Tilanteet vaihtelee. Omalla kylällä on ostajien into laantunut , mutta tonttimaalla on ainakin vielä jonkinlainen kysyntä. Yhdeltä vuokrapellon omistajaltani ostin yhden etälohkon kuusi vuotta sitten  ja oli puohetta toisenkin palan ostosta. Nyt he ovat myyneet tontin tuon palstan metsän puolelta ja alle puolen kilometrin säteellä on 16 tällä vuosituhannella rakennettua taloa.  Niinpä tuokin 8ha taitaa mennä tonttimaan hintoihin . Ei oikastaan harmita ,koska muutama vuosi sitten eivät halunneet vielä myydä ja nyt luultavasti saan tuota viljellä eläkkeelle asti .

Omalla  kylällä  kallein puhdas pellon hinta on 14000 € takavuosilta. Nyt samanlainen maa on ehkä puolet tuosta ja jäähdyttelijöitä  on niin paljon , että ei ainakaan hinnat ole nousussa. Jossain Pudasjärvellä on kyliä joissa ei kukaan viljele enää. Tuttu Kuivanemeltä maksoi 3000€/ha muutama vuosi sitten ja arveli  että tontin myynti mahdollisuus nosti hintaa. Tuet on tuollakin samat kuin vaikkapa Nivalassa tai Kalajoella jossa hinnat on ainakin olleet nelinkertaiset tai jotain .

Kysyntä ja tarjonta määrää . Maakuntien sisälläkin on isoja eroja paikkakunnittain. Jos lähellä on isoja kotieläinykskköjä tai erikoisviljelijöitä runsaasti hinta nousee. Jossain syrjäseudulla missä kaikki on lopettamassa ei pellot ole kalliita . Kasvukeskuksen vierssä on tonttimaa kallista , mikä määrää raakamaan hintaa.

Viljelijöiden keski-ikä on melko korkea. Jos jatkajasta ei ole tietoa ,niin ei yli viiskymppisiä yleensä pellonosto kiinnosta.  Omalla kylällä ei monikaan osta maata enää . Ehkä pitkäaikaiset vuokralohkot ja tilakeskuksen lähipellot saa nuorempia innostumaan kaupankäyntiin . Itse en yli viiden tontun maksa enää mistään.

Kuka tos juttuja käytännössä valvoo. Tutkitaanko esim. koko tilan tarkastuksessa ?

Ja nurmikasvien omaa siementä ei saa käyttää ,vaikka viljelisi sopimustuottajana keskusliikkeelle . Puhumattakaan ,että myisi harmaaata siementä.  Tammisto taitaa olla niin vanha lajike, että jos sitä ilmoittaa käyttävänsä  ja myyvänsä niin ei tee rikosta.

Maissia on tuotu pohjoisen satamaan . Nautarehuun taitaa mennä viljaa korvaamaan.  Ostajaa en varmaksi tiedä Lantmännenillä on kuitenkin  lähin tehdas.

Katovuoden riski pienenee hömpillä. Toki  jos  esim. etelään tulee perinteinen alkukesän kuivuus ja pohjoiseen ei,niin viljan hinta voi vähän nousta. Pohjoisen kato ei paljon vaikuta,jos taas Etelä-Suomessa on viljavuori vuosi.

Nykytiedon mukaan betonit jää muistomerkiksi. Loppu on tulevaisuudessa toivottavasti kierrätyskelpoista romua. Sulkutilille kerätään rahaa purkuun toimintavuosien aikana. Itse kyllä ,jos joskus voimalaitos mailleni tulee,niin heti oy pystyyn ja toivon, että ennen konkurssia ehtii kulua vuosia , jolloin vastuuta ei tule kuin osakeyhtiölle.

Kauran hinta on hieman noussut vientisatamaan toimitettuna. Sisämaan vastaanotto loppunut osalla ostajista ainakin traktorikuormin toimitettuna.

Hirvikanta on paikoin vahvistunut. Voi olla ,että ovat tulleet tänne petoja pakoon. No kuitenkin pankkiluvat on melkein jo ammuttu ja jahtikausi on vasta puolivälissä. Mistähän saisin taimikoihin susilauman ?

Eikös maanomistajat yleensä perusta osakeyhtiön ,joka omistaa tuulimyllyjen maapohjan ja tarpeen vaatiessa oy tekee konkurssin . Konkurssipesä sitten ihmettelee  kun maksajaa ei löydy.

 Hirvikanta on reippaassa kasvussa . Osa seurueista on jo ampunut kiintiönsä. Ns.   pankissa on vielä jotain jäljellä.  Millä keinolla saisi painosttua metsästäjiä ampumaan
mahdollisimman monta tuhoeläintä metsästä pois.  Pitäiskö mediaan saada juttu aiheesta vai mikä auttaisi?

Voisko noita kehitysmaa puimureita tuoda maahan ns.  " romuna" maahan  varaosiksi. Ottaisi tullin jälkeen käyttöön. Varmaan aika pian sääntösuomi asiaan puuttuisi ,mutta mikä estäisi kokeilemasta.

Riistapellot ei mahdottomia lisää ainakaan pohjoisemmassa Suomessa sorkkaeläinten määriä.  Sotien jälkeen alkanut avohakkuisiin perustuva metsänhoito  on hirville mannaa taivaalta.