Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.06.16 - klo:22:08

Tota meinasin tuolla aikaisemmalla kommentilla. Eli myyjäthän myy sulle, vaikka mitä, mutta kun mukaan lasketaan kannattavuus, oikea tarve jne. niin homma mutkistuu radikaalisesti. En väitä, ettei jossain tilanteessa olisi tarvetta, mutta niinkuin joskus aikasemminkin kirjoitin niin typellä, vedellä ja rikkatorjunnalla määritetään sadon eka numero ja kolme viimeistä sitten muilla konsteilla...

Mutta enhän mä näistä oikeasti mitään tiedä kunhan louskutan leukojani... Ja mielenkiintoistahan näistä on lukea varsinkin kun joku tekee sitten oikeaa vertailua, kuten esim. sinun SKN:n syysvehnän vertailu doupatun ja douppaamattoman välillä...

Uskallan kyllä lisätä tuohon etunumeron määräytymiseen myös fosforin ja kalin. Jos näistä jompi kumpi uupuu ja kasvuedellytykset muuten ok., satoero aika radikaali noista sopivasti saaneisiin. Mangaanin puute vie sadosta tonneja, kun se on oikeasti paha. Pääravinteita yllin kyllin, mutta liian korkeaksi kalkittu maa ja oraat jo pienenä huutaa mangaania. Ellei sitä kasville laiteta, ei tartte sadon tuottoon muutenkaan panostaa. Multa löytyy ihan puimurin satokarttaa vierekkäisiltä lohkoilta samoilla viljelytoimilla, suurin eroja selittävä tekijä ph ja mangaanin puutos.

Kun uudet nykylajikkeet viritetään pH 7:n päälle toimiviksi, tulee siinä samalla sitten jatkuva hivenien panostus, mitkä tahansa hivenlannoitukset painuvat - samalla sekunnilla kun maahan kerkiävät - liukenemattomaan muotoon.

Kaupan olevien lajikkeidenkin välillä on sadossa tonnien eroja, pH:sta riippuen.

-SS-

  Onkohan tilanne kuinka muuttunut ,kun noin kymmenen vuotta sitten tutkivat virallisissa kokeissa
hivenlehti lannoitteita ,niin eivät saaneet satovastetta muista kuin mangaanista esille.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.06.16 - klo:22:08

Tota meinasin tuolla aikaisemmalla kommentilla. Eli myyjäthän myy sulle, vaikka mitä, mutta kun mukaan lasketaan kannattavuus, oikea tarve jne. niin homma mutkistuu radikaalisesti. En väitä, ettei jossain tilanteessa olisi tarvetta, mutta niinkuin joskus aikasemminkin kirjoitin niin typellä, vedellä ja rikkatorjunnalla määritetään sadon eka numero ja kolme viimeistä sitten muilla konsteilla...

Mutta enhän mä näistä oikeasti mitään tiedä kunhan louskutan leukojani... Ja mielenkiintoistahan näistä on lukea varsinkin kun joku tekee sitten oikeaa vertailua, kuten esim. sinun SKN:n syysvehnän vertailu doupatun ja douppaamattoman välillä...

Uskallan kyllä lisätä tuohon etunumeron määräytymiseen myös fosforin ja kalin. Jos näistä jompi kumpi uupuu ja kasvuedellytykset muuten ok., satoero aika radikaali noista sopivasti saaneisiin. Mangaanin puute vie sadosta tonneja, kun se on oikeasti paha. Pääravinteita yllin kyllin, mutta liian korkeaksi kalkittu maa ja oraat jo pienenä huutaa mangaania. Ellei sitä kasville laiteta, ei tartte sadon tuottoon muutenkaan panostaa. Multa löytyy ihan puimurin satokarttaa vierekkäisiltä lohkoilta samoilla viljelytoimilla, suurin eroja selittävä tekijä ph ja mangaanin puutos.

No en ainakaan lyhyellä aikavälillä ole huomannut fosforin tai kalin puuttumisen vaikuttavaan satoon merkittävästi. Tilanne voi tietysti olla toinen, jos viljeltäisiin useita vuosia peräkkäin pelkällä typellä. Fosforiluokatkin ovat punaisella.
Mangaanin puute on varmaan todellinen tietynlaisilla maalajeilla ja korkeilla ph lukemilla en lähde asiasta kinaamaan kun itsellä ei ole ongelmia korkeiden ph:n kanssa.

Kaupan olevien lajikkeidenkin välillä on sadossa tonnien eroja, pH:sta riippuen.

-SS-

Tämä totta. Totuuden huomaa valitettavasti vasta sitten, kun sitä on itse kokeillut omille pelloille.

Kun uudet nykylajikkeet viritetään pH 7:n päälle toimiviksi, tulee siinä samalla sitten jatkuva hivenien panostus, mitkä tahansa hivenlannoitukset painuvat - samalla sekunnilla kun maahan kerkiävät - liukenemattomaan muotoon.
-SS-

No se lannoiterivi kuitenkin on hapan joten siinä annetut hivenet pysyy käyttökelpoisina...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.06.16 - klo:23:08

Kun uudet nykylajikkeet viritetään pH 7:n päälle toimiviksi, tulee siinä samalla sitten jatkuva hivenien panostus, mitkä tahansa hivenlannoitukset painuvat - samalla sekunnilla kun maahan kerkiävät - liukenemattomaan muotoon.
-SS-

No se lannoiterivi kuitenkin on hapan joten siinä annetut hivenet pysyy käyttökelpoisina...

No tuossa voi olla perää, sillä meillä on semmoinen ylikalkituksi lipsahtanut hiesurinne, joka tuntui, että sen jälkeen tuli vakavat kuparin ja muiden ravinteiden puutteet, Sitten alettiin kerran vähän ilman syytä laittaa peruslannoitukseksi Puutarhan Hiven Y:tä tai jotain vastaavaa, enää ei taida olla kaupan, niin ei surkastunut kasvu sillä tavalla.

Mutta ne hiven Y-lannoitteet ovat salpeetaria tuplasti kalliimpia nekin, että ei aina tule hankituksi. Jotakin Nurmen Hiven Y:tä kerran tuli, kun ei muuta saanut, se toimi todella hyvin, mutta saattoivat säätkin harvinaisesti olla suosiolliset.

Katsoin juuri Peltotuen palkkikuvia, aika pitkälti lyhyet vihreät palkit, eli välttävää/tyydyttävää, mutta muutamassa pellossa on laitettu säkistä aikanaan kuparilannosta ja mangaania, ja sinkkiä, sekä tietty tonnikaupalla supervosvaattia, niin oli viljavuudet korkeita tai hyviä. Mutta kun pH on todella korkea, ei se tunnu kummemmin auttavan.

-SS-

Kasvinsuoeluaineisiin takaisin: Koska näyttää, että Elemeri ohraa ei saa laillisilla lannoitustasoilla nurin millään, eikä SW Mitja taida mikään heikkokortinen sekään olla, jää varastoon Ceronea ja Terpalia happanemaan.

Miten on, Cerone onko sallittu rapsin laonestoon. Mutta Terpalissa on mepikvattikloridia, joka näyttää olevan tehokkaampi öljykasville. Ruotsissa käytetään syyrapsin lyhentämiseen nimenomaan Juventuksen ja Terpalin/Mepikvattikloridin  yhdistelmää, on tehokkaampi kuin Juventus yksinään. Eli Terpal ainakaan ei ole suoraan hyväksytty.

Nyt kun tuo on ylitiheä tuo rapsi, tarvinnee varmistaa, ettei kaadu, kuulemma 22 asteen alkava lakokallistuma vähentää satoa 100 kg/ha ! (Svensk Raps)

Riittäneekö Juventuksen teho, vai pitääkö keksiä ohralle dokumenttimuotoinen kasvunsäädekäsittely

-SS-

No en ainakaan lyhyellä aikavälillä ole huomannut fosforin tai kalin puuttumisen vaikuttavaan satoon merkittävästi. Tilanne voi tietysti olla toinen, jos viljeltäisiin useita vuosia peräkkäin pelkällä typellä. Fosforiluokatkin ovat punaisella.
 tietynlaisilla maalajeilla

Tään kuvan laitoin jo aiemmin, en ny jaksa kaivella oliko tässä saltun vai kalin puute. Kuitenkin apulanta loppui, ja olin jo aiemmin ajanut ajourat ja jatkoin viimeisen apulantasäkillisen tai osan seuraavan pellon lannalla. Tästäkin ois satokartat ku kaivelis esiin :p Kovemmilla mailla ei puutokset tutkitusti ilmene yhtä pahoina kuin eloperäisillä tai karkeilla mailla. Kasvu oli radikaalisti heikompaa koko kesän, typpitaso oli vähintään sama ellei enemmänkin tuossa vaaleassa. Taustalla näkyy poikittaiset vihreämmät hietaharjanteet, maa on lämpimämpää ja ravinteet liikkuu ilman pussilannan voimaakin heikommastakin maasta. Ero melkoinen kasvupaikallakin, kuinka ravinteita maasta irtoaa. Keväät ja alkukesät täällä perämeren rannalla kylmiä, viljat pitää saada kasvuun terävästi ja mieluusti pussifosforilla. Vaikka leimat ois tumman vihreät, kasvit kärsii fosforin puutteesta alkukesästä ellei yhtään saa apuja säkistä.

Joo... tästä pitkälti samat kokemukset kuin ijasjan kuvassa; ainakin karkealla hietamaalla käy juuri noin, jos jää P ja K pois lannasta. Joskus itse jatkanut pelkällä saltulla kun on Y2 loppunut -> käy juuri noin.

Mitähän vilja tuumaa karjanlannasta? Kali ja fosfori kuitenkin hiukan hitaammin liukenevaa paskassa mitä apulantarakeessa. Itse en ole havainnut moista ongelmaa kun lietettä on tarpeeksi pellossa.

Kannattaako enää vetää herneelle Basagran+MCPA?
Rikat nousi vasta näillä sateilla ja kasvusto on jo yli 20cm korkea. Suositushan on 8-10cm korkeaan kasvustoon.
Entä voisiko Pilot Ultran lisätä vielä tuohon seokseen?

 Tutkailin noita myrkkykataloogeja, niin niiden mukaan Mavrikkikin kelpaisi kaalikoiden torjuntaan, mitä sanoo erikoisasiantuntija SS?

Tutkailin noita myrkkykataloogeja, niin niiden mukaan Mavrikkikin kelpaisi kaalikoiden torjuntaan, mitä sanoo erikoisasiantuntija SS?

Joka paikassa missä on ohjeita kaalikoin varalle annettu, kerrotaan, että kaalikoin torjunta viimeisen rapsikuoriaisruiskutuksen aikana hoituu nimenomaan lisäämällä pyretroideja seokseen. Mospilan eikä Biscaya tehoa niihin toukkiin.

Mavrik on pyretroidi aine, jolla on tehoa sekä mehiläisiin - korjaan rapsikuoriaisiin - että kaalikoin toukkiin. Muilla valmisteilla ei enää oikein pysty jatkamaan, koska rapsikin on nyt sitten lopultakin alkanut kukkia.

-SS-

Nyt alkaa olla rapsissa ensimmäisiä kukkia esillä, samanlailla kuin SKN:n kuvassa. Avauntti jäi kuitenkin ajamatta työkiireiden takia. Mitä toi käytännössä aiheuttaa, jos sen ajaa tässä erittäin varhaisessa kukintovaiheessa. Tuottaako haittaa mehiläisille vai onko tässä joku turva-aika tms. Ajaisin jos keli tästä hiukan selkenee. Kuoriaisia on jonkun verran, kaalikoita harvakseltaan. Ei ole niin paha tilanne kuin Skännän kuvissa, voi kuitenkin mennä pahempaan suuntaan, kesä on kuitenkin vielä yllättävän pitkä. Avalla tulisi taas reilu viikko lisäaikaa...

Vastaus löytyy myyntipäällysteen tekstistä. Koska tuote tekee kasvinosatkin myrkyllisiksi, suosittelen,,että otat ainakin yhteyttä peltoaukean mehiläishoitajiin ja pyydä viemään pesät yli 2 km päähän.

-SS-

Täytyy katsoa saisiko jaettua ruiskutuksen noille pahemmille saville, ne on niin paljon perässä, että voisi vielä keritä tekemään jotain.