Mutta itse asiaan: ihan puhtaasti luonnonolojen kannalta jonkinlaista kompensaatiota on hyvä olla, mutta tällä hetkellä ilmeisesti ylikompensoidaan.

Se, että etelän rintamailla pellon hinta on karannut pilviin, kertoo kuitenkin siitä, että ainakin osalla porukasta menee ihan hyvin. Se pohjoisen halpa pelto saattaa kertoa bisneksen keskimääräisistä edellytyksistä jotain?

Henkilökohtaisesti minulle sopisi hyvinkin malli, jossa tuki olisi sama eteläisempien alueiden kanssa, kunhan aiemmat etuoikeudet poistuisivat, eli kiintiöt ja aiempaan viljelyyn sidotut peltomaan "tukikelpoisuudet".

Petri

Tuo pellon hinnan karkaaminen johtuu myös siitä, että täällä etelässä maa soveltuu muuhunkin kuin porolaitumeksi  Toinen  kysymys on sitten eläintuet, aikojen alussa jolloin PP oli nuori ja energinen ihan kuin Petri nyt, niin PP paalasi ihmisten hömppäheiniä omien lisäksi ja lisäsi karjaa ja sai lisää tuloja, mutta sitten etelän eläintuet jaettiin kaikkien hehtaarien(ei siis todellakaan eläinten) kesken ja homma ei enää kannattanutkaan, siis ilman sitä peltoa Nyt ollaan tultu jo siihen rajalle, että viimeistään 149 A pitää siitä huolen, että se pelto kannattaa huomattavasti paremmin ilman eläimiä kuin niiden eläinten kanssa 
Ps Petri, noi kiintiöt on enää se ainoo asia, joka pitää edes osan tuotannosta täällä etelässä ja samalla varoitan 142-tuen säännöistä, joissa aika selvästi kerrotaan mitä tapahtuu kun suurin osa eläintuotannosta on saatu siirrettyä sinne suotuisammalle alueelle..

Ihan uteliaana kysyisin paljonko se tukiero on keskimääräisellä 30 lehmää ja 8500 keskituottoisella karjalla.Peltoa olis keskimääräinen 40ha.Ja viljelijä olis keskimääräinen 45vuotias.Ja voitais verrata c1 ja ab

Lainaus käyttäjältä: Petri - 06.10.13 - klo:22:58

Mutta itse asiaan: ihan puhtaasti luonnonolojen kannalta jonkinlaista kompensaatiota on hyvä olla, mutta tällä hetkellä ilmeisesti ylikompensoidaan.

Se, että etelän rintamailla pellon hinta on karannut pilviin, kertoo kuitenkin siitä, että ainakin osalla porukasta menee ihan hyvin. Se pohjoisen halpa pelto saattaa kertoa bisneksen keskimääräisistä edellytyksistä jotain?

Henkilökohtaisesti minulle sopisi hyvinkin malli, jossa tuki olisi sama eteläisempien alueiden kanssa, kunhan aiemmat etuoikeudet poistuisivat, eli kiintiöt ja aiempaan viljelyyn sidotut peltomaan "tukikelpoisuudet".

Petri

Tuo pellon hinnan karkaaminen johtuu myös siitä, että täällä etelässä maa soveltuu muuhunkin kuin porolaitumeksi  Toinen  kysymys on sitten eläintuet, aikojen alussa jolloin PP oli nuori ja energinen ihan kuin Petri nyt, niin PP paalasi ihmisten hömppäheiniä omien lisäksi ja lisäsi karjaa ja sai lisää tuloja, mutta sitten etelän eläintuet jaettiin kaikkien hehtaarien(ei siis todellakaan eläinten) kesken ja homma ei enää kannattanutkaan, siis ilman sitä peltoa Nyt ollaan tultu jo siihen rajalle, että viimeistään 149 A pitää siitä huolen, että se pelto kannattaa huomattavasti paremmin ilman eläimiä kuin niiden eläinten kanssa 
Ps Petri, noi kiintiöt on enää se ainoo asia, joka pitää edes osan tuotannosta täällä etelässä ja samalla varoitan 142-tuen säännöistä, joissa aika selvästi kerrotaan mitä tapahtuu kun suurin osa eläintuotannosta on saatu siirrettyä sinne suotuisammalle alueelle..

Kyllä mä sanoisin, että luomu se on joka tällä hetkellä tekee hommasta kannattavan, oli se sitten etelässä tai pohjoisessa 

Kyllä mä sanoisin, että luomu se on joka tällä hetkellä tekee hommasta kannattavan, oli se sitten etelässä tai pohjoisessa 

No näinhän se menee, luomu toi mulle korkojen kans takasi sen, mitä edellinen tilatukiuudistus multa vei 

Ihan uteliaana kysyisin paljonko se tukiero on keskimääräisellä 30 lehmää ja 8500 keskituottoisella karjalla.Peltoa olis keskimääräinen 40ha.Ja viljelijä olis keskimääräinen 45vuotias.Ja voitais verrata c1 ja ab

Veikkaan, että noin viidennes nettotuloksesta.

Ps. Nuorethan on nuoria vain pohjoisessa 

Lainaus käyttäjältä: +250 - 06.10.13 - klo:23:22

Ihan uteliaana kysyisin paljonko se tukiero on keskimääräisellä 30 lehmää ja 8500 keskituottoisella karjalla.Peltoa olis keskimääräinen 40ha.Ja viljelijä olis keskimääräinen 45vuotias.Ja voitais verrata c1 ja ab

Veikkaan, että noin viidennes nettotuloksesta.

Ps. Nuorethan on nuoria vain pohjoisessa 

En tiedä paljonko se on, mutta jostakin syystä nuo 30 lehmän navetat menee kiinni laidastaan, kun vanha pari jää eläkkeelle 

Eikös proagrialla luulis olevan dataa vaikka kuinka. Jatkuvasti tehdään tulosanalyysejä, ainakin aloittaneille. Kai sieltä jotakin suuntaa saisi..?

Eikös proagrialla luulis olevan dataa vaikka kuinka. Jatkuvasti tehdään tulosanalyysejä, ainakin aloittaneille. Kai sieltä jotakin suuntaa saisi..?

Paljonkin saisi.

Helpointa kaikille olisi se, että tästä asiasta tappeleminen lopetettaisiin ja jokainen keskittyisi omiin asioihinsa.

Tuki ei tosiaan ole se maailman tärkein juttu 

Lainaus käyttäjältä: +250 - 06.10.13 - klo:23:22

Ihan uteliaana kysyisin paljonko se tukiero on keskimääräisellä 30 lehmää ja 8500 keskituottoisella karjalla.Peltoa olis keskimääräinen 40ha.Ja viljelijä olis keskimääräinen 45vuotias.Ja voitais verrata c1 ja ab

Veikkaan, että noin viidennes nettotuloksesta.

Ps. Nuorethan on nuoria vain pohjoisessa 

Mäki voisin veikata vaikka mitä.Mutta pistäkääs faktaa.
Ps.Jos lasketaan keskimääräisellä tilalla,käytetään keskimääräistä viljelijän ikää.

Mutta itse asiaan: ihan puhtaasti luonnonolojen kannalta jonkinlaista kompensaatiota on hyvä olla, mutta tällä hetkellä ilmeisesti ylikompensoidaan.

Ei ilmeisesti vaan todellakin ja paljon ylikompensoidaan. Aiheesta löytyy kyllä kun vähän etsii.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 06.10.13 - klo:23:34

Lainaus käyttäjältä: +250 - 06.10.13 - klo:23:22

Ihan uteliaana kysyisin paljonko se tukiero on keskimääräisellä 30 lehmää ja 8500 keskituottoisella karjalla.Peltoa olis keskimääräinen 40ha.Ja viljelijä olis keskimääräinen 45vuotias.Ja voitais verrata c1 ja ab

Veikkaan, että noin viidennes nettotuloksesta.

Ps. Nuorethan on nuoria vain pohjoisessa 

Mäki voisin veikata vaikka mitä.Mutta pistäkääs faktaa.
Ps.Jos lasketaan keskimääräisellä tilalla,käytetään keskimääräistä viljelijän ikää.

Maitomäräänhän tuotantotuki perustuu eikä lehmiin, mutta jos otetaan vaikka pyöreiden lukujen vuoksi hyvätuotoksinen tila joka tuottaa myyntiin maitoa 300 000 litraa ja on 60 ha peltoa ja se 30 lehmää?

Maidosta tulee AB:lla 2,8 ja C1:llä 7,7 senttiä. Lypsylehmäpalkkio on 155 euroa, 10000 litran keskituotoksella vastaa 1,55 senttiä/ lehmä. Eli AB:lla yhteensä 4,55 ja C:llä 7,7 senttiä / litra eläin- ja litratuet yhteensä. Erotukseksi saadaan vaivaiset 3,15 senttiä. Erotuksen summaksi taas 9450 euroa.

Molemmat tilat teurastavat 1 hiehon, C1 tila saa 248 euroa enemmän hiehopalkkiota.

Peltotuista / hehtaari:

tilatuki: AB saa 45,76 € enemmän:

luonnonhaittakorvaus: C1 saa 50 euroa enemmän

Lisätoimenpiteistä AB maidontuottaja voi valita joitakin joita C-alue ei voi, mutta keskiverto ei varmaan ole valinnut? Sovitaan vaikka että nämä lisätoimenpiteet kuittaavat C1 viljelijän saamat vehnä- ja Ruis tuet joita AB-viljelijä ei saa. Ympäristötuki menee siis tasan.

eli Peltotuet: C1 saa 254,4 euroa enemmän.

ja yhteensä C1 tila saa 9952,4 euroa enemmän.

Pienemmällä tuotoksella ero on hiukan pienempi koska litroja tulee vähemmän mutta lypsylehmäpalkkio on eläinkohtainen.

Nettotulos (eli kahden yrittäjän palkka) on varmaan keskimääräisellä tuon kokoisella AB tilalla 40-50 000 paikkeilla, eli juurikin PP:n veikkaama viidennes tuloksesta on erotus.

Lypsylehmäpalkkion tulevaisuudestakaan ei ole mitään varmuutta, ja toisaan C3:lle mentäessä tukiero repeää jopa 20-30 000 euroon.

Se, että etelän rintamailla pellon hinta on karannut pilviin, kertoo kuitenkin siitä, että ainakin osalla porukasta menee ihan hyvin. Se pohjoisen halpa pelto saattaa kertoa bisneksen keskimääräisistä edellytyksistä jotain?

Se hinnan nousu ei kerro mitään siitä meneekö maataloudella hyvin vai ei, se kertoo ihan suoraan sen mikä on pellon vaihtoehtoisen käyttötavan maalle antama hinta. Esimerkiksi Aimolla on tässä peltoa + metsää pyöreästi noin 100 hehtaaria taajaman kupeessa. Viimeiset kunnan kanssa käydyt keskustelut luokkaa 25.000 euroa läpitte, sekä pelto että metsä. Kun tulee perinnönjako tms niin aina on porukassa joku joka muistuttaa tuosta ns tonttimaan odotusarvosta vaikka etäisyys taajamaan olisi sen 30 kilometriä. Ja jos / kun menee sitten myyntiin niin tuolla tonttimaan odotusarvolla myydään. Tuolla ostettuna esimerkiksi Aimon tila ilman ulkopuolista rahoitusta maatalouden ulkopuolelta menisi konkkaan alta aikayksikön. Eli maataloudella menee siis todella huonosti.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 06.10.13 - klo:23:34

Lainaus käyttäjältä: +250 - 06.10.13 - klo:23:22

Ihan uteliaana kysyisin paljonko se tukiero on keskimääräisellä 30 lehmää ja 8500 keskituottoisella karjalla.Peltoa olis keskimääräinen 40ha.Ja viljelijä olis keskimääräinen 45vuotias.Ja voitais verrata c1 ja ab

Veikkaan, että noin viidennes nettotuloksesta.

Ps. Nuorethan on nuoria vain pohjoisessa 

Mäki voisin veikata vaikka mitä.Mutta pistäkääs faktaa.
Ps.Jos lasketaan keskimääräisellä tilalla,käytetään keskimääräistä viljelijän ikää.

Tässä naperolla vähän vaktaa... Painavaa sellaista... Keskimääräisellä tilalla... Ja toi on vasta C1:lle...

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

"Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä. Maataloustuottajat ovat tehneet keskuudessaan muutaman tilan osalta laskelmat tukieroista, ja laskelmien lopputulokset eli tukieron suuruus yllätti pistokokeen tekijätkin. Esimerkit ovat todellisia tilanteita olemassa olevilta tiloilta, mikä tarkoittaa ainakin Etelä-Suomessa sitä, että peltotukien optimointi onnistuu harvoin. Eläinmäärät ja -lajit määräävät sen, mitä pelloilla kulloinkin kasvaa.

Tilamalli 1    Tilamalli 2 toteutuvan investoinnin jälkeen
- peltoa 78 ha    - peltoa 68 ha
- rehuvilja 40 ha    - rehuvilja 14 ha
- säilörehunurmi 27 ha    - säilörehunurmi 44 ha
- laidun 3 ha    - laidun 3 ha
- kesanto 8 ha    - kesanto 7 ha
- lypsylehmiä 40 kpl    - lypsylehmiä 70 kpl
- maidontuotanto/-kiintiö 408 237 litraa    - maidontuotanto/-kiintiö 564 831 litraa
Tukiero B-C1 14 062,52 euroa/vuosi    Tukiero B-C1 19 698,00 euroa/vuosi

Jos 40-lehmäisen maitotilan tukieron suhteuttaa käytäntöön, niin sillä ostaisi Maaseudun Tulevaisuuden lukijoiden suosikkiauton (Volvo V 70) joka neljäs vuosi. Rahaa jäisi vielä käyttökuluihinkin. Tai vastaavasti tukierolla saisi rivitalonpätkän kirkonkylältä ja useasta kaupungista voisi ostaa yksiön ja maksaisi sen samassa neljässä vuodessa. Investointeja tekevän maidontuotantotilan esimerkissä tukierolla kuolettaisi lypsyrobotin ja automaattiruokkijan navettarakennuksineen ja muine kalusteineen 15 vuodessa. Tai vaihtoehtoisesti palkkaisi työntekijän lähes koko vuodeksi joka vuosi. Tällä hetkellä Etelä-Suomessa vielä eletään maidontuotannosta ja jokunen tila uskaltaa investoidakin. Kuitenkaan vastikään investoineen tai investointia harkitsevan tilan näkökulmasta vallitseva tukiero ei ainakaan kannusta. Yrittäjäominaisuudet ja oma osaaminen eivät enää ratkaisekaan tukieron vääristämää kilpailua. Onko tämä tukiero käytännössä tarpeen, ja ennen kaikkea onko se tasa-arvon ja yrittäjyyden kannalta oikein? Maidon tuotantokustannuksethan ovat koko maassa lähes samat."

Nämä kaikki on täällä kirjoitettu jo ties kuinka monta kertaa.

Sen voinee jo sanoa, että MMministeri Koskinen tulee jäämään historiaan ministerinä, jonka neuvotteli AB-alueelle pysyvästi laskevan tukipaketin eikä tehnyt mitään AB - Cn perusteettomalle tukierolle kotieläintaloudessa.

Tuellahan kustannetaan niitä kuluja, jotka tulee huonommista luonnonolosuhteista 
Eli eikös pitäisi kattoa vähän niitä katteitakin, mitä milläkin tukialueella tiloilla tulee