaan tuotantohinnan arvioinnin jälkeen sähkön hinta kuluttajalle.
Sen jälkeen voidaan tehdä arvio siitä, millaisen vispiläviidakon Inkoon terästehdas vaatisi ja millaisen vetyvaraston sen tuulivoiman tasaamiseksi tarvittaisiin. Hulluinta asiassa on se, että jos eläisimme neuvostoliitossa, tehdas rakennettaisiin kaikesta huolimatta ja kaikki tämä viherinfra sen rinnalle. Vuosikymmenien päästä nähtäisiin taas apokalyptista kuvaa ruostuneista putkista ja ryövätyistä laitoksista. Ja se mitä tällä saavutettiin oli vain aimo annos propagandaa.
-
tuohon kait tarttee paaaljon matikkaa ja sen osaaminenha on jo nyt suomessa hyin heikolla pohjalla.. mutu on paaljon tarkempaa!
-
tuohon kait tarttee paaaljon matikkaa ja sen osaaminenha on jo nyt suomessa hyin heikolla pohjalla.. mutu on paaljon tarkempaa!
Kyllä joku vyysikko voisi äkkiä laskea jonkun vuoden perusteella tarvittavan sähkötasausvaraston tietylle teholle. Siltikin tulos olisi vain arvio, koska tuulivoima pyörii vain tuulella. Jos sähköä "varataan" vetyyn, sitä saadaan vedystä takaisin 30-40 prosenttia. Yksi juttu on myös se, että sähköä pitää saada hävitettyä silloin, kun tuulee reippaasti ja varastot ovat täynnä. Ja mitä isommat varastot ja sitä kautta enemmän tuuliturbiineja, sitä enemmän taas tarvitaan joustoa tai hävityskapasiteettia. On ainakin paljon liikkuvia osia.
-
ja tuota hävityskapasiteettiä meiltä löytyy. kattelin tuossa eilen illlalla esim. kui kaupuntin valot kiipes hiton korkialle taivaalla. ja kyl nuista nyt varmasti vois jotain jättää polttamatta.. ja nuo liikelaitokset näkyy hyin maisemassa pimiällä.. aikoinaan kattelin et jossain palaa ku taivaanrannalla kuumotti mut sit katoin kartasta et yks leipomoravinteli siinä vaan loistaa.. lähimetässä hyä tehä halkoja ku näkee läpi yön.
-
ja tuota hävityskapasiteettiä meiltä löytyy. kattelin tuossa eilen illlalla esim. kui kaupuntin valot kiipes hiton korkialle taivaalla. ja kyl nuista nyt varmasti vois jotain jättää polttamatta.. ja nuo liikelaitokset näkyy hyin maisemassa pimiällä.. aikoinaan kattelin et jossain palaa ku taivaanrannalla kuumotti mut sit katoin kartasta et yks leipomoravinteli siinä vaan loistaa.. lähimetässä hyä tehä halkoja ku näkee läpi yön.
Taitaa se hävityskapasiteetin tarve olla isoin kesällä, kun aurinko paistaa ja ei tarvitse lämmittää. Olisi fiksua kertoa tiedotusvälineissäkin se, että Suomessa lämmitysenergian tarve kohdistuu juuri talviaikaan. Silloin kun ei aurinko oikein paista ja tuulikin on mitä sattuu. Sitten kuitenkin kerrotaan kun tuulee kovaa, niin tulee kauheasti sähköä. Se ilo taas loppuu, kun tuuli tyyntyy. Ei enää muisteta, kun tuli kauheasti sähköä. Eikö se sähkö voisi jäädä odottelemaan johonkin johdon mutkaan, kunnes sitä tarvitaan?
-
eikös markus kajo aikoinaan sanonu et pitää pitää tepseli pistorasiassa jotta sähkö ei valu lattialle seinäjohtoista..? mut eiks jossain hiekkaan säilötä sähkyä? ei taija vaan tesla latautua tuolla sähkyllä, -liikaa hiekkaa seassa.
-
Mitä se sähkö sitten on? Kaikki tietää kysyttäessä mitä se on. Kukaan ei oikeastaan tiedä mitä se on. Kylillä puhutaan varauksista. Kaivostako ne suunnittelee? Kamalasti sen nimeen vannotaan. Sähkömies saa tehdä sellaista, mitä tavallinen mies ei saa tehdä. Kaikesta huolimatta tavallinen mies tekee sen. Putkimies ei ole mitään. Putkimies on nolla. Ja se sähkö tulee aina töpselistä.
Sähkö on pelottavaa. Käytämme sitä joka helvetin värkissä ja emme edes tiedä miten ne toimivat. Onko sähkö jumala? Oliko kolkatalle kyhätty sähkökenttä vain ylen peliä varten? Kuinka se sähkö ristiinnaulittiin? Mihin hävisivät ne kolmen viisaan tietäjän tuomat mirhat? Menivätkö ne alkukantaiseen, ensimmäiseen sähkön siirtoon seimestä seipääseen?
-
Helsingin ja Turun väli kun saadaan tilkittyä näillä vispilöillä niin on ainakin fyysinen muistutus ihmisille mistä se sähkö tulee. Vielä kun Helsingin edustalle saataisiin muutama merituulivoimapuisto niin stadin vihreäkin ajattelisi kengänkärkiään pidemmälle. Ehkä.
-
ei kait. mutta aatteleppa kui hyä paikka olis tuo kustaanmiekkakii myllyille. näkyis hyin ja toimis myös himppa rajottavana nuille laivoille kurvailla kiveksille..
-
tuohon kait tarttee paaaljon matikkaa ja sen osaaminenha on jo nyt suomessa hyin heikolla pohjalla.. mutu on paaljon tarkempaa!
Kyllä joku vyysikko voisi äkkiä laskea jonkun vuoden perusteella tarvittavan sähkötasausvaraston tietylle teholle. Siltikin tulos olisi vain arvio, koska tuulivoima pyörii vain tuulella. Jos sähköä "varataan" vetyyn, sitä saadaan vedystä takaisin 30-40 prosenttia. Yksi juttu on myös se, että sähköä pitää saada hävitettyä silloin, kun tuulee reippaasti ja varastot ovat täynnä. Ja mitä isommat varastot ja sitä kautta enemmän tuuliturbiineja, sitä enemmän taas tarvitaan joustoa tai hävityskapasiteettia. On ainakin paljon liikkuvia osia.
Kyllä voimalamiehet ovat jo laskeneet kaiken tämän, mutta sähköfirmojen intresseissä on ylläpitää pienempää tuotantoa kuin kulutus, näin saadaan pidettyä hinnat ylhäällä. Kuten metsäfirmat; kun kasvaa enemmän kuin kulutetaan kaikkien on pakko myydä tarjottuun hintaan.
Vety on juuri noin onneton hyötysuhteeltaan, ja sitä hipit ei ymmärrä.
Periaatteessa paras hyötysuhde tuulivoiman osalta saadaan käyttämällä ylimääräinen tuulisähkö vesipumppuihin ja siirtää vettä takaisin padon yläpuolelle.
-
... siirtää vettä takaisin padon yläpuolelle.
Meinasin juur heittää tämän. Tosin Etelä-Suomessa rajut ylängöt ovat luokkaa 40 metriä vertikaalista.
-
Tuosta voimalapadon yläpuolelle pumppaamisesta ovat kirjoitelleet tuolla länsinaapurissa jo jonkin aikaa. Suunnitelmia ehkä on, mutta toteuneita projekteja en ole havainnut.
Fossiilivapaan teräksen valmistus vaatii joka tapauksessa valtavia määriä uutta sähköä. Pohjois-Ruotsiin suunnitellut laitokset tarvitsevat uutta sähköä yli puolet koko Ruotsin nykyisesta sähkön tuotannosta.
Jo nyt on komplikaatioita Ruotsin pohjoisessa sähköverkossa johtuen tuulivoiman siirtolinjoista. Uusien tuulipuistojen rakentamiselle joudutaankin asettamaan rajoituksia tietyillä alueilla.
SSAB Raahen tehdaskin on tarkoitus muuttaa fossiilivapaksi ja mikäli siellä tarvittava vety valmistetaan Suomessa ja sitten vielä jos Inkoon terästehdas aiotaan rakentaa fossiilivapaasti, niin Suomen sähkön tarve kasvaa huimasti nykyisestä. Miten tämä mahtaa olla realistista lyhyellä aikavälillä?