Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 25.11.10 - klo:10:48

Kunnon kilpailu pitää maatalousyritystoiminnan virkeänä ja notkeana, oli sitten kyse pelloista tai tuotteista ...

Mutta täytyy tietysti muistaa että maatilat eivät missään olosuhteissa eivätkä milloinkaan kilpaile keskenään...

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 25.11.10 - klo:00:05

Mitä merkitystä sillä yhteiskunnalle on, mille pellolle ne tuet maksetaan ?

Kaiken järjen mukaan yhteiskunta haluaa selvitä tarvitsemastaan maataloustuotannosta / ruokavarmuushuollostaan mahdollisimman halvalla. Se että muutetaan tuottavaa metsää pelloksi, joka ei muuta kuin pahenna ylituotanto-ongelmaa, ei ole missään nimessä järkevää yhteiskunnan kannalta. Varsinkaan alueilla, joilla pellon kasvukyky ei ole maan parasta.

Toki olen sitä mieltä että vapaan yrittäjyyden nimissä jokainen saa raivata itselleen niin paljon peltoa kuin haluaa (vaikkei se kansantaloudellisesti olekaan järkevää), mutta niille ei pitäisi maksaa pinta-alatukia, varsinkaan pienentämällä olemassa olevien peltojen tukia.

 

mettitäppä ite peltos, jos kerran metsänä ovat arvokkaampia..

mikä oikeus vain eteläläisillä viljelijöillä on peltoon? siellä metsät on raivattu jo aikojen alussa, miksi me ei saatas raivata niitä nytten?
meidänki kunnassa on joskus ollut n. 6000 ha peltoa josta nyt on käytössä n. 4000 ha eli 2000 ha pitäs vielä raivata lisää jotta oltais samoissa lukemissa kun joskus 60-luvulla, jolloin intouduttiin paketoimaan pellot ja meneen tehtaisiin töihin..

mettitäppä ite peltos, jos kerran metsänä ovat arvokkaampia..

mikä oikeus vain eteläläisillä viljelijöillä on peltoon? siellä metsät on raivattu jo aikojen alussa, miksi me ei saatas raivata niitä nytten?
meidänki kunnassa on joskus ollut n. 6000 ha peltoa josta nyt on käytössä n. 4000 ha eli 2000 ha pitäs vielä raivata lisää jotta oltais samoissa lukemissa kun joskus 60-luvulla, jolloin intouduttiin paketoimaan pellot ja meneen tehtaisiin töihin..

Raivatkaa ihan vapaasti, mutta älkää pyytäkö ylituotantoraivioille yhteiskunnan tukia. Varsinkaan toisten kustannuksella.

Kyllä raivioille on tuet annettava. Jaettava kokonaispotti on kuitenkin pidettävä samana.
Kotieläintilojen tuet pellosta on laskettava samalle tasolle kasvinviljelytilojen kanssa.
Kun kerran tähän vapaaseen markkinatalouteen on menty niin on epäreilua rajoittaa toisten kilpailua poliittisin keinoin.

Kyllä raivioille on tuet annettava. Jaettava kokonaispotti on kuitenkin pidettävä samana.
Kotieläintilojen tuet pellosta on laskettava samalle tasolle kasvinviljelytilojen kanssa.
Kun kerran tähän vapaaseen markkinatalouteen on menty niin on epäreilua rajoittaa toisten kilpailua poliittisin keinoin.

Itseasiassa peltoahan poistuu kokoajan käytöstä, teiden ja rakennusten alle, sekä jää vain viljelemättä.
Näin on tapahtunut siitä lähtien kun liityttiin EU:n, kyllä tämä poistuma pinta-ala ainakin voitaiisin välittömästi palauttaa tukioikeuksien piiriin.

Lainaus käyttäjältä: hogi - 25.11.10 - klo:00:32

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 25.11.10 - klo:00:05

Mitä merkitystä sillä yhteiskunnalle on, mille pellolle ne tuet maksetaan ?

Kaiken järjen mukaan yhteiskunta haluaa selvitä tarvitsemastaan maataloustuotannosta / ruokavarmuushuollostaan mahdollisimman halvalla. Se että muutetaan tuottavaa metsää pelloksi, joka ei muuta kuin pahenna ylituotanto-ongelmaa, ei ole missään nimessä järkevää yhteiskunnan kannalta. Varsinkaan alueilla, joilla pellon kasvukyky ei ole maan parasta.

Toki olen sitä mieltä että vapaan yrittäjyyden nimissä jokainen saa raivata itselleen niin paljon peltoa kuin haluaa (vaikkei se kansantaloudellisesti olekaan järkevää), mutta niille ei pitäisi maksaa pinta-alatukia, varsinkaan pienentämällä olemassa olevien peltojen tukia.

 

mettitäppä ite peltos, jos kerran metsänä ovat arvokkaampia..

mikä oikeus vain eteläläisillä viljelijöillä on peltoon? siellä metsät on raivattu jo aikojen alussa, miksi me ei saatas raivata niitä nytten?
meidänki kunnassa on joskus ollut n. 6000 ha peltoa josta nyt on käytössä n. 4000 ha eli 2000 ha pitäs vielä raivata lisää jotta oltais samoissa lukemissa kun joskus 60-luvulla, jolloin intouduttiin paketoimaan pellot ja meneen tehtaisiin töihin..

Mitä te keshitysmaalaiset ootte tehny sillon kun täällä raivattiin peltoa? Oliskos sillon ollu aika töiden? Ihme porukkaa, aina kehityksestä jäljessä mut silti ollaan  niiiiin mahrottoman polleita.....
Ootte te aika perässävedettäviä, ei voi muuta sanoa....

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 25.11.10 - klo:20:31

Lainaus käyttäjältä: hogi - 25.11.10 - klo:00:32

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 25.11.10 - klo:00:05

Mitä merkitystä sillä yhteiskunnalle on, mille pellolle ne tuet maksetaan ?

Kaiken järjen mukaan yhteiskunta haluaa selvitä tarvitsemastaan maataloustuotannosta / ruokavarmuushuollostaan mahdollisimman halvalla. Se että muutetaan tuottavaa metsää pelloksi, joka ei muuta kuin pahenna ylituotanto-ongelmaa, ei ole missään nimessä järkevää yhteiskunnan kannalta. Varsinkaan alueilla, joilla pellon kasvukyky ei ole maan parasta.

Toki olen sitä mieltä että vapaan yrittäjyyden nimissä jokainen saa raivata itselleen niin paljon peltoa kuin haluaa (vaikkei se kansantaloudellisesti olekaan järkevää), mutta niille ei pitäisi maksaa pinta-alatukia, varsinkaan pienentämällä olemassa olevien peltojen tukia.

 

mettitäppä ite peltos, jos kerran metsänä ovat arvokkaampia..

mikä oikeus vain eteläläisillä viljelijöillä on peltoon? siellä metsät on raivattu jo aikojen alussa, miksi me ei saatas raivata niitä nytten?
meidänki kunnassa on joskus ollut n. 6000 ha peltoa josta nyt on käytössä n. 4000 ha eli 2000 ha pitäs vielä raivata lisää jotta oltais samoissa lukemissa kun joskus 60-luvulla, jolloin intouduttiin paketoimaan pellot ja meneen tehtaisiin töihin..

Mitä te keshitysmaalaiset ootte tehny sillon kun täällä raivattiin peltoa? Oliskos sillon ollu aika töiden? Ihme porukkaa, aina kehityksestä jäljessä mut silti ollaan  niiiiin mahrottoman polleita.....
Ootte te aika perässävedettäviä, ei voi muuta sanoa....

et siekään varmaan 5 vuotiaana ole mitään raivannu..

Lainaus käyttäjältä: SKN - 26.11.10 - klo:12:39

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 25.11.10 - klo:20:31

Lainaus käyttäjältä: hogi - 25.11.10 - klo:00:32

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 25.11.10 - klo:00:05

Mitä merkitystä sillä yhteiskunnalle on, mille pellolle ne tuet maksetaan ?

Kaiken järjen mukaan yhteiskunta haluaa selvitä tarvitsemastaan maataloustuotannosta / ruokavarmuushuollostaan mahdollisimman halvalla. Se että muutetaan tuottavaa metsää pelloksi, joka ei muuta kuin pahenna ylituotanto-ongelmaa, ei ole missään nimessä järkevää yhteiskunnan kannalta. Varsinkaan alueilla, joilla pellon kasvukyky ei ole maan parasta.

Toki olen sitä mieltä että vapaan yrittäjyyden nimissä jokainen saa raivata itselleen niin paljon peltoa kuin haluaa (vaikkei se kansantaloudellisesti olekaan järkevää), mutta niille ei pitäisi maksaa pinta-alatukia, varsinkaan pienentämällä olemassa olevien peltojen tukia.

 

mettitäppä ite peltos, jos kerran metsänä ovat arvokkaampia..

mikä oikeus vain eteläläisillä viljelijöillä on peltoon? siellä metsät on raivattu jo aikojen alussa, miksi me ei saatas raivata niitä nytten?
meidänki kunnassa on joskus ollut n. 6000 ha peltoa josta nyt on käytössä n. 4000 ha eli 2000 ha pitäs vielä raivata lisää jotta oltais samoissa lukemissa kun joskus 60-luvulla, jolloin intouduttiin paketoimaan pellot ja meneen tehtaisiin töihin..

Mitä te keshitysmaalaiset ootte tehny sillon kun täällä raivattiin peltoa? Oliskos sillon ollu aika töiden? Ihme porukkaa, aina kehityksestä jäljessä mut silti ollaan  niiiiin mahrottoman polleita.....
Ootte te aika perässävedettäviä, ei voi muuta sanoa....

et siekään varmaan 5 vuotiaana ole mitään raivannu..

En mie mut muut. Vai oletko joku survivalman joka on muuttanut keskelle erämaata lapio ja kirves mukanaan? Mitäs teilläpäin teki ne menneet sukupolvet?

Kyllä raivioille on tuet annettava. Jaettava kokonaispotti on kuitenkin pidettävä samana.
Kotieläintilojen tuet pellosta on laskettava samalle tasolle kasvinviljelytilojen kanssa.
Kun kerran tähän vapaaseen markkinatalouteen on menty niin on epäreilua rajoittaa toisten kilpailua poliittisin keinoin.

Ei niille mitään tukia.  Raivatessaan tiesivät ,että tuetonta tässä tehdään. Eläkööt sen mukaan.

Kyllä raivioille on tuet annettava. Jaettava kokonaispotti on kuitenkin pidettävä samana.
Kotieläintilojen tuet pellosta on laskettava samalle tasolle kasvinviljelytilojen kanssa.
Kun kerran tähän vapaaseen markkinatalouteen on menty niin on epäreilua rajoittaa toisten kilpailua poliittisin keinoin.

Jos kotieläintilojen tuet lasketaan kasvinviljelytilan tasolle ja raivioille annetaan kaikki tuet, niin
mitä luulisit tapahtuvan?
Eläimistä luopuminen tulisi vääjäämättä lisääntymään ja pellot pistettäisiin viljalle.   Tätäkö toivot?
Se autioittaisi maaseutua ja kotimaan viljamarkkinat toimisivat MTK:n toivomalla tavalla.
Muutenkin niin kapinen kotimaan viljamarkkinoiden kilpailu hyötyisi näin älyvapaasta ideasta.
 

Tuet raivioille olisi vaan JÄLLEEN KERRAN uusi tapa siirtää tukea etelästä pohjoiseen

Lainaus käyttäjältä: Bentti - 22.11.10 - klo:10:46

Lainaus käyttäjältä: Menneisyydenkaipuu - 22.11.10 - klo:09:49

Miksi MTK kantaa harteillaan vapaamatkustajia jotka saavat samoja tukia kuin MTK:n jäsenet?

MTK:n tulisi neuvotella kaksi eri tukitasoa, sen lisäksi että löytyy tukialueet. Ei-jäsenille tuet ja niiden leikkaukset määräytyisivät komission ensimmäisten ehdotusten mukaan täysimääräisinä. Jäsenille tuet tulisivat torjuntavoittojen mukaan korotettuina.

Vai tehtäisiinkö homma toisinpäin? AB-alueella tuki olisi MTK:n jäsenille C4-tukialueen mukaan ja vastaavasti C-alueilla MTK:n ei-jäsenille tuki olisi AB-alueen tukitasojen mukaan.


Tuolloin päästäisiin vapaamatkustajista eroon, eikä viljelijöissä olisi YTK:n kaltaisia loisia. Vai mitä Aulis?  

Tuo nyt on vähintäänkin perustuslain vastaista. MTK on etujärjestö,  johon liittyminen on vapaaehtoista, eikä MTK ole maataloustukineuvotteluissa edes mikään neuvotteluosapuoli, jos MTK neuvottelisi suoraan EU-komission kanssa, sitten se voisi vaatia tuollaista typerää, mutta ei onneksi ole, monissa muissa Euroopan maissa on sitäpaitsi samassa maassa useita tuottajajärjestöjä, esim. tuotantosuunnan mukaan,  mitähän muualla euroopassa tuumattaisiin noin typerästä ehdotuksesta, tuollainen ehdotus on suoraan sanottuna FASISMIA !

Heitit varmaan ihan provomielessä tuon jutun.  

Kas kun ei sentään vallankumouksellista kepulaisuutta.  Suomessa tuskin muutaman tuhannen viljelijän voimin muodostetut tuotantosuuntien mukaiset etujärjestöt saisivat sen enempää aikaan kuin mitä nykyisellään MTK. MTK:n asemia lausuntoja antaessaan tuskin myöskään parantaa se että jäsenistä 70 prosenttia nauraa koko järjestölle.

Onhan mm metsäteollisuus merkkittävä vaikuttaja vaikka jäseniä ei ole lukumääräisesti paljon.

Onko esim. selkäleikkaus tuollainen tukileikkaus  Periaatteessa myös silikoonilisäkkeillä tuetaan naisten alkuperäisten rauhasten uuden muodon säilymistä. Tehdäänkö siis epäjäsenille suuremmat implanttileikkaukset kuin jäsenille 

 Vs: MTK.n PÖRSSIOMISTUS ESTÄNEE ÖLJY JA VALKUAISKASVIVILJELYN?
« Vastaus #46 : 14.12.10 - klo:05:58 » Lainaus Muokkaa Poista 

Suomalaisen Työn liiton mukaan Suomeen saataisiin vuosittain 20 000 uutta työpaikkaa, jos jokainen suomalainen käyttäisi 20 euroa enemmän kuukaudessa kotimaisten tuotteiden ja palveluiden hankintaan, Anttila korostaa.
On muuten mielenkiintoinen yhtälö jos öljy ja valkuaiskasvit tuotetaan kotimaassa silloin ulkomaan tuonti supistuu 500 miljoonaa? Paljonko työpaikat lisääntyy ?
                 
Hyvin oivallettu !Liippaa läheltä?Eihän nyt pörssiomistukset vain ole  suurin este valkuaisen ja öljykasvien viljelyyn  sekä koko biotuotannon käyntiin lähtöön?
Alan ymmärtää sillä LHP /hömppäheinän lisääminen vaikuttaa etujärjestömme salkun arvoon nostavasti?
                                                                 TÄHÄN EI OLE MITÄÄN LISÄTTÄVÄÄ