Lainaus käyttäjältä: TJP - 25.02.09 - klo:08:55

Propionihapposäilönnästä voisin sanoa sen verran, että MTT:n tutkimusten mukaan (julkaistu mm Tuoresäilötyn viljan käyttö lihasikojen ruokinnassa, tekijät Palva ja Siljander-Rasi 2002) propionihappoa voidaan käyttää alle 18% viljan säilönnässä kustannustehokkaasti. Sen jälkeen kustannus nousee lämminilma kuivausta suuremmaksi. Tuon samaisen tutkimuksen mukaan, kun viljaa säilötään 500t/vuosi, tulee "säilöntä" kustannukseksi ilmatiiviillä 1,47c/kg, murskeviljalla (tornissa) 2,35c/kg, propionihapolla 3,17c/kg ja lämminilma kuivaus 3,05c/kg.

Myllyistä sen verta vielä, että alle 25% vilja menee kaikista normi myllyistä läpi, mutta saattaa tosiaan vaatia pykälää isomman moottori, jos tuntitehosta halutaan pitää kiinni. Useat sikalat käyttävät tavallista vasaramyllyä ja ovat tyytyväisiä, mutta levymylly on tietysti paras.

Noissa kustannuksissa ei liene huomioitu murskeviljan kohdalla sitä jyvän rikkomista ennen syöttöä. Tai siis noille muille säilöntätavoille pitää laskea vielä jokin kustannus tuosta säilönnän jälkeisestä jatkojalostuksesta. Ja vaivansakin siinä on.  Tietysti yhäkin pienimmät kustannukset on litistetyn viljan polkemisessa kasalle laatalle tai laakasiiloon.

Oli huomioitu. Traktorimurskalla jauhettiin ennen tornisiiloon siirtämistä. Ja vasaramylly+myllytys + päiväsiilo ilmatiiviille. Ketju oli laskettu kokonaan kaikilla säilöntä muodoilla, kun kärry tulee pihaan aina kunnes vilja menee ruokkijalla. Kannattaa lukea se tutkimus. Osa on vanhetunutta tietoa, mutta perusidea tulee selväksi.

Asiasta kolmanteen. Paljonko maksaisi semmoinen 500 motitn ilmatiivis viljasiilo?
Alkaa tuosta 100 vuotta vanhasta riihestä käyttö ikä vastaan ja tilavuus(oli laipiota myöten täynnä kun reilu rekkakuski toi 47 tonnia jyviä omien lisäksi).

***Eli noin 800m3 siilo, puhalluslietso täyttö + purkulaitteet + kaikki laitteet asennettuna + rahdit - sähkötyöt = 66 000€ alv 0%. Sähkötyöt tuossa ei ole paljoa yksi mies päivän hommissa. Pohjalaatan teko meidän kautta (isäntä tasoittaa maan valmiiksi) 8000€ alv 0 % sis betonit, eli kaikkiaan noin 76 000€ alv 0%. Jos laskee säilönnän kiinteätkustannuksen 10 vuodelle, eli 76000€/500000kg/10vuotta = 1,52c/kg Tähän lisätään hiilidioksidi 50kg/100000kg, eli 250kg (30kg pullo maksaa muistaakseeni 60€) eli 500€ + sähköt. MTT käytti poistoaikana 15 vuotta, joten ei tuo kaukaa heitä.

• - vaikeapi käydä kauppa kuin kuivalla viljalla (vai onko )

***Riippuu viljan hinnasta. Jos viljanhinta alhainen, eikä nousua ole odotettavissa on erittäin helppo tapa viedä suoraan pellolta tuoresäilöttäväksi. Jos taas viljanhinta korkea + nousua odotettavissa, isännät kuivaavat ja kyttäävät. Tuoresäilötyn pois myyminen voipi olla hankalaa suosittaisin, että siilo mitoitetaan noin 10kk tarvetta varten.

Jos murskeviljaa haluaa laittaa torniin, niin tornille täytyy laittaa sama varustus, kuin se olisi säilörehu käytössä. Noin arvio saman tilavuuksisten säilörehutornin hankintahinnasta vs. ilmatiivis viljasiilo on, että säilörehutorni on tupla hintainen. Tämä johtuu monesta seikasta. Täyttöpurkaja on arvokas, traktorikäyttöinen mylly on kalliimpi, kuin pieni sähkökäyttöinen, sr-torniin täytyy laittaa luukut joka kierrokselle, että konetta pääsee huoltamaan, samoin CE-hyväksytyt tikkaat lepotasoineen ja ennen kaikkea asennustyötä on huomattavasti enempi. Tuplasti korkeammat kiinteät kustannukset + mahdolliset säilöntäaineet nostavat viljatonnin hintaa.

Mitä sitten tulee jäätymiseen, niin terästorniin jäätyy tosiaan viljaa seinään kiinni. Tämä tapahtuu oli kyseessä sitten kosteudeltaan 18% tai 35% vilja. Kerroksen paksuus on muutamasta sentistä puoleen metriin. Siilojen halkaisijat alkavat kuudesta metristä, eli keskellä on melkoisesti tilaa sulan viljan valua alas. Ilmatiivistä viljaahan puretaan siilon pohjassa olevan kaukalon kautta ruuvilla. Siihen vilja valuu ns. "suppilo efektinä", eli samalla tapaa kuin kuivureissa olevissa siiloissa. Siilossa viljan yläpintaan muodostuu siis kartio, jonka jyrkkyys riippuu viljan kosteudesta. Siilon ulkoseinä on yleensä sininen, johon aurinko tarttuu helposti. Siilon sisällä tämänlaisena päivänä nousee helposti plussalle, mutta yöllä taas saattaa olla yli kymmenen astetta pakkasta. Päivän lämpö riittää irrottamaan jäätyneen viljan seiniltä, koska teräs johtaa hyvin lämpöä. Pohjalla on myös pyyhkäisyruuvi jota voidaan käyttää suojaputkessa hetken, jolloin se "romahduttaa" päältänsä viljaa. Murskeviljaa jos puretaan täyttöpurkaimella, niin en usko että sen kanssa tulee ongelmia, koska niitä ei tule säilörehunkaan kanssa. TeeJii on myynyt terästorneja Suomessa vuodesta 1992 lähtien (ilmatiiviitä viljasiiloja vuodesta 2002), eikä kertaakaan ole vilja tai s-rehu jäänyt torniin jäätymisen takia. Säilörehutorneja on kuitenkin paljon Kemijärvestä pohjoiseenkin. Olen tuon lapiointi takuun antanut kerran Sastamalaan myymääni siiloon ja nimi + puhelinnro löytyy siilon miesluukusta...

Propionihapposäilönnästä voisin sanoa sen verran, että MTT:n tutkimusten mukaan (julkaistu mm Tuoresäilötyn viljan käyttö lihasikojen ruokinnassa, tekijät Palva ja Siljander-Rasi 2002) propionihappoa voidaan käyttää alle 18% viljan säilönnässä kustannustehokkaasti. Sen jälkeen kustannus nousee lämminilma kuivausta suuremmaksi. Tuon samaisen tutkimuksen mukaan, kun viljaa säilötään 500t/vuosi, tulee "säilöntä" kustannukseksi ilmatiiviillä 1,47c/kg, murskeviljalla (tornissa) 2,35c/kg, propionihapolla 3,17c/kg ja lämminilma kuivaus 3,05c/kg.

Myllyistä sen verta vielä, että alle 25% vilja menee kaikista normi myllyistä läpi, mutta saattaa tosiaan vaatia pykälää isomman moottori, jos tuntitehosta halutaan pitää kiinni. Useat sikalat käyttävät tavallista vasaramyllyä ja ovat tyytyväisiä, mutta levymylly on tietysti paras.

Lainaus käyttäjältä: TJP - 24.02.09 - klo:13:12

Heti ostan tuomoisen virityksen, jos luvataan rahat takaisin sen jälkeen kun se on ankka jäässä ensimmäisen kerran ja tehtaan jätkät tulee porukalla lapiolla ja rautakangilla purkamaan sisällön ilman veloitusta.

Sen säkin saa sentään suht helposti purettua, mutta 500 kuution pönttö onkin vähän eri asia. Ei auta aukaista samallalailla kuin sardiinipurkki.

***Koskas tehdään kauppaa? Jos pidät säilöntäkosteuden 20-25%, niin lupaan tulla lapioimaan jos jäätyy! Huonolla tuurilla ulostuova ruuvi saattaa jumiutua jos vilja muussaantuu, mutta se on pikkujuttu puhdistaa...

Siinähän se ongelma onkin, viime syksynä naapuri sai kaurat 25% kun odotti marraskuulle asti. Aikaisemmin puidut oli lähempänä 40%. Eli pitäisi olla kuivuri kaverina että saisi alle 25% aina jyvät.

Sittepähän se on selvä. Tulee tosin mieleen, että jos noin märkää, niin kannattaisiko tehdä viljat kokovilja säilörehuksi ja ostaa viljat kuivattuna...? Näillä viljan hinnoilla pitäisi satotaso olla huikea, että kannattaisi viljaa väkisin viljellä. No jos lohduttaa, niin puitiin sitä Jenkeissä maissia marraskuun lopussa. Lunta oli maassa 5 senttiä ja pakkasta vajaat kymmenen astetta...

Heti ostan tuomoisen virityksen, jos luvataan rahat takaisin sen jälkeen kun se on ankka jäässä ensimmäisen kerran ja tehtaan jätkät tulee porukalla lapiolla ja rautakangilla purkamaan sisällön ilman veloitusta.

Sen säkin saa sentään suht helposti purettua, mutta 500 kuution pönttö onkin vähän eri asia. Ei auta aukaista samallalailla kuin sardiinipurkki.

***Koskas tehdään kauppaa? Jos pidät säilöntäkosteuden 20-25%, niin lupaan tulla lapioimaan jos jäätyy! Huonolla tuurilla ulostuova ruuvi saattaa jumiutua jos vilja muussaantuu, mutta se on pikkujuttu puhdistaa...

Lainaus käyttäjältä: TJP - 24.02.09 - klo:08:45

Murskevilja toimii ok täyttöpurkaimen kanssa, jos sykloni on heti tornin vieressä ja tippuu siitä apevaunuun. Ongelma on putkien tukkeutuminen imurilta etiä päin... Kustannuspuolesta sen verta, että murskevilja tornisiiloon laitettuna on kalliimpaa, kuin sen lämminilma kuivaus. Näillä viljanhinnalla ei todellakaan kannata laittaa murskeviljaa torniin.

Ilmatiivissiilo on sen sijaan kustannustehokas ratkaisu. Lämminilma kuivaukseen verrattuna säästö on huomattava. Kuten edellä kerrottiin täyttöpurkain kaikkine varusteineen maksaa puolet tornin hinnasta. Lisäksi vaatii enempi sähköä ja huoltoa. Siilon tyhjennys pohjasta vapaasti valuttaen on yksinkertainen ja edukas. Vilja säilyy ja maittaa hyvin eläimille. Täyttöpuoleen ei saa laittaa heittolietsoa, jotta jyvät pysyvät ehjänä, eikä siten ravintoarvo laske (Jos kuori rikkoutuu tai jyvä menee poikki, niin ravinteet on keväällä yhtä korkealla, kuin kuoria syöttäisi. Samoin käy kuivalla viljalla) Elevaattori tai (imu)puhalluslietso pitää jyvät ehjänä.

Lisä infoa saat halutessa asiakkailtamme. Alla yhteystietoni.

Ystävällisin terveisin,
Olli Soro
T.J.Pyykkönen Oy
olli.soro@teejii.fi
0400 959 921

Eikö sitä viljaa tarvii kuitenkin jauhaa?
Eli kummassakin tarvii sen myllyn.

Ilmatiivis säilönnössä jyvät laitetaan kokonaisena siiloon. Tyhjennettäessä tietysti jauhetaan, mutta silloinhan myllyn ei tarvitse olla kauhean tehokas ja hinta tippuu. Kannattaa muistaa, että kokonaisia jyviä on helppo siirtää, jauhetut hankalia. (siis koskea jauho) Ilmatiiviin täyttö on nopeampaa, kun ei tarvitse myllyä odotella vaan saa puida elevaattorin tai lietson tahdissa.

Komissaarille: Totta. Jos tehdään murskeviljaa, niin ehdottomasti tuubiin, tai ehkä kattamattomaan laakasiilon jos perunamäskiä saatavilla. Ilmatiivis säilöntä on silti edullisempaa ja helpommin automatisoitavissa. Mutta pitää huomata, että jos puintikosteudet on pitkällä aikavälillä yli 25% suositan kyllä murskeviljaa. Jos taas alle niin ilmatiivis.

Murskevilja toimii ok täyttöpurkaimen kanssa, jos sykloni on heti tornin vieressä ja tippuu siitä apevaunuun. Ongelma on putkien tukkeutuminen imurilta etiä päin... Kustannuspuolesta sen verta, että murskevilja tornisiiloon laitettuna on kalliimpaa, kuin sen lämminilma kuivaus. Näillä viljanhinnalla ei todellakaan kannata laittaa murskeviljaa torniin.

Ilmatiivissiilo on sen sijaan kustannustehokas ratkaisu. Lämminilma kuivaukseen verrattuna säästö on huomattava. Kuten edellä kerrottiin täyttöpurkain kaikkine varusteineen maksaa puolet tornin hinnasta. Lisäksi vaatii enempi sähköä ja huoltoa. Siilon tyhjennys pohjasta vapaasti valuttaen on yksinkertainen ja edukas. Vilja säilyy ja maittaa hyvin eläimille. Täyttöpuoleen ei saa laittaa heittolietsoa, jotta jyvät pysyvät ehjänä, eikä siten ravintoarvo laske (Jos kuori rikkoutuu tai jyvä menee poikki, niin ravinteet on keväällä yhtä korkealla, kuin kuoria syöttäisi. Samoin käy kuivalla viljalla) Elevaattori tai (imu)puhalluslietso pitää jyvät ehjänä.

Lisä infoa saat halutessa asiakkailtamme. Alla yhteystietoni.

Ystävällisin terveisin,
Olli Soro
T.J.Pyykkönen Oy
olli.soro@teejii.fi
0400 959 921

Tietääkö kukaan mitkä tahot toimittaa kumisia lietealtaita?

0400 959 921, Olli Soro T.J.Pyykkönen Oy / olli.soro@teejii.fi

Lainaus käyttäjältä: TJP - 10.03.08 - klo:09:40

Minkähintainen operaatio tuollainen kumimaton laittaminen lietesäiliön reunalle on? Kuinka se kiinnitetään elementteihin?

Yläreunasta se vedetään reunan ylitse ja ankkuroidaan maalla. Seiniin kiinnitys tapahtuu painekyllästetyllä puulla ja ankkuripulteilla. Alareunan päälle valetaan pieni viiste valu ja loppu kumi jää vapaasti pohjalle. Tätä keinoa käytetään 5-6 altaaseen vuodessa.

Olli Soro, T.J.Pyykkönen Oy

Käytetäänkö samaa kumimattoa kuin uudessakin kumisäiliössä 
[/quote]

Kyllä, samaa tavaraa!

Lainaus käyttäjältä: TJP - 04.03.08 - klo:09:50

Harkko korotukseen suositan laittamaan koko seinän korkeudelle EPDM kumimaton, jolloin altaasta tulee tiivis. Olemme laittaneet sitä useissa paikoissa, kun betonialtaiden seinät ovat vuotaneet saumoista.

Minkähintainen operaatio tuollainen kumimaton laittaminen lietesäiliön reunalle on? Kuinka se kiinnitetään elementteihin?

Yläreunasta se vedetään reunan ylitse ja ankkuroidaan maalla. Seiniin kiinnitys tapahtuu painekyllästetyllä puulla ja ankkuripulteilla. Alareunan päälle valetaan pieni viiste valu ja loppu kumi jää vapaasti pohjalle. Tätä keinoa käytetään 5-6 altaaseen vuodessa.

Olli Soro, T.J.Pyykkönen Oy

Lainaus käyttäjältä: TJP - 04.03.08 - klo:09:50

Ei onnistu tornilevyillä! Tai ei ainakaan tule hyvää...

Sovittaminen valmiina olevaan lietesäiliön halkaisijaan on hankalaa, samoin pitävän sauman tekeminen betonin ja teräksen väliin. Hintakin nousee kalliiksi, kun tarvitset uudet massat ja pultit joita saa vain erikoistilauksesta Etelä-Afrikasta. Vanhojen murtolujuus on olematon ja yleensä purkavat siilot polttamalla pultin pois. Uusissa lietesäiliöiksi tarkoitetuissa emaliteräsaltaissa on pultit pystysaumassa kahdessa rivissä ylhäällä alemmissa kolmessa jopa neljässä. Tämän tarkoituksena on estää nesteille ominainen pyrkimys venyttää saumoja. Noita teräsrakenteisia altaita tekee meille Vitkovice ja GLS-tanks.

Tuo liukuvalu on varmaan halvin vaihtoehto. Harkko korotukseen suositan laittamaan koko seinän korkeudelle EPDM kumimaton, jolloin altaasta tulee tiivis. Olemme laittaneet sitä useissa paikoissa, kun betonialtaiden seinät ovat vuotaneet saumoista.

Yksi vaihtoehto on laittaa toinen allas viereen esim kumista, joka täyttyy ylivuoto putkella.

Tämä oli T.J.Pyykkönen Oy:n myyjän kommentti...

Ite Pyykkönenkö vai Jari tai Olli

Olli... 

Käy purkamassa virosta säilörehutornien elementtejä ja tee niistä korotus. Nehän ei siellä paljoa maksa, työtä on vaan paljon kun purkaa ja kasaa.
Ainaki Permastore siiloja käytetään lietealtaina.

Pystyyhän sitä liukuvalullakin korottaan säiliötä! Onhan niitä tehty!

Ei onnistu tornilevyillä! Tai ei ainakaan tule hyvää...

Sovittaminen valmiina olevaan lietesäiliön halkaisijaan on hankalaa, samoin pitävän sauman tekeminen betonin ja teräksen väliin. Hintakin nousee kalliiksi, kun tarvitset uudet massat ja pultit joita saa vain erikoistilauksesta Etelä-Afrikasta. Vanhojen murtolujuus on olematon ja yleensä purkavat siilot polttamalla pultin pois. Uusissa lietesäiliöiksi tarkoitetuissa emaliteräsaltaissa on pultit pystysaumassa kahdessa rivissä ylhäällä alemmissa kolmessa jopa neljässä. Tämän tarkoituksena on estää nesteille ominainen pyrkimys venyttää saumoja. Noita teräsrakenteisia altaita tekee meille Vitkovice ja GLS-tanks.

Tuo liukuvalu on varmaan halvin vaihtoehto. Harkko korotukseen suositan laittamaan koko seinän korkeudelle EPDM kumimaton, jolloin altaasta tulee tiivis. Olemme laittaneet sitä useissa paikoissa, kun betonialtaiden seinät ovat vuotaneet saumoista.

Yksi vaihtoehto on laittaa toinen allas viereen esim kumista, joka täyttyy ylivuoto putkella.

Tämä oli T.J.Pyykkönen Oy:n myyjän kommentti...