Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: Lämmintä riittää - 14.01.13 - klo:22:21
-
Energiapuukasoilla on todella suuri merkitys hakkeen laatuun. Eli minne sijoittaa kasat, kuinka ne asettelee ja peitteleekö ne. http://www.bioenergianeuvoja.fi/bioenergia/biopolttoaineet/hake/energiapuun-varastointi/
-
Parhaiten on kuivunut kun on rangat kasattu ristikolle. Kuivuu liiankin kanssa ja saa rastaskin kesäksi pesäpaikan.
-
Tuo ristikkäin asettelu on myös erittäin hyvä tapa tehdä kasat kuivumisen kannalta, mutta suuremmissa volyymeissä on se havaittu hivenen työläämmäksi vaihtoehdoksi. Myöskään laskennallisesti ei ole ymmärtääkseni päästy parempiin tuloksiin kuivumisen kannalta vaikka puut olisivat ristikkäin. Mutta erinomainen puun kuivattamistapa sekin on.
Ei tyylillä väliä kunhan saa huippuhyvää polttoainetta kattilaan.
-
Aukee paikka ja kasan alle kunnon aluspuut vaikkapa sitten laholumppeja.
Tervapaperi päälle
-
Nykyajan nuoret ja vanhemmatkin isännät on niin veteliä että peittäminen ei heiltä luonnistu.Märkää haketta turruutetaan koko talvi ja ihmetellään että kun ei tehoja tahdo pannusta löytyä.Hyvin harva peittää kasaa sen olen laittanut merkille.Harvoja kesiä on että hakeranka kuivuu elokuun loppuun niin kuivaksi että voi sitä polttaa.
-
Aukee paikka ja kasan alle kunnon aluspuut vaikkapa sitten laholumppeja.
Tervapaperi päälle
Mistäs hommaat tervapaperin? Se taitaa pari vuotta kestää? Itse peittelen aumamuovilla kun se kestää useamman vuoden ja lopuksi sitten hakkuriin ::)
-
Aukee paikka ja kasan alle kunnon aluspuut vaikkapa sitten laholumppeja.
Tervapaperi päälle
Mistäs hommaat tervapaperin? Se taitaa pari vuotta kestää? Itse peittelen aumamuovilla kun se kestää useamman vuoden ja lopuksi sitten hakkuriin ::)
Uittokalustolta sitä saa
En oo ennen tervapaperia käyttäny mut nyt on pakko alkaa peittämään kun tavaraa aletaan tekemään enemmän ja myyntiin. Pari vuotta pitäis kestää ja helppo levittää kourakuormaajalla kun on levitysteline siihen
-
Mikäli rupeat tekemään haketta myyntiin niin muista tosiaan, että toden näköisesti ostajat tekevät MWh kauppaa. Mitä kuivempaa haketta saat järjestettyä sitä paremman hinnan saat hakkeelta. Tuolta taulukosta näet kuinka paljon energiaa saa kuivasta puusta verrattuna kosteaan. Lisäksi ohje siitä kuinka voit itse punnita ja mitata hakkeen energia-arvon helposti. http://bioenergianeuvoja.fi/faktaa/puun-kosteus/
Semmoinen julkaisu myös on olemassa kuin laatuhakkeen tuotanto opas löytyy tuosta linkistä sekä muita bioenergiaan liittyviä oppaita.
http://bioenergianeuvoja.fi/faktaa/oppaat/ Onnea kaupoille!
-
Mikäli rupeat tekemään haketta myyntiin niin muista tosiaan, että toden näköisesti ostajat tekevät MWh kauppaa. Mitä kuivempaa haketta saat järjestettyä sitä paremman hinnan saat hakkeelta. Tuolta taulukosta näet kuinka paljon energiaa saa kuivasta puusta verrattuna kosteaan. Lisäksi ohje siitä kuinka voit itse punnita ja mitata hakkeen energia-arvon helposti. http://bioenergianeuvoja.fi/faktaa/puun-kosteus/
Semmoinen julkaisu myös on olemassa kuin laatuhakkeen tuotanto opas löytyy tuosta linkistä sekä muita bioenergiaan liittyviä oppaita.
http://bioenergianeuvoja.fi/faktaa/oppaat/ Onnea kaupoille!
Kuutiokaupalla kuutiokaupalla ;)
-
http://www.youtube.com/watch?v=_nxr0JApYYk
Ei taaskaan liity otsikkoon millänlailla mutta jotenkin pitäisi kehittää toi jatkokuljetus. Ei edellinen tapakaan tuntunut kovin vakuuttavalta.
-
Energiapuukasoilla on todella suuri merkitys hakkeen laatuun. Eli minne sijoittaa kasat, kuinka ne asettelee ja peitteleekö ne. http://www.bioenergianeuvoja.fi/bioenergia/biopolttoaineet/hake/energiapuun-varastointi/
Muutamahajatelma lisää lähinnä metsänomistajan näkökulmasta. Bioenergiassa yksi olennaisimmista kehityskohteista olisi logistiikkapuolelle. Muu metsänmyynti toimii perjaatteella että puuta tuodaan tienvarteen ja melkein samalla autot käy niitä hakemassa pois. Tämä yhtälö on koeteltu ja se pystyy toimimaan aika pienillä varastopaikoilla ja selviytyy yksinkertaisilla metsäteillä missä on kääntöpaikka tien päässä. Nyt kuitenkin bioenergiassa monin paikoin pitää kehittää kauheat varastotilat ja huomattavasti paremmat tiestöt kun kasalle pitää päästä myös puun käsittelykalustolla.
Asia menee eteenpäin vasta kun kehitellään kunnon tukkiautoa vastaava kuljetuskalusto joka hakee materiaalin heti pois ja vie sen yrityksen välivarastolle jossa sitten tuote saadaan kuivattua optimaalisesti ja haketettua tarpeen mukaan.
Ei ole meinaan kovin mitätön asia esimerkiksi järjestää sopivat paikat kannoille ja hakkuutähteille sekä näiden käsittelykalustolle aukkohakkuun jälkeen.
-
Kyllä nimen omaan liittyy tämä aihe otsikkoon! Tuo logistiikka homma on nimenomaan tietynlainen pullonkaula ja tosi iso kysymys bioenergian eteenpäin viennin edistämiseksi kuten kerroit. Puu tarvitsee kuivumisajan ja jossainhan se tosiaan on välivarastoitava ennen käyttöä. Tämä sama logistiikka ongelma on pienkäyttäjätasolla sekä voimalaitos tasolla.
Voimalaitoksilla on ilmeisesti plaani pulla eli kentälle ei ilmeisesti mahdu tarpeeksi ja ei taloudellisesti ole ilmeisesti perusteltua rakentaa lisää. Muutenhan avonainen kenttä olisi ihanteellinen puun kuivumispaikka ja tilaa haketukselle olisi reilusti. Tällä hetkellä puu todella pyritään välivarastoimaan metsissä.
Pienille käyttäjille polttoaineen logistiikka ongelmat näkyvät niin, että he eivät oikein löydä aina toimittajia läheltä mm hakkeelle, kuten olen laitosvalmistajien kanssa keskustellut ja näin ollen eivät välttämättä uskalla siirtyä hakelämmittäjiksi.
Ei muuten hassumman oloinen kalusto tuo anatamasi videolinkin esittelemä juuri tuollaisia tarvitaan. Tosin seinäjoen voimalaitoksella vieraillessani muistan jonkun sanoneen, että ollut joskus ongelma tuo sivulle kippaus. On kuulema hake tai turve jäätynyt jumiin ja aiheuttanut kipatessa kaatumisvaaran. Toivottavasti tämä ongelma on jo ratkaistu.
-
Kyllä nimen omaan liittyy tämä aihe otsikkoon! Tuo logistiikka homma on nimenomaan tietynlainen pullonkaula ja tosi iso kysymys bioenergian eteenpäin viennin edistämiseksi kuten kerroit. Puu tarvitsee kuivumisajan ja jossainhan se tosiaan on välivarastoitava ennen käyttöä. Tämä sama logistiikka ongelma on pienkäyttäjätasolla sekä voimalaitos tasolla.
Voimalaitoksilla on ilmeisesti plaani pulla eli kentälle ei ilmeisesti mahdu tarpeeksi ja ei taloudellisesti ole ilmeisesti perusteltua rakentaa lisää. Muutenhan avonainen kenttä olisi ihanteellinen puun kuivumispaikka ja tilaa haketukselle olisi reilusti. Tällä hetkellä puu todella pyritään välivarastoimaan metsissä.
Pienille käyttäjille polttoaineen logistiikka ongelmat näkyvät niin, että he eivät oikein löydä aina toimittajia läheltä mm hakkeelle, kuten olen laitosvalmistajien kanssa keskustellut ja näin ollen eivät välttämättä uskalla siirtyä hakelämmittäjiksi.
Ei muuten hassumman oloinen kalusto tuo anatamasi videolinkin esittelemä juuri tuollaisia tarvitaan. Tosin seinäjoen voimalaitoksella vieraillessani muistan jonkun sanoneen, että ollut joskus ongelma tuo sivulle kippaus. On kuulema hake tai turve jäätynyt jumiin ja aiheuttanut kipatessa kaatumisvaaran. Toivottavasti tämä ongelma on jo ratkaistu.
Haketta nyt saa ihan jokapuolelta suomea kohtuullisen matkan päästä. Jos vaan hiukan viittii kysellä ja pitää silmänsä auki.
Osalle vaan on juurikin se kynnys siirtyä hakelämmitykseen ku se hake pitäisi saada ostettua ILMAISEKSI! Tai ovat niin laiskoja kun öljykattila toimii yksikseen ilman minkäänlaista valvontaa kuhan muistaa vaan joskus tilata sitä öljyä.
Tuosta logistiikasta että miksi se rankatavara pitäisi saada sieltä metsän reunasta kuljetettua sellaisenaan johonkin terminaaliin? Jos verrataan että tukkirekassa kulkee 40-50 kiintokuutiota puuta ja hakerekassa parhaimmillaan liki 150 kuutiota haketta. 50x2.5=125 kuutiota valmista haketta. Lisäksi jotain kokopuuta tai hakkuutähteitä ei saada kulkemaan millään sellaisenaan järkeviä määriä.
-
Tuosta logistiikasta että miksi se rankatavara pitäisi saada sieltä metsän reunasta kuljetettua sellaisenaan johonkin terminaaliin? Jos verrataan että tukkirekassa kulkee 40-50 kiintokuutiota puuta ja hakerekassa parhaimmillaan liki 150 kuutiota haketta. 50x2.5=125 kuutiota valmista haketta. Lisäksi jotain kokopuuta tai hakkuutähteitä ei saada kulkemaan millään sellaisenaan järkeviä määriä.
Siihen on tasan kaksi syytä jotka molemmat voi tuntua mitättömältä muttavaikuttaa maanomistajan kukkaroon.
Toinen on että jos sen kasan jättää kuivumaan metsään vaatii see suuren varastoalueen jossa ei voi kasvattaa metsää eikä istuttaa uutta tilalle. Tästä seuraa sekä kasvutappioita että mahdollisesti jopa istutuksen epäonnistumista ruohottumisen takia kun näitä yritetään myöhemmin istuttaa. Toinen suuri asia on logistiikka. Perinteinen kaukokuljetus vaatii tien metsään minkä päässä on lenkki. Silloin pystyy tukkiauto hakemaan kuorman mistä kohtaa tietä tahansa. Nykyiset hakeketjut oli ne sitten ranka, kokopuu, kanto tai hakkuutähde vaatii usein pistoja isoja kääntöpaikkoja ja tilaa itse haketuspaikalle jotta saadaan hakkuri ja kontti/ kuorma-auto/ puoliperä pötköön. Tähän kun viellä lisää vähän mäkisen maaston niin ollaan äkkiä ongelmissa. Siksi se ainespuusta opittu logistiikka jossa parhaimmillaan autot ajaa puun pois samaan tahtiin mitä ajokone tuo tienvarteen pitäisi saada hakepuoleellekkin.
-
Tuosta logistiikasta että miksi se rankatavara pitäisi saada sieltä metsän reunasta kuljetettua sellaisenaan johonkin terminaaliin? Jos verrataan että tukkirekassa kulkee 40-50 kiintokuutiota puuta ja hakerekassa parhaimmillaan liki 150 kuutiota haketta. 50x2.5=125 kuutiota valmista haketta. Lisäksi jotain kokopuuta tai hakkuutähteitä ei saada kulkemaan millään sellaisenaan järkeviä määriä.
Siihen on tasan kaksi syytä jotka molemmat voi tuntua mitättömältä muttavaikuttaa maanomistajan kukkaroon.
Toinen on että jos sen kasan jättää kuivumaan metsään vaatii see suuren varastoalueen jossa ei voi kasvattaa metsää eikä istuttaa uutta tilalle. Tästä seuraa sekä kasvutappioita että mahdollisesti jopa istutuksen epäonnistumista ruohottumisen takia kun näitä yritetään myöhemmin istuttaa. Toinen suuri asia on logistiikka. Perinteinen kaukokuljetus vaatii tien metsään minkä päässä on lenkki. Silloin pystyy tukkiauto hakemaan kuorman mistä kohtaa tietä tahansa. Nykyiset hakeketjut oli ne sitten ranka, kokopuu, kanto tai hakkuutähde vaatii usein pistoja isoja kääntöpaikkoja ja tilaa itse haketuspaikalle jotta saadaan hakkuri ja kontti/ kuorma-auto/ puoliperä pötköön. Tähän kun viellä lisää vähän mäkisen maaston niin ollaan äkkiä ongelmissa. Siksi se ainespuusta opittu logistiikka jossa parhaimmillaan autot ajaa puun pois samaan tahtiin mitä ajokone tuo tienvarteen pitäisi saada hakepuoleellekkin.
En mä kyllä tosta tekstistä saanu selvill minkäänlaista ratkaisua? Aina ne puut tarvii tien varteen ajaa vai meinasitko että körötellään ajokoneella suoraan haketerminaaliin ;D
Suomen metsätieverkosto alkaa olemaan niin kattava että lähes jokaisen mettäpalstan lähelle alkaa pääsemään. Ja se ammattitaitoinen autokuski kyllä kääntää sen auton hyvinkin pienessä risteyksessä eikä tarvitse valtavia kääntöpaikkoja mettätien päähän.
Mutta tietenkin jos vaikka hakkeen hinta olisi tuplat niin kyllähän sitä tehtäisiin vaikka mitä mutta omasta mielestä tää nykyinen systeemi on hyvinkin toimiva.
Mutta eihän täällä nykyään olla mihinkään tyytyväisiä
-
Tuosta logistiikasta että miksi se rankatavara pitäisi saada sieltä metsän reunasta kuljetettua sellaisenaan johonkin terminaaliin? Jos verrataan että tukkirekassa kulkee 40-50 kiintokuutiota puuta ja hakerekassa parhaimmillaan liki 150 kuutiota haketta. 50x2.5=125 kuutiota valmista haketta. Lisäksi jotain kokopuuta tai hakkuutähteitä ei saada kulkemaan millään sellaisenaan järkeviä määriä.
Siihen on tasan kaksi syytä jotka molemmat voi tuntua mitättömältä muttavaikuttaa maanomistajan kukkaroon.
Toinen on että jos sen kasan jättää kuivumaan metsään vaatii see suuren varastoalueen jossa ei voi kasvattaa metsää eikä istuttaa uutta tilalle. Tästä seuraa sekä kasvutappioita että mahdollisesti jopa istutuksen epäonnistumista ruohottumisen takia kun näitä yritetään myöhemmin istuttaa. Toinen suuri asia on logistiikka. Perinteinen kaukokuljetus vaatii tien metsään minkä päässä on lenkki. Silloin pystyy tukkiauto hakemaan kuorman mistä kohtaa tietä tahansa. Nykyiset hakeketjut oli ne sitten ranka, kokopuu, kanto tai hakkuutähde vaatii usein pistoja isoja kääntöpaikkoja ja tilaa itse haketuspaikalle jotta saadaan hakkuri ja kontti/ kuorma-auto/ puoliperä pötköön. Tähän kun viellä lisää vähän mäkisen maaston niin ollaan äkkiä ongelmissa. Siksi se ainespuusta opittu logistiikka jossa parhaimmillaan autot ajaa puun pois samaan tahtiin mitä ajokone tuo tienvarteen pitäisi saada hakepuoleellekkin.
En mä kyllä tosta tekstistä saanu selvill minkäänlaista ratkaisua? Aina ne puut tarvii tien varteen ajaa vai meinasitko että körötellään ajokoneella suoraan haketerminaaliin ;D
Suomen metsätieverkosto alkaa olemaan niin kattava että lähes jokaisen mettäpalstan lähelle alkaa pääsemään. Ja se ammattitaitoinen autokuski kyllä kääntää sen auton hyvinkin pienessä risteyksessä eikä tarvitse valtavia kääntöpaikkoja mettätien päähän.
Mutta tietenkin jos vaikka hakkeen hinta olisi tuplat niin kyllähän sitä tehtäisiin vaikka mitä mutta omasta mielestä tää nykyinen systeemi on hyvinkin toimiva.
Mutta eihän täällä nykyään olla mihinkään tyytyväisiä
Siis silmät auki.
Eli kokopuun kuljetushan tapahtuu niin että ajokone tuo tienvarteen puuta ja jos varastopaikkaa on niukasti niin autoilija käy välissä hakemassa puuta pois. Eli jos vaikka myyt 1500 motin aukon niin puutavaran varastointiin ei tarvita tien varressa kun viidellesadalle kuutiolle eli siihen metsätien vaarteen ei tarvitse tehdäsen isommalle alalle tilaa. Auto tosiaan ajaa metsätien päähän kääntyy siellä ja pois tuullesssaan ottaa kuorman kyytiin. Sitten tästä samalta viiden hehtaarin alalta aletaan kokoamaan risuja ja kantoja niin ne pitääkin saada kaikki varastopaikalle tien varteen odottamaan vuoden kuivumista. Eli hakataan senvertaa taimikkoa tien varrestaa pois että nämä mahtuvat tai vastaavasti jätetään keväällä istuttamatta jos aukko ylettyy tielle saakka. Sitten kun joskus hakevehkeet vuoden päästä tulevat paikalle niin ne ei mahdukaan samoissa paikoissa ympäri missä se puuautokääntyi ja lisäksi hakeautojen ja hakkurin pitää mahtua jossain ohittamaan toisensa siellä metsässä. Lopputulem on että vaatii laajemmat paikat metsään jotta nämä pääsevät sielläliikkumaan.
Auratessa teitä tämä tulee esille koska ainespuuauto pääsee liikkumaan kun työntää yhden uran auki ja päähän joko lenkki tai joku pisto missä auto pääsee ympäri.Sitten kun hakevehkeille tehdään niin pitää melkein kaikki risteykset ja levikkeet olla aurattuna.
-
Tuosta logistiikasta että miksi se rankatavara pitäisi saada sieltä metsän reunasta kuljetettua sellaisenaan johonkin terminaaliin? Jos verrataan että tukkirekassa kulkee 40-50 kiintokuutiota puuta ja hakerekassa parhaimmillaan liki 150 kuutiota haketta. 50x2.5=125 kuutiota valmista haketta. Lisäksi jotain kokopuuta tai hakkuutähteitä ei saada kulkemaan millään sellaisenaan järkeviä määriä.
Siihen on tasan kaksi syytä jotka molemmat voi tuntua mitättömältä muttavaikuttaa maanomistajan kukkaroon.
Toinen on että jos sen kasan jättää kuivumaan metsään vaatii see suuren varastoalueen jossa ei voi kasvattaa metsää eikä istuttaa uutta tilalle. Tästä seuraa sekä kasvutappioita että mahdollisesti jopa istutuksen epäonnistumista ruohottumisen takia kun näitä yritetään myöhemmin istuttaa. Toinen suuri asia on logistiikka. Perinteinen kaukokuljetus vaatii tien metsään minkä päässä on lenkki. Silloin pystyy tukkiauto hakemaan kuorman mistä kohtaa tietä tahansa. Nykyiset hakeketjut oli ne sitten ranka, kokopuu, kanto tai hakkuutähde vaatii usein pistoja isoja kääntöpaikkoja ja tilaa itse haketuspaikalle jotta saadaan hakkuri ja kontti/ kuorma-auto/ puoliperä pötköön. Tähän kun viellä lisää vähän mäkisen maaston niin ollaan äkkiä ongelmissa. Siksi se ainespuusta opittu logistiikka jossa parhaimmillaan autot ajaa puun pois samaan tahtiin mitä ajokone tuo tienvarteen pitäisi saada hakepuoleellekkin.
En mä kyllä tosta tekstistä saanu selvill minkäänlaista ratkaisua? Aina ne puut tarvii tien varteen ajaa vai meinasitko että körötellään ajokoneella suoraan haketerminaaliin ;D
Suomen metsätieverkosto alkaa olemaan niin kattava että lähes jokaisen mettäpalstan lähelle alkaa pääsemään. Ja se ammattitaitoinen autokuski kyllä kääntää sen auton hyvinkin pienessä risteyksessä eikä tarvitse valtavia kääntöpaikkoja mettätien päähän.
Mutta tietenkin jos vaikka hakkeen hinta olisi tuplat niin kyllähän sitä tehtäisiin vaikka mitä mutta omasta mielestä tää nykyinen systeemi on hyvinkin toimiva.
Mutta eihän täällä nykyään olla mihinkään tyytyväisiä
Siis silmät auki.
Eli kokopuun kuljetushan tapahtuu niin että ajokone tuo tienvarteen puuta ja jos varastopaikkaa on niukasti niin autoilija käy välissä hakemassa puuta pois. Eli jos vaikka myyt 1500 motin aukon niin puutavaran varastointiin ei tarvita tien varressa kun viidellesadalle kuutiolle eli siihen metsätien vaarteen ei tarvitse tehdäsen isommalle alalle tilaa. Auto tosiaan ajaa metsätien päähän kääntyy siellä ja pois tuullesssaan ottaa kuorman kyytiin. Sitten tästä samalta viiden hehtaarin alalta aletaan kokoamaan risuja ja kantoja niin ne pitääkin saada kaikki varastopaikalle tien varteen odottamaan vuoden kuivumista. Eli hakataan senvertaa taimikkoa tien varrestaa pois että nämä mahtuvat tai vastaavasti jätetään keväällä istuttamatta jos aukko ylettyy tielle saakka. Sitten kun joskus hakevehkeet vuoden päästä tulevat paikalle niin ne ei mahdukaan samoissa paikoissa ympäri missä se puuautokääntyi ja lisäksi hakeautojen ja hakkurin pitää mahtua jossain ohittamaan toisensa siellä metsässä. Lopputulem on että vaatii laajemmat paikat metsään jotta nämä pääsevät sielläliikkumaan.
Auratessa teitä tämä tulee esille koska ainespuuauto pääsee liikkumaan kun työntää yhden uran auki ja päähän joko lenkki tai joku pisto missä auto pääsee ympäri.Sitten kun hakevehkeille tehdään niin pitää melkein kaikki risteykset ja levikkeet olla aurattuna.
Ootko laskenu että mikä on jollain risulla ja energiakepillä hyötykuorma? Saatko siitä millään tavalla kannattavaa jos kuskaat risuja haketerminaaliin?
Se ala mitä mettän reunasta menee puukasojen alle on todellakin aivan mitätön. Useimmiten mettätien reunoissa on ojat ja puukasat tehdään osittain ojan päälle!
Mutta joka asiasta täytyy päästä nariseen......
-
Tuosta logistiikasta että miksi se rankatavara pitäisi saada sieltä metsän reunasta kuljetettua sellaisenaan johonkin terminaaliin? Jos verrataan että tukkirekassa kulkee 40-50 kiintokuutiota puuta ja hakerekassa parhaimmillaan liki 150 kuutiota haketta. 50x2.5=125 kuutiota valmista haketta. Lisäksi jotain kokopuuta tai hakkuutähteitä ei saada kulkemaan millään sellaisenaan järkeviä määriä.
Siihen on tasan kaksi syytä jotka molemmat voi tuntua mitättömältä muttavaikuttaa maanomistajan kukkaroon.
Toinen on että jos sen kasan jättää kuivumaan metsään vaatii see suuren varastoalueen jossa ei voi kasvattaa metsää eikä istuttaa uutta tilalle. Tästä seuraa sekä kasvutappioita että mahdollisesti jopa istutuksen epäonnistumista ruohottumisen takia kun näitä yritetään myöhemmin istuttaa. Toinen suuri asia on logistiikka. Perinteinen kaukokuljetus vaatii tien metsään minkä päässä on lenkki. Silloin pystyy tukkiauto hakemaan kuorman mistä kohtaa tietä tahansa. Nykyiset hakeketjut oli ne sitten ranka, kokopuu, kanto tai hakkuutähde vaatii usein pistoja isoja kääntöpaikkoja ja tilaa itse haketuspaikalle jotta saadaan hakkuri ja kontti/ kuorma-auto/ puoliperä pötköön. Tähän kun viellä lisää vähän mäkisen maaston niin ollaan äkkiä ongelmissa. Siksi se ainespuusta opittu logistiikka jossa parhaimmillaan autot ajaa puun pois samaan tahtiin mitä ajokone tuo tienvarteen pitäisi saada hakepuoleellekkin.
En mä kyllä tosta tekstistä saanu selvill minkäänlaista ratkaisua? Aina ne puut tarvii tien varteen ajaa vai meinasitko että körötellään ajokoneella suoraan haketerminaaliin ;D
Suomen metsätieverkosto alkaa olemaan niin kattava että lähes jokaisen mettäpalstan lähelle alkaa pääsemään. Ja se ammattitaitoinen autokuski kyllä kääntää sen auton hyvinkin pienessä risteyksessä eikä tarvitse valtavia kääntöpaikkoja mettätien päähän.
Mutta tietenkin jos vaikka hakkeen hinta olisi tuplat niin kyllähän sitä tehtäisiin vaikka mitä mutta omasta mielestä tää nykyinen systeemi on hyvinkin toimiva.
Mutta eihän täällä nykyään olla mihinkään tyytyväisiä
Siis silmät auki.
Eli kokopuun kuljetushan tapahtuu niin että ajokone tuo tienvarteen puuta ja jos varastopaikkaa on niukasti niin autoilija käy välissä hakemassa puuta pois. Eli jos vaikka myyt 1500 motin aukon niin puutavaran varastointiin ei tarvita tien varressa kun viidellesadalle kuutiolle eli siihen metsätien vaarteen ei tarvitse tehdäsen isommalle alalle tilaa. Auto tosiaan ajaa metsätien päähän kääntyy siellä ja pois tuullesssaan ottaa kuorman kyytiin. Sitten tästä samalta viiden hehtaarin alalta aletaan kokoamaan risuja ja kantoja niin ne pitääkin saada kaikki varastopaikalle tien varteen odottamaan vuoden kuivumista. Eli hakataan senvertaa taimikkoa tien varrestaa pois että nämä mahtuvat tai vastaavasti jätetään keväällä istuttamatta jos aukko ylettyy tielle saakka. Sitten kun joskus hakevehkeet vuoden päästä tulevat paikalle niin ne ei mahdukaan samoissa paikoissa ympäri missä se puuautokääntyi ja lisäksi hakeautojen ja hakkurin pitää mahtua jossain ohittamaan toisensa siellä metsässä. Lopputulem on että vaatii laajemmat paikat metsään jotta nämä pääsevät sielläliikkumaan.
Auratessa teitä tämä tulee esille koska ainespuuauto pääsee liikkumaan kun työntää yhden uran auki ja päähän joko lenkki tai joku pisto missä auto pääsee ympäri.Sitten kun hakevehkeille tehdään niin pitää melkein kaikki risteykset ja levikkeet olla aurattuna.
Ootko laskenu että mikä on jollain risulla ja energiakepillä hyötykuorma? Saatko siitä millään tavalla kannattavaa jos kuskaat risuja haketerminaaliin?
Se ala mitä mettän reunasta menee puukasojen alle on todellakin aivan mitätön. Useimmiten mettätien reunoissa on ojat ja puukasat tehdään osittain ojan päälle!
Mutta joka asiasta täytyy päästä nariseen......
Ei mun tartte laskea enkä kauheasti narise. Ei liity kauheasti omaan alan mutta katson touhua sieltä pöydän toiseltapuolelta ja pyrin pääsemään isommaksi kokoajan metsänomistajana.
Kuitenkin asiaan
Näissä ojanpäälle varastoinneissa varsinkin metsäenergiassa on useiten edessä ojan uudelleen kaivuu. kun roskaa jää siihen ojaan niin että se menee pikkuhiljaa tukkoon. Tohon energian ajoon niin tiedän että kehittämällä tekniikkaa autoihin saataisi hyötykuormat ihan kohtalaisiksi. yksi vaihtoehto on esimerkiksi tehdä jatkettavat pankot kantolaatikon päälle jolloin latoo kuorman esimeerkiksi kuusi metriseksi ja sitten tarpeeksi järeä vinssi runkoon ja liinoja tiheesti yli millä vetää kuorman väkisin tiukkaan niin että se mahtuu siihen reiluun neljään metriin korkeudesta. Tällainen järjestelmä ei toisi kauheasti lisää painoakaan kun kuitenkin vaaditaan sidontasysteemit. Samoiten saavutetaan huomattava hyöty metsässä kun ei tule odotusaikoja eikä logistisia taukoja autoille eikä hakkurille. Hakkurin alusta voisi myös olla huomattaavasti edukkaampi jos sitä käytettäisi ainoastaan terminaalissa.
Onko erikillä oma lehmä ojassa asian suhteen vai etkö vaan halua ajatella että asiat voisi olla jotenkin paremmin.
-
tuos joskus kävin aukomas teitä yhelle urakoittijalle joka veti rattorilla isohkon hakkurin läjän vierehen ja sen poika ajeli k-a koukkulavoolla eestaas, kärry oli sitte sellases paikas mihinä oli tilaa.. vei lavan hakkurille, haki toisen likille, sitte ku täys teki vaihdon ja sitte kävi nakkaas täyren kärryhyn ja toi tyhjän tullesnansa.. homma pelas näköjään ettei se kaffia kerenny juora vaihros ja rattimies kun oli niin kapiaski paikas se näytti onnistuvan.. nopiasiirtoinen hakkuri on pop tua pikkuläjillä ;)
-
http://www.ammattilehti.fi/albumi/maantiejunat/407190#album_selector
Kyllä mun mielestä tossa on se yhdistelmä jonka itse haluaisin hakevan kannot ja mksi ei nergiapuunkin omasta metsästä.
-
tuollaasella ne näyttää kanto nyssäkät hakevanki ??? mutta sitte siinon seki kun tuos kattelin kun tuollaasehen teki tiukkaa kuormaa niin 3h se nakkeli ennenku oli täys, sitte tiä oliko kuskis omansa.. että olisko sollu jo piliputtunaki samas ajas ::)
-
Asiaa mitä en nyt oikeasti ole miettinyt mutta tuli vaan mieleen että saisko kehitettyä terävän kouran joka pilkkois kannot ja miksi ei energiapuunkin kuormaussvaiheessa. Luulis että joku insinööri osais laittaa raudan oikein päin site, että tulis kevyehkö ja vahva sekä riittävän rajun tunkin että voimaa riittäis. Kun saisi kannon pilkottua vaikka viiteen osaan niin aika paljon piukempaan menisi kuorma.
-
vois olla paree ku se insinööri ei siihen sekaantuusi ;D mutta siis miksi niitä pitää pilkkoa monehen kertahan, aatteles kun nostaja pilkkoo ja purahuttelee maat, sitte läjälle ajuri purahuttelee taas, sitte autokuski vuorostaan pilkkoo ja hakkurikuski lopuksi.. liikaa kärenjäläkiä on nykki jo.. kun nosto tapahtuus huolellisesti antaas kuivaa niis pikkuläjiis rauhas, sitte ajokoneella tien varteen ja hakkuri autoringillä kiertääs maakuntaa, vieden hakkeen laitokselle kulutuksen mukaan..
-
Sitten kun joskus hakevehkeet vuoden päästä tulevat paikalle niin ne ei mahdukaan samoissa paikoissa ympäri missä se puuautokääntyi ja lisäksi hakeautojen ja hakkurin pitää mahtua jossain ohittamaan toisensa siellä metsässä. Lopputulem on että vaatii laajemmat paikat metsään jotta nämä pääsevät sielläliikkumaan.
Hakkuri on paikoillaan ja koukkulava autot tulevat taakse peruuttamalla laatikko kerrallaan. Kärry on jossain isommalla tiellä johon täydet laatikot tuupataan.
Nykyään kyllä risuja hakkuutähdettä ja kantoa kuskataan kokonaisena aika paljon suoraan laitokselle tai terminaaliin. On ilmeisesti hiukan kankeampia vehkeitä käännellä ne risuautot.
Kyllä kai siihen kasan paikallekin mettä tulee, vaikka ei istuttamaan pääsisikään. Koivua ainakin...
-
Sitten kun joskus hakevehkeet vuoden päästä tulevat paikalle niin ne ei mahdukaan samoissa paikoissa ympäri missä se puuautokääntyi ja lisäksi hakeautojen ja hakkurin pitää mahtua jossain ohittamaan toisensa siellä metsässä. Lopputulem on että vaatii laajemmat paikat metsään jotta nämä pääsevät sielläliikkumaan.
Hakkuri on paikoillaan ja koukkulava autot tulevat taakse peruuttamalla laatikko kerrallaan. Kärry on jossain isommalla tiellä johon täydet laatikot tuupataan.
Nykyään kyllä risuja hakkuutähdettä ja kantoa kuskataan kokonaisena aika paljon suoraan laitokselle tai terminaaliin. On ilmeisesti hiukan kankeampia vehkeitä käännellä ne risuautot.
Kyllä kai siihen kasan paikallekin mettä tulee, vaikka ei istuttamaan pääsisikään. Koivua ainakin...
´Niinhän se menee elokuvissa kuten edellisessä esitetään mutta tosielämässä joutuu kikkailemaan paljon enemmän. Miloin ei vaan ole mahdollista peruttaa hakkurille ja milloin kasa on niin sijoitettu että laatikoita ei saa yhtä enempää lählle haketuspaikkaa ja pahimmillaan ne joudutaan jättämään sinne hakkurin metsän puolelle Tämä tulee vastaan jos hkkuri ei pysty syömän molemmita puolilta. Seuraavissa muutama video mikä ehkä hieman selventää ajatusta että hakkuri ei kuulu metsään
Tässä perinteinen tapa. Huomatkaa tehoton hakkuriaika.
http://www.youtube.com/watch?v=qJmfa05Rm6M&playnext=1&list=PL57C6C7D70E427B85&feature=results_main
Sitten voi kattella tätä ja mittiäettä paljonko tossa on sitä luppoaikaa.
http://www.youtube.com/watch?v=eXjA6MpELL0
Ehkä aukeaa missä se hakkurointi kannattais tehdä.
-
Kyllä näitä on jankattu ja tullaan jankkaamaan uusien vuosikurssien opiskelijoiden päihin jatkossakin... paperilla ja teoriassa menee kyllä nätisti mutta käytännössä...? ;D
http://www.kuljetusopas.com/it/menetelmia/
-
Kyllä näitä on jankattu ja tullaan jankkaamaan uusien vuosikurssien opiskelijoiden päihin jatkossakin... paperilla ja teoriassa menee kyllä nätisti mutta käytännössä...? ;D
http://www.kuljetusopas.com/it/menetelmia/
Tavasin ton linkin läpi ja täytyy todeta että en oikeastaan ymmärtänyt yhtään mitään. Kuitenkin aiheeseen niin energiapuun keruussakin yksi olennainen osa logistiikassa on saada kaikki palaset osumaan kohdalleen. Väitän että perinteisessä raktorihakkurissa ja vaikka kahdessa junassa on todennäköisyys että joku kolmikossa seisoskelee ja odottelee jossain vaiheessa on hyvin suuri. Tässä mallissa että tuote tuotaisi metsästä omalla nosturilla varustetulla autolla kaikilla olisi jatkuvasti hommia eikä kenenkään tarvitse ikinä odotta toista. Suurin haaste asiassa ei mielestäni liity kalustoon vaan siihen haketerminaaliin jonka pitää olla 10 hehtarin kokoinen jotta mahtuu vaikka vuoden hakemateriaali varastoon.
Täältä terminaalista on sitten jo suhtkoht helppoa järjestää aikataulutettu logistiikka itse lämpövoimalaitoksille.
-
Kyllä näitä on jankattu ja tullaan jankkaamaan uusien vuosikurssien opiskelijoiden päihin jatkossakin... paperilla ja teoriassa menee kyllä nätisti mutta käytännössä...? ;D
http://www.kuljetusopas.com/it/menetelmia/
Tavasin ton linkin läpi ja täytyy todeta että en oikeastaan ymmärtänyt yhtään mitään. Kuitenkin aiheeseen niin energiapuun keruussakin yksi olennainen osa logistiikassa on saada kaikki palaset osumaan kohdalleen. Väitän että perinteisessä raktorihakkurissa ja vaikka kahdessa junassa on todennäköisyys että joku kolmikossa seisoskelee ja odottelee jossain vaiheessa on hyvin suuri. Tässä mallissa että tuote tuotaisi metsästä omalla nosturilla varustetulla autolla kaikilla olisi jatkuvasti hommia eikä kenenkään tarvitse ikinä odotta toista. Suurin haaste asiassa ei mielestäni liity kalustoon vaan siihen haketerminaaliin jonka pitää olla 10 hehtarin kokoinen jotta mahtuu vaikka vuoden hakemateriaali varastoon.
Täältä terminaalista on sitten jo suhtkoht helppoa järjestää aikataulutettu logistiikka itse lämpövoimalaitoksille.
Mutta kestääkö se enää sitä raaka-aineen kuljetuskustannusta? Meinaan siinä kuljetetaan niin paljon ilmaa ja sitten vielä terminaalista kuljetetaan valmis hake lämpövoimalaan.
Tulee yks vaihe vielä entiseen lisäksi. Toimeisi tietenkin jos vaikka nostettaisiin hakkeen megawattihintaa kympillä mutta silloin tulee jo samoihin hintoihin kun pelletti ja siitä ei enää ole epäilystä että kumpaa tavaraa haluttaisiin polttaa.
-
Kyllä näitä on jankattu ja tullaan jankkaamaan uusien vuosikurssien opiskelijoiden päihin jatkossakin... paperilla ja teoriassa menee kyllä nätisti mutta käytännössä...? ;D
http://www.kuljetusopas.com/it/menetelmia/
Tavasin ton linkin läpi ja täytyy todeta että en oikeastaan ymmärtänyt yhtään mitään. Kuitenkin aiheeseen niin energiapuun keruussakin yksi olennainen osa logistiikassa on saada kaikki palaset osumaan kohdalleen. Väitän että perinteisessä raktorihakkurissa ja vaikka kahdessa junassa on todennäköisyys että joku kolmikossa seisoskelee ja odottelee jossain vaiheessa on hyvin suuri. Tässä mallissa että tuote tuotaisi metsästä omalla nosturilla varustetulla autolla kaikilla olisi jatkuvasti hommia eikä kenenkään tarvitse ikinä odotta toista. Suurin haaste asiassa ei mielestäni liity kalustoon vaan siihen haketerminaaliin jonka pitää olla 10 hehtarin kokoinen jotta mahtuu vaikka vuoden hakemateriaali varastoon.
Täältä terminaalista on sitten jo suhtkoht helppoa järjestää aikataulutettu logistiikka itse lämpövoimalaitoksille.
Mutta kestääkö se enää sitä raaka-aineen kuljetuskustannusta? Meinaan siinä kuljetetaan niin paljon ilmaa ja sitten vielä terminaalista kuljetetaan valmis hake lämpövoimalaan.
Tulee yks vaihe vielä entiseen lisäksi. Toimeisi tietenkin jos vaikka nostettaisiin hakkeen megawattihintaa kympillä mutta silloin tulee jo samoihin hintoihin kun pelletti ja siitä ei enää ole epäilystä että kumpaa tavaraa haluttaisiin polttaa.
Näin mäkin sen näkisin, noita terminaaleja pitäisi sitten jokaisen lämpölaitoksen nurkalla että päästäisiin ylimääräisestä kuljettelusta.
Nythän on logistisesti helppoa kun metsäpäässä haketetaan voi auto lähteä kuorman kanssa siitä suoraan sille lämpölaitokselle millä tarve.
-
Niin.
Mutta kyllä helsinkiläiset on tyhmiä...
Kun eivät riemusta kiljuen muuta voimalaitoksiaan hakkeelle...
Kun ratkaistavana on vain pieni logistinen ongelma...
Jotta pannut eivät kylmenisi niin tarttis saada täysi hakerekka voimalaitokselle joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Vuorokauden ympäri. Vuoden jokaisena päivänä... Noin keskimäärin, talvella sitten tietty rivakampaan tahtiin tai on oltava hyvät varastot...
Mutta että totaalisen tyhmiä ovat... Tuollaisen mitättömän pikku ongelman kanssa painiskelevat ja harkitsevat asiaa... Heti hakkeelle vaan... Kaikki...
Logistiikan lisäksi sitten saattaa tulla tiettyjä ongelmia liittyen saatavuuteen yleensä, saatavuuteen läheltä, kuljetusmatkaan että Tampereelta astiko ja siihen liittyvään kustannusriskiin ynnä edellisiin liittyvään mahdolliseen hintariskiin liittyen...
Mutta tyhmiä ovat... Helsinkiläiset...
-
Niin.
Mutta kyllä helsinkiläiset on tyhmiä...
Kun eivät riemusta kiljuen muuta voimalaitoksiaan hakkeelle...
Kun ratkaistavana on vain pieni logistinen ongelma...
Jotta pannut eivät kylmenisi niin tarttis saada täysi hakerekka voimalaitokselle joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Vuorokauden ympäri. Vuoden jokaisena päivänä... Noin keskimäärin, talvella sitten tietty rivakampaan tahtiin tai on oltava hyvät varastot...
Mutta että totaalisen tyhmiä ovat... Tuollaisen mitättömän pikku ongelman kanssa painiskelevat ja harkitsevat asiaa... Heti hakkeelle vaan... Kaikki...
Logistiikan lisäksi sitten saattaa tulla tiettyjä ongelmia liittyen saatavuuteen yleensä, saatavuuteen läheltä, kuljetusmatkaan että Tampereelta astiko ja siihen liittyvään kustannusriskiin ynnä edellisiin liittyvään mahdolliseen hintariskiin liittyen...
Mutta tyhmiä ovat... Helsinkiläiset...
Eikös se ole, Melan Aimo, helsinkiläisten ongelma miten vähentävät kivihiilen polttoansa?.
Tuo kaikkihan perustuu sen Ey:n päätöksiin, joita myös helsinkiläismepit, (joita on monta), ovat olleet tekemässä.
On lähdettävä siitä, että myös Helsinki on talkoissa mukana.
-
Niin.
Mutta kyllä helsinkiläiset on tyhmiä...
Kun eivät riemusta kiljuen muuta voimalaitoksiaan hakkeelle...
Kun ratkaistavana on vain pieni logistinen ongelma...
Jotta pannut eivät kylmenisi niin tarttis saada täysi hakerekka voimalaitokselle joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Vuorokauden ympäri. Vuoden jokaisena päivänä... Noin keskimäärin, talvella sitten tietty rivakampaan tahtiin tai on oltava hyvät varastot...
Mutta että totaalisen tyhmiä ovat... Tuollaisen mitättömän pikku ongelman kanssa painiskelevat ja harkitsevat asiaa... Heti hakkeelle vaan... Kaikki...
Logistiikan lisäksi sitten saattaa tulla tiettyjä ongelmia liittyen saatavuuteen yleensä, saatavuuteen läheltä, kuljetusmatkaan että Tampereelta astiko ja siihen liittyvään kustannusriskiin ynnä edellisiin liittyvään mahdolliseen hintariskiin liittyen...
Mutta tyhmiä ovat... Helsinkiläiset...
Eikös se ole, Melan Aimo, helsinkiläisten ongelma miten vähentävät kivihiilen polttoansa?.
Tuo kaikkihan perustuu sen Ey:n päätöksiin, joita myös helsinkiläismepit, (joita on monta), ovat olleet tekemässä.
On lähdettävä siitä, että myös Helsinki on talkoissa mukana.
Niin. Kyllähän se Helsinki varmaan tulee talkoissa mukana olemaan. Mutta ei siellä tyhmiä olla, osaavat kyllä laskea mitä se tarkoittaa. Ovat jo laskeskelleet että kun siirrytään hakkeelle niin haketta tuodaan sitten ulkomailta proomuilla... Johtuen juuri logistiikka-, saatavuus- ja hintariskeistä...
-
Niin.
Mutta kyllä helsinkiläiset on tyhmiä...
Kun eivät riemusta kiljuen muuta voimalaitoksiaan hakkeelle...
Kun ratkaistavana on vain pieni logistinen ongelma...
Jotta pannut eivät kylmenisi niin tarttis saada täysi hakerekka voimalaitokselle joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Vuorokauden ympäri. Vuoden jokaisena päivänä... Noin keskimäärin, talvella sitten tietty rivakampaan tahtiin tai on oltava hyvät varastot...
Mutta että totaalisen tyhmiä ovat... Tuollaisen mitättömän pikku ongelman kanssa painiskelevat ja harkitsevat asiaa... Heti hakkeelle vaan... Kaikki...
Logistiikan lisäksi sitten saattaa tulla tiettyjä ongelmia liittyen saatavuuteen yleensä, saatavuuteen läheltä, kuljetusmatkaan että Tampereelta astiko ja siihen liittyvään kustannusriskiin ynnä edellisiin liittyvään mahdolliseen hintariskiin liittyen...
Mutta tyhmiä ovat... Helsinkiläiset...
Eihän toi tee kuin 10.5 miljoonaa kuutiota haketta eli 8 miljoonaa megawattia
Olis muuten aika helvetinmoinen laitos ;D
Noin 2/3 koko suomen tän hetkisestä metsäenergian käyttömäärästä
-
Energianpuun kuljettamisessa pitkiä matkoja on vielä vähemmän järkeä kuin risujen ja kantojen keräilyssä. Ainakin minun kalenterini mukaan kerääminen hidastaa uudistamista vähintään vuodella eikä siitä ole mitään hyötyä istuttamisessa eikä oikein missään muussakaan ellei alue siirry johonkin muuhun kuin metsätalouskäyttöön. Viimeksi kun uudistushakkuun yhteydessä risujen keruuta ehdoteltiin, niin risujen euromääräinen osuus olisi ollut ruhtinaaliset 0.6% arvioidusta kauppahinnasta... siis yhtä tyhjän kanssa. Ja tämä oli vielä siinä kaikkein huonoinmmassa tarjouksessa. Kannoista vissiin maksetaan yhtä naurettavan vähän. Siinä mielessä on muutaman vuoden aikana tapahtunut edistystä, että risuille on nykyään sentään jonkin sortin perusteltu hinnoittelutapa ja ostohenkilöt käyttävät normaaliin kaupankäyntiin liittyviä verbejä ja termejä ::)
Uskoakseni ne risukasat pysyvät metsänreunassa ja siitä haketetaan. Täällä haikaillut terminaalit tyssäävät tilantarpeeseen ja siihen, että tuoreemmassa puussa rahdattaisiin paljon vettä.
En oikein usko, että Helsinkiiin tuotaisi edes proomuilla kovin suuria määriä haketta. Sen energia-arvo kuutiometriä kohti on vissiin niin paljon pienempi kuin kivihiilen, jolloin varastotarve ja laivaliikenne olisi vallan toista kuin kivihiilellä. Siinä on logistisesti jo jotain ajatusta, että puu muutetaan kaasuksi ja kuljetetaan Helsingin seudulle maakaasun seassa.
-
Niin.
Mutta kyllä helsinkiläiset on tyhmiä...
Kun eivät riemusta kiljuen muuta voimalaitoksiaan hakkeelle...
Kun ratkaistavana on vain pieni logistinen ongelma...
Jotta pannut eivät kylmenisi niin tarttis saada täysi hakerekka voimalaitokselle joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Vuorokauden ympäri. Vuoden jokaisena päivänä... Noin keskimäärin, talvella sitten tietty rivakampaan tahtiin tai on oltava hyvät varastot...
Mutta että totaalisen tyhmiä ovat... Tuollaisen mitättömän pikku ongelman kanssa painiskelevat ja harkitsevat asiaa... Heti hakkeelle vaan... Kaikki...
Logistiikan lisäksi sitten saattaa tulla tiettyjä ongelmia liittyen saatavuuteen yleensä, saatavuuteen läheltä, kuljetusmatkaan että Tampereelta astiko ja siihen liittyvään kustannusriskiin ynnä edellisiin liittyvään mahdolliseen hintariskiin liittyen...
Mutta tyhmiä ovat... Helsinkiläiset...
Eihän toi tee kuin 10.5 miljoonaa kuutiota haketta eli 8 miljoonaa megawattia
Olis muuten aika helvetinmoinen laitos ;D
Noin 2/3 koko suomen tän hetkisestä metsäenergian käyttömäärästä
Suuruusluokka lienee oikea? Pari lainausta tuosta vuosikertomuksesta
http://www.helen.fi/vuosi2011/index.html
"Voimalaitoksilla Helsingissä tuotettiin sähköä 5 081 GWh, josta ympäristön
ja kustannusten kannalta tehokkaalla yhteistuotannolla 99 %. Kaukolämpöä tuotettiin voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla yhteensä 6 674 GWh, yhteistuotannon osuus oli 90 %. Yhteistuotannon määrä oli hieman pienempi kuin edellisvuonna johtuen lämpimän loppuvuoden aiheuttamasta lämmöntarpeen vähenemisestä."
Mutta että? Energiaa 11.700 GWh eli eikös se ole 11.700.000 MWh eli 11 miljoonaa megawattituntia? En sitten tiedä miten kun "yhteistuotanto 90%" niin että miten se lasketaan? Onko se niin että 90*total/100=6.674 niin se tekisi noin 7.415 GWH eli 7,4 miljoonaa megawattituntia.
Mutta suuruusluokka on kyllä tuo, jossakin todettiin että
"Kaukolämpöenergiaa hankittiin 6 871 GWh eli normaalivuotta vähemmän."
niin että eiköhän se ole luokkaa 8 miljoonaa megawattituntia vuositeho?
Mutta että ihmetellä täytyy? Miksi helsinkiläiset eivät ole suinpäin ottamassa haketta per heti käyttöön kaikilla voimalaitoksillaan? Tyhmiäkö ne ovat kun olisi mahdollisuus vaikka mihin? Vai olisiko? Ja kuka asiasta hyötyisi, helsinkiläiset vai joku muu? Jos haketta pitää haalia ympäri maan "ja halvalla"...
-
Niin.
Mutta kyllä helsinkiläiset on tyhmiä...
Kun eivät riemusta kiljuen muuta voimalaitoksiaan hakkeelle...
Kun ratkaistavana on vain pieni logistinen ongelma...
Jotta pannut eivät kylmenisi niin tarttis saada täysi hakerekka voimalaitokselle joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Vuorokauden ympäri. Vuoden jokaisena päivänä... Noin keskimäärin, talvella sitten tietty rivakampaan tahtiin tai on oltava hyvät varastot...
Mutta että totaalisen tyhmiä ovat... Tuollaisen mitättömän pikku ongelman kanssa painiskelevat ja harkitsevat asiaa... Heti hakkeelle vaan... Kaikki...
Logistiikan lisäksi sitten saattaa tulla tiettyjä ongelmia liittyen saatavuuteen yleensä, saatavuuteen läheltä, kuljetusmatkaan että Tampereelta astiko ja siihen liittyvään kustannusriskiin ynnä edellisiin liittyvään mahdolliseen hintariskiin liittyen...
Mutta tyhmiä ovat... Helsinkiläiset...
Eihän toi tee kuin 10.5 miljoonaa kuutiota haketta eli 8 miljoonaa megawattia
Olis muuten aika helvetinmoinen laitos ;D
Noin 2/3 koko suomen tän hetkisestä metsäenergian käyttömäärästä
Suuruusluokka lienee oikea? Pari lainausta tuosta vuosikertomuksesta
http://www.helen.fi/vuosi2011/index.html
"Voimalaitoksilla Helsingissä tuotettiin sähköä 5 081 GWh, josta ympäristön
ja kustannusten kannalta tehokkaalla yhteistuotannolla 99 %. Kaukolämpöä tuotettiin voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla yhteensä 6 674 GWh, yhteistuotannon osuus oli 90 %. Yhteistuotannon määrä oli hieman pienempi kuin edellisvuonna johtuen lämpimän loppuvuoden aiheuttamasta lämmöntarpeen vähenemisestä."
Mutta että? Energiaa 11.700 GWh eli eikös se ole 11.700.000 MWh eli 11 miljoonaa megawattituntia? En sitten tiedä miten kun "yhteistuotanto 90%" niin että miten se lasketaan? Onko se niin että 90*total/100=6.674 niin se tekisi noin 7.415 GWH eli 7,4 miljoonaa megawattituntia.
Mutta suuruusluokka on kyllä tuo, jossakin todettiin että
"Kaukolämpöenergiaa hankittiin 6 871 GWh eli normaalivuotta vähemmän."
niin että eiköhän se ole luokkaa 8 miljoonaa megawattituntia vuositeho?
Mutta että ihmetellä täytyy? Miksi helsinkiläiset eivät ole suinpäin ottamassa haketta per heti käyttöön kaikilla voimalaitoksillaan? Tyhmiäkö ne ovat kun olisi mahdollisuus vaikka mihin? Vai olisiko? Ja kuka asiasta hyötyisi, helsinkiläiset vai joku muu? Jos haketta pitää haalia ympäri maan "ja halvalla"...
Ei se mikään utopistinen asia olisi helsinkiäkään alkaa lämmittämään metsäenergialla.
Koko metsäenergiahomma on vaan vedetty siihen että näät isot toimijat (esim biowatti) myyvät itseasiassa haketta lähestulkoon tappiolla. Polkevat siis hinnat niit ales että uusilla yrittäjillä ei ole oikeen minkäänlaisia mahdollisuuksia lähteä leikkiin mukaan.
En käsitä mitä järkeä siinä on mutta pelin henki on tämä.
Jos hakkeen megawattihintaa nostettaisiin vaikkapa kympillä olisi se edelleen lähestulkoon halvin energianlähde.
Puun myyjät saataisiin hereille, uusia yrittäjiä lähtisi mukaan ja näin ollen alkaisi vähän joka osa-alue tästä hommasta toimimaan kunnolla.
-
Niin.
Mutta kyllä helsinkiläiset on tyhmiä...
Kun eivät riemusta kiljuen muuta voimalaitoksiaan hakkeelle...
Kun ratkaistavana on vain pieni logistinen ongelma...
Jotta pannut eivät kylmenisi niin tarttis saada täysi hakerekka voimalaitokselle joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Vuorokauden ympäri. Vuoden jokaisena päivänä... Noin keskimäärin, talvella sitten tietty rivakampaan tahtiin tai on oltava hyvät varastot...
Mutta että totaalisen tyhmiä ovat... Tuollaisen mitättömän pikku ongelman kanssa painiskelevat ja harkitsevat asiaa... Heti hakkeelle vaan... Kaikki...
Logistiikan lisäksi sitten saattaa tulla tiettyjä ongelmia liittyen saatavuuteen yleensä, saatavuuteen läheltä, kuljetusmatkaan että Tampereelta astiko ja siihen liittyvään kustannusriskiin ynnä edellisiin liittyvään mahdolliseen hintariskiin liittyen...
Mutta tyhmiä ovat... Helsinkiläiset...
Eikös se ole, Melan Aimo, helsinkiläisten ongelma miten vähentävät kivihiilen polttoansa?.
Tuo kaikkihan perustuu sen Ey:n päätöksiin, joita myös helsinkiläismepit, (joita on monta), ovat olleet tekemässä.
On lähdettävä siitä, että myös Helsinki on talkoissa mukana.
Niin. Kyllähän se Helsinki varmaan tulee talkoissa mukana olemaan. Mutta ei siellä tyhmiä olla, osaavat kyllä laskea mitä se tarkoittaa. Ovat jo laskeskelleet että kun siirrytään hakkeelle niin haketta tuodaan sitten ulkomailta proomuilla... Johtuen juuri logistiikka-, saatavuus- ja hintariskeistä...
Mitäpä ei ulkomailta tuotaisi, maitoa, öljyä, kivihiiltä myöten.
Jotkut pitää sitä jopa elämän ehtona, kun osaavat laskea.
-
Mitäpä ei ulkomailta tuotaisi, maitoa, öljyä, kivihiiltä myöten. Jotkut pitää sitä jopa elämän ehtona, kun osaavat laskea.
Näin se vain menee nykyaikana. Aimo huomaa sen päivittäin kun yrittää omalta osaltaan tahkota niitä vientituloja joiden varassa tämä maa joko kaatuu tai pysyy pystyssä. Joka päivä on yritettävä tehdä ostajan rahalle tarpeeksi vastinetta.
-
Jotta pannut eivät kylmenisi niin tarttis saada täysi hakerekka voimalaitokselle joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Vuorokauden ympäri. Vuoden jokaisena päivänä... Noin keskimäärin, talvella sitten tietty rivakampaan tahtiin tai on oltava hyvät varastot...
Eihän toi tee kuin 10.5 miljoonaa kuutiota haketta eli 8 miljoonaa megawattia
Noin 2/3 koko suomen tän hetkisestä metsäenergian käyttömäärästä
http://www.helen.fi/vuosi2011/index.html
Mutta että? Energiaa 11.700 GWh eli eikös se ole 11.700.000 MWh eli 11 miljoonaa megawattituntia? En sitten tiedä miten kun "yhteistuotanto 90%" niin että miten se lasketaan? Onko se niin että 90*total/100=6.674 niin se tekisi noin 7.415 GWH eli 7,4 miljoonaa megawattituntia.
Mutta suuruusluokka on kyllä tuo
Ei se mikään utopistinen asia olisi helsinkiäkään alkaa lämmittämään metsäenergialla.
Koko metsäenergiahomma on vaan vedetty siihen että näät isot toimijat (esim biowatti) myyvät itseasiassa haketta lähestulkoon tappiolla. Polkevat siis hinnat niit ales että uusilla yrittäjillä ei ole oikeen minkäänlaisia mahdollisuuksia lähteä leikkiin mukaan.
En käsitä mitä järkeä siinä on mutta pelin henki on tämä.
Jos hakkeen megawattihintaa nostettaisiin vaikkapa kympillä olisi se edelleen lähestulkoon halvin energianlähde.
Puun myyjät saataisiin hereille, uusia yrittäjiä lähtisi mukaan ja näin ollen alkaisi vähän joka osa-alue tästä hommasta toimimaan kunnolla.
Aimolla ei ole selkeää kuvaa Suomen metsävaroista. Keskittynyt lähinnä vain omien metsien kauppoihin. Jos nyt oletetaan että Helsinki lämmitetään hakkeella. Ja oletusarvoisesti tukkia ei polteta. Niin miten kauas mennään että kuitupuu riittää Helsingin energiaksi? Riittääkö Uusimaa? Täytyykö lähteä Hämeeseen? Varsinais-Suomeen? Kymenlaaksoon? Ja eikös se alle 50 kilometriä pitäisi kuljetusmatkan mielellään olla kannatanuuden takia? Vai alle 100?
-
Niin.
Mutta kyllä helsinkiläiset on tyhmiä...
Kun eivät riemusta kiljuen muuta voimalaitoksiaan hakkeelle...
Kun ratkaistavana on vain pieni logistinen ongelma...
Jotta pannut eivät kylmenisi niin tarttis saada täysi hakerekka voimalaitokselle joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Vuorokauden ympäri. Vuoden jokaisena päivänä... Noin keskimäärin, talvella sitten tietty rivakampaan tahtiin tai on oltava hyvät varastot...
Mutta että totaalisen tyhmiä ovat... Tuollaisen mitättömän pikku ongelman kanssa painiskelevat ja harkitsevat asiaa... Heti hakkeelle vaan... Kaikki...
Logistiikan lisäksi sitten saattaa tulla tiettyjä ongelmia liittyen saatavuuteen yleensä, saatavuuteen läheltä, kuljetusmatkaan että Tampereelta astiko ja siihen liittyvään kustannusriskiin ynnä edellisiin liittyvään mahdolliseen hintariskiin liittyen...
Mutta tyhmiä ovat... Helsinkiläiset...
Tuollaisella minuutti aikataululla ne viimetalvena ainakin turve laitokset pyöri ainut lämpölaitoksen varasto oli turverekka ja tietysti aumat sadankilometrin päässä soilla..
-
Niin.
Mutta kyllä helsinkiläiset on tyhmiä...
Kun eivät riemusta kiljuen muuta voimalaitoksiaan hakkeelle...
Kun ratkaistavana on vain pieni logistinen ongelma...
Jotta pannut eivät kylmenisi niin tarttis saada täysi hakerekka voimalaitokselle joka kuudes tai seitsemäs minuutti. Vuorokauden ympäri. Vuoden jokaisena päivänä... Noin keskimäärin, talvella sitten tietty rivakampaan tahtiin tai on oltava hyvät varastot...
Mutta että totaalisen tyhmiä ovat... Tuollaisen mitättömän pikku ongelman kanssa painiskelevat ja harkitsevat asiaa... Heti hakkeelle vaan... Kaikki...
Logistiikan lisäksi sitten saattaa tulla tiettyjä ongelmia liittyen saatavuuteen yleensä, saatavuuteen läheltä, kuljetusmatkaan että Tampereelta astiko ja siihen liittyvään kustannusriskiin ynnä edellisiin liittyvään mahdolliseen hintariskiin liittyen...
Mutta tyhmiä ovat... Helsinkiläiset...
Tuollaisella minuutti aikataululla ne viimetalvena ainakin turve laitokset pyöri ainut lämpölaitoksen varasto oli turverekka ja tietysti aumat sadankilometrin päässä soilla..
Ei kukaan vaadi, että Helsinki on lämmitettävä pelkästään hakkeella.
Kun ovat laskutaitoisia, varmaan huomaavat että ne omat jätevuoretkin kannattaisi polttaa, eikä kasata Ämmässuolle.
Nyt vaan niitä johtavien puolueiden ehdottamia energiamuotoja peliin.
Kokoomuslaiset lämmittelemään atomivoimalla, vihreät tuulivoimalla ja vasemmisto hakkeella, jota voi pikkusen kivihiilellä terästää ellei kukaan huomaa.
Muu rupusakki turpeella, pelletillä, haloilla, maakaasulla. Virolaiset kauppaa palavaa kiveä.
-
Teoriassa joku helsinkiläinen lämpölaitos voisi toimia rautatien ja proomun varassa eli rautateitä pitkin tuotaisi sisämaasta haketta ja samalla proomulla meriteitse. Silloin voitais päästä aika huimiin logistiikkanopeuksiin. Se että onko siinä mitään järkeä on eri asia. Mutta yleiseen hakkeen logistiikkaan niin isoissa keskuksissa mennään siihen että kippausajat rupeaa olemaan sekuntipeliä jolloin senkin tähden ei metsälogistiikka oikein toimi siinä aikataulussa vaan parhaiten se pelaa välivaraston/ haketuslaanin ja lämpökeskuksen välissä. Hakelaanilla on niin paljon varaa että metsästä kuormat saapuu sitten koska kerkiävät kunhan keskiarvo saavutetaan.
-
mitenkähän kävis tuon radan kanssa? ei taida sopia etelään enää yhtään lisäjunaa ja rannalle vielä! ja sitä paitsi vr kyllä hoitaisi niin asian että vaunuja ei saisi tai ei voisi lastata tahi varata ajoon enenpää kuin joku luku jotta likistikka ei kuse kintuille! nähty tuolla keskisuomessa, ennen kulki rataa pitkin mutta nyt ei niin isoa firmaa löydy joka vaaditut vaunut kerralla saisi täyteen. noooo, se nyt mitään haittaa kun tulee noi 76 tonniset rekat teitä parantamaan!
-
Olen samaa mieltä Erikin kanssa; haketta saa kyllä aina kohtuullisesti. Pullonkaula on oikeastaan markkinointi eikä niinkään tavarapula. Esim. suurin osa yksityisistä sahoista tuottaa ja myy myös kaikenlaisia bioenergiajakeita. Myynti- ja toimituslogistiikat ovat osin vasta kehitysvaiheessa, mutta jo nyt monen nettisivuille on ilmestynyt energiapuuasiaakin. Kannattaa ehdottomasti kysyä sahoilta tarjousta pitkäaikaiseen toimitussopimukseen jos epäilee tavaran saatavutta. Sahojen raaka-ainehankinnassa on luontevaa ottaa samalla kaikki mahdollinen energiapuukin korjuun yhteydessä, ja päätehakkuissahan sitä tavaraa juuri tulee (hakkuutähteet ja kannot sekä polttoon ohjautuvat kuitupuut). Lisäksi tuo tapahtuu vielä ilman valtion tukiaisia. Sahoilla syntyy myös aina sellunkeitton menevän hakkeen lisäksi kuivahaketta (joka en erittäin kuivaa, ja siten oivallista polttaa), purua ja kuorta energiakäyttöön. Sahoilla on yleensä etunaan toimitusvarmuuden lisäksi myös kehittynyt ja joustava jakelulogistiikka.
Kysykääpä siis sahoilta, tai kurkatkaa vaikka nettisivuilta.
Yhteytietoja löytyy ainakin osoitteesta http://www.suomensahat.fi/jasenet
-
On tullut muutama päivä nyt seurattua sellaista kantoautoa jossa neliakselinen veturi hytillisellä nosturilla ja takana kolmiakselinen kärry ja täytyy myöntää että täytyy jonkun keksiä viellä paremmat perustelut että energiapuulle kannattaa tuoda hakkurit metsään. Tämä yhdistelmä pääsee kolmimetristä tietä kulkemaan kääntyy melko primitiivisessä kääntöpaikassa ja laittaa kuorman kyytiin paluumatkalla ja jatkaa eteenpäin. Noin tunnissa on kuorma kyydissä eli ajomatkan perusteella sitten voi laskea päiväsaavutuksia. Missään vaiheessa ei katkota yhdistelmää eikä ajeta nupilla pitkin metsiä.
Risujen ajossa pitäisi kuormatilan olla ylikorkea joka sittenvedettäis liinoilla kokoon jotta mahtuisi hieman enemmän.
-
Suunniteltu joskus kaukolämpöputkea Loviisasta Tsadiin. Nyt se lämpö menee affenille eikä okkaan aivan vähäinen määrä.