Plussat tuli. Entä miinukset? Joskus kauan sitten sieltä pöydän *****maisimmalta (rahoittajan) puolelta maailmaa katsoneena tuli pari kysymystä mieleen.
Muutama kysymys tuli mieleen:
- Mites jalostus? Siis tuottajat voivat toimittaa (vain) valmiiksi jalostettuja tuotteita? Juureksia, vihanneksia, marjoja, omenoita ja kanamunia?
- Kilpailutus? Ostajat ovat kai etupäässä kuntia ja julkisyhteisöjä. Eivät voi ostaa mistä mieli tekee. Vai miten suoramyynti kuluttajille hoidetaan?
- Ja ehkäpä tärkein kysymys. Kuka rahoittaa ko. välitystoimintaa hankkeen päättymisen (viimeistään 2013) jälkeen. Itsellään ei tule pyörimään.
Vaan tsemppiä Julialle. Olet hyvän asian puolesta liikkeellä, mutta maailma on vain hiukan vaikea näille. Mahdollisten mukaan lähtijöiden on kumminkin tiedostettava riskit. 
Noo tuottajan kannalta miinuksena vois nähdä sen vaivan, joka syntyy kun tilatut kamat pitää kerran kuussa kootusti viedä so*****un paikkaan, esim. kyläkaupalle.
Tapani oli oikeassa, kyse on yksityisistä tilaajista, perheet, miksei pienet yhteisötkin esim. työporukat. Toiminnan on tarkoitus olla pienimuotoista. Hankkeen aikana toiminta vakiinnutetaan, ja sen päättymisen jälkeen ruokapiirin toiminnasta vastaa paikallinen toimija (yksityishenkilö tai yhdistys).
Tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, vaan saada edullista, terveellistä ja ympäristöystävällistä lähiruokaa asukkaille. Tilaajien tuotteista maksama raha ei kierrä hankkeen kirjanpidon tai muiden välikäsien kautta, vaan se menee suoraan tuottajille. Ei tuottajan ole tarkoitus pelkästään tämän kautta elää, vaan saada vaivatonta lisätienestiä pienellä panoksella. Kyseessä on tällä alueella pioneerihanke, eli bonuksena tulee ilmaista mainosta ja näkyvyyttä maatilalle
