ehei!   van melkein toisin päin.    mutta mitäpä noista... jollain näköjään vielä varaa laittaa peltoon kalkkiakin... rekat suhaa tossa ohi jatkuvasti...

Kenellä on varaa olla kalkitsematta peltoja 

Ja kenellä on varaa vastata tähän kysymykseen 

Tollanen 3-tonnia pitää myydä viljaa, että saa tonnin apulantaa 

no voi voi .viljaa tulee noin  6t ha ja apulantaa kuluu 250-300kg ha tässä toinen näkökulma

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 16.03.16 - klo:16:58

ehei!   van melkein toisin päin.    mutta mitäpä noista... jollain näköjään vielä varaa laittaa peltoon kalkkiakin... rekat suhaa tossa ohi jatkuvasti...

Kenellä on varaa olla kalkitsematta peltoja 

Ja kenellä on varaa vastata tähän kysymykseen 

Mulla,ph:t nousee liiaksikin lietteellä.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 16.03.16 - klo:16:58

ehei!   van melkein toisin päin.    mutta mitäpä noista... jollain näköjään vielä varaa laittaa peltoon kalkkiakin... rekat suhaa tossa ohi jatkuvasti...

Kenellä on varaa olla kalkitsematta peltoja 

Ja kenellä on varaa vastata tähän kysymykseen 

Sellaisen, jolla on alle viiden vuoden vuokrasopimukset, eikä varmuutta jatkuvuudesta, on köyhtymisen estämiseksi pidättäydyttävä kaikesta ylimääräisestä kalkituksesta. Nämä klassikkotutkimukset joltain vuodelta 1927, jossa kalkitus parantaa huomattavasti tuottoa, on muistettava, ett pH:t useimmiten olivat allekin 4 - 4,5 suuruiset. Vielä 1970-luvulla käytettiin happamia 4,5 pH:n maita ja turvemaita tutkimusten ja varsinkin mainostuksen pohjana. Sellainen perus-savimaa, jossa ei ole voimakasta happamuutta syvemmälläkään, ei anna kalkitukselle vastetta samalla tavalla. 

Huomattava on on myös se, että vielä 1990-luvun alussa käytettiin kalsiitin hintana noin 35 €/tn levitettynä ja vastaavasti ohran hintana kuivattuna, rahdattuna ja markkinoimismaksut maksettuna oli 240 €/tn ! Ohra oli herkin kalkitukselle, joten jollakin rukiilla, kauralla kalkituksen sadonlisä -  jep jep.

Totta kai jos on oma kalkkikaivanto, jossa voi kaivaa hienojakoista jauhoa suoraan masta ja tekee itse levitystä, mutta kyllä tuo kalkki täällä Tytyrin suunnalla sentään jonkin verran maksaa, eikä autoilijakaan sitä ilman toimita, saati sitten levitinurakoitsija.

Erikoiskasvit ovat erikseen, totta kai silloin pH yli 7:n on paikallaan.

MTT:n tiedotteessa 15/93 oltiin jotenkin häpeissään, kun ei saatukaan Köylijärven nuppikuorma kymmenen vuoden välein - ylläpitokalkitusta kannattavaksi. Selityksiä ja vähättelyjä kyllä riitti.

Hakekaa mieluummin vuokranhintaan muutaman kympin alennus, jos viljavuus on luokassa heikko: silloin ette kalkitse 20 v päässä viljelevän jullin satoja.



-SS-

Sellaisen, jolla on alle viiden vuoden vuokrasopimukset, eikä varmuutta jatkuvuudesta, on köyhtymisen estämiseksi pidättäydyttävä kaikesta ylimääräisestä kalkituksesta. Nämä klassikkotutkimukset joltain vuodelta 1927, jossa kalkitus parantaa huomattavasti tuottoa, on muistettava, ett pH:t useimmiten olivat allekin 4 - 4,5 suuruiset. Vielä 1970-luvulla käytettiin happamia 4,5 pH:n maita ja turvemaita tutkimusten ja varsinkin mainostuksen pohjana. Sellainen perus-savimaa, jossa ei ole voimakasta happamuutta syvemmälläkään, ei anna kalkitukselle vastetta samalla tavalla. 

Huomattava on on myös se, että vielä 1990-luvun alussa käytettiin kalsiitin hintana noin 35 €/tn levitettynä ja vastaavasti ohran hintana kuivattuna, rahdattuna ja markkinoimismaksut maksettuna oli 240 €/tn ! Ohra oli herkin kalkitukselle, joten jollakin rukiilla, kauralla kalkituksen sadonlisä -  jep jep.

Totta kai jos on oma kalkkikaivanto, jossa voi kaivaa hienojakoista jauhoa suoraan masta ja tekee itse levitystä, mutta kyllä tuo kalkki täällä Tytyrin suunnalla sentään jonkin verran maksaa, eikä autoilijakaan sitä ilman toimita, saati sitten levitinurakoitsija.

Erikoiskasvit ovat erikseen, totta kai silloin pH yli 7:n on paikallaan.

MTT:n tiedotteessa 15/93 oltiin jotenkin häpeissään, kun ei saatukaan Köylijärven nuppikuorma kymmenen vuoden välein - ylläpitokalkitusta kannattavaksi. Selityksiä ja vähättelyjä kyllä riitti.

Hakekaa mieluummin vuokranhintaan muutaman kympin alennus, jos viljavuus on luokassa heikko: silloin ette kalkitse 20 v päässä viljelevän jullin satoja.

-SS-
[/quote]
Mistä muuten kaivat kaiken tällaisen taulukko ym tiedon? Onko netistä suoraan, vai?

Lainaus käyttäjältä: -SS-

Sellaisen, jolla on alle viiden vuoden vuokrasopimukset, eikä varmuutta jatkuvuudesta, on köyhtymisen estämiseksi pidättäydyttävä kaikesta ylimääräisestä kalkituksesta. Nämä klassikkotutkimukset joltain vuodelta 1927, jossa kalkitus parantaa huomattavasti tuottoa, on muistettava, ett pH:t useimmiten olivat allekin 4 - 4,5 suuruiset. Vielä 1970-luvulla käytettiin happamia 4,5 pH:n maita ja turvemaita tutkimusten ja varsinkin mainostuksen pohjana. Sellainen perus-savimaa, jossa ei ole voimakasta happamuutta syvemmälläkään, ei anna kalkitukselle vastetta samalla tavalla. 

Huomattava on on myös se, että vielä 1990-luvun alussa käytettiin kalsiitin hintana noin 35 €/tn levitettynä ja vastaavasti ohran hintana kuivattuna, rahdattuna ja markkinoimismaksut maksettuna oli 240 €/tn ! Ohra oli herkin kalkitukselle, joten jollakin rukiilla, kauralla kalkituksen sadonlisä -  jep jep.

Totta kai jos on oma kalkkikaivanto, jossa voi kaivaa hienojakoista jauhoa suoraan masta ja tekee itse levitystä, mutta kyllä tuo kalkki täällä Tytyrin suunnalla sentään jonkin verran maksaa, eikä autoilijakaan sitä ilman toimita, saati sitten levitinurakoitsija.

Erikoiskasvit ovat erikseen, totta kai silloin pH yli 7:n on paikallaan.

MTT:n tiedotteessa 15/93 oltiin jotenkin häpeissään, kun ei saatukaan Köylijärven nuppikuorma kymmenen vuoden välein - ylläpitokalkitusta kannattavaksi. Selityksiä ja vähättelyjä kyllä riitti.

Hakekaa mieluummin vuokranhintaan muutaman kympin alennus, jos viljavuus on luokassa heikko: silloin ette kalkitse 20 v päässä viljelevän jullin satoja.

-SS-

Mistä muuten kaivat kaiken tällaisen taulukko ym tiedon? Onko netistä suoraan, vai?

Ei vaan skannasin tuosta MTT julkaisusta 15/93. Sulla on muuten joku quote tagi puuttumassa.

-SS-