Mulla on se 199 e Stilhi,,,,  oliko se 170 tyyppi

on kova peli

500 partner ja 55 husku jää usein halliin

kun halpa stilhi tekee paremmin hommat,,,,
 

Täytyy huomioida sahan käyttömäärä joka on vuodessa suurempi kuin monella 15 vuodessa.Eli tulpan vaihto on asiallinen toimenpide kerran
vuodessa.Vaikuttaakohan kierrosluvut yleensä tulppien kestoon? Kierrokset on melkosen korkealla.

Tottahan toki käyttömäärä vaikuttaa sehän on selvä, näytti stihl suosittelevan tulpanvaihtoa 100 tunnin välein kaipa tuo olisi hyvä katsoa tuon tulpankunto tuosta huskustakin sillä kun on arviolta ainakin 250 käyttötuntia takana vähän on tuo ennakoiva huolto jäänyt vähälle... Minkäs verran täällä on sahat kestänyt tunteja ennekun on loppu koittanut?

Käynnistimen kynnen jäätyminen vaivasi tuossa alkuvuodesta ms200:sta. Ketjuja katkesi pari kappaletta ja käynnistimen narun ja kytkimen jouset joutui vaihtamaan. Kestävä pikku saha se on, mut ei tuossakaan kaikista stihlimäisyyksistä ole päästy eroon.
Aikeissa on ollut kokeilla isoa laippaa ja ketjua alunperäisen pienemmän tilalle.

Ainaskin 026 kesti ajaa runkolaakerit vaihtokuntoon ja sen korjauksen jälkeenkin sillä sahattiin vielä monta vuotta. Vaihdettiin se sitten jossain vaiheessa kun ajateltiin että kampiakselia ei aleta siihen vaihtamaan. (kiertokangen laakeria ei voi niissä vaihtaa) Muutaman kahvan kumit siihen sahaan vaihdoin, mut ei siihen muuten tarvinnut kulutusosia kummempia vaihtaa.

Vuonna 82-85 ostin Huskun ns. rivinelosen 444 se on vieläkin käytössä velipojalla mökillä.Minulla se oli lähes 20 vuotta ja sillä on sahattu tuhansia kuutioita ,käynnistimen naru on kai kerran vaihdettu.Rivinelosen jälkeen ei husku ole sahaa tehnytkään kunnollista tai ainakaan noin kestävää.
Huskun 254 on väkevä ja riskin miehen saha sillä olen takavuosina tehnyt jopa kuituvoittosia leimikoita,on kyllä nykyään jäänyt auton perään ,mutta jos on tukinkaatoo niin siinä se on haka.Siinä on sellainen vika jotta kun roskaa kertyy mangeeton ympärille niin jossakin on lakkauksessa halkeama ei tahdo lähtee käyntiin ,mutta kun puhdistaa niin taas pelaa normaalisti.
Husku on kyllä hinnotellut itsensä tosi korkealle ja varaosat aivan sika kalliita esim. raivaussahan pitkäakselin hinta on kaksinkertainen verrattuna Stiiliin.

miä ostin 'ammattisahan' 351 lämpökahvoillakin ja kiitoksen päivää en ole vielä nähnyt siitä näine 8 yhteisenä vuotena!   mettään vietynä pitää hinata traktorilla käyntiin; paras nykimä oli 22 kertaa ennen kuin edes lupas ja kaasari,yhdyskumitorvi, polttoaineletkui 6 kpltta, käynnistjouset, puola, ne on vaihdettu huolloissa melekein takuisiin ja sitten on noita ihmo karisemia, pakari putoaa kerta vuoteen kun ruuvit karisee, - en ole missään muussa nähny sellasta,      nyt on kaasari liimattu kurkkuun jotta ei rykisi (huollossa tehtynä) öölipumppu on vaihdettu nyt toisen kerran ja sillä sahataan vain noin 130 mottia vuoteen!!!    115 dolmar ei tartte kuin pensaa ja ööliä ja ketjui ja aina lähtee jo kolmannella ( jos pensaa tankissa ) ihmo räpeltäjä; raskas harvakäyntinen ja ergo persiistä mutta toimiiii!     nyt 200 tilhi ja olen koht tyytyväinen käyttää!

Husku on hinnotellut itsensä aivan pilviin!

Tänäpän näytettiin naapurin isännöille mikä on kone: Stihl 20 tuuman laipalla, onnetonta oli ennen tota 8 tuumaa pienemmillä, no sai ne tonkin pänniin, niimpä haettiin justeri ja puun kaaton meni lopulta tunti ja halkasijaksi mitattiin kannosta 130cm. Lisäksi meidän talosta löytyy toinen Stihl, Partner 440 ja 460.

Pikku tiili on mullakin ja huskuun tartutaan sitten, kun tarvii oikein töihin alkaa. Muita ei ole arvannut ostaa.

Ms192ce on mulla, eli se köykänen tiili. On kyllä hassunhauska käsiteltävä, kun niin kevyt ja polttopuut sillä tekee hyvinkin ja pystyyhän se isompaankin puuhun, jos ei kiire ole, mutta mielummin siinä tilanteessa ottaa tehokkaamman sahan käyttöön.

Tilhi 200 risumehtään ja vanaha husku 242 tukkimehtään, molemmat hyviä

huskun 351 ja 353 eivät ole ammatti sahoja. huonoja kokemuksia kuuullu monesta yksilöstä käytettävyyden ja kestävyyden suhteen. omat kokemukset 351 mallista päivän verran ja tätä "maatila mallia" ei voi kuuna päivänä verrata 346 malliin joka on omana ykkös sahana. jo hinnasta sen näkee

Meillä ollut huskuja pelkästään sen takia että etukahva vinossa asennossa sahaan nähden.kahvat suorassa olevilla merkeillä saan parin päivän rupeaman aikana jännetuppitulehduksen vasempaan käteen. Nyt kotona 14V vanha 242 XP sahattu ekana 5 vuotena noin 150-200 mottia hankintaa, muutama rakennustyömaa joka vuonna talon polttopuut. Eikä mitään hmeellisiä remontteja nyt vaan on vähän väljän oloinen. Ostin uuden 339 huskun kevyt ja sähäkkä saha. Jos vielä savottaa tekisin niin tuon ottaisin kuitu ja ranka mettään. Nykyisin käy kaupungin metsurit tekemässä nuo kuitu ja rankasavotat. Valtamerkki näkyy olevan tuo pikku husku.

Silloin joskus, kun oli vielä metsureita, niin huskulla sitä sahattiin. Firmojen pomot kattelivat vähän hymyissä suin, jos jotahi muuta merkkiä metsään kantoi.
Olihan ne pommin varmoja vehkeitä. Pari 242 on myöhemmiltä ajoilta liiterissä, ja ne pelaa.

Yksi tyyppivika niissä oli. Ne, ainakin kaikki minulla olleet, lähtivät käyntiin aina viimeisellä nykäisyllä.

sitten on noita ihmo karisemia, pakari putoaa kerta vuoteen kun ruuvit karisee, - en ole missään muussa nähny sellasta,     

Minoon nähnyt, meillä oli joskus muinaisuudessa Huskin raivuri ja siinä karisi pakoputkihässäkkä tantereelle kun kiinnityspultit löystyivät. Todella hankala siihen oli mitään parannustakaan rakentaa.

Vaihtui sitten 450 stihliin tuo murheenkryyni josta hajosi tuon pakarin lisäksi mm. keskipakokytkin

Pitäiskö nää kiinnityspulttien irtoamiset yhdistää jotenkin Jontikkaan??  . Syksyllä irtos meidänkin Hussen raivaus-sahasta yks pultti.

Itsellä ollut vuosien aikana muutama husku. Jatkuvasti niiden käynnistyvyys huonontunut,vaikka saha vaihtunut uuteen.Lopulta tuli mitta täyteen ja ostin uuden Stihl 200. Siinä saha joka käynnistyy niinkuin pitääkin ja paino todella kevyt,rasitus pientä jonka kyllä iltasellla huomaa! Aluksi tuumaa lyhyempi laippa hieman oudoksuttaa,mutta pian siihen tottui. Joten ei enää meille uutta huskua !