Peltoja ei kannata edes vuokrata toiselle koska se tuottaa omassa viljelyksessä paremmin. Ainakaan täällä päin ei vuokranantaja pääse rikastumaan. Siis pellot viljalle ja myymällä pystyyn saanee parhaan tuoton vähällä työllä ja konepääomalla.

muuten saisi keskittyä parempiin bisneksiin

***Mihin esimerkiksi?

Itsekin kuuntelin tuon ohjelman. Sattumalta lupasin juuri eräälle nuorelle miehelle, että saa tästä minun plänttini lisämaiksi kun aloittaa kotitilansa viljelyn ja jos kokee ihan välttämättömäksi, myös kylmäpihatot ja lantalat ovat käytettävissä. Oman missioni vähillä pelloilla toimivasta isosta lihanautatouhusta hautasin viime vuoden keväällä syvälle  B-alueen kamaraan.

Voisihan sitä vuokraamisen sijasta lähteä vähemmistöosakkaaksi kolhoosiin, jolloin vuokran sijasta maksettaisiin vasta mahd. voitosta osinkoa ja olisin työvoimareservinä sesonkeihin, muuten saisi keskittyä parempiin bisneksiin. Negatiivisena puolena tulee mieleen hyväntahtoset neuvoni ym. perimätieto.

reilu ratkaisu mones paikas naapurille ei ikuna

tarpeeksi vodkaa voi loppu illasta voi sitten painia kuka on oikeassa siitähän se timppa tykkää

Peltoja ei kannata edes vuokrata toiselle koska se tuottaa omassa viljelyksessä paremmin. Ainakaan täällä päin ei vuokranantaja pääse rikastumaan. Siis pellot viljalle ja myymällä pystyyn saanee parhaan tuoton vähällä työllä ja konepääomalla.

Täällä päin on kyllä niin että jos otetaan kahden vuoden takainen vuokrataso ja tämänvuotinen viljan hinta niin peltojen ulos vuokraamisella tekisi reilusti paremman tilin, vähintään 20% enemmän viivan alle eikä tarttis tehdä edes tuntiakaan töitä. Nyt on vuokrat vähän tullut alaspäin mutta saattaapi edelleen olla että saman tilin saisi vuokraamalla  ulos kuin itse viljelemällä.

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 10.08.09 - klo:20:56

Peltoja ei kannata edes vuokrata toiselle koska se tuottaa omassa viljelyksessä paremmin. Ainakaan täällä päin ei vuokranantaja pääse rikastumaan. Siis pellot viljalle ja myymällä pystyyn saanee parhaan tuoton vähällä työllä ja konepääomalla.

Täällä päin on kyllä niin että jos otetaan kahden vuoden takainen vuokrataso ja tämänvuotinen viljan hinta niin peltojen ulos vuokraamisella tekisi reilusti paremman tilin, vähintään 20% enemmän viivan alle eikä tarttis tehdä edes tuntiakaan töitä. Nyt on vuokrat vähän tullut alaspäin mutta saattaapi edelleen olla että saman tilin saisi vuokraamalla  ulos kuin itse viljelemällä.

Riippuu mitä viljelee .Kuinka paljon viljaa tulee Ukrainasta tai muualta Venäjältä vai tuleeko ollenkaan ?

Koneviestissä oli Jaakkolalla asiallinen artikkeli, jossa ehdotettiin tilakoon kasvattamista fuusioiden kautta. Teoriassa hyvä idea, käytännössä hankalampi toteuttaa. Näkisin, että tilojen välinen koneyhteistyö on ensimmäinen hyvä tapa karsia kustannuksia. Samoin yhteinen kuivaamo olisi hyvä hanke. Pidemmälle vietynä viljelykiertoa voisi ajatella sellaiseksi, että tiloja ajateltaisiin yhtenä isona kokonaisuutena. Mahdollisuuksia olisi, mutta niitä ei toistaiseksi ole haluttu käyttää.

Ajatus maatalousmaan lukitsemiseksi pelkästään viljelyyn on mielenkiintoinen. Sitä ei ole mielestäni juuri julkisuudessa esitetty. Olisi kyllä syytä nostaa esiin. Jotenkin tuntuu, että liian järkyttävä asia suomalaiseen kulttuuriin. Luulen, että ei viime kädessä minkään poliittisen puolueen intresseissä lähteä ajamaan eteenpäin. Kaikki kanavat halutaan pitää auki kasvukeskusten laajenemiseen ja tämä voidaan kokea uhaksi. Kuinka paljon Suomessa todella joutuu peltoa rakentamisen alle? Olisi mielenkiintoista tietää.

Päätoiminen vastaan sivutoiminen on ikuisuuskysymys. Mun mielestäni maanviljelys tulee olla sallittua kaikille, joilla on sitä mahdollisuus harjoittaa. Ei sivutoimisen viljely ole yhtään sen huonommin harjoitettua kuin päätoimisenkaan. Kaikki on viime kädessä viljelijästä itsestään kiinni. Sivutoimisuus mahdollistaa pienemmälläkin pinta-alalla toimeen tulemisen. Eikä kenties tarvitse olla rahoitusyhtiön jatkuvassa liekanarussa jatkuvien laajennusten takia. Velattomuus on mielestäni hyvä asia.

muuten saisi keskittyä parempiin bisneksiin

***Mihin esimerkiksi?

En varmaan tietokonealalle kun luulin tähän jo vastanneeni muttei viestiä näy? No jotain palkkahommia, peltoenergiaa, voi lipsahtaa yrittäjyydenkin puolelle, noita navettavärkkejä on mäki täynnä, jos niistä jotain hallinpätkää... Asiat tässä asettuu vähitellen opiskellessa.

Koneviestissä oli Jaakkolalla asiallinen artikkeli, jossa ehdotettiin tilakoon kasvattamista fuusioiden kautta. Teoriassa hyvä idea, käytännössä hankalampi toteuttaa. Näkisin, että tilojen välinen koneyhteistyö on ensimmäinen hyvä tapa karsia kustannuksia. Samoin yhteinen kuivaamo olisi hyvä hanke. Pidemmälle vietynä viljelykiertoa voisi ajatella sellaiseksi, että tiloja ajateltaisiin yhtenä isona kokonaisuutena. Mahdollisuuksia olisi, mutta niitä ei toistaiseksi ole haluttu käyttää.

Ajatus maatalousmaan lukitsemiseksi pelkästään viljelyyn on mielenkiintoinen. Sitä ei ole mielestäni juuri julkisuudessa esitetty. Olisi kyllä syytä nostaa esiin. Jotenkin tuntuu, että liian järkyttävä asia suomalaiseen kulttuuriin. Luulen, että ei viime kädessä minkään poliittisen puolueen intresseissä lähteä ajamaan eteenpäin. Kaikki kanavat halutaan pitää auki kasvukeskusten laajenemiseen ja tämä voidaan kokea uhaksi. Kuinka paljon Suomessa todella joutuu peltoa rakentamisen alle? Olisi mielenkiintoista tietää.

Päätoiminen vastaan sivutoiminen on ikuisuuskysymys. Mun mielestäni maanviljelys tulee olla sallittua kaikille, joilla on sitä mahdollisuus harjoittaa. Ei sivutoimisen viljely ole yhtään sen huonommin harjoitettua kuin päätoimisenkaan. Kaikki on viime kädessä viljelijästä itsestään kiinni. Sivutoimisuus mahdollistaa pienemmälläkin pinta-alalla toimeen tulemisen. Eikä kenties tarvitse olla rahoitusyhtiön jatkuvassa liekanarussa jatkuvien laajennusten takia. Velattomuus on mielestäni hyvä asia.

myös peltotilkkujen järjestelyyn tilojen välillä täytyy tulevaisuudessa ottaa suopeampi kanta, niin paljon intohimoja kun tähän aiheeseen liittyy. aiheuttaa merkittävää ajan ja rahan tuhlausta ja haittaa sivullisille kun nykyisellä kalustolla pyöritään kaikkialla kylää hehtaarin lohkoilla

Pidemmälle vietynä viljelykiertoa voisi ajatella sellaiseksi, että tiloja ajateltaisiin yhtenä isona kokonaisuutena. Mahdollisuuksia olisi, mutta niitä ei toistaiseksi ole haluttu käyttää.

Itselläni on pari hyvää esimerkkiä, kuinka eri tuotantosuuntien (luomu)tilat pelaavat viljelykierrot yhteen. Kaikki voittavat, pellot pysyvät kunnossa ja jokainen saa satsata omaan erikoisalaansa täysillä.

Ajatus maatalousmaan lukitsemiseksi pelkästään viljelyyn on mielenkiintoinen.... Kaikki kanavat halutaan pitää auki kasvukeskusten laajenemiseen ja tämä voidaan kokea uhaksi. Kuinka paljon Suomessa todella joutuu peltoa rakentamisen alle? Olisi mielenkiintoista tietää.

Ajeles jossain Saksanmaalla tai vaikka Etelä-Ruotsissakin, niin siellä viljely toimii ihan taajama-asutuksen vieressä. On vähän tiukempi maankäyttölaki, ei muuta. Meillähän maaseudulta kaupunkia lähestyttäessä tietää kaupungin olevan lähellä, kun kaikki (entiset) pellot ovat pusikkoa. En usko, että peltoa kovin paljoa rakennustonttien alle jää, mutta moninkertainen ala makaa pajuttumassa, kun odotetaan ja toivotaan, että rakennetaan.

Petri

Se on jännä juttu, että minkä takia maatalous ei tahdo menestyä asutuskeskusten liepeillä. Suomalainen rakentaminen aiheuttaa sen, että taajamiin jää hirveästi pajukkoa ja pujokkoa. Hyvä esimerkki on Valkeakosken asuntomessut. Kahden rakennusryhmän välissä oli notko, jossa oli jotain pellon tapaista. Siellä kasvoi heti ohdakketta ja pujoa isot määrät. Hemmetin rumannäköistä ja allergiselle inhottavaa. Sitten kun tätä joutomaata kertyy, niin mistään ei löydy rahaa ja tahtoa pitää paikkoja kunnossa. Kävinhän minä vuosi sitten siellä Väderstadissa ja siinä oli esimerkki hyvin mallikelpoisesti hoidetusta kylästä.

>>>oli helkutisti aivan kiitoradan reunassa. Mahtavat olla "väkevää" luomua.

Olikohan se sillä tavoin,että nuo isot rotjakkeet eivät voi laskeutua polttoainetankit täynnä  vaan joutunevat laskemaan pihalle ylimääräiset aineet jos joutuvat esim, palailemaan takaisin lähtökentälle.Muutenhan kait pa:t tarkasti laskettu.

Aiheeseen liittyen, minkä kokoista tilaa raatilaiset haluaisivat/pystyisivät hoitamaan, jos rakenne todella kehittyisi?

Toinen kysymys koskien vuokratasoa, joku meinasi sen pudonneen viljan mukana, missä kohtaa tällä hetkellä mennään?

Peltoja ei kannata edes vuokrata toiselle koska se tuottaa omassa viljelyksessä paremmin. Ainakaan täällä päin ei vuokranantaja pääse rikastumaan. Siis pellot viljalle ja myymällä pystyyn saanee parhaan tuoton vähällä työllä ja konepääomalla.

Joo, mutta kun vanha isäntä haluaa eläkkeelle, niin mikäli peltoja ei vuokraa ulos tai anna eteenpäin perheessä, niin eläkepäätöstä ei saa.
Siinä se sauma ehkä on, jolloin niitä pääsee vuokraamaan.