Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: klapikasa - 04.07.21 - klo:16:17
-
Tossa kattelin yks heinäpelto, täytyiskö kylvää syysrapsia siihen.
Heniä paalattu pois, timotei apila valtainen. Tukiilmoitettu heinä tai säiliörehu, siis ei mikään kesanto. Koska sen sais rikkoo sen pykälien mukaan jos kuunvaihteessa pitäis kylvää? Onko se vasta 15.6? Siis mekaanisesti ikäänkuin avokesantoa , varmistais hienojakoisuuden etanoita vastaan ja kyntö jos nyt heteet jatkuu voi olla haastelista saada jyrsittyä se sitten rikki kun on savi maa.
-
Olisi nyt voinut aloittaja huolellisemmin edes otsikon kirjoittaa ja muunkin tekstinsä ymmärrettävään muotoon, kiitos!!!
-
Glyfosaatti ja parin viikon päästä kyntö. Vanha nurmi on mureaa.
-
Etananmunia saattaa olla maassa. Itselllä kävi glyfosaatin ja kynnön ja jyrsinnän jälkeen siltikin pahasti, joutui uusintakylvöön. Sluxx kannattaa varata ja levittää heinänsiemenen kylvölaitteella pintaan.
-SS-
-
Olisi nyt voinut aloittaja huolellisemmin edes otsikon kirjoittaa ja muunkin tekstinsä ymmärrettävään muotoon, kiitos!!!
Korjattu ja tabletilla kirjoitettu, helle pehmentää ymmärtäminen näköjään
-
Etananmunia saattaa olla maassa. Itselllä kävi glyfosaatin ja kynnön ja jyrsinnän jälkeen siltikin pahasti, joutui uusintakylvöön. Sluxx kannattaa varata ja levittää heinänsiemenen kylvölaitteella pintaan.
-SS-
Siis just sen takii jos nyt melko aikaisin niittäis vieä ja sitten vaan muokkais, viikon välein. Mahdolliset henä simenet itäis jolla ei glyfo vaikuttais. Sluxxia on jo kotona, viskalla kun säätää ja lantraa lanoiteen kanssa niin saa sileen ett ei pussilinen meni ensimäiseen kymmenen metriin
-
Tuotantonurmen saa lopettaa, alueella vallitsevan ekan rehun teon jälkeen. Eli eteläisemmässä suomessa ekaa rehua tehtiin kuukausi sitten eli silloin voisi alkaa mylläämään.. mut nyt on siis ihan hyvä hetki...
Kannattaa lisäksi muistaa viljelyn monipuolistamis velvoite mikäli sellainen on..
-
Taitaa rukiin hinta romahtaa entisestäänkin kun on näin hyvät kylvökelit syysviljoille tulossa, myöhään kylvetyille kevätviljoille taitaa olla kultivointi paras korjuukonsti..
-
Taitaa rukiin hinta romahtaa entisestäänkin kun on näin hyvät kylvökelit syysviljoille tulossa, myöhään kylvetyille kevätviljoille taitaa olla kultivointi paras korjuukonsti..
Rukiin hinta ei ole missään vaiheessa nousemassa kohtuulliselle tasolle. Tietenkin sokerijuurikkaan, juuresten, vihanneskasvien tai satoisan öljykasvin sijaan hybridiruis tuo saman kustannustason ja elokuun kylvötyön, muiden kiireiden keskelle. Jos sama intensiivisyys varattaisiin syysvehnälle, 8 t sadot eivät ole vehnällekään ongelma. Mutta vehnällä on helposti 30 euroa parempi hinta, korkeampi hl-paino ja parempi satovarmuus, laonkesto sekä pahnaongelman puuttuminen. Ja vehnälle sentään on vielä vientimarkkinat, ei kiloakaan kotimaan markkinoille, näille itämerivähennys-sopimustarjoajille ?
Kun rukiin mieltää peitekasviksi, talven kasvipeitteisyyden antajaksi, ei hinta kiinnosta eikä huoleta enää yhtään. Hajakylvetty populaatioruis, hieman myöhemmin syksyllä kylvettyvä, ehtii kevätvehnän ja myöhäisempien ohrien tai kaurojenkin päälle, siemenmäärää on syytä lisätä, mutta eipä siitä mitään ongelmaa tule, siilosta vaan päästää vähän lisää arvotonta massaa. Hajakylvöllä homma joutuu kuin ameriikan preerioilla, sänkimuokkauksia jos muutenkin tehdään, sama laittaa rukiinsiemen siihen sekaan. Amerikassa ovat alkaneet laittaa maissipelloillensa ruista talveksi, näkevät ravinteiden pidättämisessä etua. Ruis onkin jotakin italianraiheinää tai minikokoista timoteinhipsua parempi ravinteiden pidättäjä, koska jää vihannaksi talven yli.
Rukiin peitekasvikäytöllä on useita etuja:
- kasvipeitteisyys, voi kevytmuokata enemmän, kasvipeitteisyysprosentti säilyy
- jos jättää kesannolle, apila seoksena kylvön yhteydessä kelvannee kesantokasviksi, jos ruis säilyy, kerääjäkasvituesta tulee korvausta vastaten 700 kg kuivattua ruista satokasan kukkuraksi.
- rikkaruohot pysyvät paremmin kurissa, pienellä annoksella esimerkiksi Expres+MCPA, ei tapa apilaa
- peitekasvirukiin lopetus keväällä antaa mahdollisuuden lannoittaa 30 kg enemmän typpeä satotykkikevätviljalle. Asian todentaminen lannoitustaulukoista jätetään harjoitustehtäväksi.
- jos päättää jättää rukiin keväällä, voi kerätä satoa ja mahdollista tuotantopalkkiota, mutta kun ei douppaa liikaa, pääsee heinäkuun lopussa, viimeistään elokuun alussa kylvämään syysrapsin. Sen tajuaminen, että populaatioruis imee maasta sen kolmen tonnin sadon ilman YHTÄÄN tautiainepanosta tai laonestoruiskutusta, se on avain tähän rukiin kesantokäyttöön. Sille on selityksensä, että luomurukiit puidaan ensimmäisenä, heinänsiemenen jälkeen.
Jos taas lähtee lannoittamaan, voidaan nähdä, että kohtuullisen, vaikkapa sadan kilon, salpietariannoksen (tai typpiruiskutuksen) satovaste on valtava.
(http://www.viistonninen.com/muut/2021/Reetta/Reetta_03072021A.jpg)
Kuva: kesantokasviksi pintalevitetty Reetta, noin 18. syyskuuta 2020 kylvetty, siemen 400 kg/ha, ei lannoitusta, alkukeväällä hiukan salpietaria.
-SS-
-
Voiko nurmen rikkoa jo nyt?
-
Voiko nurmen rikkoa jo nyt?
Voi. Meillä on katsottu, että kun karjamiehet ovat korjanneet ensimmäisen sadon, voi alkaa muokkailla nurmia.
-
Rukiin peitekasvikäytöllä on useita etuja:
- kasvipeitteisyys, voi kevytmuokata enemmän, kasvipeitteisyysprosentti säilyy
- jos jättää kesannolle, apila seoksena kylvön yhteydessä kelvannee kesantokasviksi, jos ruis säilyy, kerääjäkasvituesta tulee korvausta vastaten 700 kg kuivattua ruista satokasan kukkuraksi.
- rikkaruohot pysyvät paremmin kurissa, pienellä annoksella esimerkiksi Expres+MCPA, ei tapa apilaa
- peitekasvirukiin lopetus keväällä antaa mahdollisuuden lannoittaa 30 kg enemmän typpeä satotykkikevätviljalle. Asian todentaminen lannoitustaulukoista jätetään harjoitustehtäväksi.
- jos päättää jättää rukiin keväällä, voi kerätä satoa ja mahdollista tuotantopalkkiota, mutta kun ei douppaa liikaa, pääsee heinäkuun lopussa, viimeistään elokuun alussa kylvämään syysrapsin. Sen tajuaminen, että populaatioruis imee maasta sen kolmen tonnin sadon ilman YHTÄÄN tautiainepanosta tai laonestoruiskutusta, se on avain tähän rukiin kesantokäyttöön. Sille on selityksensä, että luomurukiit puidaan ensimmäisenä, heinänsiemenen jälkeen.
-SS-
Mites tuollainen kasvipeitteisyys-ruis saako sen keväällä hävitettyä muokkaamalla vai tarviiko glyfottaa ettei kasva kevätviljan sekaan..???
-
Voisko tuota syysrapsia suorakylvää viljan sänkeen? Maassa on niiin mahtavia halkeamia nyt, että saa tulla aika paljon vettä, ennnen kuin alkaisi vesi kiusaamaan rapsia, joka taitaa olla herkkä liialle vedelle? Nyt olis viljapeltoa vapaana eikä olkikaan kiusaa. Jotenkaan ei huvita alkaa kyntämään ja muokkaamaan
kovaa savikalliota. Meneekö edes suorakylvökone riittävän syvälle tuohon savikallioon?
-
Rukiin peitekasvikäytöllä on useita etuja:
- kasvipeitteisyys, voi kevytmuokata enemmän, kasvipeitteisyysprosentti säilyy
- jos jättää kesannolle, apila seoksena kylvön yhteydessä kelvannee kesantokasviksi, jos ruis säilyy, kerääjäkasvituesta tulee korvausta vastaten 700 kg kuivattua ruista satokasan kukkuraksi.
- rikkaruohot pysyvät paremmin kurissa, pienellä annoksella esimerkiksi Expres+MCPA, ei tapa apilaa
- peitekasvirukiin lopetus keväällä antaa mahdollisuuden lannoittaa 30 kg enemmän typpeä satotykkikevätviljalle. Asian todentaminen lannoitustaulukoista jätetään harjoitustehtäväksi.
- jos päättää jättää rukiin keväällä, voi kerätä satoa ja mahdollista tuotantopalkkiota, mutta kun ei douppaa liikaa, pääsee heinäkuun lopussa, viimeistään elokuun alussa kylvämään syysrapsin. Sen tajuaminen, että populaatioruis imee maasta sen kolmen tonnin sadon ilman YHTÄÄN tautiainepanosta tai laonestoruiskutusta, se on avain tähän rukiin kesantokäyttöön. Sille on selityksensä, että luomurukiit puidaan ensimmäisenä, heinänsiemenen jälkeen.
-SS-
Mites tuollainen kasvipeitteisyys-ruis saako sen keväällä hävitettyä muokkaamalla vai tarviiko glyfottaa ettei kasva kevätviljan sekaan..???
Glyfottaa kannattaa ehdottomasti, mutta pieni annos riittää. Suorakylväjillä tämä tapahtuu muutenkin. Tuuliajokin tappaa niin herkäösti rukiit, että olettaisin, että alle litralla jo saa hyvän ja nopean tehon. Kevätöljykasvilla kylväessä ei tarvitse tehdä mitään. Normitargat tuhoavat äestetyt rukiintupsut. Kevätruis on vaihtoehto, jos syysruis ei ole talvehtinut. Toisaalta, jos viljamarkkinat muutenkin taas muutaman vuoden päästä ovat tukossa, jättää rukiin kesantokasviksi. Viljelypanosten kulu on minimaalinen, kesannollekin pitää käydä niittämässä, ruis kasvaa sellaisenaan, ja 10 grammaa Expressiä pitää kertarikat täysin kurissa. Vaikka rukiin hinta olisi 70 euroa, kolmen tonnin sato parisataa euroa bruttona + tuotantopalkkio, kulut viisikymppiä, kilpailee jopa teho-ohrien kanssa tautiaineineen. Kovahintaisille vuokrapelloille pitää jotakin hienompaa sitten löytää viljeltäväksi. Hybridibuumilla on jo saatu satanen pois rukiinhinnasta, eli siinä juostaan lähinnä omaa varjoa kiinni.
Puimaan pääsee kesantorukiilla pari viikkoa hybridejä aikaisemmin, ja tuloksena on paremmin valmista kuivaa tavaraa.
-SS-
-
Voisko tuota syysrapsia suorakylvää viljan sänkeen? Maassa on niiin mahtavia halkeamia nyt, että saa tulla aika paljon vettä, ennnen kuin alkaisi vesi kiusaamaan rapsia, joka taitaa olla herkkä liialle vedelle? Nyt olis viljapeltoa vapaana eikä olkikaan kiusaa. Jotenkaan ei huvita alkaa kyntämään ja muokkaamaan
kovaa savikalliota. Meneekö edes suorakylvökone riittävän syvälle tuohon savikallioon?
Rapsin kylvö menee mainiosti suorakylvönä. Sänki pitää joko jyrätä tai sitten silputa maan pinnasta asti. Näkyvät jotkut ajaneen lautasmuokkaimella kerran, pinnan juurimassa on aika pehmeää, kovaa on vasta syvemmällä, näin saadaan kasvinjätteet multaan ja rapsille rauhallisempi kasvu.
Sänki heikentää rapsin talvehtimista, Koska kasvupiste pyrkii nousemaan valoa kohti. Jankkurointiraitaan voisi kylvää, se sopisi parhaiten rapsille, ja pieni harjanne veisi talvisen vesiongelman pois.
-SS-
-
Tää kuivuus, TääläpäinTM on eien ja tänää satannut melko kivasti, ja lisää kuurojen mahdolisuus on luvattu. Aika lyhytnäköistä että nyt tonne joulukuuhun asti olis rutikuivaa. Kävi kans mielessä, ceyloni sänki, itestään lyhyt ja pahna poispaalattu, puhdas ilman rikkoja, Kultivointi pari kierrosta ja jyrsinkylvöö syysrypsiä,
Miks ei? Oliko tää kysenen lohko -19 rypsiä viimeks, ennen sitä ehkä 10 v sitten, tai enemän.
Saada tarpeeksi vähän menee ulos, hkl tume, kokeilin 1:2 y lannoiteella, mutta ei se sekoidu, rapsi juoksee ennemin? Bernerin videossa puhuu 1:5, meniskö se paremmin?
-
Tää kuivuus, TääläpäinTM on eien ja tänää satannut melko kivasti, ja lisää kuurojen mahdolisuus on luvattu. Aika lyhytnäköistä että nyt tonne joulukuuhun asti olis rutikuivaa. Kävi kans mielessä, ceyloni sänki, itestään lyhyt ja pahna poispaalattu, puhdas ilman rikkoja, Kultivointi pari kierrosta ja jyrsinkylvöö syysrypsiä,
Miks ei? Oliko tää kysenen lohko -19 rypsiä viimeks, ennen sitä ehkä 10 v sitten, tai enemän.
Saada tarpeeksi vähän menee ulos, hkl tume, kokeilin 1:2 y lannoiteella, mutta ei se sekoidu, rapsi juoksee ennemin? Bernerin videossa puhuu 1:5, meniskö se paremmin?
Olen aikaisemminkin maininnut tästä. Onnistuneesti Tumella 1,68 kg/ha, ei lajitu, pienijyväinen kuorittu puuroriisi, esim: 1/3 , säkkitavarana tukusta.
Noin 7 kg/ha on pienin vakaa kylvömäärä, jonka 1000-sarjan tumella pystyy rapsirypsiä kylvämään. Sitten alkaa jokin syöttimistä mennä jo kokonaan kiinni, ja pitäisi alkaa siirtelemään syöttökoteloita sivusuunnassa. Eli 1:3 on aika hyvä laimennussuhde.
-SS-
-
Kultivointi pari kierrosta ja jyrsinkylvöö syysrypsiä,
Miks ei? Oliko tää kysenen lohko -19 rypsiä viimeks, ennen sitä ehkä 10 v sitten, tai enemän.
Saada tarpeeksi vähän menee ulos, hkl tume, kokeilin 1:2 y lannoiteella, mutta ei se sekoidu, rapsi juoksee ennemin? Bernerin videossa puhuu 1:5, meniskö se paremmin?
Olen aikaisemminkin maininnut tästä. Onnistuneesti Tumella 1,68 kg/ha, ei lajitu, pienijyväinen kuorittu puuroriisi, esim: 1/3 , säkkitavarana tukusta.
Noin 7 kg/ha on pienin vakaa kylvömäärä, jonka 1000-sarjan tumella pystyy rapsirypsiä kylvämään. Sitten alkaa jokin syöttimistä mennä jo kokonaan kiinni, ja pitäisi alkaa siirtelemään syöttökoteloita sivusuunnassa. Eli 1:3 on aika hyvä laimennussuhde.
-SS-
Joka toinen kylvövannas kiinni, niin siemenmäärän saa kätevästi puolitettua. Jättää syysrapsille vielä paremmin tilaa riviväliin. Syksyllä lehdet kurottavat silti toisiinsa.
Keväällä voimakas haarautuminen täyttää kyllä rivivälit tehokkaasti.
-
Syysrapsi tullut nätisti pintaan, jotkut huomattavan isoja. Ne varmaan otolisesti lannoiterakeen vieressä kun sekoitin ne rapsin kanssa.
-
Märkää on, taitaa jäädä syysohrat säkkiin. Kohta jää syysvehnätkin. :-\
-
Märkää on, taitaa jäädä syysohrat säkkiin. Kohta jää syysvehnätkin. :-\
Kohta eräs vakipalstalainen tulee kertomaan että syysvehnää voi menestyksekkäästi kylvää vielä lokakuun alussakin.
-
Mietin vaan että toki voi kylvää, mutta tuleeko puitavaa satoa?
-
Märkää on, taitaa jäädä syysohrat säkkiin. Kohta jää syysvehnätkin. :-\
5.9. on viime vuodelta todennettu hyvin onnistuneeksi kylvöajankohdaksi. Elä sen mukaan.
-
Märkää on, taitaa jäädä syysohrat säkkiin. Kohta jää syysvehnätkin. :-\
5.9. on viime vuodelta todennettu hyvin onnistuneeksi kylvöajankohdaksi. Elä sen mukaan.
Viime vuonna syysvehnää (ceylon) kylvin 2.9 ja 20.9.. Samanlaiset kasvustot oli puidessa..
-
Kylvin 2.10.2018 KWS Malibu syysvehnää sokerijuurikkaan jälkeen. Ei syyslannoitusta. 12.8. 2019 rahtari pui siitä 9000 kg hehtaarilta. Viimesyksynä kylvin 21.9. ja 2.10. Myöhemmässä kylvössä oli enemmän harvoja kohtia, mutta luultavasti johtui enemmän maasta kuin kylvöajasta.
-
Syysöljkasvit kasvaa, sopivasti mäen päältä näkee missä etanat teki tehtävänsä. Mukkaus, se mikä kylvetty sateen jälkeen, muokattu yhden kerran enemän, sama lohko, homattavasti vähemmän rikka kasveja.
Pariin otteeseen joko kuivuus tai syksy tulut aikaisin, aika onnettomat piikit kun talvi tuli, kuitenkin sevis ja antaa satoo seuraava syksy.
-
Märkää on, taitaa jäädä syysohrat säkkiin. Kohta jää syysvehnätkin. :-\
5.9. on viime vuodelta todennettu hyvin onnistuneeksi kylvöajankohdaksi. Elä sen mukaan.
Hyvä juttu. Ei niin synkkää, ettei vähän harmaatakin. ;D
-
viikossa satanut 112 mm, ei taida kylvöstä tulla mitään :(
-
viikossa satanut 112 mm, ei taida kylvöstä tulla mitään :(
Kyntö tai kultivointi välittömästi ennen kylvöä tuulisena aamupäivänä, niin illalla jo kylvökone menee mukavasti. Rankkasateissa liettyneet kynnökset kestävät kuivahtaa pitkään. Sama vika oli aikaisissa kevätkynnöissä, kun kynti aikaisin toukokuun alussa, niin rankat sateet nostivat vedet pellolle, siellä harmaankin viilun alla se vesi tursui äestäessä. Kerran kesti ajaa, mutta ei enää toista kertaa. Tuore kyntö vettä kimmeltävänä saattoi kuivaa siinä toukokuun puolivälin hellejaksona muutamassa tunnissa aivan kiinteäksi.
-SS-
-
viikossa satanut 112 mm, ei taida kylvöstä tulla mitään :(
Kyntö tai kultivointi välittömästi ennen kylvöä tuulisena aamupäivänä, niin illalla jo kylvökone menee mukavasti. Rankkasateissa liettyneet kynnökset kestävät kuivahtaa pitkään. Sama vika oli aikaisissa kevätkynnöissä, kun kynti aikaisin toukokuun alussa, niin rankat sateet nostivat vedet pellolle, siellä harmaankin viilun alla se vesi tursui äestäessä. Kerran kesti ajaa, mutta ei enää toista kertaa. Tuore kyntö vettä kimmeltävänä saattoi kuivaa siinä toukokuun puolivälin hellejaksona muutamassa tunnissa aivan kiinteäksi.
-SS-
SS:n tavassa on se ongelma omalle kohdalle ajateltuna ettei niitä kaikkia kynnä yhdessä aamupäivässä ja kylvä iltapäivässä.
On nyt kynnetty joku 20ha valmiiks ja jahka ens viikolla alkaa poutaantumaan niin alan kyllä kylvämään syysvehnää vaikka väärin kai kylvöaika on. Monesti kun odottanut sinne syyskuun lopulle niin ei sitä keliä silloin olekkaan ja kylvöt jää tekemättä. Toki onnistuneen kasvuston saa aikaisiksi kyllä silloinkin.
-
viikossa satanut 112 mm, ei taida kylvöstä tulla mitään :(
Kyntö tai kultivointi välittömästi ennen kylvöä tuulisena aamupäivänä, niin illalla jo kylvökone menee mukavasti. Rankkasateissa liettyneet kynnökset kestävät kuivahtaa pitkään. Sama vika oli aikaisissa kevätkynnöissä, kun kynti aikaisin toukokuun alussa, niin rankat sateet nostivat vedet pellolle, siellä harmaankin viilun alla se vesi tursui äestäessä. Kerran kesti ajaa, mutta ei enää toista kertaa. Tuore kyntö vettä kimmeltävänä saattoi kuivaa siinä toukokuun puolivälin hellejaksona muutamassa tunnissa aivan kiinteäksi.
-SS-
SS:n tavassa on se ongelma omalle kohdalle ajateltuna ettei niitä kaikkia kynnä yhdessä aamupäivässä ja kylvä iltapäivässä.
On nyt kynnetty joku 20ha valmiiks ja jahka ens viikolla alkaa poutaantumaan niin alan kyllä kylvämään syysvehnää vaikka väärin kai kylvöaika on. Monesti kun odottanut sinne syyskuun lopulle niin ei sitä keliä silloin olekkaan ja kylvöt jää tekemättä. Toki onnistuneen kasvuston saa aikaisiksi kyllä silloinkin.
Jep. Toissapäivänä ja eilen aamulla kynnettiin kaksillakin auroilla sadekuuroissa, eilen pienessä sateessa aloin äestämään. Iltapäivä neljältä kylvämään, ensimmäisenä äestetystä aloitin ja maa pölisi komeasti. Sitä se teki myös kyntäessä, kaikilla pelloilla nousi kyntäessä ihan tuhkakuivaa, pölyksi jauhautuvaa maata sieltä täältä. Muutenkin maa oli mahtavassa kunnossa. Rautaosiin tarttui kuin tauti, pölykuiva maa joka oli lähes kyntösyvyyteen saakka "normaalissa" kosteudessa. Olosuhteet oli täydelliset, puimaan ei olisi päässyt kuin eilen iltapäivällä, mutta rukiin kylvöön makeimmillaan. 2018 oli myös kylvöaikaan ihan tuhkakuivaa, idättäviä sateita tuli pääosin vasta kuun lopulla. Nyt hybridi pääsee heti töihin, toivotaan talvesta suotuisaa, tää alue kun ei mikään optimaalinen syysviljoille tasaisine peltoineen ja meren läheisyydestä johtuen, lumi ei meinaa pysyä millään.
Elokuussa ollut nyt 14 sadepäivää ja millejä reilusti alle 100. Maat on edelleen hyvin kuivia, kesällä kun ei satanut. Mutta puimaan ei pääse, sen verran tasaisesti satelee jokapäivä.
-
170mm alkaa olla täynnä tälle kuulle,edelleen näkyy satavan pienillä alueilla.
-
Etanoita on, popsimassa syyrypsit, kai pitää mennä toista kertaa levittää. Rikkoja on kans aika lilla, kai niitäkin pitäis ruiskuttaa. Ei se syysöjykasi ole mikään kylvä ja unohda, näköjään....
-
Johan on taas säätä. Erittäin hyvää puintikeliä ja viljat ovat kuivia, mutta jostain syystä maat eivät kuivu. Pellon pintakin on ihmeen tahmainen. Jää rivan kuviot ja painuu pari senttiä, kun sängellä ajaa. Ei luulisi näistä sateista. Jotenkin imeytyminen heikkoa, mutta miksi. Kultivoidut pellot vaikeita saada kylvökuntoon. Miten on kynnetyt toimineet, tuntuu helpommin käsiteltäviltä. Tähän näyttäisi perjantaille sellaista sademälliä, että pakko saada torstai-iltaan mennessä seuraava potti jyviä maahan.
-
Johan on taas säätä. Erittäin hyvää puintikeliä ja viljat ovat kuivia, mutta jostain syystä maat eivät kuivu. Pellon pintakin on ihmeen tahmainen. Jää rivan kuviot ja painuu pari senttiä, kun sängellä ajaa. Ei luulisi näistä sateista. Jotenkin imeytyminen heikkoa, mutta miksi. Kultivoidut pellot vaikeita saada kylvökuntoon. Miten on kynnetyt toimineet, tuntuu helpommin käsiteltäviltä. Tähän näyttäisi perjantaille sellaista sademälliä, että pakko saada torstai-iltaan mennessä seuraava potti jyviä maahan.
Ihan tuttua savimailla. Ei niitä kannattaisi etukäteen sorkkia. Nytkin keväällä kun oli se märkä jakso niin lohkot joita oli ehditty keväällä muokkailla niin kuivuminen otti kauemmin kuin syksyn jäljiltä olleilla. Keväällä on kuitenkin haihduntaa, mut toista se on näin syksypuolella saati jos oltaisiin kuukautta myöhemmässä..
Mut ei oikein onnistu et vasta esim. Sitä mukaa kyntäisi kun ehtii kylvää. Se on nyt vaan odoteltava josko vielä kuivahtaisivat kylvettäviksi.. huomenna meinasi alkaa yrittämään äestyksiä..
-
Kynnös menee muutaman tunnin päästä jo mukavasti äkeestä läpi. Maa ei ole kyntösyvyyden tienoilla edes kovin kosteaa.
-SS-
-
Kynnös menee muutaman tunnin päästä jo mukavasti äkeestä läpi. Maa ei ole kyntösyvyyden tienoilla edes kovin kosteaa.
-SS-
250mm vettä teki sen että ei ihan just tänään ollu asiaa minkäänlaisella muokkaimella pellolle.
Katotaan loppuviikosta...
-
Kuivumaan päin, huomenna hiukan äestyksen kokeilua.
-
Pari viikkoa sitten kynnetty oli tänään äestyskunnossa. Maa oli tosi kovaa. Ehkä se syysohra kuitenkin vielä onnistuu.
-
Pari viikkoa sitten kynnetty oli tänään äestyskunnossa. Maa oli tosi kovaa. Ehkä se syysohra kuitenkin vielä onnistuu.
Kyllä se onnistuu. Minä aloitin äestykset tänään, olisi varmaan mennyt jo eilenkin, mutta nyt oli ainakin sopivaa, oikeastaan erinomaista. Neljä päivää kesti maan saattaminen tähän kuntoon. Iltapäivän lopuksi alkoi maat kuivamaan jo tosissaan, kun oli aurinkoa ja tuulta.
-
Johan on taas säätä. Erittäin hyvää puintikeliä ja viljat ovat kuivia, mutta jostain syystä maat eivät kuivu. Pellon pintakin on ihmeen tahmainen. Jää rivan kuviot ja painuu pari senttiä, kun sängellä ajaa. Ei luulisi näistä sateista. Jotenkin imeytyminen heikkoa, mutta miksi. Kultivoidut pellot vaikeita saada kylvökuntoon.
Mietin vaan että taitaa kylmiksen pelloilla olla tiivistymiä?
Jos ojissa ei ole vettä mutta pellon pinta kuvaamasi nahkea niin kyllähän salaojien pitäisi pelto kuivattaa.
-
RUISKASVUSTO – KUINKA ONNISTUA SEN PERUSTAMISESSA KASVUKAUDELLA 2021? (https://www.farmit.net/kasvinviljely/2021/08/27/ruiskasvusto-kuinka-onnistua-sen-perustamisessa-kasvukaudella-2021)
Juu on sen tusinan verran torjunta-aineita ja erikoisravinteita ja peittausaineita tarjolla hukattavksi.
Rukiin hinnasta päätellen on perustaminen onnistunut liiankin hyvin, ihan sama jos vaikka levittää rukiin
lajittelujätteet peltoon ja antaa olla talven yli.
Jos asiaa oikein ajattelee, ei se tonnihinta edes ole yhtään sen parempi, vaikka viisi kertaa olisi
ruiskulla kiertänyt ruismaassa syksyllä ja heinäkuussa jo kylvöä hankkinut .
Lista tuo ennemmin mieleen varman reseptin, jolla tuhota ruiskasvusto talven aikana. Kaurastakin saa paremman tonnihinnan.
-SS-
-
Jos asiaa oikein ajattelee, ei se tonnihinta edes ole yhtään sen parempi, vaikka viisi kertaa olisi
ruiskulla kiertänyt ruismaassa syksyllä ja heinäkuussa jo kylvöä hankkinut.
Muilta olen kuullut positiivisia kokemuksia Mateno Duon tehosta kylänurmikkaan, tämä kyllä kiinnostaa vaikkei kukaan viljasta enempää maksaisikaan.
-
Jos asiaa oikein ajattelee, ei se tonnihinta edes ole yhtään sen parempi, vaikka viisi kertaa olisi
ruiskulla kiertänyt ruismaassa syksyllä ja heinäkuussa jo kylvöä hankkinut.
Muilta olen kuullut positiivisia kokemuksia Mateno Duon tehosta kylänurmikkaan, tämä kyllä kiinnostaa vaikkei kukaan viljasta enempää maksaisikaan.
Sama. Rukiilla alkaa käsittelyäaika lähestymään. Huomattavasti halvempaa kuin Boxer+DFF, vaikka käyttäisi 1l+0.1l seosta. Onkohan tehossa eroa?
-
Tänä syksynä varmaan paukkuu syyskylvöisten kasvien hehtaariennätys rikki Suomenmaassa.
Ainakin jos silmään on luottamista ja miksi ei olisi.
-
Niin, vehnää, ohraa, syysrapsia. Isompi vaiva ja talvehtimisriski, mutta ei ainakaan endi vuonna tarvitse kierrellä puimakoneella tuhannen kilon satotasoisia kevätkylvöisiä.
Ruista en kyllä ala.
-SS-
-
On kyllä todella paljon syystoukoja ihmisillä. Kaiken maailman hömppäheinikot kylvetty täälläpäin hyvien peltojen lisäksi.
-
Niin, vehnää, ohraa, syysrapsia. Isompi vaiva ja talvehtimisriski, mutta ei ainakaan endi vuonna tarvitse kierrellä puimakoneella tuhannen kilon satotasoisia kevätkylvöisiä.
Ruista en kyllä ala.
-SS-
Tässä on ollut jo niin monta hyvää syysviljavuotta peräkkäin, että alkaa olla todennäköisyydet isot sille että tulee jo vuorostaan se huono syysviljavuosi.
-
Onko oikein muuta vaihtoehtoa, kuin laittaa syysviljaa. Puinnit tehty aikaisin ja hyviä kylvökelejä on riittänyt. Syysviljat oli nytkin kuivia ja mukavia puida. Vehnää tuli hyvin jne. Tällä menolla tulee aikamoinen kammo noita kevätviljoja kohtaan, varsinkin ohra ja kaura alkaa mennä vallan mahdottomaksi. Poikiaista lykkää joka vuosi ja sadot heikkoja. Omalla kohdalla on valinnat aika selviä.
-
Niin, vehnää, ohraa, syysrapsia. Isompi vaiva ja talvehtimisriski, mutta ei ainakaan endi vuonna tarvitse kierrellä puimakoneella tuhannen kilon satotasoisia kevätkylvöisiä.
Ruista en kyllä ala.
-SS-
Tässä on ollut jo niin monta hyvää syysviljavuotta peräkkäin, että alkaa olla todennäköisyydet isot sille että tulee jo vuorostaan se huono syysviljavuosi.
Menneen talven säät eivät ole tae tulevasta. Talvituhot ja syysviljojen kesäriskitkin ovat kyllä hyvin muistissa. Mutta paljon on tapahtunut myös lajike- ja kemikaalirintamalla:
-talvenkestävyyttä on parannettu, vanhat lajikkeet tarvitsivat suojaavan lumikerroksen päälleen
- laonkestävyys on nykylajikkeilla ylivoimainen
- sakoluvunkesto esimerkiksi Vakkaan ja Auraan verrattuna nykylajikkeilla erinomainen. Kypsän vehnän helpeen avautuminen - niin kuin Vakassa - oli varma itu yökasteen jälkeen. On perinnöllinen ominaisuus.
- laonkestävyyden mukana tuli lyhyys ja heinämäisten rikkojen ongelma, mutta siihen on tullut aika hyviä ratkaisuja mm. Broadway Star, helppo ja tehokas, pitää juolan alhaalla riittävän pitkään. Syysruiskutuksin saadaan syysitoiset rikkakasvit kuriin.
- syysvehnät ovat tautiherkempiä kevätmuotoisiin verrattuna, koska tartunta-aikaa on pitemmästi, mutta tautitorjuntaan on tullut aina vaan parempia tehoaineita
- myöhennetyn kylvön teho kahukärpäseen, viirukaskaaseen ja etanoihin on merkittävä, sanonta "Parempi kylvää Laurin (10.elok.) tuhkaan, kuin Pertun (24.elok.) rapakkoon" saisi jo kuolla pysyvästi.
- tietyt eturivintilat ovat harjoittaneet onnistuneesti syysviljapainotteista viljelyä jo vuosikymmenet, ehkä ovat oppineet kokemuksesta parhaat käytännöt nimenomaan heidän tilalleen. Neuvonnan harharetket 7+ cm kylvösyvyyksineen ja vasta keväthelteisiin lykättyine 1. lannoituksineen sekä oraitten tappamisen talvisin petrooliruskutuksin toivottavasti jo unohdetaan.
-SS-
-
Vielä kun olisi ruiskutettava syönninestoaine joka tehoaisi hanhiin ja peuroihin. Tällä hetkellä paras karkoite noihin taitaa olla lyijy mutta kohtahan sekin kielletään.
-
Mitä kylvötiheyttä ootte käyttäneet syysvehnällä? Itse oon käyttänyt 600 kpl /m3 vaikka suositus on 500-550 kpl.
-
Syyskuussa vajaa 500, lokakuussa 500
-
Syyskylvöala alkaa olla Salon ympäristössä paikoin 70%.
Ei kai siinä muuta ole kuin että kauralla ja ohralla saattaa olla ensi vuonna kohtuu hinta. Leipävehnä menee alas jo ensi syksyksi, tokihan jokainen teki huippuhintaisen kiinnityksen tälle kylvölle ?
-SS-
-
Uutta haastetta rukiinviljelyyn:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nelja-suomalaisyhtiota-ottivat-ohjat-omiin-kasiin-viljelyn-paastojen-vahentamiseksi-kehittivat-oman-maataloustukiohjelman-halukkaita-olisi-ollut-enemman-kuin-pystyimme-ottamaan/1414f556-8bf0-4b61-b7f6-345b779f03b4?ref=twitte oli
Kovat on ehdot.
Merkittävimmät päästövähennykset syntyvät 100-prosenttisten biopolttoaineiden käytöstä työkoneissa, jota ohjelma edellyttää ehdottomasti. Päästöjä vähentävät myös pelloilla käytettävä matalapäästöisempi lannoite. Lisäksi viljan kuivaamiseen tar***** energian tuottaminen tulee tehdä joko uusiutuvilla polttoaineilla tai metsähakkeella.
Hiilensidontaa edellytetään hiiliviljelyn periaattein, jolloin pellot olisivat jonkinlaisessa kasvipeitteessä ympäri vuoden. Puinnin jälkeen maahan tulee jäädä aluskasvillisuutta, kuten nurmea tai apilaa.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi viljelijöiden tulee jättää pelloille kukkivia vyöhykkeitä hyönteisille ja pesimäalueita linnuille sekä välttää niittoa peltolohkojen reuna-alueilla
-
Syyskylvöt menossa plörinäksi hyvää vauhtia, kun vettä tulee joka välissä sen verran jotteivat maat kuivu kylvökuntoon. Näillä paikallissäillä ja maalajeilla eivät ne silloin tällöin mainostetut lokakuun kylvöt onnistu käytännössä ikinä. Todella harvoin kehtaa siihen aikaan ollenkaan ajaa traktorilla mustaan maahan, ainakaan niin että sieltä vielä toivoisi sen jälkeen kasvien nousevan.
-
Uutta haastetta rukiinviljelyyn:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nelja-suomalaisyhtiota-ottivat-ohjat-omiin-kasiin-viljelyn-paastojen-vahentamiseksi-kehittivat-oman-maataloustukiohjelman-halukkaita-olisi-ollut-enemman-kuin-pystyimme-ottamaan/1414f556-8bf0-4b61-b7f6-345b779f03b4?ref=twitte oli
Kovat on ehdot.
Merkittävimmät päästövähennykset syntyvät 100-prosenttisten biopolttoaineiden käytöstä työkoneissa, jota ohjelma edellyttää ehdottomasti. Päästöjä vähentävät myös pelloilla käytettävä matalapäästöisempi lannoite. Lisäksi viljan kuivaamiseen tar***** energian tuottaminen tulee tehdä joko uusiutuvilla polttoaineilla tai metsähakkeella.
Hiilensidontaa edellytetään hiiliviljelyn periaattein, jolloin pellot olisivat jonkinlaisessa kasvipeitteessä ympäri vuoden. Puinnin jälkeen maahan tulee jäädä aluskasvillisuutta, kuten nurmea tai apilaa.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi viljelijöiden tulee jättää pelloille kukkivia vyöhykkeitä hyönteisille ja pesimäalueita linnuille sekä välttää niittoa peltolohkojen reuna-alueilla
Kollega lähetti nuo Lantmannen yksityiskohtaiset viljelyehdot. Oli todella kovaa tekstiä. En usko, että lähtee kovin nopeasti yleistymään. Itse en ainakaan suostu missään olosuhteissa sitoutumaan niihin. Enkä yksinkertaisesti myy noille mitään.
-
Mitä kylvötiheyttä ootte käyttäneet syysvehnällä? Itse oon käyttänyt 600 kpl /m3 vaikka suositus on 500-550 kpl.
Vaikea sanoa. Skagenia laitan aina 300kg. Tänään näytti kiertokoe jo 316:a. Se tuntui jo vähän liialta ja pudotin siihen kolmeensataan.
-
Uutta haastetta rukiinviljelyyn:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nelja-suomalaisyhtiota-ottivat-ohjat-omiin-kasiin-viljelyn-paastojen-vahentamiseksi-kehittivat-oman-maataloustukiohjelman-halukkaita-olisi-ollut-enemman-kuin-pystyimme-ottamaan/1414f556-8bf0-4b61-b7f6-345b779f03b4?ref=twitte oli
Kovat on ehdot.
Merkittävimmät päästövähennykset syntyvät 100-prosenttisten biopolttoaineiden käytöstä työkoneissa, jota ohjelma edellyttää ehdottomasti. Päästöjä vähentävät myös pelloilla käytettävä matalapäästöisempi lannoite. Lisäksi viljan kuivaamiseen tar***** energian tuottaminen tulee tehdä joko uusiutuvilla polttoaineilla tai metsähakkeella.
Hiilensidontaa edellytetään hiiliviljelyn periaattein, jolloin pellot olisivat jonkinlaisessa kasvipeitteessä ympäri vuoden. Puinnin jälkeen maahan tulee jäädä aluskasvillisuutta, kuten nurmea tai apilaa.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi viljelijöiden tulee jättää pelloille kukkivia vyöhykkeitä hyönteisille ja pesimäalueita linnuille sekä välttää niittoa peltolohkojen reuna-alueilla
Kollega lähetti nuo Lantmannen yksityiskohtaiset viljelyehdot. Oli todella kovaa tekstiä. En usko, että lähtee kovin nopeasti yleistymään. Itse en ainakaan suostu missään olosuhteissa sitoutumaan niihin. Enkä yksinkertaisesti myy noille mitään.
Maksaavat sitte rukiista vähintään sen 250€/ton? :P
-
Kaikki mahdolliset ukaasit kaadettiin onnettoman sopimustuottajan niskoille, mutta se yksi pikku juttu taas unohtui eli hinta mitä siitä rukiista pitäisi maksaa. Tosi raivostuttavaa. ;D
-
Kollega lähetti nuo Lantmannen yksityiskohtaiset viljelyehdot. Oli todella kovaa tekstiä. En usko, että lähtee kovin nopeasti yleistymään. Itse en ainakaan suostu missään olosuhteissa sitoutumaan niihin. Enkä yksinkertaisesti myy noille mitään.
Mitä tuotetta on mainittu vähäpäästöisempi lannoite ?
Jos kylmäilmakuivaa sadon, riittääkö norppa- tai tuulisähkösopimus ?
Kokeilin mielenkiinnosta Neste My dieseliä 80-luvun lopun saksalaiseen CaseIH traktoriin, Bosch VE jakajapumppu alkoi vuotaa valtoimenaan lohkojensa välistä, siis aivan joka paikasta. Tiivisteet eivät ainakaan toimi tuon bion kanssa. Tyhjensin tankin ja laitoin vanhaa petrokemian polttoöljyä ja vuoto loppui. Vaikka olen ollut jo pitkään biodieselin puolestapuhhuja, nyt piti ottaa vähän takaisin. Oletettavasti tiivisteet pitää vaihtaa kaikki ja kokonaan. CAV Minimec -rivipumpullisissa moottoreissa Neste My menee ihan moitteettomasti.
Ehkä nyt sitten varmistui, että nuo ruisvarastot menevät polttoon. Eikä ole syytä kylvää sitäkään vähää, mitä ehkä suunnittelin. Ruista kuitenkin voinee käyttää talvikasvipeitteisyyteen niin kuin ennenkin. Silloin ei tarvitse raettakaan apulantaa.
-SS-
-
Uutta haastetta rukiinviljelyyn:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nelja-suomalaisyhtiota-ottivat-ohjat-omiin-kasiin-viljelyn-paastojen-vahentamiseksi-kehittivat-oman-maataloustukiohjelman-halukkaita-olisi-ollut-enemman-kuin-pystyimme-ottamaan/1414f556-8bf0-4b61-b7f6-345b779f03b4?ref=twitte oli
Kovat on ehdot.
Merkittävimmät päästövähennykset syntyvät 100-prosenttisten biopolttoaineiden käytöstä työkoneissa, jota ohjelma edellyttää ehdottomasti. Päästöjä vähentävät myös pelloilla käytettävä matalapäästöisempi lannoite. Lisäksi viljan kuivaamiseen tar***** energian tuottaminen tulee tehdä joko uusiutuvilla polttoaineilla tai metsähakkeella.
Hiilensidontaa edellytetään hiiliviljelyn periaattein, jolloin pellot olisivat jonkinlaisessa kasvipeitteessä ympäri vuoden. Puinnin jälkeen maahan tulee jäädä aluskasvillisuutta, kuten nurmea tai apilaa.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi viljelijöiden tulee jättää pelloille kukkivia vyöhykkeitä hyönteisille ja pesimäalueita linnuille sekä välttää niittoa peltolohkojen reuna-alueilla
Kollega lähetti nuo Lantmannen yksityiskohtaiset viljelyehdot. Oli todella kovaa tekstiä. En usko, että lähtee kovin nopeasti yleistymään. Itse en ainakaan suostu missään olosuhteissa sitoutumaan niihin. Enkä yksinkertaisesti myy noille mitään.
Maksaavat sitte rukiista vähintään sen 250€/ton? :P
Ei sentään, eihän rukiista tuollaisia voi maksaa :D Sopimushinta sellainen, että taitaa kattaa kulut :p
Nuo yllämainitut sopimusehdot, yllättävän helpot toteuttaa mikäli isoimmat vaatimukset natsaa jo ilman lisätoimenpiteitä. Omalla kohdalla tarkoittaa kukkapeltoa ts. kaistaletta jonnekin, neliömäärä ei kummoinen per hehtaari. Samoin biodieseliä pitää ostaa, eli nesteeltä sekoitusta tietty litramäärä per ruishehtaari, luonnollisesti sitä ei tarvi käyttää just näille hehtaareille, sehän olisi aikalailla mahdotonta. Muuten meneekin olemassaolevalla systeemillä, kun on nurmea viljelyssä, kuivurilla hakepannu jne. Lannoitteet tarkoittaa Yaran lannoitetta, sattumoisin tänä vuonna sitä tulee olemaankin, hivenet myös heiltä jos niitä käyttää jne.
-
Uutta haastetta rukiinviljelyyn:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nelja-suomalaisyhtiota-ottivat-ohjat-omiin-kasiin-viljelyn-paastojen-vahentamiseksi-kehittivat-oman-maataloustukiohjelman-halukkaita-olisi-ollut-enemman-kuin-pystyimme-ottamaan/1414f556-8bf0-4b61-b7f6-345b779f03b4?ref=twitte oli
Kovat on ehdot.
Merkittävimmät päästövähennykset syntyvät 100-prosenttisten biopolttoaineiden käytöstä työkoneissa, jota ohjelma edellyttää ehdottomasti. Päästöjä vähentävät myös pelloilla käytettävä matalapäästöisempi lannoite. Lisäksi viljan kuivaamiseen tar***** energian tuottaminen tulee tehdä joko uusiutuvilla polttoaineilla tai metsähakkeella.
Hiilensidontaa edellytetään hiiliviljelyn periaattein, jolloin pellot olisivat jonkinlaisessa kasvipeitteessä ympäri vuoden. Puinnin jälkeen maahan tulee jäädä aluskasvillisuutta, kuten nurmea tai apilaa.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi viljelijöiden tulee jättää pelloille kukkivia vyöhykkeitä hyönteisille ja pesimäalueita linnuille sekä välttää niittoa peltolohkojen reuna-alueilla
Kollega lähetti nuo Lantmannen yksityiskohtaiset viljelyehdot. Oli todella kovaa tekstiä. En usko, että lähtee kovin nopeasti yleistymään. Itse en ainakaan suostu missään olosuhteissa sitoutumaan niihin. Enkä yksinkertaisesti myy noille mitään.
Maksaavat sitte rukiista vähintään sen 250€/ton? :P
Ei sentään, eihän rukiista tuollaisia voi maksaa :D Sopimushinta sellainen, että taitaa kattaa kulut :p
Nuo yllämainitut sopimusehdot, yllättävän helpot toteuttaa mikäli isoimmat vaatimukset natsaa jo ilman lisätoimenpiteitä. Omalla kohdalla tarkoittaa kukkapeltoa ts. kaistaletta jonnekin, neliömäärä ei kummoinen per hehtaari. Samoin biodieseliä pitää ostaa, eli nesteeltä sekoitusta tietty litramäärä per ruishehtaari, luonnollisesti sitä ei tarvi käyttää just näille hehtaareille, sehän olisi aikalailla mahdotonta. Muuten meneekin olemassaolevalla systeemillä, kun on nurmea viljelyssä, kuivurilla hakepannu jne. Lannoitteet tarkoittaa Yaran lannoitetta, sattumoisin tänä vuonna sitä tulee olemaankin, hivenet myös heiltä jos niitä käyttää jne.
Eipä kannata sitä öljypoltinta vaihtaa hakepannuun pelkän ilmastorukiin viljelyä varten, ellei sitten muuten ole tarvetta. Tosin vihjailivat siinä jutussa että tulevaisuudessa aletaan vaatia samoja ehtoja muidenkin viljojen viljelyyn.
-
Siis Yaran lannoite riittää ? Okei.
Mielenkiintoista on se, että luomuruiskaan ei kelpaisi, jos Prentissä on käytetty normaalia polttoöljyä, tai kuivurissa myös.
Bioöljyn voi myös hankkia kuivurin säiliöön tai laittaa moniöljypolttimen, samalla menee varmaankin peräöljyt samaan kauppaan. Neste My kuivuriöljy taitaa olla se nimi. Taitaa olla Lantmännenin ja Nesteen päälliköillä ollut melkoisen kostea saunailta jossakin vaiheessa....
https://www.neste.fi/yritysasiakkaat/tuotteet-ja-palvelut/polttoaineet/neste-my-uusiutuva-polttooljytm
-SS-
-
Ööö, vanhempaa dieseli varmaan helpohko käyttää rypsiöljöä pottoaineena? Kun nyt joitain vuosia ainakin pystyy puimaan kuivana ja elokuu sen verta lämmin että kylmäilma kuivurissa sais tarpeeksi kuivaksi?
-
Siis Yaran lannoite riittää ? Okei.
Mielenkiintoista on se, että luomuruiskaan ei kelpaisi, jos Prentissä on käytetty normaalia polttoöljyä, tai kuivurissa myös.
Bioöljyn voi myös hankkia kuivurin säiliöön tai laittaa moniöljypolttimen, samalla menee varmaankin peräöljyt samaan kauppaan. Neste My kuivuriöljy taitaa olla se nimi. Taitaa olla Lantmännenin ja Nesteen päälliköillä ollut melkoisen kostea saunailta jossakin vaiheessa....
https://www.neste.fi/yritysasiakkaat/tuotteet-ja-palvelut/polttoaineet/neste-my-uusiutuva-polttooljytm
-SS-
Juurikin näin.
-
Mites tuo kahukärpäsen ruiskutus, kun pariviikkoo sitten kylvetyssä ohrassa on pirusti kahukärpäsiä. Toissapäivänä ruiskutin ja hetkeksi rauhoittui, mutta nyt jo taas sama tilanne kuin ennen ruiskutusta. Haenko lisää ainetta vai joko saa unohtaa koko homman?Montako kertaa syksyssä noita oikeen pitää ruiskuttaa? Koko syksy joka toinenpäivä vai?
-
eikö se vaara ole viljan 1-4 lehtiasteella!?
-
Mutta onko kokemusta kuinka totaalisen tuhon ne voi saada aikaan?
-
Satona ei saa siemeniä samalle alalle. Tuo on kylläkin heinäkuun luomukylvöjä. ::)
-
Ensimmäiset 6 ha ruisvehnää tuli kylvettyä.
-
Vanha kansa koki kahukärpäsestä totaalituhoja; rukiit kylvettiin silloin kesän avokesanroon, melko aikaisin nykytapaan verrattuna.
Oma vanha polvi muisteli, että ruishalmeita syötettiin tuoreena elukoille, koska kahukärpäsen toukan vikuuttama ruiskasvusto ei tehnyt tähkää ollenkaan, vaan oli semmoista ruohoa vaan.
-SS-
-
Ensimmäiset 6 ha ruisvehnää tuli kylvettyä.
Meinaatko kokojyväviljarehuksi tehdä?
-
Kynsin ja kuivaa oli, nyt satanut riittävästi ja edelleen ei ainakaan kuivu. Lämpötilaakin tipuu, täytyy punnita kannattaako enää kylvää ceylonia.
-
Kynsin ja kuivaa oli, nyt satanut riittävästi ja edelleen ei ainakaan kuivu. Lämpötilaakin tipuu, täytyy punnita kannattaako enää kylvää ceylonia.
Eihän me kysellä itseltämme kevätvehnän huhtikuun lopun kylvöksilläkään, että itääkö, vaikka täällä etelässä keskimääräinen huhtikuun keskilämpötila on kylmempi kuin lokakuun keskilämpötila.
Sillä, että syysvehnän kylvää aikaisin, ei välttämättä varmista syysvehnän ylivoimaista talvehtimista. Tämän voi itse todeta kylvämällä syysviljan jo kesällä. Minä yritin kolme kertaa, joka kerralla vahvat syysvehnäpensaat olivat keväällä kulottuneet kuoliaiksi. Mietoisten koeasemalla sitä myös kokeiltiin pitkästi, ja lopulta tultuiin siihen tulokseen,. että pitkälle kasvanut kesän syysvehnä kuolee selittämättömällä tavalla talvituhoihin.
-SS-
-
Kynsin ja kuivaa oli, nyt satanut riittävästi ja edelleen ei ainakaan kuivu. Lämpötilaakin tipuu, täytyy punnita kannattaako enää kylvää ceylonia.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen oli todella kuiva syksy. Kaikki kylvi innoissaan kun oli kerrankin taatusti riittävän kuivaa ja kyllähän syksyllä sataa kumminkin. No sadetta ei tullutkaan ennen talvea ja aika suuri osa kylvetyistä ei itänyt pintaan saakka. Kyllä niistäkin ihan komea syysvehnäpelto seuraavana kesänä tuli jos malttoi olla rikkomatta niitä.
-
Tuulee ja aurinko alkoi jo puoliltapäivänä paistaa ja kuvuu se, 45 on kosteusprosentti, tumma kynnös ottaa lämpöä nyt
-
Kynsin ja kuivaa oli, nyt satanut riittävästi ja edelleen ei ainakaan kuivu. Lämpötilaakin tipuu, täytyy punnita kannattaako enää kylvää ceylonia.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen oli todella kuiva syksy. Kaikki kylvi innoissaan kun oli kerrankin taatusti riittävän kuivaa ja kyllähän syksyllä sataa kumminkin. No sadetta ei tullutkaan ennen talvea ja aika suuri osa kylvetyistä ei itänyt pintaan saakka. Kyllä niistäkin ihan komea syysvehnäpelto seuraavana kesänä tuli jos malttoi olla rikkomatta niitä.
2002 ja 2003 oli ainakin kuivia syksyjä. En muista oliko 2002 pahempi. Jäi hyvin mieleen, kun ostettiin ensimmäinen kultivaattori ja aloin sillä muokkailla 100 vuotta kynnettyjä peltoja. Kilsiäistä riitti. Kyllä niihin hyvän touon sai heti seuraavana kesänä. Siihen aikaan puhuttiin kovasti siitä, että 2-3 vuotta kestää ennenkuin kultivoidusta maasta alkaa satotasot parantua ja kultivointi voi alussa tuoda jotain takapakkia. En koskaan huomannut mitään ihmeellistä. Sen sijaan olen huomannut, että kyntö tuo nykyäänkin takapakkia, jos sitä harrastaa samalla lohkolla liian usein.
-
Kynsin ja kuivaa oli, nyt satanut riittävästi ja edelleen ei ainakaan kuivu. Lämpötilaakin tipuu, täytyy punnita kannattaako enää kylvää ceylonia.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen oli todella kuiva syksy. Kaikki kylvi innoissaan kun oli kerrankin taatusti riittävän kuivaa ja kyllähän syksyllä sataa kumminkin. No sadetta ei tullutkaan ennen talvea ja aika suuri osa kylvetyistä ei itänyt pintaan saakka. Kyllä niistäkin ihan komea syysvehnäpelto seuraavana kesänä tuli jos malttoi olla rikkomatta niitä.
2002 ja 2003 oli ainakin kuivia syksyjä. En muista oliko 2002 pahempi.
2002 oli kuivempi. On jäänyt mieleen kun oli ensimmäinen oma viljelyvuosi.
-
Meillä kylvettiin v. 2002 suorakylvönä kauran puinnin jälkeen syysvehnää, ei orastunut juuret kyllä teki.
2003 huhtikuussa otin lapiolla koepalan maasta ja vein pannuhuoneeseen, viikon päästä oli jo komeasti oraalla.
Naapurit ihmettelivät, kun kesannolle levitettiin lannoitteet, mutta puheet loppuivat kun pellolla oli komea syysvehnä
kasvusto.
-
1997 syksyllä pääsi kynnös kuivumaan liikaa, näytti menetetyltä, mutta orastui ensilumien alla. Kesällä satotaso näytti tulevan erittäin hyvä, mutta sitten iski heinäkuun viimeiseltä viikolta elkuun loppupuolelle asti kosteanlämmin tihkusateinen kausi, vilja orastui aivan paksuksi kasvustoksi.
Lajikkeena Aura. Sama kyllä kävi tryggveillekin.
-SS-
-
1997 syksyllä pääsi kynnös kuivumaan liikaa, näytti menetetyltä, mutta orastui ensilumien alla. Kesällä satotaso näytti tulevan erittäin hyvä, mutta sitten iski heinäkuun viimeiseltä viikolta elkuun loppupuolelle asti kosteanlämmin tihkusateinen kausi, vilja orastui aivan paksuksi kasvustoksi.
Lajikkeena Aura. Sama kyllä kävi tryggveillekin.
-SS-
Mul oli silloin Ramiroa. Massikkaa korjasin yökaudet puintien välissä. ::)
-
[
2002 ja 2003 oli ainakin kuivia syksyjä. En muista oliko 2002 pahempi. Jäi hyvin mieleen, kun ostettiin ensimmäinen kultivaattori ja aloin sillä muokkailla 100 vuotta kynnettyjä peltoja. Kilsiäistä riitti. Kyllä niihin hyvän touon sai heti seuraavana kesänä. Siihen aikaan puhuttiin kovasti siitä, että 2-3 vuotta kestää ennenkuin kultivoidusta maasta alkaa satotasot parantua ja kultivointi voi alussa tuoda jotain takapakkia. En koskaan huomannut mitään ihmeellistä. Sen sijaan olen huomannut, että kyntö tuo nykyäänkin takapakkia, jos sitä harrastaa samalla lohkolla liian usein.
2002 oli syksy peruutettu. Hellettä riitti syyskuun puoliväliin ja oliko 4. vai 5 lokakuuta kun tuli oikein kunnolla lunta. 14.10. maa jäätyi, ettei auroja saanut enää maahan. Luulin, että rutikuiva maa ei menisi jäähän.
-
mut kuin paljon olikaan senteissä kuivaa? ite hokasin moisen yks vuosi kun aattelin et kuivaa ja vain kolme senttiä kuivaa ja sit märkäää...
-
mut kuin paljon olikaan senteissä kuivaa? ite hokasin moisen yks vuosi kun aattelin et kuivaa ja vain kolme senttiä kuivaa ja sit märkäää...
Kyllä kyntösyvyyteen asti oli silloin kuivaa, ainakin niin kuivaa, että kyntöviilujen päälle äestetty kylvömaa ei orastunut kunnolla. Muistan potkineeni kylvöpellolla kivikovia kokkareita, jotka murtuivat pöllähtäen, ja kuivia jyviä näkyi kokkareiden alla.
-SS-
-
[
2002 ja 2003 oli ainakin kuivia syksyjä. En muista oliko 2002 pahempi. Jäi hyvin mieleen, kun ostettiin ensimmäinen kultivaattori ja aloin sillä muokkailla 100 vuotta kynnettyjä peltoja. Kilsiäistä riitti. Kyllä niihin hyvän touon sai heti seuraavana kesänä. Siihen aikaan puhuttiin kovasti siitä, että 2-3 vuotta kestää ennenkuin kultivoidusta maasta alkaa satotasot parantua ja kultivointi voi alussa tuoda jotain takapakkia. En koskaan huomannut mitään ihmeellistä. Sen sijaan olen huomannut, että kyntö tuo nykyäänkin takapakkia, jos sitä harrastaa samalla lohkolla liian usein.
2002 oli syksy peruutettu. Hellettä riitti syyskuun puoliväliin ja oliko 4. vai 5 lokakuuta kun tuli oikein kunnolla lunta. 14.10. maa jäätyi, ettei auroja saanut enää maahan. Luulin, että rutikuiva maa ei menisi jäähän.
Tätä kävi monella täälläkin päin. Odotettiin että tulisi pehmittävät sateet ennen kyntöä mutta tulikin talvi ja kuiva maa kun jyrähtää ihan hetkessä jäähän.
Talvella oli viikon verran 30 pakkasta ja routa meni syvään, 2003 kevät taas oli sateeton ja routa suli tosi myöhään, pellot oli toukokuun lopussa vielä ihan märkiä.
-
Maassa on vielä lämpöä. Laajat alueet kylvöksiä ovat aukeilla jo vihertämässä. Odotan omienkin kylvösten nousevan pintaan viime sateiden jälkeen, osassa vajaasti muokattuja oli jo kuivaa kokkareiden välissä ja jyvät vielä ihan kovia. Vaikka tulisikin kylmää, syysviljat kasvattavat orasta vielä lokakuussakin, kun kylmän ilman purkaus vaimenee. Enemmän huolissani olen myöhään kylvetyistä rapseista, orastuminen kesti tosi pitkään ja 6-lehtiasteeseen on vielä kovasti matkaa.
Ohrasta ei ole mitään käsitystä, ainakin kahukärpänen lopettaa lentonsa jos keskilämpötila laskee alle 10 asteen.
-SS-
-
Ensimmäiset valkoposkihanhiparvet näkyneet lennossa, muuttomatkalla etelään, ainakin itä- ja kaakkoi-suomessa on niille runsaasti evästä tarjolla, kun syysviljat alkaa tulla oraalle.
-
Ensimmäiset valkoposkihanhiparvet näkyneet lennossa, muuttomatkalla etelään, ainakin itä- ja kaakkoi-suomessa on niille runsaasti evästä tarjolla, kun syysviljat alkaa tulla oraalle.
Joo niin on. Ei voi oikein kun toivoa et menisivät nopeasti ohi..
-
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/valkoposkihanhet-karkoitti-kapinen-kettu/
Voishan tuota kokeilla 🤔
-
Ensimmäiset valkoposkihanhiparvet näkyneet lennossa, muuttomatkalla etelään, ainakin itä- ja kaakkoi-suomessa on niille runsaasti evästä tarjolla, kun syysviljat alkaa tulla oraalle.
Joo niin on. Ei voi oikein kun toivoa et menisivät nopeasti ohi..
Lapinjärven kohdal oli jumalaton lauma....
-
Ensimmäiset valkoposkihanhiparvet näkyneet lennossa, muuttomatkalla etelään, ainakin itä- ja kaakkoi-suomessa on niille runsaasti evästä tarjolla, kun syysviljat alkaa tulla oraalle.
Joo niin on. Ei voi oikein kun toivoa et menisivät nopeasti ohi..
Lapinjärven kohdal oli jumalaton lauma....
Nähtiin kenties eilen sama kun ohi ajeltiin.. jos nyt vaan tuo kylmä virtaus jatkuisi niin menisivät menojaan eivät jäisi kuukaudeksi asustelemaan tänne..
-
Vanha kansa koki kahukärpäsestä totaalituhoja; rukiit kylvettiin silloin kesän avokesanroon, melko aikaisin nykytapaan verrattuna.
Oma vanha polvi muisteli, että ruishalmeita syötettiin tuoreena elukoille, koska kahukärpäsen toukan vikuuttama ruiskasvusto ei tehnyt tähkää ollenkaan, vaan oli semmoista ruohoa vaan.
-SS-
Se on aikanaan tehnyt rajuja tuhoja kevätviljoillakin, 1900-luvun alkupuolella on yksittäisinä vuosina raportoitu alueellisesti jopa 25-50% satomenetyksiä.
-
Vanha kansa koki kahukärpäsestä totaalituhoja; rukiit kylvettiin silloin kesän avokesanroon, melko aikaisin nykytapaan verrattuna.
Oma vanha polvi muisteli, että ruishalmeita syötettiin tuoreena elukoille, koska kahukärpäsen toukan vikuuttama ruiskasvusto ei tehnyt tähkää ollenkaan, vaan oli semmoista ruohoa vaan.
-SS-
Se on aikanaan tehnyt rajuja tuhoja kevätviljoillakin, 1900-luvun alkupuolella on yksittäisinä vuosina raportoitu alueellisesti jopa 25-50% satomenetyksiä.
Nuoruuden päiviltä muistan miten ne söi syrjät rukiista mutta pääsadon jättirauhaan .
-
Vanha kansa koki kahukärpäsestä totaalituhoja; rukiit kylvettiin silloin kesän avokesanroon, melko aikaisin nykytapaan verrattuna.
Oma vanha polvi muisteli, että ruishalmeita syötettiin tuoreena elukoille, koska kahukärpäsen toukan vikuuttama ruiskasvusto ei tehnyt tähkää ollenkaan, vaan oli semmoista ruohoa vaan.
-SS-
Se on aikanaan tehnyt rajuja tuhoja kevätviljoillakin, 1900-luvun alkupuolella on yksittäisinä vuosina raportoitu alueellisesti jopa 25-50% satomenetyksiä.
Nuoruuden päiviltä muistan miten ne söi syrjät rukiista
Mietin vaan että Martit vai Pantset?
-
Vieläkö on kahukärpäsiä näkynyt?
-
Ehkä viikko myöhässä optimista, mutta ensimmäinen ruisvehnäkokeilu meni nyt maahan. Kokeilu kerran äestetty vs. suoraan kynnökseen. Josko tuo jälkimmäinen näillä tasaisilla mailla toimisi paremmin?
-
Vieläkö on kahukärpäsiä näkynyt?
Ei ole näkynyt. Lopettivat lentonsa jo näin kylmällä.
-
Jyrsinkylvöä suoraan kynnökseen nyt valmista. syysvehnää, ceylonia.
Lintuja, västäräkkejä laumalinen oliskeli keskellä peltoo, vissin matoja, kun pulut ja naakat poimi päisteissä simeniä. Välillä kaikki oli poissa, joku petolintu kävi näyttäytymässä.
Sitten toi lantmannenin ja vaasan kikkailu, pajukkoa on, kuulema hyvin tärkee keväisin kun se kukki hyvin aikaisin. Herukaa on yksi saareke täynnä ja kukkia nyt ei ois talvehtimispaikoissa paikkakylvönä. Ei se nyt siitä osin ois yipääsemätön. Ja tänä syksynä se ceylonni puin kuivana ja aikaisin, ois saanut kylmäilmakuivurilla tarpeeksi kuivaa. Sähkö on vissiin virolaista tai loviisasta, siihen en kai pysty?
-
Fortumin sähkösopimuksia löytyy hiilidioksidivapaata, ja niistä saa sertifikaatin jos on yritysliittymä.. Siksi kylmäilmakuivaus toimii. Myös Neste My polttoöljy on hiilidioksidivapaa, tietääkseni.
Muuten kyllä taitaa olla näiden Yaran ja Nesteen markkinointikampanja koko Vaasan leipähomma.
-SS-
-
Nyt tuli sekin testattua, huiskakylvö syysvehnälle. Ja vielä ilman lannoitusta.
Saas nähdä mitä tulee...
-
Nyt tuli sekin testattua, huiskakylvö syysvehnälle. Ja vielä ilman lannoitusta.
Sama täällä, paitsi että huiskin ensin vajaan säkin Y-20:stä hallin nurkasta kovettumasta. Vajaa 3ha kylvin säkillisellä skagenia. Kultivoitu maa ja äkeellä pinta sekasin huiskan jälkeen. Viikko sitten kylvetty.
-
7 ja 8 päivä kylvetyt alkaa näyttäytymää....yks siel,toinen tääl
-
Nyt tuli sekin testattua, huiskakylvö syysvehnälle. Ja vielä ilman lannoitusta.
Saas nähdä mitä tulee...
Skagen saattaa toimia hyvinkin, vaikka olen ottanut tavoitteeksi kaikki syysviljat kyntöön. Näin näkyy murtuvan oppikirjauskonnon voima viimeisestäkin linnakkeesta, yksinkertaisemmin ajateltu talousviljely ottaa hiljakseen valtaa.
Ja ilman lannoitusta, mitä siitäkin tulee, lannoitekauppias hieroo epätoivoissaan käsiään vastakkain. Oletettavasti myös ruisku jää vajaan, ilman jäänestotemppuiluja loka-marraskuun kuraruiskutuksissa.
-SS-
-
Nyt tuli sekin testattua, huiskakylvö syysvehnälle. Ja vielä ilman lannoitusta.
Saas nähdä mitä tulee...
Skagen saattaa toimia hyvinkin, vaikka olen ottanut tavoitteeksi kaikki syysviljat kyntöön. Näin näkyy murtuvan oppikirjauskonnon voima viimeisestäkin linnakkeesta, yksinkertaisemmin ajateltu talousviljely ottaa hiljakseen valtaa.
Ja ilman lannoitusta, mitä siitäkin tulee, lannoitekauppias hieroo epätoivoissaan käsiään vastakkain. Oletettavasti myös ruisku jää vajaan, ilman jäänestotemppuiluja loka-marraskuun kuraruiskutuksissa.
-SS-
Juuri kotiuduin rukiinkylvöltä. Tein nyt tällaisen koealan, kun oli säkissä vanhaa reettaa jäljellä ja hyvät kelit. Kultivointi+2 äestyskertaa ja kylvö ilman apulantaa. Olkoon tämä nyt jonkinlainen koeala. Perimmäisenä tarkoituksena peuran ruokintapaikan viereen tällainen houkutuspelto, josta toivon niiden siirtyvän sujuvasti kyttäyskopin aterialle. Niin, 250kg oli siemenmäärä. Nätti aamu ja maakin tosi hyvässä kylvökunnossa.
-
Nyt tuli sekin testattua, huiskakylvö syysvehnälle. Ja vielä ilman lannoitusta.
Saas nähdä mitä tulee...
Skagen saattaa toimia hyvinkin, vaikka olen ottanut tavoitteeksi kaikki syysviljat kyntöön. Näin näkyy murtuvan oppikirjauskonnon voima viimeisestäkin linnakkeesta, yksinkertaisemmin ajateltu talousviljely ottaa hiljakseen valtaa.
Ja ilman lannoitusta, mitä siitäkin tulee, lannoitekauppias hieroo epätoivoissaan käsiään vastakkain. Oletettavasti myös ruisku jää vajaan, ilman jäänestotemppuiluja loka-marraskuun kuraruiskutuksissa.
-SS-
Parin hehtaarin palasta kyse, testi tosiaan. Perinteistä syyskylvöä sitten muut.
Täytyy myöntää että tovin jo menny "tuet edellä" ja kasvukirja PERSEESSÄ. Eikä ole valittamista.
Ja joo, ruiskua en aio ulkoiluttaa kun toukokuulla vasta, en huiskakylvössä enkä kyllä perinteisessäkään. Muutaman vuoden kun ajo topsiinia, amistaria ja mangaania suuttimet sohjossa niin huomasi että vaikutus verrattuna ruiskuttamattomaan nolla. Sama juttu peittaamisen kanssa.
Lajittelusta en ole luopunut enkä luovu. 😂
-
Nyt tuli sekin testattua, huiskakylvö syysvehnälle. Ja vielä ilman lannoitusta.
Saas nähdä mitä tulee...
Skagen saattaa toimia hyvinkin, vaikka olen ottanut tavoitteeksi kaikki syysviljat kyntöön. Näin näkyy murtuvan oppikirjauskonnon voima viimeisestäkin linnakkeesta, yksinkertaisemmin ajateltu talousviljely ottaa hiljakseen valtaa.
Ja ilman lannoitusta, mitä siitäkin tulee, lannoitekauppias hieroo epätoivoissaan käsiään vastakkain. Oletettavasti myös ruisku jää vajaan, ilman jäänestotemppuiluja loka-marraskuun kuraruiskutuksissa.
-SS-
Parin hehtaarin palasta kyse, testi tosiaan. Perinteistä syyskylvöä sitten muut.
Täytyy myöntää että tovin jo menny "tuet edellä" ja kasvukirja PERSEESSÄ. Eikä ole valittamista.
Ja joo, ruiskua en aio ulkoiluttaa kun toukokuulla vasta, en huiskakylvössä enkä kyllä perinteisessäkään. Muutaman vuoden kun ajo topsiinia, amistaria ja mangaania suuttimet sohjossa niin huomasi että vaikutus verrattuna ruiskuttamattomaan nolla. Sama juttu peittaamisen kanssa.
Lajittelusta en ole luopunut enkä luovu. 😂
Panosten minimointi syksyllä on johdonmukainen ja ainakin minun kokemuksen mukaan toimiva ratkaisu. Talvea vastaan ei kannata panostaa kuin sen verran mitä on valmis menettämään. Kasvusto voi tuhoutua tai mennä heikkoon kuntoon täysin riippumatta siitä, miten paljon tai vähän sinne on uhrattu. Toki joillakin tempuilla voi olla vaikutusta satoon asti, mutta riski menetyksistä on merkittävä.
Saamapuolella on ympin kasvipeitteisyyskorvaus, millä voi sitten perustella myöhäisiä kylvöjä, huiskan käyttöä yms. perustamistapoja tai lannoitteen unohtumista. Onnistuu se syysviljan perustaminen luomussakin niin miksei vastaavilla menetelmillä pärjäisi tavanomaisessa viljelyssä.
-
Mitä mieltä olette apulannankäytöstä? Onko sekin ihan turhaa? Olen vetänyt syksyllä typpi edellä sen mitä saa antaa ja fosforin osuus jää väkisin tosi köykäiseksi. Seuraavana kesänä sitten pelkästään typpituotteita. En ole sinänsä satotasoissa huomannut, mutta aina tuo fosfori huolestuttaa. Sitä olen yleensä antanut viljelyssä aina kaikki mitä pystyy antamaan.
-
Mitä mieltä olette apulannankäytöstä? Onko sekin ihan turhaa? Olen vetänyt syksyllä typpi edellä sen mitä saa antaa ja fosforin osuus jää väkisin tosi köykäiseksi. Seuraavana kesänä sitten pelkästään typpituotteita. En ole sinänsä satotasoissa huomannut, mutta aina tuo fosfori huolestuttaa. Sitä olen yleensä antanut viljelyssä aina kaikki mitä pystyy antamaan.
Menetät sen 30 kg harakoille talvisateissa, ja se 30 kg on jopa prosentin valkuaisen arvoinen, jos seuraava kesä on edullinen.. olisi mukavampaa laitella se ylimääränä tarpeeseen. Syysvehnä tarvitsee syksyllä fosforia ja kaliumia; ei niinkään typpeä, jos sitten et saa typpeä pidätetyksi johonkin hidasliukoiseen muotoon.
-SS-
-
Mitä mieltä olette apulannankäytöstä? Onko sekin ihan turhaa? Olen vetänyt syksyllä typpi edellä sen mitä saa antaa ja fosforin osuus jää väkisin tosi köykäiseksi. Seuraavana kesänä sitten pelkästään typpituotteita. En ole sinänsä satotasoissa huomannut, mutta aina tuo fosfori huolestuttaa. Sitä olen yleensä antanut viljelyssä aina kaikki mitä pystyy antamaan.
Menetät sen 30 kg harakoille talvisateissa, ja se 30 kg on jopa prosentin valkuaisen arvoinen, jos seuraava kesä on edullinen.. olisi mukavampaa laitella se ylimääränä tarpeeseen. Syysvehnä tarvitsee syksyllä fosforia ja kaliumia; ei niinkään typpeä, jos sitten et saa typpeä pidätetyksi johonkin hidasliukoiseen muotoon.
-SS-
Ehkä ilmaisin itseni huonosti, mutta typpeä tulee väkisin y6:n ja muiden mukana.
-
Lannoitteilla en ole syysviljoja syksyllä lannoittanut vuosiin. Ravinneköyhemmille maille on ajettu lantaa kylvön alle. Juurikkaan jälkeen jää naatista myös aikalailla ravinteita, mutta ei niistä taida syksyllä paljoa ehtiä liukenemaan.
Fosfori ja osaksi kali tulee kasville kuitenkin pääosin maan varastoista ja lannoituksena anettu ylläpitää maan ravinnevaroja.
-
Lannoitteilla en ole syysviljoja syksyllä lannoittanut vuosiin. Ravinneköyhemmille maille on ajettu lantaa kylvön alle. Juurikkaan jälkeen jää naatista myös aikalailla ravinteita, mutta ei niistä taida syksyllä paljoa ehtiä liukenemaan.
Fosfori ja osaksi kali tulee kasville kuitenkin pääosin maan varastoista ja lannoituksena anettu ylläpitää maan ravinnevaroja.
Tämän takia syksyllä kalisuola ja Yaraliva P20 superfosfaatti. Käyttömäärätkin ovat vähäiset, ja ne voi levittää ennen äestystä pintaan.
Typen kanssa on niin tiukat rajat noilla satoisilla lajikkeilla, että jokainen tuhlattu kilo on valkuaisesta pois.
-SS-
-
Kyllä syysvehnä tarvitsee kunnon eväät pitkää talvea varten, typpeä ilman muuta maksimimäärä mitä syksyllä saa antaa. Sitten kohta rikoille Mateno Duo ja jotakin monihivenliuosta mukaan, kahukärpäsiä ei enää sentään tarvitse ruiskuttaa. Myöhemmin syksyllä lumihomeen torjunta, siihen on parasta Proline, joku 0,6-0,8 l/ha on hyvä määrä, sekaan voi laittaa vähän Amistaria, mutta Proline yksinkin riittää. Torjuu myös muita kasvinjätteissä piileskeleviä tauteja. Mukaan ruiskuun mangaania ja lisää monihivenliuosta. Näillä eväillä syysvehnämme pärjää loistavasti pitkän ja raskaan talven yli.
Tämä kaikki siksi, että toisin kuin ennen, niin varsinkin etelä-suomessa talvet on nykyään hyvin "levottomia" kunnon talvi lumipeitteineen saattaa tulla vasta tammikuussa, ja jo maaliskuun alkupuolella alkaa lumien sulaminen peltoaukeilta, lokakuusta vuoden loppuun säät on hyvin vaihtelevia, välillä 5-10 astetta pakkasta, ehkä lunta ja jo seuraavalla viikolla voi olla 5-10 astetta lämmintä ja sataa vettä. Jotta vehnä kestäisi tällaisen rynkyttävän säiden vaihtelun, pitää se olla erinomaisen hyvin ra*****, näin minä näen asian.
Tuollaisessa vanhan ajan talvessa, missä pysyvä lumipeite tulee routaantuneeseen maahan marras-joulukuussa ja sulaa vasta maalis-huhtikuun vaihteen tienoilla, syysviljat pääsevät paljon helpommalla.
-
Britit eivät lannoita syksyllä typellä. Vasta silloin kun kasvit ovat murtaneet talvileponsa. Mangaanipeittaus ja gramitrel tyyppinen ruiskutus syksyllä riittää.
Ei ole yllätys, että satotasot siellä lähtevät 10 tonnista ylös päin.
-SS-
-
Vieläkö syysviljat itää ?
-
Ainakin täällä kaakossa on kova usko siihen. Jouduin autoilemaan tuolla maakunnassa ja näin useita traktoreita kylväpuuhissa sekä paljon juuri kylvettyjä peltoja. Näin myös tuhansittain ja taas tuhansittain valkopaskahanhia.
Liekö jopa viivyttäneet kylvöjä juuri tuon takia. Joku povaushan oli että tulee lämmin lokakuu.
-
Vieläkö syysviljat itää ?
Juuri kylvetty ei oo millänsäkään. Jos routa menee syvälle, niin silloin kun jyvään alkaa tulla itu päähän, se voi jäätyä pilalle, varsinkin jos se pilkistää kokkateiden välistä paljaana.. Jos oras on maan pinnalla jo tuuman mittaiben, ei se ole enää arka, mutta voi kasvu hidastua.
-SS-
-
Vieläkö syysviljat itää ?
Juuri kylvetty ei oo millänsäkään. Jos routa menee syvälle, niin silloin kun jyvään alkaa tulla itu päähän, se voi jäätyä pilalle, varsinkin jos se pilkistää kokkateiden välistä paljaana.. Jos oras on maan pinnalla jo tuuman mittaiben, ei se ole enää arka, mutta voi kasvu hidastua.
-SS-
Joskus riittää melkein pinnalle tulo syysviljoille . Joku muuten kirjoittikin siitä . Noita halla öitä vaan ajattelin mitä nyt on ollut , sää on kylläkin lämpenemässä joten luulis valmistuvan oraille. Tuuria Teille .
-
Kyllä syysvehnä tarvitsee kunnon eväät pitkää talvea varten, typpeä ilman muuta maksimimäärä mitä syksyllä saa antaa. Sitten kohta rikoille Mateno Duo ja jotakin monihivenliuosta mukaan, kahukärpäsiä ei enää sentään tarvitse ruiskuttaa. Myöhemmin syksyllä lumihomeen torjunta, siihen on parasta Proline, joku 0,6-0,8 l/ha on hyvä määrä, sekaan voi laittaa vähän Amistaria, mutta Proline yksinkin riittää. Torjuu myös muita kasvinjätteissä piileskeleviä tauteja. Mukaan ruiskuun mangaania ja lisää monihivenliuosta. Näillä eväillä syysvehnämme pärjää loistavasti pitkän ja raskaan talven yli.
Tämä kaikki siksi, että toisin kuin ennen, niin varsinkin etelä-suomessa talvet on nykyään hyvin "levottomia" kunnon talvi lumipeitteineen saattaa tulla vasta tammikuussa, ja jo maaliskuun alkupuolella alkaa lumien sulaminen peltoaukeilta, lokakuusta vuoden loppuun säät on hyvin vaihtelevia, välillä 5-10 astetta pakkasta, ehkä lunta ja jo seuraavalla viikolla voi olla 5-10 astetta lämmintä ja sataa vettä. Jotta vehnä kestäisi tällaisen rynkyttävän säiden vaihtelun, pitää se olla erinomaisen hyvin ra*****, näin minä näen asian.
Tuollaisessa vanhan ajan talvessa, missä pysyvä lumipeite tulee routaantuneeseen maahan marras-joulukuussa ja sulaa vasta maalis-huhtikuun vaihteen tienoilla, syysviljat pääsevät paljon helpommalla.
Mielestäni lumihomeen torjunta nimenomaan ei kannata enää. Jos lumi tulee märkään maahan se yleensä sulaa pois ja pysyvä lumi on maassa yleensä sen 1,5 kuukautta, ei sen pitempään. ei se lumihome ruiskutus auta aikaiseen kevääseen jne.
-
Lannoitteilla en ole syysviljoja syksyllä lannoittanut vuosiin. Ravinneköyhemmille maille on ajettu lantaa kylvön alle. Juurikkaan jälkeen jää naatista myös aikalailla ravinteita, mutta ei niistä taida syksyllä paljoa ehtiä liukenemaan.
Fosfori ja osaksi kali tulee kasville kuitenkin pääosin maan varastoista ja lannoituksena anettu ylläpitää maan ravinnevaroja.
Tämän takia syksyllä kalisuola ja Yaraliva P20 superfosfaatti. Käyttömäärätkin ovat vähäiset, ja ne voi levittää ennen äestystä pintaan.
Typen kanssa on niin tiukat rajat noilla satoisilla lajikkeilla, että jokainen tuhlattu kilo on valkuaisesta pois.
-SS-
Käytätkö itse tätä kalisuola-superfosfaatti reseptiä?
-
Joskus -60-70-luvulla on harrastettu jossain määrin sitä että koko typpimäärä tai suurin osa siitä on laitettu syksyllä. Tää on suotuisina pakkastalvina toiminut hyvin ja josssain tilanteissa on päästy jopa kevätlannoitusta korkeampiin satoihin mutta sitten tämmöisinä nykytalvien kaltaisina vuosina on ymmärrettävästi huuhtoutuminen ollut merkittävää ja mahdollisen kevätlannoituksen sovittaminen sopivaksi hankalaa kun ei ole ollut tietoa jäljellä olevista typpimääristä.
-
Silloin 70- luvulla taisi tulla lisäaine nimeltä oliko se nyt Kemira Didin, ei ollut myynnissä kauan, kun havaittiin, että uudet lajikkeet versoutuvat tehokkaasti vasta keväällä.
-SS-
-
lisäaine nimeltä oliko se nyt Kemira Didin, ei ollut myynnissä kauan
Sitä markkinoitiin sekä osana syyviljan lannoitetta, että erillisenä aineena jota olisi pitänyt sekoittaa lietelantaan syyslevitetyn typen huuhtoutumisen estämiseksi. Senaikaiset ympäristötuen ehdotkin taisivat sallia 30 typpikilon sijasta 40 kg N/ha syysviljan syyslannoitukseen, jos oli käytössä Didin-lannoite.
-
lisäaine nimeltä oliko se nyt Kemira Didin, ei ollut myynnissä kauan
Sitä markkinoitiin sekä osana syyviljan lannoitetta, että erillisenä aineena jota olisi pitänyt sekoittaa lietelantaan syyslevitetyn typen huuhtoutumisen estämiseksi. Senaikaiset ympäristötuen ehdotkin taisivat sallia 30 typpikilon sijasta 40 kg N/ha syysviljan syyslannoitukseen, jos oli käytössä Didin-lannoite.
Hmmm....oliko 1970-luvulla jo ympäristötuki lannoitusrajoineen olemassa....vähän epäilen. 🤔
-
Sarkasmia.
-
lisäaine nimeltä oliko se nyt Kemira Didin, ei ollut myynnissä kauan
Sitä markkinoitiin sekä osana syyviljan lannoitetta, että erillisenä aineena jota olisi pitänyt sekoittaa lietelantaan syyslevitetyn typen huuhtoutumisen estämiseksi. Senaikaiset ympäristötuen ehdotkin taisivat sallia 30 typpikilon sijasta 40 kg N/ha syysviljan syyslannoitukseen, jos oli käytössä Didin-lannoite.
Oli nitrifikaatio-inhibiittori; typpi pysyi pidempään ammonium-muodossa, jolloin vähemmän herkkä huuhtoutumaan
-
miksihän moinen aine poistui myynnistä? eikö tuo luulis olevan pätevää tänäkin päivänä?
-
lisäaine nimeltä oliko se nyt Kemira Didin, ei ollut myynnissä kauan
Sitä markkinoitiin sekä osana syyviljan lannoitetta, että erillisenä aineena jota olisi pitänyt sekoittaa lietelantaan syyslevitetyn typen huuhtoutumisen estämiseksi. Senaikaiset ympäristötuen ehdotkin taisivat sallia 30 typpikilon sijasta 40 kg N/ha syysviljan syyslannoitukseen, jos oli käytössä Didin-lannoite.
Hmmm....oliko 1970-luvulla jo ympäristötuki lannoitusrajoineen olemassa....vähän epäilen. 🤔
Ei -70-luvulla ollut lannoiterajoja mutta Kemira teki syysviljan kestolannosta missä Didiniä oli muistaakseni ihan sinne Yara fuusioon asti.
-
Ei -70-luvulla ollut lannoiterajoja mutta Kemira teki syysviljan kestolannosta missä Didiniä oli muistaakseni ihan sinne Yara fuusioon asti.
Näin oli joo. EU-liittymisen jälkeisessä ensimmäisessä ymp. tukiohjelmassa oli muistaakseni korkeampi typpiraja kestolannosta käytettäessä.
-
Juu se Didin oli silloin Leipä Leveämmäksi lehdessä 1980-luvulla; syyslannoitusta markkinoitiin suurten syysviljasatojen mahdollistajaksi. Gårdskullan kartano oli koeohjelmassa ja saivat parhaat sadot 80 kg typellä. Jotain 7-8 tonnia, ulkomaalaisella lajikkeella.
Kumma kun nyt nollalannoituksella pelkällä kesäruokinnalla päästään samoihin satoihin vieläpä aikaisilla lajikkeilla ?
EU-ajan aattona itse asiassa kuultuna, ko. isäntä toimitti vakaasti kotkaniemipäivien yleisöringissä, että ympäristötuesta ei ole hyötyä, kunnon keinolannoitus mahdollistaa kannattavan viljelyn ilmankin. Siis kunhan Kemira toimittaa lannat, koeohjelmaan kuuluen, ilmaiseksi tai edulliseen hintaan.
Ei varmaan sitten sopimusta kuulunut: ensin kaikessa hiljaisuudessa ilmestyivät ympäristötuki-suojavyöhykkeet joen reunoille, sitten luomukeruuaukeat valtasivat kunnan pellot. Näin.
Markka lannoitukseen, kolme takaisin .
-Kemira Growhow-
-SS-
-
Se syysvehnä kokeilu taisi olla sitte siinä. Viskalla kultivoituun kylvetty skagen kasvoi yllättävänkin hyvin vaikka kuivaa on ollutkin viime viikkoina. Toissapäivänä vihersi vielä komeasti.
Tänään näin kun muutama sata valkoposkea lensi matalalla yli ja arvasin mistä olivat lentoon lähteneet. Kyllä, koko maa harmaana paria metsän kainaloa lukuunottamatta.
Että se siitä sitte.
-
Se syysvehnä kokeilu taisi olla sitte siinä. Viskalla kultivoituun kylvetty skagen kasvoi yllättävänkin hyvin vaikka kuivaa on ollutkin viime viikkoina. Toissapäivänä vihersi vielä komeasti.
Tänään näin kun muutama sata valkoposkea lensi matalalla yli ja arvasin mistä olivat lentoon lähteneet. Kyllä, koko maa harmaana paria metsän kainaloa lukuunottamatta.
Että se siitä sitte.
Voi jumalauta. Osanottoni.
-
Jos laskee tähän kohtaan niin hauleja saavat persauksiin....
-
Ota taskut täyteen kuteja, ne tulee vartin päästä uudestaan ;D
-
20.9 kylvetty Skagen on tuuman mittaisella oraalla. 30.9 kylvetyssä on sentin itu. Miten mahtaa ehtiä ennen pakkasia...
-
Eiköhän ne sieltä tuu. 4.10. kylvetyissä pieni itu. Joskus kun on ollut kylmä lokakuu myöhäiset kylvöt on orastuneet vasta marraskuussa.Ihan kelpo sato kuitenkin tullut. Naapurilla oli tänävuonna 14.10. kylvetyssä paras sato.
-
21.9 kylvämäni Reetta tuli pinnalle ja veti saman tien 3-4cm pitkää orasta. Näyttää todella hyvävoimaiselta ja virkeältä. elokuussa kylvämäni Granatit ovat nuupeita ja veteliä. Onkohan tässä rukiinkylvön salaisuus. Pitäisi kylvää hämmentävän myöhään?
-
21.9 kylvämäni Reetta tuli pinnalle ja veti saman tien 3-4cm pitkää orasta. Näyttää todella hyvävoimaiselta ja virkeältä. elokuussa kylvämäni Granatit ovat nuupeita ja veteliä. Onkohan tässä rukiinkylvön salaisuus. Pitäisi kylvää hämmentävän myöhään?
Vielä muutamia päiviä sitten elokuun 20. kylvetty hybridi näytti jotenkin vähän nuutuneelta, johtuen varmaankin syyskuun viileydestä mutta nyt on yötäpäivää tasaiset 10+- lämpötilat tehneet kosteuden kanssa ihmeitä. Näyttää ihan ookoolta, pensookin osittain kuten kuuluu mutta ehkä jäi tänä vuona pensominen vähäisemmäksi kuin olisi toivonut. Jospa syyskuun viileys oli vain plussaa, ettei ehtinyt liian paljoa kasvamaan.
-
mutta mites nyt kun uhkailevat että leutoa jopa lämmintä joulukuun loppuun asti? kasvaako taas liikaa?
-
mutta mites nyt kun uhkailevat että leutoa jopa lämmintä joulukuun loppuun asti? kasvaako taas liikaa?
Juuri tässä kohtaa ei ole syysviljan rehevöityminen koskaan mikään ongelma. Jotenkin viileää seutua, täytyisi olla parempi pienilmasto. Tuolla sivutilalla, järven rannalla on huomattavasti tarkempaa, ettei esim. ruista mennä kylvämään ennen 20. päivää. Nytkin näyttää siltä, että syysohra on vajonnut jonkinlaiseen koomaan. Kolme kasvulehteä on parhaissa kasassa, kun 5-6 olisi kuulemma tavoite. Toivon ja oletan, että juuristoa sentään kasvatellaan.
-
mutta mites nyt kun uhkailevat että leutoa jopa lämmintä joulukuun loppuun asti? kasvaako taas liikaa?
Juuri tässä kohtaa ei ole syysviljan rehevöityminen koskaan mikään ongelma. Jotenkin viileää seutua, täytyisi olla parempi pienilmasto. Tuolla sivutilalla, järven rannalla on huomattavasti tarkempaa, ettei esim. ruista mennä kylvämään ennen 20. päivää. Nytkin näyttää siltä, että syysohra on vajonnut jonkinlaiseen koomaan. Kolme kasvulehteä on parhaissa kasassa, kun 5-6 olisi kuulemma tavoite. Toivon ja oletan, että juuristoa sentään kasvatellaan.
Kyllä syysohra on ollut kasvussa, ne pari voimakasta yöpakkasta laittoivat ohran hetkeksi talvihorrokseen. Kosteammissa paikoissa näkyi matalalle jääneen myöhemmin kylvetyn syysvehnän itävät jyvätkin pakkanen jäädyttäneen. Jo oraalla olevan syysviljan solujen jäätymisen estämiseksi syntyneiden erityisten solunesteiden hajottaminen saattaa ottaa aikansa, jolloin näyttää , että kasvu pysähtyy täysin. Piirteessä on hyötynsäkin: muutaman kerran on helmikuulla sattunut 10 asteen lämmin jakso katkaissut tuon talvihorroksen, kasvu on alkanut, ja heti perään tullut 20 asteen hyytävä lumeton pakkastuuli on tappanut oraat. Mitä hitaampi talvilevon purkautuminen, sitä paremmin kestää kevätahavatkin.
Syysviljan ylitiheys voi olla ongelma lumihomeiden ja muiden sienitautien takia, siksi taitaisi olla paras hankkia jäänestoa ja jotakin tautiainetta täksi talveksi.
-SS-
-
Ruisvehnä 5-6 cm piikillä, vasta. Pitäisiköhän alkaa jo varmistelemaan kevääksi jotain vaihtoehtoista siementä?
-
Ruisvehnä 5-6 cm piikillä, vasta. Pitäisiköhän alkaa jo varmistelemaan kevääksi jotain vaihtoehtoista siementä?
1990-luvun kokemuksien perusteella: syysviljoilla se on kyllä perusteltu varautuminen. Nyt on vaan ollut niin erinomaisen hyviä talvehtimistalvia noin 2013 jälkeen, hyvin leutoja, eikä kovin keväthallaisia, niin ensikertalaiset ja kokeilijat ovat pääseet mahtavia suursatoja puimaan.
Miesmuisti siis on noin kahdeksan-yhdeksän vuotta.
-SS-
-
Ruisvehnä 5-6 cm piikillä, vasta. Pitäisiköhän alkaa jo varmistelemaan kevääksi jotain vaihtoehtoista siementä?
1990-luvun kokemuksien perusteella: syysviljoilla se on kyllä perusteltu varautuminen. Nyt on vaan ollut niin erinomaisen hyviä talvehtimistalvia noin 2013 jälkeen, hyvin leutoja, eikä kovin keväthallaisia, niin ensikertalaiset ja kokeilijat ovat pääseet mahtavia suursatoja puimaan.
Miesmuisti siis on noin kahdeksan-yhdeksän vuotta.
-SS-
Täällä Perämeren pohjukassa talvi on ehkä hieman erilainen kuin Uusimaa-Varsinais-Suomi -akselilla. Joskus napsahtaa kerralla ja myös sulaa kerralla. Mutta on lumeton joulukin eletty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mutta kysymykseen "paljonko oli lunta talvella" riittää yksi vastaus, ei se kesken talven mihinkään sula... Lähinnä itseäni hirvittää, jos etelävirtausten {=vesisateita} jälkeen napsahtaa Siperian korkeapaine päälle. Silloin voi olla lumettomaan aikaan -20° viileämmällä puolella parikin viikkoa ja routa menee syvälle. Jääpoltetta koetin ennaltaehkäistä kylvämällä suoraan kynnökseen.
-
Ruisvehnä 5-6 cm piikillä, vasta. Pitäisiköhän alkaa jo varmistelemaan kevääksi jotain vaihtoehtoista siementä?
1990-luvun kokemuksien perusteella: syysviljoilla se on kyllä perusteltu varautuminen. Nyt on vaan ollut niin erinomaisen hyviä talvehtimistalvia noin 2013 jälkeen, hyvin leutoja, eikä kovin keväthallaisia, niin ensikertalaiset ja kokeilijat ovat pääseet mahtavia suursatoja puimaan.
Miesmuisti siis on noin kahdeksan-yhdeksän vuotta.
-SS-
Täällä Perämeren pohjukassa talvi on ehkä hieman erilainen kuin Uusimaa-Varsinais-Suomi -akselilla. Joskus napsahtaa kerralla ja myös sulaa kerralla. Mutta on lumeton joulukin eletty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mutta kysymykseen "paljonko oli lunta talvella" riittää yksi vastaus, ei se kesken talven mihinkään sula... Lähinnä itseäni hirvittää, jos etelävirtausten {=vesisateita} jälkeen napsahtaa Siperian korkeapaine päälle. Silloin voi olla lumettomaan aikaan -20° viileämmällä puolella parikin viikkoa ja routa menee syvälle. Jääpoltetta koetin ennaltaehkäistä kylvämällä suoraan kynnökseen.
Lumisena talvena ei ole meillä syysvilja kuollut. 2010-2012 etelän hallisortumatalvet olivat parhaat koskaan. Sitten 2013 oli vetinen, varsinkin edeltävä syystalvi, ja pakkasia ja vesisateita tuli vaihdellen. Varsinaista jääpoltetta ei ollut, ei ollut lumihometta, oraat vain olivat seuraavana kesänä kalvakat ja heikot, ja elinvoima hukassa. Kasvatin sentään rukiin puintiin asti, vaikka esimerkiksi Luken koeruudut tuomittiin sinä vuonna hävitetyiksi.
Ei sen vuoden sadolla kuuhun menty, mutta ei tarvinnut lehdistä lukea isäntien leuhkivan satokisakymppitonnareistaan.
Jääpoltteen olen saanut onnistuneesti hoidetuksi kalkitsemalla oraat kuonakalkilla maaliskuussa. Lumettoman kevättalven ja kovien kevätpakkasten tuhoa ei oikein millään muulla voi estää kuin harsoilla. Olen miettinyt, josko voisi kierrättää silpoherneviljelijöiden kymmenien hehtaarien harsopaketteja keväällä syysviljalle ja sitten herneen kylvöjen aikaan herneelle jälleen.
-SS-
-
Täällä riittää lunta yleensä huhtikuun lopulle, sitten alkaa iso pyörä pyöriä. Suurin jännitys liittyy syksyn ja talven nivelkohtaan, varsinaisen Suomen kevätongelmien aikaan meillä on hiihtokelit parhaimmillaan
-
Reilu 20 astetta pakkasta ja lumeton maa. Mitäs mieltä, onko syytä olla huolissaan syysvehnästä?
Vuonna 2006 Gunbo syysvehnä paleltui kun oli tammikuussa 19 astetta pakkasta tuulen kanssa. Myös silloin ei ollut lunta kuin ihan vähän.
-
Reilu 20 astetta pakkasta ja lumeton maa. Mitäs mieltä, onko syytä olla huolissaan syysvehnästä?
Vuonna 2006 Gunbo syysvehnä paleltui kun oli tammikuussa 19 astetta pakkasta tuulen kanssa. Myös silloin ei ollut lunta kuin ihan vähän.
Syysvehnä kestää kovaa pakkasta ilman lunta noin kaksi viikkoa. Sitten lehtisoluihin suoja-aineeksi tullut "jäänesto" alkaa tulla kasville myrkylliseksi, näin olen käsittänyt. Onneksi täällä hiukan idempänä on 2-3 cm pehmeätä lumihötöä, syysohra ja rapsi pahimmin varmaan kärsivät.
Enemmän huolta aiheuttanee jään muodostuminen, koska routa on jo edennyt melko syvälle. Jouluna taas vesiloska lentää, sellaista oiretta on ollut joskus ennenkin.
Pahnaankylvö voi tänä talvena olla voittoisa; kosteana ja lämpimänä sumutalvena pahnan seassa olevat oraat kärsivät, kovana pakkastalvena ovat parhaimmillaan, ja sänki rei'ittää jäänkin.
-SS-
-
Tästä eteenpäin suurin vihollinen on loskakelit ja suoranaiset vesisateet. Pitkään on ollut sellaista, että kun talvella ei ole maat menneet kunnolla jäähän, niin vedet ovat painuneet läpi. Nyt on sitten oikeasti routaa, joka ei läpäise vettä. Ihan kiva talvi sinänsä.
-
Tästä eteenpäin suurin vihollinen on loskakelit ja suoranaiset vesisateet. Pitkään on ollut sellaista, että kun talvella ei ole maat menneet kunnolla jäähän, niin vedet ovat painuneet läpi. Nyt on sitten oikeasti routaa, joka ei läpäise vettä. Ihan kiva talvi sinänsä.
Ens viikon lopulla alkaa ne loskakelit, ja kestää ties kuinka kauan.
-
Syysvehnän oraat on tasaisen 10cm jääpatjan alla. Lehdet oli nahistuneen keltaiset, kun tein rautakangella pari tirkistysreikää jäähän. Ei hyvältä näytä.
-
Syysvehnän oraat on tasaisen 10cm jääpatjan alla. Lehdet oli nahistuneen keltaiset, kun tein rautakangella pari tirkistysreikää jäähän. Ei hyvältä näytä.
Oraat on alkaneet tulla reikäisestä jäästä esiin Salosta länteen, Salon keskustan tuntumassa isompia vihreitä alueita jo. Omat kylvökset ovat tulossa esiin kalkituksen alla. Ei se jää pahin ole; sitten kun luvatut pakkaset tulevat kuivattamaan huhtikuun alussa paljastuneita peltoja, silloin oraita uhkaa täystuho.
Kauran, kevätvehnän ja ohran siementä on jo varattuna, oletus on, että ei aariakaan syysviljaa jää henkiin. Jokainen puolikaskin eloon jäänyttä palstaa on voitto. Luottavaisin mielin kevääseen, kyllä Ceylon aurinkoisesta mäensyrjästä ponnistaa, että saisi siementä ainakin vähän ensi syksylle.
-SS-
-
Kannattaako kalkitus kummiki?
-
Kyllä Salosta Somerollepäin aikas jääkansia...ei nähnyt onko alla sänki vai oras...
-
Kannattaako kalkitus kummiki?
Juu tiedän, mitä teit, yrität haastaa aikaisemman negatiivisen näkemykseni kalkituksen kannattavuudesta.
Ei ole mitään 4,5 pH:ta tuolla. Tuo yksikin palsta on pysynyt pH 6.9-7.1:ssä jo 14 vuotta. Kalsiumit ylhäällä, fosforit arveluttavan korkealla. Kali on hiukan laskenut, kun on käytetty vain kalkkisalpietaria tai salpietaria. Entinen viljelijä oli 1950-1960- luvun ylemmän maatalouskoulutuksen saanut, ja kalkitus ja roima ravinnepitoisuus oli avainsana silloin. Kalkituksella ja lannoituksella kolminkertainen raha takaisin.
Mutta siis käytin aikaisemmin mainitsemaan (n. v 1997) keinoa nyt uudelleen. Sulatin silloin jääkannen Koverharin kuonalla. Onnistuin pelastamaan oraat, ja tyydyttävä sato oli tuloksena. Nyt en saanut teräskuonaa, joten lähdin etsiskelemään muita tummemman värisiä kalkitustuotteita. Lupaavin ja edullisin oli biotiitin ja silikaattikalkin seos. Väriltään savunharmaa.
Laskeskelin uuden siemenen ja kylvötyön arvoa, ja päättelin, että menee aika päikseen kustannukset, koska joutuisin keväällä käyttämään lisäpolttoainetta ja ostosiementä osalle alaa. Jos tuolla kalkilla saa vapautetuksi jääkannen pois (vihreää näkyy jo, 6 päivää kalkituksen jälkeen) , ja kävisi niin tuuri, että parin viikon päähän ennustettu kylmänpurkaus saisi hiukan lumihöttöä päällensä, ei tuo kalkitus menisi hukkaan.
Jos ja kun silti joutuu kylvämään uudelleen, en varmaankaan kymmeneen vuoteen saa tuota levityskulua takaisin. Ainakin jos rukiin hinta taas seuraavana vuonna ui alle 150 eurossa ja niin edelleen.
-SS-
-
Jostain lämpölaitokseltahan voisi saada melkoisen määrän tuhkaa melko edullisesti...
Tuli vaan mieleen, että onko se onnistuminen tummallakaan kalkilla niin sanottua. Naapurilla oli pari viikkoa sitten kanalan tyhjennys ja tuuli kävi komeasti syysviljamaalle päin: tyhjennyksen jälkeen puoli peltoa oli tumman turvepölyn peitossa. Viime viikon auringonpaisteet sulattivat lumen pölyn alta vedeksi, sitten vesi jäätyi. Tokihan tuon pölyn määrä oli melko pieni kalkitusmääriin verrattuna, mutta silti.
-
Jostain lämpölaitokseltahan voisi saada melkoisen määrän tuhkaa melko edullisesti...
Tuli vaan mieleen, että onko se onnistuminen tummallakaan kalkilla niin sanottua. Naapurilla oli pari viikkoa sitten kanalan tyhjennys ja tuuli kävi komeasti syysviljamaalle päin: tyhjennyksen jälkeen puoli peltoa oli tumman turvepölyn peitossa. Viime viikon auringonpaisteet sulattivat lumen pölyn alta vedeksi, sitten vesi jäätyi. Tokihan tuon pölyn määrä oli melko pieni kalkitusmääriin verrattuna, mutta silti.
Kyllä tänään alkoi olla reikiä kalkitusjäljessä. Eli lumi suli ensin tummaksi jääksi, ja aurinko pääsi edelleen haurastuttamaan jäätä kohvaksi. Kyllä muuallakin lumi ja jää painuu, mutta lumen alla on tiukkaa teräsjäätä.
-SS-
-
Täällä on niin paljon ryynimäistä lunta pellolla ettei siellä mikään vehjes kulje.
-
Täällä on niin paljon ryynimäistä lunta pellolla ettei siellä mikään vehjes kulje.
Levittimessä on syytä olla veto. Tuossa etelän kalkkilevittimessä oli todella leveät renkaat telissä, ne ottavat vastaan lumessa, kun ei ole vetoa. Kalkki myös kulkee levitettäessä takaosaan päin, joten puolivälissä kuormaa vaunusta tulee ehkä takapainoinenkin. Pariin paikkaan jäi kiinni. mutta pääsi omin voimin pois
Nyt jo pellot vihertävät, jää häipyy auringossa nopsaan pois. Jännitys tiivistyy, tuleeko suojaavaa lunta orasten päälle, kun ilma kylmenee.
-SS-
-
Jos halpaa haluaa niin miksei hiekkaa levitä? Täällä jurttimiehet levittää hiekkaa lumen sulattamiseksi
-
Puoli metriä lunta vielä syysviljojen päällä täällä kaakossa eikä siten ensi viikon kylmät kelit pelota yhtään. Joillakin tuntuu olevan jo kova hoppu päästä lannoittaamaan, kun pitää yrittää lumia väkipakolla sulattaa kaikenmaailman kikkailuilla.
No siinähän tuherratte ja kallista löpöä polttelette, kun luonto kuitenkin tuon lumien sulattamisen hoitaa ihan ilmatteeksi. Kyllä ne syysviljat ehtii hoitaa ilman hermoiluakin.
-
Puoli metriä lunta vielä syysviljojen päällä täällä kaakossa eikä siten ensi viikon kylmät kelit pelota yhtään. Joillakin tuntuu olevan jo kova hoppu päästä lannoittaamaan, kun pitää yrittää lumia väkipakolla sulattaa kaikenmaailman kikkailuilla.
No siinähän tuherratte ja kallista löpöä polttelette, kun luonto kuitenkin tuon lumien sulattamisen hoitaa ihan ilmatteeksi. Kyllä ne syysviljat ehtii hoitaa ilman hermoiluakin.
Nyt ei kyse ole lumesta vaan jäästä ;D ;
-
Kyl nekin siittä sulaa, ainaki tähän asti aina on sulannu.
-
Teräsjää on meillä tappanut sekä nurmia että syysviljoja. En tiedä mikä sen tekee, hapen puute vai jään rikkova vaikutus.
Jäi myös melkoisesti nollaruutuja seurattavaksi. On hyvä tietää toimenpiteen vaikuttavuudestakin jotain.
-SS-
-
Täällä on niin paljon ryynimäistä lunta pellolla ettei siellä mikään vehjes kulje.
Ja polttoainekulu nousee jyrkästi kun joutuu väkisin puurtamaan koko ajan.
Tosin katselin paikallisen levittäjän menoa - ei ihan vähät lumet ainakaan näkyvästi menoa kiusannut. Itse rakennettu levitin, 8x8 Volvo Terberg alustalle, alla isot sinkkurenkaat. Liukkaita mäki ei välttämättä nouse mutta lumessa näytti menevän.
-
Joo, jäisiä peltoja näkee, mutta omat rapsi ja vehnät, vielä lumen tapaista päällä. Ja hyvä niin, siellä lumen alla tasaista, sitten kun tulee paljasta, aurinko ja tuuli päivisin, alavalla 15 astetta pakkasta aamuisin. Sekö hyvä. Yhden syysvilja pellon, tienvarrella muutama aari tullut esiin, vihreenä. Tämä siis itäuudellamaalla
-
Joo, jäisiä peltoja näkee, mutta omat rapsi ja vehnät, vielä lumen tapaista päällä. Ja hyvä niin, siellä lumen alla tasaista, sitten kun tulee paljasta, aurinko ja tuuli päivisin, alavalla 15 astetta pakkasta aamuisin. Sekö hyvä. Yhden syysvilja pellon, tienvarrella muutama aari tullut esiin, vihreenä. Tämä siis itäuudellamaalla
Rapsit olivat aivan kuollutta velliä jään alla. Menee uudelleenkylvöksi. Onneksi kevätrypsiä sai vielä, kohtuu edullisesti.
Syysohrasta eniten olen huolissani, nyt kun jää on hauraampaa ja pääsi kankeamaan jäätä pois.
Pitkiä pätkiä mustuneita oraita paksuimman jään alla. Syysvehnästä uskon jään sulatuksen auttaneen.
Ceylon kestää ahavaa yllättävän hyvin, en pelkää. Olisi se varmaan kestänyt jäätäkin. Urhon ja
näiden kotimaisten kohtalona oli aina kuolla tässä maalis-huhtikuun vaihteessa.
Jos ei olisi ennustettu silloin pari viikkoa sitten lumisateita, en ehkä olisi sulattelemaan alkanut.
Nyt mahdollinen lumiräntäkerros vaimentaa ennustetun kylmänpurkauksen vaikutuksia.
-SS-
-
Vehnät vielä lumen alla mutta hanhet tuli jo 😟
-
Joo, jäisiä peltoja näkee, mutta omat rapsi ja vehnät, vielä lumen tapaista päällä. Ja hyvä niin, siellä lumen alla tasaista, sitten kun tulee paljasta, aurinko ja tuuli päivisin, alavalla 15 astetta pakkasta aamuisin. Sekö hyvä. Yhden syysvilja pellon, tienvarrella muutama aari tullut esiin, vihreenä. Tämä siis itäuudellamaalla
Rapsit olivat aivan kuollutta velliä jään alla. Menee uudelleenkylvöksi. Onneksi kevätrypsiä sai vielä, kohtuu edullisesti.
Syysohrasta eniten olen huolissani, nyt kun jää on hauraampaa ja pääsi kankeamaan jäätä pois.
Pitkiä pätkiä mustuneita oraita paksuimman jään alla. Syysvehnästä uskon jään sulatuksen auttaneen.
Ceylon kestää ahavaa yllättävän hyvin, en pelkää. Olisi se varmaan kestänyt jäätäkin. Urhon ja
näiden kotimaisten kohtalona oli aina kuolla tässä maalis-huhtikuun vaihteessa.
Jos ei olisi ennustettu silloin pari viikkoa sitten lumisateita, en ehkä olisi sulattelemaan alkanut.
Nyt mahdollinen lumiräntäkerros vaimentaa ennustetun kylmänpurkauksen vaikutuksia.
-SS-
Rapsit, silloin syksy, talven kynnyksellä, pakkasta, ja sitten lauhtui, naapurikyläs etelä rinne, kaame haju, mutta mun oli pienen lumen alla, ja ei sen päivän sulannu, sitten tuli pysyvä lumi. Jos menee kaivaa kuopan, minkälaine sen pitää olla. On rapsia, oliko quartz linja rapsi, ja mikä uusi bernerin laijike rypsiä.
-
Epätoivoisimmat hakkaa rammerilla reikiä teräsjääkanteen, ilmeisesti on liika aikaa murehtia syysviljujen perään. ;D
-
Epätoivoisimmat hakkaa rammerilla reikiä teräsjääkanteen, ilmeisesti on liika aikaa murehtia syysviljujen perään. ;D
Ei ole epätoivoa vaan valmistautunista satokauteen. Mitenkään muuten ei oraitten selviämistä seurata kuin kaivamalla niihin asti. Viikon päästä pitää olla lannoitteet todennäköisimmin selviävillä orailla jos meinaa jotain kasvattaa. Myös joka palsta, jossa on tuhoutunut syysvilja, pitää muokata ja kylvää uudelleen. Tarvitaan siemenen kunnostus ainakin.
-SS-
-
täälä vielä 60 senttiä lunta moisten päällä. mut pikkasen jänskättää kuin on. ku alka olla jo siemenvilja joko hinnoissaan tahi sit loppu. noooo, oman siilon tavaralla sit pikkasen reilummin..
-
täälä vielä 60 senttiä lunta moisten päällä. mut pikkasen jänskättää kuin on. ku alka olla jo siemenvilja joko hinnoissaan tahi sit loppu. noooo, oman siilon tavaralla sit pikkasen reilummin..
Ei nyt ehkä noin paljon, mutta kuitenkin ihan reippaasti. Eli ei ole vielä mitään kiirettä.
-
Kuminan puitu sänki alkoi eilen pilkottaa, sängen korkeus 50cm
-
Etelä-Satakunnassa näyttää jäätiköt alkuun sulavan ja alta paljastuu vihreää syysviljaa.
Pari viikkoa sitten pellot oli aivan luistinratoja.
Kait LUKE pian antaa ekan satoennusteen, aivan ennenkuulutattoman mahdoton sato tulossa..
Ainakin 10 tn/ha, hyvä jos sekään piisaa.
-
Etelä-Satakunnassa näyttää jäätiköt alkuun sulavan ja alta paljastuu vihreää syysviljaa.
Pari viikkoa sitten pellot oli aivan luistinratoja.
Kait LUKE pian antaa ekan satoennusteen, aivan ennenkuulutattoman mahdoton sato tulossa..
Ainakin 10 tn/ha, hyvä jos sekään piisaa.
Skagen ja osin Ceylonkin, ovat erittäin kestäviä jäätikköviljoja.
Ei tule ikävä vanhoja puuterilumivehniä, jotka eivät viikkoa kestäneet
paljaaltaan pakkasia.
-SS-
-
Vielä on Lahden vieressä 50-30cm hangen alla nuo syyskylvöt, eiks paree niinpäin, eivät näe kylmiä ahavatuulia maaliskuussa..
-
Etelä-Satakunnassa näyttää jäätiköt alkuun sulavan ja alta paljastuu vihreää syysviljaa.
Pari viikkoa sitten pellot oli aivan luistinratoja.
Kait LUKE pian antaa ekan satoennusteen, aivan ennenkuulutattoman mahdoton sato tulossa..
Ainakin 10 tn/ha, hyvä jos sekään piisaa.
Juu,Lukella näyttää olevan kristallipallonsa kanssa tulevaisuus povarina,tosin huonona sellaisena.
-
Vielä on Lahden vieressä 50-30cm hangen alla nuo syyskylvöt, eiks paree niinpäin, eivät näe kylmiä ahavatuulia maaliskuussa..
Alkaa vaan tulla yllättäviä järviä ja jääkenttiä lohkoille joilla ei juuri koskaan ole ollut vastaavia ongelmia. Jotenkin erikoinen tämä talvi on ollut.
-
Vielä on Lahden vieressä 50-30cm hangen alla nuo syyskylvöt, eiks paree niinpäin, eivät näe kylmiä ahavatuulia maaliskuussa..
Alkaa vaan tulla yllättäviä järviä ja jääkenttiä lohkoille joilla ei juuri koskaan ole ollut vastaavia ongelmia. Jotenkin erikoinen tämä talvi on ollut.
Vähän vastaavanlaisia havaintoja olen tehnyt.
-
Turkuun ajaessa näin yhden ainoan vihreän pellon, siinäkin lampia notkoissa. Kaikki muut oli täysin tai osittain jään/veden alla ja ruskeaa tai mustaa orasta pilkotti pälvistä.
Kannattaa varata kevätviljan siementä...
-
Vaikka ne talvesta selviäisivätkin, niin hanhet ne syö kumminkin.
-
Vaikka ne talvesta selviäisivätkin, niin hanhet ne syö kumminkin.
Juu täällä meidän seudulla kyllä. Länsi suomessa tai pohjanmaalla eivät tuollaisista hanhista ja siitä ongelmasta tiedä mitään. Siinä on muutama hassu peura mitätön juttu ku tollanen muutama tuhatpäinen hanhilauma päättää pysäköidä sun pellolle ruokailemaan. Ne syö sen pellon mustaksi hetkessä. Ja niitä perkeleitä ei saa edes ampua >:(
-
Turkuun ajaessa näin yhden ainoan vihreän pellon, siinäkin lampia notkoissa. Kaikki muut oli täysin tai osittain jään/veden alla ja ruskeaa tai mustaa orasta pilkotti pälvistä.
Kannattaa varata kevätviljan siementä...
Olivin tai Urho tai Tryggve tai mitä näitä nyt oli, samanlaista talvesta riippumatta. Mustaa ja kuollutta.
Skagenin mukana tuli lajikevalikoimaan yllätyksellinen talvenkestävyys.
Ceylonkin tuntuu kestävän hiukan paremmin jäätä ja märkää ja pakkasen purentaa
kuin nämä entiset huippulajikkeet.
-SS-
-
Vaikka ne talvesta selviäisivätkin, niin hanhet ne syö kumminkin.
Juu täällä meidän seudulla kyllä. Länsi suomessa tai pohjanmaalla eivät tuollaisista hanhista ja siitä ongelmasta tiedä mitään. Siinä on muutama hassu peura mitätön juttu ku tollanen muutama tuhatpäinen hanhilauma päättää pysäköidä sun pellolle ruokailemaan. Ne syö sen pellon mustaksi hetkessä. Ja niitä perkeleitä ei saa edes ampua >:(
Kummako mikään tauti ei etes noita vähennä.Tavallisesti luonto tasoittaa määrät.
-
Jää nyt sitten haaveeksi Huhtikuun alkuun aiotut typen levitykset syysviljoille, jopa ihan eteläisimmässäkin Suomessa.
Taitaa jäädä pääsiäisen jälkeiseen aikaan, kun tuota luntakin on vielä niin paljon.
Kevät peruttu! Kylmä kostaja tuo talven takaisin eikä loppua näy – lämpötila voi painua jopa 20 astetta pakkaselle https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008710505.html
Jos niitä hanhia on jo tulossa, niin vahingoniloisena voi toivottaa että tervetuloa vaan, tarjolla vain lunta ja jäätä.
-
Jää nyt sitten haaveeksi Huhtikuun alkuun aiotut typen levitykset syysviljoille, jopa ihan eteläisimmässäkin Suomessa.
Taitaa jäädä pääsiäisen jälkeiseen aikaan, kun tuota luntakin on vielä niin paljon.
Kevät peruttu! Kylmä kostaja tuo talven takaisin eikä loppua näy – lämpötila voi painua jopa 20 astetta pakkaselle https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008710505.html
Jos niitä hanhia on jo tulossa, niin vahingoniloisena voi toivottaa että tervetuloa vaan, tarjolla vain lunta ja jäätä.
Kuitenkin ehkä voisi laittaa levittimen ja paripyörät ja systeemit valmiiksi, nosturiin jo suursäkki kiinni, sillä kun lämmin tulee, se tulee nopeasti, ja pellot ovat velliä sen jälkeen, juuri sen ajan kun vielä lannnoite tehoaisi.
Kun pellon pinta taas kantaa traktoria, muutama tonni sadosta on jo menetetty. Kuivuus käristää rakeet pellon pintaan, mahdollisesti sadetta saadaan seuraavan kerran vasta juhannuksen jälkeen.
-SS-
-
Taitaapi jäädä haaveeksi syysviljojen lannoitus vielä huhtikuussakin. Vai pitääkö sanoa jo kokonaan hyvästit minkäänlaisille syysviljasadoille?
On nimittäin sen verran kylmää luvassa huhtikuun loppuun asti.
Ukrainan sota, ruokakriisi ja ehkä vielä katovuosikin päälle päätteeksi.
Kohta syödään taas pettuleipää.
Huhtikuun sääennuste enteilee karvasta pettymystä kevätkeleistä haaveileville – meteorologi kertoo, mistä kylmyys johtuu https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008725173.html
-
Kevätkylvöt lykkääntyvät samassa suhteessa. Joskus silloin vanhaan aikaan kun silloin tällöin vielä oli talvia vappuun asti, eivät syysviljojen sadot saavuttaneet välttämättä kasitonnareita.
Mutta hyvän nelitonnarin. Kevätvehnät samana vuonna saattoivat päästä lokakuun pakkasen panemina hyvään 65 kilon hehtopainoon.
-SS-
-SS-
-
yleensä syksy taas antaa sen mitä kevät ottaa. joka vuosi on jotain saatu ja meillähän oli varmuusvarastot? vai?
-
Tällä kevään etenemisvauhdilla voi tulla tilille extra energiaveronpalautukset ennen toukotöitä..
-
Aika tekeminen edessä, että tästä saa toukoajan aikaiseksi. Paljaassa maassa kova pakkanen lisää vielä routaa ja maa on valmiiksi niin kylmä, että auringon laskiessa lämpimänkin päivän vaikutus häviää saman tein ja vie maan nopeasti kohmeeseen. Metsässäkin tuntee oikein jalan alla, että sammal on jäässä. Lunta ei kovassa metsässä ole enää hetkeen ollut lainkaan.
Se vähä mitä syysviljamaata on tullut näkyviin, niin ei siellä vihreää ole kovin paljon. Tiedä sitten, että onko täysin selvä. Todennäköisesti joutuu kuitenkin glyfosaatit ajamaan niskaan, kyllä sitä riittävästi aina niitä desantteja sitten ponnistaa uuden sadon harmiksi. Ei tiedä yhtään mitä tuleman pitää. Voi tehdä täyden katovuodenkin.
-
Tai huippusadon👍
-
Farmer MD levittää typpeä oraille Marylandissa. Harmonya mukana.
https://youtu.be/ODUqvvhgf3s
Harry's farmilla on syysohrat korrenkasvuvaiheessa ja rapsit kukkanupuilla.
https://youtu.be/-mIBz5r29nw
Welker's farmilla Montanassa kylvetään hernettä
https://youtu.be/a_2YYq8JS0g (Livestriimi)
Läntisessä Kentuckyssa kylvetään maissia.
https://youtu.be/AkrxX2uWRFo (BigTractorpower)
Täällä Suomessa ei taida syysviljat olla kunnolla jään alta vielä paljastuneet. kevätkylvöt eivät välttämättä hernettäkään mahdollista.
-SS-
-
Jos tuolta seutukunnan syysviljojen väliaikaisjärvistä tulee jotain muuta ku rikkaruohoja keväällä ni on se seittemäs maailmanihme.
Ruskeeta ja mustaa paskaa pilkottaa veden ja jään välissä olevista saarekkeista.
On ennenkin ollu ruskeeta ja lumihomeista mut sillon ei ole saanu oras neljää kertaa eri selkäsaunaa talvikauden aikana. Kauhee täytyy maauskon olla ja mielikuvituksen jos tosissaan luulee sieltä jotain ponnistavan ylös.
Että voihan v i ttu, etten sanois.😲
-
Jos tuolta seutukunnan syysviljojen väliaikaisjärvistä tulee jotain muuta ku rikkaruohoja keväällä ni on se seittemäs maailmanihme.
Ruskeeta ja mustaa paskaa pilkottaa veden ja jään välissä olevista saarekkeista.
On ennenkin ollu ruskeeta ja lumihomeista mut sillon ei ole saanu oras neljää kertaa eri selkäsaunaa talvikauden aikana. Kauhee täytyy maauskon olla ja mielikuvituksen jos tosissaan luulee sieltä jotain ponnistavan ylös.
Että voihan v i ttu, etten sanois.😲
Rinteissä on vihreää, syysvilja tahtoo olla rinnepeltojen kasvi.
Vaakatasossa olevat pellot ovat joka talvi vaikeammassa tilanteessa.
Salossa on kulottuneita syysviljoja, mutta jääkenttien alla on tuota mustaa.
Mutta jääkentät sentään koko alaa vallanneet. Otin aikaista Iisakki kevätvehnää,
meinaan silti paikata, koska syysvilja ehkä kestää mahdollista kuivuutta paremmin
kuin kevätvilja. Ja pääsee puimaan kohtuu aikaisin sen kevätviljan pois. Itse asiassa
viime elokuussa Iisakki oli valmis sillä tavalla, että kun 13% kostean syysviljan siivu
kerrallaan ajoi ja hieman raa'an paikatun kevätvehnän siinä samalla, niin keskimäärin
oli 16% .
Ei siitä Iisakista mitään paljon tullut, mutta oli kasvussa olevan näköinen ja rikat sentään
ruiskittu.
-SS-
-
Viime keväänä skagen sai saltua 15.4.
Periaatteessa voisi ensi viikon perjantaina tehdä saman koska lupaa yöpakkasta. Keskiviikko olis kyl paras keli, pakkasta melkein - 10 ja heti päälle torstaina taivaan täydeltä märkää, kyl liukene. 😂😂😂
Sais ainaki paukutella henkseleitä että aikanen saltuttaja kasitonnarin nappaa. 💪🏻
-
Viime keväänä skagen sai saltua 15.4.
Periaatteessa voisi ensi viikon perjantaina tehdä saman koska lupaa yöpakkasta. Keskiviikko olis kyl paras keli, pakkasta melkein - 10 ja heti päälle torstaina taivaan täydeltä märkää, kyl liukene. 😂😂😂
Sais ainaki paukutella henkseleitä että aikanen saltuttaja kasitonnarin nappaa. 💪🏻
Joo pitää rytmittää sanamukaisesti viimeiselle yöpakkaselle. Nyt on tulut äkkitulvia näiden lumisateiden takia.
-SS-
-
Hösöpettereille hyvä muistutus tämmönen old school kevät, tässä moni erehtyi kuvittelemaan että maaliskuun lannoitus ja huhtikuun puolivälin kevätkylvö olisi pysyvä tilanne.
-
Aikaisen typpilannoituksen hyöty ei katso kalenteria, vaan se on käytännössä tehtävä viimeisillä yöpakkasilla. Tällöin varmistetaan kasvin typensaanti heti kasvun alettua. Kun maa taas kantaa kuivuttuaan ollaan useimmiten myöhässä varsinkin jollei sada viikkoihin lannoituksen jälkeen. Kuivalla maalla ei maan kosteuskaan enää liuoita lannoitteita.
-
Aikaisen typpilannoituksen hyöty ei katso kalenteria, vaan se on käytännössä tehtävä viimeisillä yöpakkasilla. Tällöin varmistetaan kasvin typensaanti heti kasvun alettua. Kun maa taas kantaa kuivuttuaan ollaan useimmiten myöhässä varsinkin jollei sada viikkoihin lannoituksen jälkeen. Kuivalla maalla ei maan kosteuskaan enää liuoita lannoitteita.
Tuon joutuu jokainen oppimaan katkerasti itse. Vaikea uskoa, mutta kyllä se noin on.
-SS-
-
60-luvun Agronomeilla oli joku ihmeellinen päähänpinttymä syysviljojen myöhäisestä lannoituksesta ja aikaisesta kasvinsuojelusta. Maatalouskoulussa siitä aikoinaan kasvintuotannon opettajan kanssa kinasin. Farman kasvinviljelyagronomi usein toppuutteli syysviljojen aikaisia lannoituksia. Niinä vuosina kun hillitsi tuli aina kuiva kevät. ::)
-
60-luvun Agronomeilla oli joku ihmeellinen päähänpinttymä syysviljojen myöhäisestä lannoituksesta ja aikaisesta kasvinsuojelusta. Maatalouskoulussa siitä aikoinaan kasvintuotannon opettajan kanssa kinasin. Farman kasvinviljelyagronomi usein toppuutteli syysviljojen aikaisia lannoituksia. Niinä vuosina kun hillitsi tuli aina kuiva kevät. ::)
Soile Hänninen oli yksi myöhäisen syyslannoituksen ylipapitar. Onhan neuvonnassa ollut monenlaista muotia: esimerkiksi yhteen aikaan vilja piti kylvää 7 cm:iin tai syvemmälle. Ajateltiin juuriston pääsevän alkuun paremmin. Oikeasti oraat jäivät harvoiksi ja tulivat myöhään pinnalle, ja koko kesän oli semmoista valjua kasvustoa.
Suorakylväjät kylvävät jopa alle 5 cm:n kostean maaperän rajapintaan.
-SS-
-
Nyt voi olla vähän hankalaa aikainenkin lannoitus. Täällä on sellainen jääjärvi nyt s-vehnäpellolla, luultavasti maa sulaa alta samalla kun se järvikin poistuu eikä välttämättä sellaisia kuivattavia yöpakkasia enää tule. Ja kun ei ole aavistustakaan (paitsi pahoja) onko siellä jäljellä edes mitään mitä lannoittaa niin tuskin tulee kovin aikaisin mentyä.
Vaikka jäätyisikin niin ei sinne jääkentän päälle viitsi levittää, hukkaan mennee silloin.
-
60-luvun Agronomeilla oli joku ihmeellinen päähänpinttymä syysviljojen myöhäisestä lannoituksesta ja aikaisesta kasvinsuojelusta. Maatalouskoulussa siitä aikoinaan kasvintuotannon opettajan kanssa kinasin. Farman kasvinviljelyagronomi usein toppuutteli syysviljojen aikaisia lannoituksia. Niinä vuosina kun hillitsi tuli aina kuiva kevät. ::)
Saattaa olla että osittain vaikutti se että saman aikakauden viljelykokeissa oli saatu parhaat satotulokset myöhäisellä lannoituksella.. Sitä en tiedä miksi näin, oliko siihen koesarjaan sattunut sen suhteen edulliset vuodet vai jotain muuta, en jaksa nyt kaivaa ja lukea läpi niitä. Ja toki neuvojan pitäisi seurata myös käytännön kokemuksia..
-
Kasvustoa kaapimassa käytyä voi arvioida jo talvituhoprosentteja.
Pioneer Maximus syysrapsi: 100% Täysin oma syy, kun kylvö myöhästyi pari viikkoa, sateiden alle kylvetty toinen pelto tuolla aukealla voi selvitäkin
Kosmos syysohra 90-95% . Ehkä hiukan liian tasainen pelto, jääkuoren alla seisonut vesi mädännytti kasvustoa.
Ceylon syysvehnä 20% Yllättävän hyvin on selvinnyt, uutta kasvua on jo parin tuuman verran. Sen verran aurinko paistaa päivällä.
Kuolleet kohdat ovat edelleen veden alla, joten mitään toivoa ei olisi ollut millään lajikkeella.
Skagen syysvehnä ehkä olisi selvinnyt vieläkin paremmin.
(http://www.viistonninen.com/muut/2022/Ceylon/Ceylon_10042022A.jpg)
Ceylon 10.4.2022
-SS-
-
Aika vaikee on nyt lannoituksia suunnitella, kun kaikki on vielä jääkalvon ja sen päällä olevan, ohenevan lumipeitteen alla. Ei suojannut rinteetkään, samanlaista jääkalvoa joka paikassa. Ne muutamat pälvet ei paljon lupaa. Ihmeellistä ruskeen nahistunutta mössöä. Ei tuollaisiin edes voi harkita apulantaa ennenkuin näkee onko minkäänlaista toipumista havaittavissa. Siinähän menee sitten pellot kuivaksi, jos menee. Aika työläs kevät tiedossa. En tiedä viitsiikö kaikki viljalle kylvää uudelleen. Lajittelutkin on vielä täysin aloittamatta. PIha ja kaikki paikat kuraisen märkää. Ei oikein viitsi tehdä mitään ennenkuin lumet ovat lähteneet. Ei sitä luulisi tällaisen roudan jälkeen saman tein pellolle lähdettävän....
-
Ensimmäistä kertaa syysviljaa tehty. Ei hajuakaan mitä lumen alta löytyy, sitä on edelleen 40-50cm, mutta ei mitään järviä näkyvillä, vielä. Ei siis kiireitä. Ihmeitä täytyy tapahtua, että pellolle pääsee ennen toukokuun puoltaväliä. Näin Kaakonkulmalla.
-
Rapsin kylvö oli vielä kuukausi sitten suunnitelmissa, onneksi en varannut siementä, sehän pitää saada maahan viimeistään toukokuun 10. päivä, nyt sitten kyselemään rypsin siementä.
-
Veikkaan että ihan toukokuun alussa alkaa peltohommat täällä keski-hämeessä, lunta on reilusti mutta routaa ei. Vedet tuntuu häviävän vai lilluuko tuo lumi vesipatjan päällä tuskin
-
Aika vaikee on nyt lannoituksia suunnitella, kun kaikki on vielä jääkalvon ja sen päällä olevan, ohenevan lumipeitteen alla. Ei suojannut rinteetkään, samanlaista jääkalvoa joka paikassa. Ne muutamat pälvet ei paljon lupaa. Ihmeellistä ruskeen nahistunutta mössöä. Ei tuollaisiin edes voi harkita apulantaa ennenkuin näkee onko minkäänlaista toipumista havaittavissa. Siinähän menee sitten pellot kuivaksi, jos menee. Aika työläs kevät tiedossa. En tiedä viitsiikö kaikki viljalle kylvää uudelleen. Lajittelutkin on vielä täysin aloittamatta. PIha ja kaikki paikat kuraisen märkää. Ei oikein viitsi tehdä mitään ennenkuin lumet ovat lähteneet. Ei sitä luulisi tällaisen roudan jälkeen saman tein pellolle lähdettävän....
Puoleen saappaanvarteen upottaa jo. Nämä räntäsateet sulattavat routaa nopeasti, paikoin menee vesi jo maahan sisään !
-SS-
-
Katselin iltalenkkiä kun vesi virtaa pihoista, pelloilta menee salaojiin kun laskuaukoista vesi valuu. Lätäköitä ei ole juuri missään
-
Aika vaikee on nyt lannoituksia suunnitella, kun kaikki on vielä jääkalvon ja sen päällä olevan, ohenevan lumipeitteen alla. Ei suojannut rinteetkään, samanlaista jääkalvoa joka paikassa. Ne muutamat pälvet ei paljon lupaa. Ihmeellistä ruskeen nahistunutta mössöä. Ei tuollaisiin edes voi harkita apulantaa ennenkuin näkee onko minkäänlaista toipumista havaittavissa. Siinähän menee sitten pellot kuivaksi, jos menee. Aika työläs kevät tiedossa. En tiedä viitsiikö kaikki viljalle kylvää uudelleen. Lajittelutkin on vielä täysin aloittamatta. PIha ja kaikki paikat kuraisen märkää. Ei oikein viitsi tehdä mitään ennenkuin lumet ovat lähteneet. Ei sitä luulisi tällaisen roudan jälkeen saman tein pellolle lähdettävän....
Täällä Kanta-Hämeessä on 10cm kovaa jäätä pellon pinnassa ja sen päällä saman verran lunta. Jossain isommalla aukealla näkyy kynnöksen harjoja mutta syysviljat ihan piilossa vielä.
Jääkerros on ollut oikeastaan koko talven, ensimmäisellä suojalla oli niin täpärästi plussalla ettei sulanut kunnolla vaan muodostui jääksi jyrkimpiinkin rinteisiin.
Noin muutenhan syysviljojen viljelyssä pätee ainakin täällä sisämaassa osittain edelleen vanha sääntö että niitten sopiva viljelyala on se minkä kokee olevansa valmis kylvämään keväällä uudestaan.
-
Aika vaikee on nyt lannoituksia suunnitella, kun kaikki on vielä jääkalvon ja sen päällä olevan, ohenevan lumipeitteen alla. Ei suojannut rinteetkään, samanlaista jääkalvoa joka paikassa. Ne muutamat pälvet ei paljon lupaa. Ihmeellistä ruskeen nahistunutta mössöä. Ei tuollaisiin edes voi harkita apulantaa ennenkuin näkee onko minkäänlaista toipumista havaittavissa. Siinähän menee sitten pellot kuivaksi, jos menee. Aika työläs kevät tiedossa. En tiedä viitsiikö kaikki viljalle kylvää uudelleen. Lajittelutkin on vielä täysin aloittamatta. PIha ja kaikki paikat kuraisen märkää. Ei oikein viitsi tehdä mitään ennenkuin lumet ovat lähteneet. Ei sitä luulisi tällaisen roudan jälkeen saman tein pellolle lähdettävän....
Puoleen saappaanvarteen upottaa jo. Nämä räntäsateet sulattavat routaa nopeasti, paikoin menee vesi jo maahan sisään !
-SS-
Jaa.. No täällä on mitatusti vielä 80 senttiä, vähintään, routaa.
Kevät teki kepposen varsinaisen suomen kasitonnari-kansalle. 😂
-
https://twitter.com/AnniinaValtonen/status/1513490815829835776?s=20&t=RF7aPIEdHedtrYRbRmz-gg
Lunta vielä paljon etelä-suomessakin, paljon saa säät lämmetä, että nuo 30-40 cm lumet, mitä omilki pelloil on, häviää, eikä kovin lämpimiä ilmoja oo luvas, veikkaan et vappunaki on vielä lunta monin paikoin etelä-suomes.
No kylvetää sit aikasii lajikkeita, ja rypsii.
-
Mettän laita syysrypsi arrivee. Ne muutamat kymmenen neliöö jotka sulaneet nipin napin jäätyneen loskan alta päivällä häviävät yöllä. Yllätys peurat.. Mahtaako ne lähtee kasvuun vielä siitä juuresta, jää nähtäväksi. Semmonenkin havainto, että ne isot yksilöt kuoleet ja läpi limaisia, mutta ne hieman pieneksi jääneet selvästi pareman oloisia.
Ja kun kuivin saapain kävelee sen jäärintaman päällä, joka askel se jäätynyt rapea loska laattoina painuu usemaan senti ales, jonkinlainen ilmaväli seillä on. Syysvehnät paksun lumen alla vielä, ei mitään nurkkie edes.
https://www.maskinisten.net/userpix/22199_3U72WHAAIQGWS1649598241.jpg
Pieni kasvi
https://www.maskinisten.net/userpix/22199_2C82F7ACFU80O1649598241.jpg
Loskan seassa vihreää jotka häviävät yön aikana
Naapurikyläs tievieri, syysviljaa, aika ruskean oloisia, mutta ilta aurinko saattoi hämätä.
-
Aika vaikee on nyt lannoituksia suunnitella, kun kaikki on vielä jääkalvon ja sen päällä olevan, ohenevan lumipeitteen alla. Ei suojannut rinteetkään, samanlaista jääkalvoa joka paikassa. Ne muutamat pälvet ei paljon lupaa. Ihmeellistä ruskeen nahistunutta mössöä. Ei tuollaisiin edes voi harkita apulantaa ennenkuin näkee onko minkäänlaista toipumista havaittavissa. Siinähän menee sitten pellot kuivaksi, jos menee. Aika työläs kevät tiedossa. En tiedä viitsiikö kaikki viljalle kylvää uudelleen. Lajittelutkin on vielä täysin aloittamatta. PIha ja kaikki paikat kuraisen märkää. Ei oikein viitsi tehdä mitään ennenkuin lumet ovat lähteneet. Ei sitä luulisi tällaisen roudan jälkeen saman tein pellolle lähdettävän....
Puoleen saappaanvarteen upottaa jo. Nämä räntäsateet sulattavat routaa nopeasti, paikoin menee vesi jo maahan sisään !
-SS-
Jaa.. No täällä on mitatusti vielä 80 senttiä, vähintään, routaa.
Kevät teki kepposen varsinaisen suomen kasitonnari-kansalle. 😂
Mittaisin roudan salaojapiikillä, mutten viitsi alka hakkaamaan tuota jääkantta rikki ;D Ehkä sitten keväämmällä, kun nyt ensin sulaa. Sen verran tieltä katsonut, kun penkka on sulanut, että on se uskomattoman vahva ja tiukan näköinen. En muista vastaavaa oikeastaan lainkaan syysviljaurani ajalta. Onhan näitä jäätiköitä ollut monesti, muttei tässä laajuudessa ja vahvuudessa.
Kannattaa muistaa, että äSSälässä on Pohjois-Afrikan olosuhteet ja kaikki kuivaa jo hankien aikaan. Ne olosuhteet on siellä niin toista kuin täällä tasaasemmalla... ;D
-
Aika vaikee on nyt lannoituksia suunnitella, kun kaikki on vielä jääkalvon ja sen päällä olevan, ohenevan lumipeitteen alla. Ei suojannut rinteetkään, samanlaista jääkalvoa joka paikassa. Ne muutamat pälvet ei paljon lupaa. Ihmeellistä ruskeen nahistunutta mössöä. Ei tuollaisiin edes voi harkita apulantaa ennenkuin näkee onko minkäänlaista toipumista havaittavissa. Siinähän menee sitten pellot kuivaksi, jos menee. Aika työläs kevät tiedossa. En tiedä viitsiikö kaikki viljalle kylvää uudelleen. Lajittelutkin on vielä täysin aloittamatta. PIha ja kaikki paikat kuraisen märkää. Ei oikein viitsi tehdä mitään ennenkuin lumet ovat lähteneet. Ei sitä luulisi tällaisen roudan jälkeen saman tein pellolle lähdettävän....
Täällä Kanta-Hämeessä on 10cm kovaa jäätä pellon pinnassa ja sen päällä saman verran lunta. Jossain isommalla aukealla näkyy kynnöksen harjoja mutta syysviljat ihan piilossa vielä.
Jääkerros on ollut oikeastaan koko talven, ensimmäisellä suojalla oli niin täpärästi plussalla ettei sulanut kunnolla vaan muodostui jääksi jyrkimpiinkin rinteisiin.
Noin muutenhan syysviljojen viljelyssä pätee ainakin täällä sisämaassa osittain edelleen vanha sääntö että niitten sopiva viljelyala on se minkä kokee olevansa valmis kylvämään keväällä uudestaan.
Onhan tämä ihan totta, mutta nyt on tämä maailmantilanne vähän tällainen, että haluaisi tällä panostenhinnalla myös onnistumisia. Minulla on lähihistoriassa ihan uskomattoman huonosti onnistuneita uudelleenkylvöjä, kun syysviljamaita on rikottu sitten, kun muut touot on tehty. Kuivuus laittoi nuo viimeiset kylvöt ihan selväksi. Silloin tuli sellainen päätös, että jatkossa nämä vedetään jollekin hömpälle suorakylvönä ja kokeillaan syksyllä uudelleen. Mutta ehkä nyt viimein tulisi sellainen kesä, että siitä jatkuvasta kuivuudesta ei tarvitse koko ajan keskustella. 2018 alkaen se on ollut tässä joka vuosi se suurin ongelma.
-
Kannattaa muistaa, että äSSälässä on Pohjois-Afrikan olosuhteet ja kaikki kuivaa jo hankien aikaan. Ne olosuhteet on siellä niin toista kuin täällä tasaasemmalla... ;D
Juu juu. No, syysvehnän nykylajikkeet, Skagen etunenässä, ja Ceylon hyvänä kakkosena selviävät yllättävän pahasta tilanteesta, ei aikanaan Olivinin , Magnifikin, Urhon tai joidenkin muiden niin mainioiden lajikkeiden kanssa tarvinnut ruskettuneesta syysvehnäoraasta toivoa mitään tulevaksi. Kyllä nämä talvijäät olivat niin tuttuja 1980 - 1990 - luvuilla, ja joka toinen vuosi joutui äestämään ylös.
Syysvehnän juuripaakku työntää nyt mukavasti vihreää piikkiä. Sentään jotakin toivoa, syysrapsi ja syysohra olivat täydellisen heikkoja talvehtijoita tällaisena jäävuonna, niin kuin epäilinkin.
-SS-
-
Syysvehnässä ei ole mitään elonmerkkejä. Viime kesänä kylvetyt nurmet näyttää myös siltä, että ei äes takkua kun alkaa rikkomaan. Pitäisikö silti glyfottaa ennen kevätviljan kylvöä?
-
Pieni kierros, syysvilja kylvöksiä kylvetty paljon viime syksynä, vehnät, kyllä jonkilaista vihreetä, ruukiit, täys vihreet ja syysöljykasvit vaihteleviä. Puput ja bampi syövät sen mikä esille sulaa. Saas nähdä, syysrapsi, quartz, verratain pitkä juurenniska maanpäälä ja lehdet täyslimaa. Jännää seurata mihin suuntaan mennään. Rypsit melko vaaleita, mutta valta osa lumen alla
-
Jenkkilän kulmille max 80cm lunta ennustettu JOS sattuu satamaan, itämiskosteus pitäisi kylvetyillä olla turvattu.
M farmerilla kymppi sentti lunta pellolla...eipä kylvetä maissia huomanna...
-
Syysvehnämaat vielä lumen peitossa. Naapurin heinämailta alkaa olemaan lumet poissa. Muutama kymmenen hanhea siellä näyttäis vartoovan josko jostain vehnä pilkistäisi :-[
-
Syysvehnämaat vielä lumen peitossa. Naapurin heinämailta alkaa olemaan lumet poissa. Muutama kymmenen hanhea siellä näyttäis vartoovan josko jostain vehnä pilkistäisi :-[
Joo, joutseniä hallin päädyssäkin olevalla laikulla. Vajaa 100 metrin päässä oltiin äsken pihalla tenavien kanssa ja älämölösivät siinä, eikä lähtenee minnekään. Vieläkin näkyvät vetävän ruista naamaansa. Kauempana laikkuja, jotka paljastuneet ekana koko isolla aukealla ja onhan siinä ollut siivekästä ihan laidasta laitaan. Näkyi Tiiran mukaan tänään olleen lyhytnokkahanhia, tundrahanhia, vajaa 600 muuta hanhea, merikotkaa ja maakotkaa pelottelemassa lintuja. Noita prkuleen kansallislintuja sekä kurkia ei näköjään enää edes noteerata, niitä on sen verran paljon. Ja muutto on vasta alkamassa. Pelto asutulta kohtaa täysin velliä, mitään elämää ei näy ja pskaa ettei sekaan kenkä mahdu kun ohi kävelee. Haulikko käteen ja kytikselle, säikyttelemään? Mitähän noihin ruispellon laikkuihin kylväs, ellei ne mee kokonaan uusiksi. Korkeimmat kohdat paljastumassa lumen alta, osa ihan ok. mutta lumen alla olevat ovat myös jään/veden alla. Vesi noussut tänään melkolailla, seuraava vajaa viikko onkin luvassa kylpyä oraille lumien lähtiessä ja veden lilluessa tasamaalla. 10 sentin korkeusero tarkoittaa 10 sentin vesipatjaa :) Rukiin hinta kiinnitetty, ja melkein toivoisi että tuhoutuisi, muttei kuitenkaan.
-
Noniin talven saldoa täältä varsinaisesta suomesta:
- Syysrypsi. Täydellisesti kuollut. Epäuskoinen tunne kun lähes 20ha lohkon käveli ristiin niin ei ensimmäistäkään elävää tainta näkynyt.
Syysvehnä. Ei oikei sen parempi. Päisteissä voi vähän vihreää löytyä.
Ruis noin 50% hengissä. Mutta onneksi tasaisesti.
Ei ole minun muistiin osunut, että talvi olisi syysvehnän noin täydellisesti hävittänyt, aikaisemmin ollut joitain kaljuja läikkiä siellä täällä. Ja on aikaisemminkin pellonpäällä jääkenttä ollut. Ja sekin, että tuntuu vähän kaikilla olevan sama tilanne.
Harmitus on kyllä suuri kun muistelee millaista taistelua koko viimesyksy oli kelien ja koneiden kanssa.
Onneksi ei tullu kylvettyä kuin 80% syysviljaa :'(
-
Noniin talven saldoa täältä varsinaisesta suomesta:
- Syysrypsi. Täydellisesti kuollut. Epäuskoinen tunne kun lähes 20ha lohkon käveli ristiin niin ei ensimmäistäkään elävää tainta näkynyt.
Syysvehnä. Ei oikei sen parempi. Päisteissä voi vähän vihreää löytyä.
Ruis noin 50% hengissä. Mutta onneksi tasaisesti.
Ei ole minun muistiin osunut, että talvi olisi syysvehnän noin täydellisesti hävittänyt, aikaisemmin ollut joitain kaljuja läikkiä siellä täällä. Ja on aikaisemminkin pellonpäällä jääkenttä ollut. Ja sekin, että tuntuu vähän kaikilla olevan sama tilanne.
Harmitus on kyllä suuri kun muistelee millaista taistelua koko viimesyksy oli kelien ja koneiden kanssa.
Onneksi ei tullu kylvettyä kuin 80% syysviljaa :'(
Tämä asia monelta unohtui viime syksynä kun kiimassa kylvettiin isoja aloja syysviljoja. Riski on aina talvituhoille olemassa. Harmitus on suuri kevällä jos % osuudet isoja pinta-alasta. Itsellä noin 25% syysviljalla
-
Jos tuho on täydellinen, niin hyvä vaan, silloin pystyy äestämään ja kylvämään suoraan uutta. Nämä rajatapaukset on kaikista keljuimpia, kun ei oikein tiedä mitä tekisi. Nyt menee vielä kallista glyfosaattiakin jos joutuu jämiä hävittämään tai kylvää vehnää tms. Öljykasvia voisi myös laittaa ja valikoivilla aineilla tuhota jääntiviljan.
Itellä tuo Skagen on kyllä käsittämätön. Se pirulainen näyttää vaan kestäneen tuon jääkannen. Tämä alkaa olemaan viljelyvarmuudessa Belindan tasoinen lajike, eli aina tulee jotain, vaikka olisi minkälaiset haasteet vastassa :)
Kosmos on valkoinen, ihan nahistunut. Sanottiin, että voi vielä toipua, mutta en usko. Jos tuosta nousee, niin lopetan maanviljelyn kokonaan. Alkaa ihmeet mennä jo liiallisiin mittasuhteisiin. Rukiista en osaa vielä sanoa, on siellä peuroja ollut, mikä kielisi jonkinlaisesta oraasta.
-
Kosmos ei selviä. Täällä jo viikkoja sitten paljastuneet limaiset lehdet ja juurakkokin ovat jo kuivuneet olemattomiin. Syvemmältä kaivaessa juuret ovat jo mädäntyneet.
Aikainen kevätvehnä on helpoin tapa korjata syysvehnän harvaksi jääneet paikat, koska esimerkiksi viime vuonna Iisakin pystyi yhdistämään samaan puintikierrokseen. Kiekkovannaskoneella voi ajaa ilman muokkausta laskien koneen jään tuhoamissa läiskissä alas. Laahavannaskoneella kuivuneet oraat muodostavat ongelman, joten jollakin matalaäkeellä olen tehnyt paikkalappuja peltoon ensiksi.
Ohransiemenen varasin jo syksyllä Kosmoksen tilalle, ajan Salo-äkeellä tasaiseksi ja kylvän päälle. Syysohran tähkiä en odota syksyllä löytäväni yhtään.
-SS-
-
Skagen pelto paljastui lumen alta pari päivää sitten. Maa niin velliä että ei kestä kävellä mutta tieltä katsottuna ei vihreää näy missään kohtaa.
-
Ceylon kans nyt ollut muutaman päivän näkyvissä. Melkosen harmaata on, hiukan vihreän sävyä näkyy kun ilta-auringossa katselee. Muutaman täysin harmaan yksilön kaivoin ylös, niin pitkät on juuret ja ei ne pehmeiksi oo menneet. Saa nähdä tuleeko joku ihme parantuminen ::)
Rapsi kyllä näyttää ja tuntuu täysin selvältä, ei mitään eloa :'(
-
Viimevuonna kaikki kylvi syysviljoja.. Minä en kun teen aina päinvastoin....No ei silti aina onnistu 8)
-
Englannissa syyssavikka reilun metrin pituista ja kukkii, täällä kaivellaan märänneitä taimia jään seasta ja toivotaan että yläkerran ukko pelastaisi kuolleen kasvuston. Kannattaisikohan kasvattaa semmosia kasveja jotka sopii tänne napapiiri tuntumaan. ;D
-
Tässä Etelä-Hämeessä lähellä Uudenmaan rajaa. Nyt parin päivän aikana on syysviljat vapautuneet lumesta, varjokohdissa sitä vielä on. Ruis ja syysvehnä näyttää melko ok. Vahva vihreä on yleisväri. Maa hyvin jäässä, pinnasta noin 5 cm sulaa. Pieniä vesilätäköitä vielä on. Syysrypsistä en tiedä, monet puhuu, että saattaa olla kaput. Itse olen ajatellutkin, että se mennee pieleen talven aikana kahtena vuotena viidestä? Silti tuttu on lohdutellut, että se on aina hyvä välikasvi, säilyy tai ei. Jos kohtuu kuluilla... :)
-
Englannissa syyssavikka reilun metrin pituista ja kukkii, täällä kaivellaan märänneitä taimia jään seasta ja toivotaan että yläkerran ukko pelastaisi kuolleen kasvuston. Kannattaisikohan kasvattaa semmosia kasveja jotka sopii tänne napapiiri tuntumaan. ;D
Kyllä rapsin kohtalo on ollut selvillä jo puolitoista kuukautta. Nyt vaan odotellaan, että märät läiskät kuivavat, ajetaan kerran yli saloäkeellä ja kylvetään rypsi perään. Kasvipeitteisyys toteutui, ja maa silti on valmiiksi kynnetty ja kylvömuokattu. Mikä tuossa niin paljon närästää ?
-SS-
-
Englannissa syyssavikka reilun metrin pituista ja kukkii, täällä kaivellaan märänneitä taimia jään seasta ja toivotaan että yläkerran ukko pelastaisi kuolleen kasvuston. Kannattaisikohan kasvattaa semmosia kasveja jotka sopii tänne napapiiri tuntumaan. ;D
Kyllä rapsin kohtalo on ollut selvillä jo puolitoista kuukautta. Nyt vaan odotellaan, että märät läiskät kuivavat, ajetaan kerran yli saloäkeellä ja kylvetään rypsi perään. Kasvipeitteisyys toteutui, ja maa silti on valmiiksi kynnetty ja kylvömuokattu. Mikä tuossa niin paljon närästää ?
-SS-
Pari näkökulmaa syysöljykasvin tuhoutumiseen:
+ talviaikainen kasvipeitteisyys
+ maanrakenne
+ välikasvivaikutus
+ kevätöljykasvin siemenet saa helposti
- harmitus
- hukkaan mennyt työpanos
- siemen-/lannoite-/poltto- ja voiteluaine-/kasvinsuojelukulut ym.
- viljelykierto uusiksi?
P. S. Eikö ne "halvimman" saneerauskasvin metsästäjät pudota rukiin siemeniä suoraan siilosta huiskaan ja käy vähän huiskimassa ja ajele perään saloäkeellä?
-
Englannissa syyssavikka reilun metrin pituista ja kukkii, täällä kaivellaan märänneitä taimia jään seasta ja toivotaan että yläkerran ukko pelastaisi kuolleen kasvuston. Kannattaisikohan kasvattaa semmosia kasveja jotka sopii tänne napapiiri tuntumaan. ;D
Kyllä rapsin kohtalo on ollut selvillä jo puolitoista kuukautta. Nyt vaan odotellaan, että märät läiskät kuivavat, ajetaan kerran yli saloäkeellä ja kylvetään rypsi perään. Kasvipeitteisyys toteutui, ja maa silti on valmiiksi kynnetty ja kylvömuokattu. Mikä tuossa niin paljon närästää ?
-SS-
Ei närästä, lähinnä huvittaa eräiden kovapäisyys. ;D
-
Pari näkökulmaa syysöljykasvin tuhoutumiseen:
+ talviaikainen kasvipeitteisyys
+ maanrakenne
+ välikasvivaikutus
+ kevätöljykasvin siemenet saa helposti
- harmitus
- hukkaan mennyt työpanos
- siemen-/lannoite-/poltto- ja voiteluaine-/kasvinsuojelukulut ym.
- viljelykierto uusiksi?
P. S. Eikö ne "halvimman" saneerauskasvin metsästäjät pudota rukiin siemeniä suoraan siilosta huiskaan ja käy vähän huiskimassa ja ajele perään saloäkeellä?
Kylvin Reettaa kaksi vuotta sitten pneumaattisella levittimellä, ja ihmettelen, kuinka hyvä kasvusto sillä tavalla syntyi, varsinkin kun oli syyskuussa kostean sumuisia kelejä , eikä olisi niin helposti päässyt tekemään vannaskylvökoneella. 12 m leveydeltä 7 km:n nopeudella, 8 hehtaria tunnissa. Pääsee suuren maailman kylvövauhtiin. Rukiin hinta vaan oli vielä viime kesänäkin jotakin aivan ala-arvoista, nyt sitten on hinta juuri ylittänyt 200 euroa, nyt alkaa riittää motivaatiota kerätä sitä satoa lastattavaksi. Satasella kuoppaan, kahdellasadalla kärryyn.
Hybridiruista jo sikalatkin alkoivat kysellä, sekoitettavaksi rehuun, niin leipärukiin hinta alkoi kivuta ylös päin, järkevämpään arvoon. Mutta kaupalla toistaiseksi on varmempi tilityskyky.
Syysrapsista en ihan täysin ole noista miinuksista samaa mieltä; viljelykierrosta ei tarvitse luopua, koska kevätöljykasvi. Toisaalta, kyntö ja äestys on jo tehty. Maa on todella helppo saada sileäksi ja kosteutensa pitäväksi, kun on valmiiksi syksyllä muokattu. Lannoitteita ehkä hiukan meni, muilla syyskasveilla en juuri ole lannoitetta tuhlaillut, rapsilla kyllä, koska syyslannoitus on merkittävä osa rapsin sadonmuodostusta. Mutta rypsillä jos saisi vaikka tuhannen kilon sadon, nykyinen ennustettu kahdeksansataa euroa on enemmän kuin vuoden 2020 320 euroa.
-SS-
-
Englannissa syyssavikka reilun metrin pituista ja kukkii, täällä kaivellaan märänneitä taimia jään seasta ja toivotaan että yläkerran ukko pelastaisi kuolleen kasvuston. Kannattaisikohan kasvattaa semmosia kasveja jotka sopii tänne napapiiri tuntumaan. ;D
Kyllä rapsin kohtalo on ollut selvillä jo puolitoista kuukautta. Nyt vaan odotellaan, että märät läiskät kuivavat, ajetaan kerran yli saloäkeellä ja kylvetään rypsi perään. Kasvipeitteisyys toteutui, ja maa silti on valmiiksi kynnetty ja kylvömuokattu. Mikä tuossa niin paljon närästää ?
-SS-
Pari näkökulmaa syysöljykasvin tuhoutumiseen:
+ talviaikainen kasvipeitteisyys
+ maanrakenne
+ välikasvivaikutus
+ kevätöljykasvin siemenet saa helposti
- harmitus
- hukkaan mennyt työpanos
- siemen-/lannoite-/poltto- ja voiteluaine-/kasvinsuojelukulut ym.
- viljelykierto uusiksi?
P. S. Eikö ne "halvimman" saneerauskasvin metsästäjät pudota rukiin siemeniä suoraan siilosta huiskaan ja käy vähän huiskimassa ja ajele perään saloäkeellä?
Karkaa aiheesta, mutta saneerauskasvin filosofia perustui pitkälti alunperin peruna- ja juurikasankeroisen saastuttamien peltojen viljelykiertoon. Sitten se lisättiin tukimahdollisuuksien pariin ja siitäkös viljelijät innostuivat. Rahat loppuivat kesken, kun oikein kunnolla saneerattiin peltoja. Ja lopulta nyt tuen saa ne pellot, joita ei oikeasti tarvitse saneerata ollenkaan. Mutta se siitä.
Kuitenkin hyvä esimerkki tukipolitiikan aikaansaannoksista. Alkuperäinen ajatus tukimuodosta ei enää ole edes mahdollista, kun se kerralla oikein sössittiin. Mutta se vaan tiedoksi saneerauksen ja rukiin yhteenkuulumattomuudesta.
-
Pari näkökulmaa syysöljykasvin tuhoutumiseen:
+ talviaikainen kasvipeitteisyys
+ maanrakenne
+ välikasvivaikutus
+ kevätöljykasvin siemenet saa helposti
- harmitus
- hukkaan mennyt työpanos
- siemen-/lannoite-/poltto- ja voiteluaine-/kasvinsuojelukulut ym.
- viljelykierto uusiksi?
P. S. Eikö ne "halvimman" saneerauskasvin metsästäjät pudota rukiin siemeniä suoraan siilosta huiskaan ja käy vähän huiskimassa ja ajele perään saloäkeellä?
Kylvin Reettaa kaksi vuotta sitten pneumaattisella levittimellä, ja ihmettelen, kuinka hyvä kasvusto sillä tavalla syntyi, varsinkin kun oli syyskuussa kostean sumuisia kelejä , eikä olisi niin helposti päässyt tekemään vannaskylvökoneella. 12 m leveydeltä 7 km:n nopeudella, 8 hehtaria tunnissa. Pääsee suuren maailman kylvövauhtiin. Rukiin hinta vaan oli vielä viime kesänäkin jotakin aivan ala-arvoista, nyt sitten on hinta juuri ylittänyt 200 euroa, nyt alkaa riittää motivaatiota kerätä sitä satoa lastattavaksi. Satasella kuoppaan, kahdellasadalla kärryyn.
Hybridiruista jo sikalatkin alkoivat kysellä, sekoitettavaksi rehuun, niin leipärukiin hinta alkoi kivuta ylös päin, järkevämpään arvoon. Mutta kaupalla toistaiseksi on varmempi tilityskyky.
Syysrapsista en ihan täysin ole noista miinuksista samaa mieltä; viljelykierrosta ei tarvitse luopua, koska kevätöljykasvi. Toisaalta, kyntö ja äestys on jo tehty. Maa on todella helppo saada sileäksi ja kosteutensa pitäväksi, kun on valmiiksi syksyllä muokattu. Lannoitteita ehkä hiukan meni, muilla syyskasveilla en juuri ole lannoitetta tuhlaillut, rapsilla kyllä, koska syyslannoitus on merkittävä osa rapsin sadonmuodostusta. Mutta rypsillä jos saisi vaikka tuhannen kilon sadon, nykyinen ennustettu kahdeksansataa euroa on enemmän kuin vuoden 2020 320 euroa.
-SS-
No toi ruisjuttu olikin vaan vähän niin kuin vitsi, mutta tuo tuollainen noin nopea kylvötapahan on vaan hyvä, jos saa vielä onnistumaan ja vaikka ihan "satomielessäkin" ruista kasvattaisi. Mitä varten siellä hytissä pitäisi kärvistellä, jos nopeempia/helpompia tapoja löytyy?
Syysöljykasvin vaihtuminen kevätöljykasviksi voi saada kyllä viljelykierron sekaisin. Jos ajattelee, että kevätöljykasvin puinti voi hyvinkin mennä sinne syys-lokakuun vaihteeseen, niin siinä on jo syysvehnänkin maahansaaminen siinä ja siinä. Niin entä sitten muut syyskasvit? Mutta viljelykierronhan voi sekoittaa moni muukin seikka...
-
Minkälainen se syysöljykasvin juuri nyt pitää olla? Rapsi syöty aika lailla jo syksyllä, mutta noin 3-5cm kova tappi on ja juuri valkoinen. Rypsi, osa koko juuri limaa, jotkut ylin sentti limainen, juuri sitten kovempi.
Sen verran vähän aikaa paljaana ja pakkasta öisin, ei muu kun saunakukka vihertää
-
Kyllähän noita jo 80-luvulla oli,näitä huiskakylväjiä. Parhaimmat otti puimurin tyhjennys-
torvesta suoraan huiskaan ja lähti vetämään uutta satoa. Hankmolla multaus. Eu jäsenyys teki siitä
hetkeksi oikein muodin.
-
Syysöljykasvin vaihtuminen kevätöljykasviksi voi saada kyllä viljelykierron sekaisin. Jos ajattelee, että kevätöljykasvin puinti voi hyvinkin mennä sinne syys-lokakuun vaihteeseen, niin siinä on jo syysvehnänkin maahansaaminen siinä ja siinä. Niin entä sitten muut syyskasvit? Mutta viljelykierronhan voi sekoittaa moni muukin seikka...
Siksi kevätrypsi, ei kevätrapsi. Eroa kuukauden verran pahimmillaan. Kevätrypsi on melko ihanteellinen syysvehnän esikasvi Etelä-Suomessa. Syysohraa ja syyrapsia ei helposti saa minkään kesällä kasvavan satokasvin jälkeen kunnolla lämpösumman alle. Tämän kevään näkymien valossa syysohrakin olisi saatava heinäkuun lopulla kylvöön, jotta ohra on saa nurmea vastaavan juurakon itseensä syksyn tullen.
Viime syksyssä oli syysrapsin tuhon alku, yllätysviileys ja lämpösumman kertymisen pysähtyminen syyskuussa kuin seinään eivät vahvistaneet rapsin juurikasjuurta riittäväksi. Ohrakaan ei pitänyt viileistä säistä. Lokakuun jatkuva tihuutus alkoi kellastuttaa oraita.
Muutama vuosi aikaisemmin kylvin intoisana jo heinäkuun 3. viikolla rapsin. Sitten kylvin uudestaan 10.8., kun etanat söivät kaiken. Mutta tuli ihan mallikas syysrapsisato. Viime syksynä elokuussa kiusaa tekivät sateet, vältin sateen alle kylvöä, jolloin kylvö viivästyi lähemmäs elokuun loppupuolta. Pitäisi osata jättää sikseen, kun kylvöaika menee ohi.
-SS-
-
Syysöljykasvin vaihtuminen kevätöljykasviksi voi saada kyllä viljelykierron sekaisin. Jos ajattelee, että kevätöljykasvin puinti voi hyvinkin mennä sinne syys-lokakuun vaihteeseen, niin siinä on jo syysvehnänkin maahansaaminen siinä ja siinä. Niin entä sitten muut syyskasvit? Mutta viljelykierronhan voi sekoittaa moni muukin seikka...
Siksi kevätrypsi, ei kevätrapsi. Eroa kuukauden verran pahimmillaan. Kevätrypsi on melko ihanteellinen syysvehnän esikasvi Etelä-Suomessa. Syysohraa ja syyrapsia ei helposti saa minkään kesällä kasvavan satokasvin jälkeen kunnolla lämpösumman alle. Tämän kevään näkymien valossa syysohrakin olisi saatava heinäkuun lopulla kylvöön, jotta ohra on saa nurmea vastaavan juurakon itseensä syksyn tullen.
Kyllä se kevätrypsinkin puinti aika usein venyy sinne syys-lokakuun vaihteeseen tai pitkälle lokuun puolelle. Normaali kylvöaika kun kumminkin on siellä toukokuun lopulla-kesäkuun alussa niin valmistuminen venyy väkisin.
Toki talvituhojen uudelleen kylvössä missä ei ole kosteutta pidättävää sänkeä suojana kylvö on ajoitettava muuten.
-
Arrive rypsi, peurat tallaa ja syövät. Aika näyttää, kellastuuko lisää vai lähteekö tosta?
https://www.maskinisten.net/userpix/22199_1K9O3BGAXA6RN1650783821.jpg
-
Seutukunnalla ei näy virkoamisen merkkejä, 80%, vähintään, talvituhot.
-
Onko joku jo päässyt lannoittamaan syysviljoja?
-
Seutukunnalla ei näy virkoamisen merkkejä, 80%, vähintään, talvituhot.
Kuulemma erittäin laajoja tuhoja. Voi olla täysi 100%:kin joillain tiloilla. Sitten on sellaista ilmiötä, että tulee jään alta vihreänä ja ehjänä esiin, mutta sitten alkaa pikku hiljaa kuoleentumaan. Huhtikuu on kuukausista julmin. Nyt ei ole mitenkään lämmin kevät vaan lumet on maassa ja yöpakkasia on joka yö. Syysviljat ei ilmeisesti tykkää. Luultavasti maa on niin kylmä ja osin jäinen, että juuristo ei lähde toimimaan ja lehdet luovuttavat kuitenkin kosteutta. Keli on melkoisen kuivattava.
-
Ruis näyttää vähän vihertymisen merkkejä, ehkä noin 10% näyttää tällä hetkellä täysin kuolleelta.
Syysvehnä sit taas ehkäpä 10% jotain elonmerkkejä. Suurinosa täysin harmaana ja loput veden vallassa.
Ei hyvältä näytä.
-
Seutukunnalla ei näy virkoamisen merkkejä, 80%, vähintään, talvituhot.
Kuulemma erittäin laajoja tuhoja. Voi olla täysi 100%:kin joillain tiloilla. Sitten on sellaista ilmiötä, että tulee jään alta vihreänä ja ehjänä esiin, mutta sitten alkaa pikku hiljaa kuoleentumaan. Huhtikuu on kuukausista julmin. Nyt ei ole mitenkään lämmin kevät vaan lumet on maassa ja yöpakkasia on joka yö. Syysviljat ei ilmeisesti tykkää. Luultavasti maa on niin kylmä ja osin jäinen, että juuristo ei lähde toimimaan ja lehdet luovuttavat kuitenkin kosteutta. Keli on melkoisen kuivattava.
Täällä Länsi Uudellamaalla just tuollasta. Jääkansi kun suli niin katoin että onpas hyvännäköistä vihreetä ja päivä kerrallaan se vihreys hävisi. Tuo kertonee siitä että ne taimet on olleet elossa silloin kun ne on pakastettu umpijäähän, mutta mitä ilmeisemmin se on sitten elämänhalua syönyt :(
Ceylonia on mulla, syksyllä kosteat tasapaikat on mennyttä mutta tuolta rinteistä tuntuu pientä eloa nousevan. Täytyy käydä joku päivä tuossa arpomassa että miten monta kuollutta vs elävää tuolla on. Ei oikein hotsittais lähtee paikkaamaankaan.
-
Seutukunnalla ei näy virkoamisen merkkejä, 80%, vähintään, talvituhot.
Kuulemma erittäin laajoja tuhoja. Voi olla täysi 100%:kin joillain tiloilla. Sitten on sellaista ilmiötä, että tulee jään alta vihreänä ja ehjänä esiin, mutta sitten alkaa pikku hiljaa kuoleentumaan. Huhtikuu on kuukausista julmin. Nyt ei ole mitenkään lämmin kevät vaan lumet on maassa ja yöpakkasia on joka yö. Syysviljat ei ilmeisesti tykkää. Luultavasti maa on niin kylmä ja osin jäinen, että juuristo ei lähde toimimaan ja lehdet luovuttavat kuitenkin kosteutta. Keli on melkoisen kuivattava.
Täällä Länsi Uudellamaalla just tuollasta. Jääkansi kun suli niin katoin että onpas hyvännäköistä vihreetä ja päivä kerrallaan se vihreys hävisi. Tuo kertonee siitä että ne taimet on olleet elossa silloin kun ne on pakastettu umpijäähän, mutta mitä ilmeisemmin se on sitten elämänhalua syönyt :(
Ceylonia on mulla, syksyllä kosteat tasapaikat on mennyttä mutta tuolta rinteistä tuntuu pientä eloa nousevan. Täytyy käydä joku päivä tuossa arpomassa että miten monta kuollutta vs elävää tuolla on. Ei oikein hotsittais lähtee paikkaamaankaan.
Skagenkin vihersi hetken saviseudun jäätikön reunalla. Ojavallin levityksestä oli jäänyt iso mörrimöykky kylvökoneen vantaisiin pyörimään ja sen alta löytyi muutama oras hengissä! Muuten 12ha lohkossa on ehkä 2 neliömetriä vihreää. Säästyy roundupit kesantojen ja kerääjäkasvien päättämiseen.
-
Skagenit kestävät talvea paremmin kuin oikeastaan mikään muu syysvehnä.
Punertavia, mutta eläviä oraita on Hyvinkään ja Hämeenlinnan seudulla.
Niistä tulee vielä viljaa, lannoitustakin oli tehty. Etelämpänä on oudon valkoisia oraita.
Viljakauppiaat ovat myyneet isoja siemeneriä syysviljojen paikkoon, tuhoja on monessa
kunnassa paljonkin. Hain kaupasta Aurea ja Cynthia rypsiä, sekä Iisakki kevätvehnää, niillä
pystyy hyödyntämään samat kasvinsuojeluaineet kuin syyskasvuisilla versioilla. Vaikka
aikaiset lajikkeet ovatkin heikkotuottoisia, ehkä näin voisi varmistaa syksyn riittämisen.
Kalkitus jääkannen päälle oli ehkä rajoitetusti hyödyksi syysvehnälle, vertailussa ojan kahta puolta.
Mäessä ja etelärinteessä vihertää läiskinä, ja toivon, että siitä saisi ensi syksyn siementä. Vaakasuorat pellot
näyttävät tosi heikoilta, koko läntisen Salon alueella. Siitä etelämmäs voikin olla paremmat oraat,
koska lunta ja jäätä ei oikeastaan ollut kovin paljon. Tämä tuhoalue on pahimmillaan noin välillä
50 - 100 km rannikosta.
Ohria ja syysrapsia ei olisi voinut pelastaa mikään. Onpa nyt sitten pH:t yli seitsemän. Sehän
oli se suursatojen avain, eikö.
-SS-
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Kalkitus_Kannattaa.jpg)
-
Onko joku jo päässyt lannoittamaan syysviljoja?
Loppuviikosta (to-la) luvannut yöpakkasia niin kestäis ajaa saltut.. ja lupailee sadettakin päälle...
-
Harry's Farm on edistynyt melkoisesti pitemmälle kuin täällä. Monet suunnittelivat menneiden kesien perusteella Suomen muodostavan brittejäkin paremman edullisen suursatoalueen. Ehkä takapakkia silloin tällöin vielä tulee:
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Harrys_Farm_21042022A.jpg)
Harry's Farm Youtube-kanava , tilannepäivitys rapsi
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Harrys_Farm_21042022B.jpg)
Harry's Farm Youtube-kanava , tilannepäivitys syysohra
-SS-
-
Kyl tää on valmista pässinlihhaa. Hyvännäköisinä paljastuivat tosiaan, siitä viime viikko koko ajan pakkia. Nyt hengissä lämpäreitä sieltä täältä. Jollain lohkolla voi aikaisella kevätvehnällä koittaa paikkoa mut eiköhän suurin osa mene puhtaasti uusiksi. Ylemmät/viettävät paikat jotain viherrystä. Alavammat täysin tööt. Kyllä se tuohon jäähän/hapettomuuteen täytyy liittyä.
Kyl se kaikkien uusintakylvöjen äitikevät sieltä tuli ja kamalaan saumaan. Vehnä täysin loppu, leipureille kelpaa ensi tslvenakin kaikki mikä hiukankin vehnältä näyttää.
Pohjanmaalla on komeita mut alat suhteessa pieniä. Uudellamaalla jotain. Tässä saviseudulla meni iso osa rukiistakin, hybrideistä kaikki. Heinät näyttäs kestäneen sentään mm. apilan siemenviljelys viljansängen joukossa naapurilla ihan nätti. Voi olla tulevana syksynä rukiinkylvöllekin jo kannustimia ilmassa vaihteeks.
Tää on lajin luonne. Syksyllä taas täyttä höyryä uutta eli ei vaikuta suunnitelmiin jatkossa. Nyt oli kylvettynä vehnälle 45% viljellystä alasta. Kp-tuki maksaa juur siemenen muu meni omasta pussista.
-
Kp-tuki?
-
Kp-tuki?
KasviPeitteisyys
-
No niin tietyst, ka u en millään hoksinu.
-
Jos on sellainen tilanne, että syyskasvilohko on täysin tuhoutunut, voisiko yhden kesän avokesannointi olla varteenotettava vaihtoehto? Tukisumma on kuitenkin lähes sama kuin kevätviljoilla. Tarpeen vaatiessa voisi suorittaa vähän mekaanista rikkakasvitorjuntaa. Mahdollistaisi kuitenkin minkä tahansa syyskasvin kylvön tulevana syksynä, kun ei tarvitse saada vanhaa kasvustoa alta pois.
-
Jos on sellainen tilanne, että syyskasvilohko on täysin tuhoutunut, voisiko yhden kesän avokesannointi olla varteenotettava vaihtoehto? Tukisumma on kuitenkin lähes sama kuin kevätviljoilla. Tarpeen vaatiessa voisi suorittaa vähän mekaanista rikkakasvitorjuntaa. Mahdollistaisi kuitenkin minkä tahansa syyskasvin kylvön tulevana syksynä, kun ei tarvitse saada vanhaa kasvustoa alta pois.
Avokesanto taisi vaatia jonkin syyn että sai laittaa. Rikkoja varmaan ok syy mut sit varmaan tulkinnasta kiinni et onko niin paha rikka tilanne et avonesannointi on ok ja tukikelpoinen.
Näillä löpön hinnoille mekaaninen rikkatorjunta on vähän niin ja näin...
-
Jos on sellainen tilanne, että syyskasvilohko on täysin tuhoutunut, voisiko yhden kesän avokesannointi olla varteenotettava vaihtoehto? Tukisumma on kuitenkin lähes sama kuin kevätviljoilla. Tarpeen vaatiessa voisi suorittaa vähän mekaanista rikkakasvitorjuntaa. Mahdollistaisi kuitenkin minkä tahansa syyskasvin kylvön tulevana syksynä, kun ei tarvitse saada vanhaa kasvustoa alta pois.
Avokesanto taisi vaatia jonkin syyn että sai laittaa. Rikkoja varmaan ok syy mut sit varmaan tulkinnasta kiinni et onko niin paha rikka tilanne et avonesannointi on ok ja tukikelpoinen.
Näillä löpön hinnoille mekaaninen rikkatorjunta on vähän niin ja näin...
Syyksi riittää mekaaninen rikkojen torjunta muistiinpanoissa ja huolehtii siitä ettei pajua kasva
-
Kunnon kasvustoa syysrapsilla, syysrypsillä ja syysohralla ei ole helppoa saada aikaiseksi sellaisena syksynä, jolloin syyskuun alusta ei kerrykään enää neljääsataa astetta lämpösummaa.
Siksi tuo kesannointi on hyvä tapa saada esimerkiksi rapsi kunnon kasvun alkuun. Jos avokesanto ei kelpaa valvonnalle, voi kylvää valkoapilaa vaikkapa kesäkuun viimeinen päivä, ja sitten tuhota rikat ja heinäkuun puolivälissä, ja kylvää heinäkuun lopulla syyskasvin. Hybridiruiskin olisi hyvä kylvää jo viimeistään 20.8.
Tuolla tavalla aikanaan EFA-herneet laitettiin, kahdeksi viikoksi, niin ettei melkein orastumaan kerinnyt, ennen syyskylvöjä.
-SS-
-
Ceylon kans nyt ollut muutaman päivän näkyvissä. Melkosen harmaata on, hiukan vihreän sävyä näkyy kun ilta-auringossa katselee. Muutaman täysin harmaan yksilön kaivoin ylös, niin pitkät on juuret ja ei ne pehmeiksi oo menneet. Saa nähdä tuleeko joku ihme parantuminen ::)
Rapsi kyllä näyttää ja tuntuu täysin selvältä, ei mitään eloa :'(
Kyllä nyt alkaa varmistua 90% tuho. Ajattelin vetää suorakylvönä kevätvehnää päälle jos on hyvät kelit (kiekkokone). Näyttäisi maan rakenne hyvältä kovan roudan jälkeen. Mutta mites tuo n. 10 cm syysvehnän kasvijäte, onko haittaa, tautiainetta varoiksi? Kylvösuuntaa ei pysty vaihtamaan näillä mailla...
-
On tuo kasitonnarilaakson syysviljatilanne kyllä lohduttoman huono. Enpä muista aikoihin näin onnetonta talvehtimista. Jos ei ole täysin kuolleen harmaata, niin sitten on niin laikuittaista, että ei sitäkään tekisi mieli säästää. Ylempänä on kuulemma jo hyviäkin syysviljoja, toivottavasti sieltä saadaan tulevan syksyn siemenet. Kyllä täällä on nyt aika huonoo. Omakin Skagen on huonontunut rajusti kevään aikana. En tiedä viitsiikö noin harvaa jättää. Se versoo ja tulee hyvin epätasaista kasvustoa, josta ei oikein fiksua tavaraa saa. Meikäläinenkin on yleensä välinpitämätön sen suhteen mitä pellolla tapahtuu, mutta nyt täytyy todeta, että on kyllä surkia tilanne. Onneksi tämä päästään kohta nollaamaan.
-
On tuo kasitonnarilaakson syysviljatilanne kyllä lohduttoman huono. Enpä muista aikoihin näin onnetonta talvehtimista. Jos ei ole täysin kuolleen harmaata, niin sitten on niin laikuittaista, että ei sitäkään tekisi mieli säästää. Ylempänä on kuulemma jo hyviäkin syysviljoja, toivottavasti sieltä saadaan tulevan syksyn siemenet. Kyllä täällä on nyt aika huonoo. Omakin Skagen on huonontunut rajusti kevään aikana. En tiedä viitsiikö noin harvaa jättää. Se versoo ja tulee hyvin epätasaista kasvustoa, josta ei oikein fiksua tavaraa saa. Meikäläinenkin on yleensä välinpitämätön sen suhteen mitä pellolla tapahtuu, mutta nyt täytyy todeta, että on kyllä surkia tilanne. Onneksi tämä päästään kohta nollaamaan.
Ruis oli ihan jees talven jäljiltä, vehnät on jopa hyviä. Tuon rukiin suhteen ois kova juttu jos joku ulkopuolinen ja ruista enemmänkin viljellyt kävisi kattomassa mitä noille tekis. Kovia yöpakkasia ollut viime aikoina, lähes -10 astetta yöllä, kieltämättä tuo syksyn jäljiltä vähän heikoksi jäänyt hybridiruis mietityttää, mitä sille tekis. Luonnollisesti ne heikoimmat alueet on kotitien varressa talon vieressä sekä maantien laidassa :)
Edellisen kerran kun oli hybridiruista, keväällä oli samaa pohdintaa kannattaako säästä noin heikon näköistä kasvustoa kun osa lohkosta heikossa hapessa. Lohko jolla ko. arvontaa tein, tuotti keskisatoa nostavan sadon ja keskisato koko ruispinta-alalle oli huima... Ihmeisiin kai tässä pitää uskoa. Silloin oli tähän aikaan rukiit lannoitettu, nyt ei aikomustakaan pelloille kun kasvua ei vain tapahdu nollan tienoilla olevilla päivälämpötiloilla ja öisin pellot jäädyttävillä pakkasilla.
-
Mitä tuhoutuneen tilalle, rypsiäkö? Tarvii si varmaan glyfon ennen vai miten....
-
Tässä on ollut monta peräkkäistä hyvää syysviljavuotta, joskushan on sen huonon vuoden vuoro, ja nyt se tuli, itsellä tosin näyttäisi talvituhoprosentti olevan n. 20% paikkeilla. Mut näin täällä Kaakkois-Suomessa, missä yleensäkin näyttää talvituhot olevan pienempiä kuin lännemmässä.
-
Mitä tuhoutuneen tilalle, rypsiäkö? Tarvii si varmaan glyfon ennen vai miten....
Miksi ? Puolikas annos Targaa poistaa viljat. Samalla juolat ja nurmikan ja timotein ja ja ja.
-SS-
-
Onkohan näissä jo tappotuomion saaneissa syysvehnissä vielä pieni kipinä. Äkkiseltään katottuna ruskea yleisolemus, mutta kun tarkemmin tutkii niin kuolleesta kasvintyvestä pilkistää vihreetä siellä täällä, selvästi enempi ku viikkoaikaa. Vai onko tappio jo varma?
-
Onkohan näissä jo tappotuomion saaneissa syysvehnissä vielä pieni kipinä. Äkkiseltään katottuna ruskea yleisolemus, mutta kun tarkemmin tutkii niin kuolleesta kasvintyvestä pilkistää vihreetä siellä täällä, selvästi enempi ku viikkoaikaa. Vai onko tappio jo varma?
Samaa tullut seurattua. Nyt tarvittaisiin lämpöä kiireesti mut sitä ei taida olla tarjolla.
Kasitonnari on varmaan mennyt mut nelonen vois olla tulossa..?
-
Olis se nelonenkin ihan kiva.
-
Olis se nelonenkin ihan kiva.
Olis. Jos noi tuolta virkoaa niin ihan vähällä en ala uusintakylvöjä tekemään..
-
Onkohan näissä jo tappotuomion saaneissa syysvehnissä vielä pieni kipinä. Äkkiseltään katottuna ruskea yleisolemus, mutta kun tarkemmin tutkii niin kuolleesta kasvintyvestä pilkistää vihreetä siellä täällä, selvästi enempi ku viikkoaikaa. Vai onko tappio jo varma?
Useinkin olen nähnyt syysvehnäkasvustoja, jotka tieltä katsoen on näyttäneet aivan kuolleilta, ruskean harmailta, mutta kun ilmat on lämmenneet ja apulanta alkanut vaikuttamaan, on väri muuttunut vihreäksi ja kasvusto näyttänyt myöhemminkin aika normaalilta.
Myös omissa syysvehnissä olen nyt huomannut, että muuten ruskean oraan tyvi on kuitenkin vihreä, ehkä se antaa jonkinlaista toivoa, saas nähdä kuinka käy, toipuuko vai ei.
-
Pellolle kannattaa mennä istutuskuokan kanssa ja kaivaa juurakko ylös. Jos juurakon keskeltä ei löydy kiinteää juurta tai tyveä, vaan pelkästään limaa tai kuivuvaa rihmaa, ei ole toivoa kasvusta. Näinä päivinä on aika tehdä päätös ja tasausäestää kuivuva savi murukerroksella, vaikka ei vielä kylvöille lähtisikään.
1980-luvun ja 1990-luvun (käytännössä joka toinen talvi tuhosi paljon oraita), sekä 2000-luvun 2005, 2008 ja 2014 paljastuneiden syysviljatuhojen jälkeen optimismini on muuttunut realismiksi, mitä tulee oraitten toipumiseen. Nelitonnari on vikaantuneesta oraasta erittäin hyvä sato. Sitä kannattaa kyllä vaalia. Useimmiten kuitenkin kyse on lopulta 1 - 2 tonnin erittäin heinäisestä kasvustosta, ja puinnin jälkeen tulee hieno rikkasiemenpankki kaupan päälle. Heikossa sysviljassa merkittävään asemaan tulevat heinät ja vahvimmat leveälehtiset rikat, kuten saunakukka, koska viljakasvusto ei harvana peitä oikein mitään. Ainakin Broadway vaatii vahvan ja rehevän kasvuston, jotta heinät pysyvät matalana.
Toukokuussa, jos oras on vasta tulossa piikille, ei sillä oikeastaan ole paljon lisäarvoa kevätviljaan nähden. Kevätvehnästäkin voi sen 4 tonnia saada, useimpina syksyinä. Jotkut ovat saaneet 6 t , jopa suurempiakin satoja, mutta tietenkin sääriski kasvaa loppusyksystä
-SS-
-
Pellolle kannattaa mennä istutuskuokan kanssa ja kaivaa juurakko ylös. Jos juurakon keskeltä ei löydy kiinteää juurta tai tyveä, vaan pelkästään limaa tai kuivuvaa rihmaa, ei ole toivoa kasvusta. Näinä päivinä on aika tehdä päätös ja tasausäestää kuivuva savi murukerroksella, vaikka ei vielä kylvöille lähtisikään.
1980-luvun ja 1990-luvun (käytännössä joka toinen talvi tuhosi paljon oraita), sekä 2000-luvun 2005, 2008 ja 2014 paljastuneiden syysviljatuhojen jälkeen optimismini on muuttunut realismiksi, mitä tulee oraitten toipumiseen. Nelitonnari on vikaantuneesta oraasta erittäin hyvä sato. Sitä kannattaa kyllä vaalia. Useimmiten kuitenkin kyse on lopulta 1 - 2 tonnin erittäin heinäisestä kasvustosta, ja puinnin jälkeen tulee hieno rikkasiemenpankki kaupan päälle. Heikossa sysviljassa merkittävään asemaan tulevat heinät ja vahvimmat leveälehtiset rikat, kuten saunakukka, koska viljakasvusto ei harvana peitä oikein mitään. Ainakin Broadway vaatii vahvan ja rehevän kasvuston, jotta heinät pysyvät matalana.
Toukokuussa, jos oras on vasta tulossa piikille, ei sillä oikeastaan ole paljon lisäarvoa kevätviljaan nähden. Kevätvehnästäkin voi sen 4 tonnia saada, useimpina syksyinä. Jotkut ovat saaneet 6 t , jopa suurempiakin satoja, mutta tietenkin sääriski kasvaa loppusyksystä
-SS-
Mikäs tuon tasauksen pointti oli tässä? Itse punnitsen sen välillä, että suorakylvö vai äestys ennen kevätvehnällä uusintaa. Hitaasti tuntuu kuivuvan, joten äestys vähän vauhdittaisi ja ehkä harvat elossa olevat saisi listittyä osin..
-
Pellolle kannattaa mennä istutuskuokan kanssa ja kaivaa juurakko ylös. Jos juurakon keskeltä ei löydy kiinteää juurta tai tyveä, vaan pelkästään limaa tai kuivuvaa rihmaa, ei ole toivoa kasvusta. Näinä päivinä on aika tehdä päätös ja tasausäestää kuivuva savi murukerroksella, vaikka ei vielä kylvöille lähtisikään.
1980-luvun ja 1990-luvun (käytännössä joka toinen talvi tuhosi paljon oraita), sekä 2000-luvun 2005, 2008 ja 2014 paljastuneiden syysviljatuhojen jälkeen optimismini on muuttunut realismiksi, mitä tulee oraitten toipumiseen. Nelitonnari on vikaantuneesta oraasta erittäin hyvä sato. Sitä kannattaa kyllä vaalia. Useimmiten kuitenkin kyse on lopulta 1 - 2 tonnin erittäin heinäisestä kasvustosta, ja puinnin jälkeen tulee hieno rikkasiemenpankki kaupan päälle. Heikossa sysviljassa merkittävään asemaan tulevat heinät ja vahvimmat leveälehtiset rikat, kuten saunakukka, koska viljakasvusto ei harvana peitä oikein mitään. Ainakin Broadway vaatii vahvan ja rehevän kasvuston, jotta heinät pysyvät matalana.
Toukokuussa, jos oras on vasta tulossa piikille, ei sillä oikeastaan ole paljon lisäarvoa kevätviljaan nähden. Kevätvehnästäkin voi sen 4 tonnia saada, useimpina syksyinä. Jotkut ovat saaneet 6 t , jopa suurempiakin satoja, mutta tietenkin sääriski kasvaa loppusyksystä
-SS-
Mikäs tuon tasauksen pointti oli tässä? Itse punnitsen sen välillä, että suorakylvö vai äestys ennen kevätvehnällä uusintaa. Hitaasti tuntuu kuivuvan, joten äestys vähän vauhdittaisi ja ehkä harvat elossa olevat saisi listittyä osin..
Meillä nämä rinteet ovat kuivat ja halkeamilla. Kivikova halkeillut pinta syväkuivuu erittäin tehokkaasti. Ajattelin kokeilla erittäin matalaa Salo-äkeellä tasoitusta, lata ala-asennossa.
-SS-
-
Pellolle kannattaa mennä istutuskuokan kanssa ja kaivaa juurakko ylös. Jos juurakon keskeltä ei löydy kiinteää juurta tai tyveä, vaan pelkästään limaa tai kuivuvaa rihmaa, ei ole toivoa kasvusta. Näinä päivinä on aika tehdä päätös ja tasausäestää kuivuva savi murukerroksella, vaikka ei vielä kylvöille lähtisikään.
1980-luvun ja 1990-luvun (käytännössä joka toinen talvi tuhosi paljon oraita), sekä 2000-luvun 2005, 2008 ja 2014 paljastuneiden syysviljatuhojen jälkeen optimismini on muuttunut realismiksi, mitä tulee oraitten toipumiseen. Nelitonnari on vikaantuneesta oraasta erittäin hyvä sato. Sitä kannattaa kyllä vaalia. Useimmiten kuitenkin kyse on lopulta 1 - 2 tonnin erittäin heinäisestä kasvustosta, ja puinnin jälkeen tulee hieno rikkasiemenpankki kaupan päälle. Heikossa sysviljassa merkittävään asemaan tulevat heinät ja vahvimmat leveälehtiset rikat, kuten saunakukka, koska viljakasvusto ei harvana peitä oikein mitään. Ainakin Broadway vaatii vahvan ja rehevän kasvuston, jotta heinät pysyvät matalana.
Toukokuussa, jos oras on vasta tulossa piikille, ei sillä oikeastaan ole paljon lisäarvoa kevätviljaan nähden. Kevätvehnästäkin voi sen 4 tonnia saada, useimpina syksyinä. Jotkut ovat saaneet 6 t , jopa suurempiakin satoja, mutta tietenkin sääriski kasvaa loppusyksystä
-SS-
Mikäs tuon tasauksen pointti oli tässä? Itse punnitsen sen välillä, että suorakylvö vai äestys ennen kevätvehnällä uusintaa. Hitaasti tuntuu kuivuvan, joten äestys vähän vauhdittaisi ja ehkä harvat elossa olevat saisi listittyä osin..
Meillä nämä rinteet ovat kuivat ja halkeamilla. Kivikova halkeillut pinta syväkuivuu erittäin tehokkaasti. Ajattelin kokeilla erittäin matalaa Salo-äkeellä tasoitusta, lata ala-asennossa.
-SS-
TäälläpäinTM eka rikkoja oli liikenteessä maanantaina, syysvehnää siis. Pinta rikki ettei tuu kaakelia.
Nyt äestää ja kylvää jo.
-
1980-luvun ja 1990-luvun (käytännössä joka toinen talvi tuhosi paljon oraita), sekä 2000-luvun 2005, 2008 ja 2014 paljastuneiden syysviljatuhojen jälkeen optimismini on muuttunut realismiksi, mitä tulee oraitten toipumiseen.
-SS-
Nämä uudet Ceylonit ja Skagenit taitavat vaan olla huomattavasti talvenkestävämpiä lajikkeita, mitä nuo takavuosikymmenten lajikkeet olivat. Toki jos juuri on mennyt, ei se tuho enää ole lajikkeesta kiinni.
-
Syysviljamaa on liettynyt ja tiivistynyt, jolloin kuivuus menee nopeammin syvemmälle. Saman ilmiön olen huomannut sängissä, kuivuminen on monesti yllättävän nopeaa. Korjaus tähän ongelmaan lienee äestys tai muunlainen muokkaus, jolla tehdään pintaan murukerros estämään haihtumista.
-
Kaikki muut™ Täällä päin™ alkoivat eilen pöllytellä peltoa, niipä sitten minäkin.
-SS-
-
Nämä uudet Ceylonit ja Skagenit taitavat vaan olla huomattavasti talvenkestävämpiä lajikkeita, mitä nuo takavuosikymmenten lajikkeet olivat. Toki jos juuri on mennyt, ei se tuho enää ole lajikkeesta kiinni.
Ehkä olemme tässäkin tapauksessa syyllistyneet arvioimaan lajikkeita, emmekä ole ottaneet huomioon ilmasto-olosuhteiden hienoista kallistumaa leudompiin talviin, mikä vain tuo erilaiset lajikeominaisuudet suosiollisemmiksi. Kuusi- seitsemänkymmenluvun vaihteessa säätiloissa oli jaksoja, jolloin jäätä oli pelloilla mukavasti luistelemaan opeteltavaksi. Silloinkin syysviljoilla ja nurmillakin oli vaikeuksia. Kun samoja maisemia nyt on tullut tarkastelluksi muutaman vuosikymmenen pitempään, tuli viime talvesta nuoruusajat mieleen, kun katsoi auringossa kiilteleviä jääkenttiä, joilla oikeasti saattoi luistella. Olinpa minäkin kokeilemassa, mutta ilo loppui lyhyeen, kun jääkiekkoluistimista irtosivat pohjan kovamuoviin liitetyt terät, vanhuuttaan.
-SS-
-
Ilmaston muutos lisää syyskasvien viljelyä, näin ovat väittäneet jotkut maatalouden asiantuntijat, mutta ei se lisää niiden viljelyvarmuutta, väitän minä.
Ja niissä euroopan kolkissa, missä suuri osa kasveista kylvetään syksyisin, tapahtuu myös talvituhoja, välillä laajojakin. Samaa tapahtuu myös Pohjois-Amerikassa.
-
Ilmaston muutos lisää syyskasvien viljelyä, näin ovat väittäneet jotkut maatalouden asiantuntijat, mutta ei se lisää niiden viljelyvarmuutta, väitän minä.
Ja niissä euroopan kolkissa, missä suuri osa kasveista kylvetään syksyisin, tapahtuu myös talvituhoja, välillä laajojakin. Samaa tapahtuu myös Pohjois-Amerikassa.
Syysviljan pakkasvauriot ovat iso juttu keskilännessä ja Kanadassa. Siksi ne kylvävät kevätvehnää, vaikka se on on alttiimpi kuivuudelle. Esimerkiksi Welker Farms ja Mike Mitchell - Youtube-nimet kärsivät viime satokaudella kuivuudesta. Kumpikin viljelee kevätvehnää eikä syysvehnää. Vähälumisilla preerioilla kova pakkastuuli tappaa armotta syysviljan.
Suorakylvö on antanut jonkin verran parempia tuloksia, sängen pitää olla pitkää, jotta se pidättää hiukan tuiskulunta ja estää pakkastuulen lehtiä rikkovaa vaikutusta. Täällä sateisten talvien Suomessa suorakylvö ei vielä ole lyönyt syysviljoilla täysin läpi. Se johtunee siitä, että vaikka suorakylvö on tasainen suorittaja, suursatojen syysviljavuosina suorakylvetyt lohkot eivät ole jostakin syystä päässeet parhaimpaansa.
Jos uuden tukikauden talvipeitteisyydeksi ei hyväksytä enää muokattua syysviljaa, on taas varmaan suorakylvöön siirtyviä enemmänkin, syysviljalla.
-SS-
-
Ilmaston muutos lisää syyskasvien viljelyä, näin ovat väittäneet jotkut maatalouden asiantuntijat, mutta ei se lisää niiden viljelyvarmuutta, väitän minä.
Ja niissä euroopan kolkissa, missä suuri osa kasveista kylvetään syksyisin, tapahtuu myös talvituhoja, välillä laajojakin. Samaa tapahtuu myös Pohjois-Amerikassa.
Syysviljan pakkasvauriot ovat iso juttu keskilännessä ja Kanadassa. Siksi ne kylvävät kevätvehnää, vaikka se on on alttiimpi kuivuudelle. Esimerkiksi Welker Farms ja Mike Mitchell - Youtube-nimet kärsivät viime satokaudella kuivuudesta. Kumpikin viljelee kevätvehnää eikä syysvehnää. Vähälumisilla preerioilla kova pakkastuuli tappaa armotta syysviljan.
Suorakylvö on antanut jonkin verran parempia tuloksia, sängen pitää olla pitkää, jotta se pidättää hiukan tuiskulunta ja estää pakkastuulen lehtiä rikkovaa vaikutusta. Täällä sateisten talvien Suomessa suorakylvö ei vielä ole lyönyt syysviljoilla täysin läpi. Se johtunee siitä, että vaikka suorakylvö on tasainen suorittaja, suursatojen syysviljavuosina suorakylvetyt lohkot eivät ole jostakin syystä päässeet parhaimpaansa.
Jos uuden tukikauden talvipeitteisyydeksi ei hyväksytä enää muokattua syysviljaa, on taas varmaan suorakylvöön siirtyviä enemmänkin, syysviljalla.
-SS-
Jos tämän talven kaltaiset talvet yleistyvät, talvituhotilastot voivat muuttua karuiksi luettaviksi, sillä koko pellon päällystävät jäälautat tekevät syysviljasta selvän luultavasti myös tulevaisuudessa. Mikäli talvet muuttuvat roudattomiksi ja vesisateisiksi, tulevaisuuden talvehtimisennuste paranee huomattavasti. Tosin tällöin korostuu rinnepeltojen ja kyntömuokkauksen tärkeys, jotta vesipassit voidaan minimoida ja vesitila maksimoida.
-
Jos tämän talven kaltaiset talvet yleistyvät, talvituhotilastot voivat muuttua karuiksi luettaviksi, sillä koko pellon päällystävät jäälautat tekevät syysviljasta selvän luultavasti myös tulevaisuudessa. Mikäli talvet muuttuvat roudattomiksi ja vesisateisiksi, tulevaisuuden talvehtimisennuste paranee huomattavasti. Tosin tällöin korostuu rinnepeltojen ja kyntömuokkauksen tärkeys, jotta vesipassit voidaan minimoida ja vesitila maksimoida.
Monin paikoin edullisimmilla viljelyalueilla on niin vaakasuoria peltoja, että on vaikea löytää reittiä vedelle talven aikana. Kaadot siis saadaaan lähinnä salaojiin tehdyksi. Tuossa vähän matkan päässä tasattiin jollakin laserkaapimella isohko neliömäinen pelto, jossa oli semmoisia lätäköitä aina yhdessä kohtaa.
Nyt viime talvena vesisateiden alettua tuon lohkon pinta oli tasaisen kaunis, kuin jääpallokenttä, täysin vaaterissa oleva teräsjää siinä.
-SS-
-
Jos tämän talven kaltaiset talvet yleistyvät, talvituhotilastot voivat muuttua karuiksi luettaviksi, sillä koko pellon päällystävät jäälautat tekevät syysviljasta selvän luultavasti myös tulevaisuudessa. Mikäli talvet muuttuvat roudattomiksi ja vesisateisiksi, tulevaisuuden talvehtimisennuste paranee huomattavasti. Tosin tällöin korostuu rinnepeltojen ja kyntömuokkauksen tärkeys, jotta vesipassit voidaan minimoida ja vesitila maksimoida.
Monin paikoin edullisimmilla viljelyalueilla on niin vaakasuoria peltoja, että on vaikea löytää reittiä vedelle talven aikana. Kaadot siis saadaaan lähinnä salaojiin tehdyksi. Tuossa vähän matkan päässä tasattiin jollakin laserkaapimella isohko neliömäinen pelto, jossa oli semmoisia lätäköitä aina yhdessä kohtaa.
Nyt viime talvena vesisateiden alettua tuon lohkon pinta oli tasaisen kaunis, kuin jääpallokenttä, täysin vaaterissa oleva teräsjää siinä.
-SS-
Juu paria asiaa olen tässä pellontasaamisessa pohtinut:
1) Ketä se hyödyttää, jos pelto on sileän tasainen? Pellonhan kuuluu viettää reunoille päin, jotta vesi menee ojiin, eikä jää pelloille.
2) Mikä on lopulta pellontasauksen lopputulos? Tuleeko parempi? Olen kuullut, kun paikalliset pellonhöylärit kehuskelevat siirtäneensä paikoittain yli 70cm maata jostakin paikasta pois. Siinä saa aika hyvät merkit sitten olla, että isäntä muistaa missä kohdin niitä auroja piti kevittää, ettei mene salaojat.
-
Kuljin tänää pirkanmaa Satakunta ehkä yks kymmenestä syys kylvösestä näytti elinvoimaselta.
-
1) Ketä se hyödyttää, jos pelto on sileän tasainen? Pellonhan kuuluu viettää reunoille päin, jotta vesi menee ojiin, eikä jää pelloille.
Kuten SS tuossa aiemmin kirjoitti, on alueita, joissa se reunoille päin viettäminen on maksimissaan 1 cm per 100 metriä, siinä viettoa saa aikaan vaan laserilla. Jos silläkään, eikä sillä ole mitään käytännön merkitystä. Jos silloin on epätasaisuuksia, vesi valuu painanteisiin, joissa imeytymisnopeus ei riitä -> märkyyttä -> tiivistyminen -> entistä huonompi imeytyminen -> ->.
Pellon pinnan pitää olla joko täysin tasainen tai sitten suunnitellusti muotoiltu. Kävin aikanaan apilanviljelyopissa tasaisella Keski-Pohjanmaalla, jossa viljelijä oli näennäisesti tasaisen pellon kyntänyt laineilla (3-5 aloitusta ja lopetusta samasta paikasta) poikittain salaojiin nähden. Nyt talvituho-% vaihteli 5-15 välillä aiemman 0-100 sijasta. Viljan viljelyssä 100% tuhosta selviää lisätyöllä ja kevätviljan kylvöllä, lypsykarjan kanssa 100% tuho on katastrofi.
Strategioita on monenlaisia, tasaiseksi lanaaminen on yksi niistä, monin paikoin erittäin fiksu.
-
Kuljin tänää pirkanmaa Satakunta ehkä yks kymmenestä syys kylvösestä näytti elinvoimaselta.
Täällä paikallisesti on muutamia ihmeellisen vihreitä palstoja, reunasta reunaan. Ne vihreät ovat joko ruista tai sitten jotakin uutta kestävää syysvehnälajiketta. Nyt olisi kansallisenkin eduin nimissä hyvä saada tietoa esille, mikä se lajike on. Ceylon ja Skagen ottivat viime talven iskusta kovasti lukua, Ceylon tuhoutui selvärajaisesti, vähänkin vaakasuoremmassa paikassa, Skagen on hailakkaa ja läiskäisen epätasaista, yli koko pellon. Kummastakaan ei satokisaoraita ole tuossa kovinkaan todennäköisesti.
-SS-
-
Pellon pinnan pitää olla joko täysin tasainen tai sitten suunnitellusti muotoiltu. Kävin aikanaan apilanviljelyopissa tasaisella Keski-Pohjanmaalla, jossa viljelijä oli näennäisesti tasaisen pellon kyntänyt laineilla (3-5 aloitusta ja lopetusta samasta paikasta) poikittain salaojiin nähden. Nyt talvituho-% vaihteli 5-15 välillä aiemman 0-100 sijasta. Viljan viljelyssä 100% tuhosta selviää lisätyöllä ja kevätviljan kylvöllä, lypsykarjan kanssa 100% tuho on katastrofi.
Meillä tehtiin semmoisen kulhomaisen palstan ojituksessa niin, että svvennettiin valtaojaa sen verran kuin pystyi, sitten tehtiin 16 m kaivuriojitetut sarat, siten että siellä keskellä oja oli vain jotain 50 cm syvä, mutta muotoiltiin sarka selvästi kuperaksi.
Timoteiheinä on arempi jääpoltteelle kuin muut heinät, niiltä saroilta tuli suhteellisen hyvää timottia.
-SS-
-
1) Ketä se hyödyttää, jos pelto on sileän tasainen? Pellonhan kuuluu viettää reunoille päin, jotta vesi menee ojiin, eikä jää pelloille.
Kuten SS tuossa aiemmin kirjoitti, on alueita, joissa se reunoille päin viettäminen on maksimissaan 1 cm per 100 metriä, siinä viettoa saa aikaan vaan laserilla. Jos silläkään, eikä sillä ole mitään käytännön merkitystä. Jos silloin on epätasaisuuksia, vesi valuu painanteisiin, joissa imeytymisnopeus ei riitä -> märkyyttä -> tiivistyminen -> entistä huonompi imeytyminen -> ->.
Pellon pinnan pitää olla joko täysin tasainen tai sitten suunnitellusti muotoiltu. Kävin aikanaan apilanviljelyopissa tasaisella Keski-Pohjanmaalla, jossa viljelijä oli näennäisesti tasaisen pellon kyntänyt laineilla (3-5 aloitusta ja lopetusta samasta paikasta) poikittain salaojiin nähden. Nyt talvituho-% vaihteli 5-15 välillä aiemman 0-100 sijasta. Viljan viljelyssä 100% tuhosta selviää lisätyöllä ja kevätviljan kylvöllä, lypsykarjan kanssa 100% tuho on katastrofi.
Strategioita on monenlaisia, tasaiseksi lanaaminen on yksi niistä, monin paikoin erittäin fiksu.
Kevätkasvien viljelyssä tasainen pelto toimii, mutta talvehtivilla kasveilla tilanne on toinen. Jos pelto ei vietä mihinkään, koko pellon päällystävän jäälautan syntyminen on sopivissa olosuhteissa hyvinkin todennäköistä. Silloin tuho lienee kasvista riippuen tuo 0-100%.
Kulhomaisilla lohkoilla tasauksen ymmärtää: eihän pellon kuulu viettää niin, että vesi jää passiksi keskelle tai muualle. Itse en kuitenkaan ymmärrä, miten tasaus onnistuu, jos lohkon korkeusero ilmoitetaan sadan metrin matkalla ennemmin metreinä kuin sentteinä. Kulhomaiset lohkot ovat tietynlainen ongelma, enkä itse lähtisi kylvämään niihin jääpoltearkoja kasveja.
-
1) Ketä se hyödyttää, jos pelto on sileän tasainen? Pellonhan kuuluu viettää reunoille päin, jotta vesi menee ojiin, eikä jää pelloille.
Kuten SS tuossa aiemmin kirjoitti, on alueita, joissa se reunoille päin viettäminen on maksimissaan 1 cm per 100 metriä, siinä viettoa saa aikaan vaan laserilla. Jos silläkään, eikä sillä ole mitään käytännön merkitystä. Jos silloin on epätasaisuuksia, vesi valuu painanteisiin, joissa imeytymisnopeus ei riitä -> märkyyttä -> tiivistyminen -> entistä huonompi imeytyminen -> ->.
Pellon pinnan pitää olla joko täysin tasainen tai sitten suunnitellusti muotoiltu. Kävin aikanaan apilanviljelyopissa tasaisella Keski-Pohjanmaalla, jossa viljelijä oli näennäisesti tasaisen pellon kyntänyt laineilla (3-5 aloitusta ja lopetusta samasta paikasta) poikittain salaojiin nähden. Nyt talvituho-% vaihteli 5-15 välillä aiemman 0-100 sijasta. Viljan viljelyssä 100% tuhosta selviää lisätyöllä ja kevätviljan kylvöllä, lypsykarjan kanssa 100% tuho on katastrofi.
Strategioita on monenlaisia, tasaiseksi lanaaminen on yksi niistä, monin paikoin erittäin fiksu.
Kevätkasvien viljelyssä tasainen pelto toimii, mutta talvehtivilla kasveilla tilanne on toinen. Jos pelto ei vietä mihinkään, koko pellon päällystävän jäälautan syntyminen on sopivissa olosuhteissa hyvinkin todennäköistä. Silloin tuho lienee kasvista riippuen tuo 0-100%.
Kulhomaisilla lohkoilla tasauksen ymmärtää: eihän pellon kuulu viettää niin, että vesi jää passiksi keskelle tai muualle. Itse en kuitenkaan ymmärrä, miten tasaus onnistuu, jos lohkon korkeusero ilmoitetaan sadan metrin matkalla ennemmin metreinä kuin sentteinä. Kulhomaiset lohkot ovat tietynlainen ongelma, enkä itse lähtisi kylvämään niihin jääpoltearkoja kasveja.
Ei sitä jään muodostumista kuluvana kautena saanu täällä estettyä jos ei ollu tyyliin 90-asteen kulma.
Jyrkätkin rinteet oli jääkannella varustettuja.
-
1) Ketä se hyödyttää, jos pelto on sileän tasainen? Pellonhan kuuluu viettää reunoille päin, jotta vesi menee ojiin, eikä jää pelloille.
Kuten SS tuossa aiemmin kirjoitti, on alueita, joissa se reunoille päin viettäminen on maksimissaan 1 cm per 100 metriä, siinä viettoa saa aikaan vaan laserilla. Jos silläkään, eikä sillä ole mitään käytännön merkitystä. Jos silloin on epätasaisuuksia, vesi valuu painanteisiin, joissa imeytymisnopeus ei riitä -> märkyyttä -> tiivistyminen -> entistä huonompi imeytyminen -> ->.
Pellon pinnan pitää olla joko täysin tasainen tai sitten suunnitellusti muotoiltu. Kävin aikanaan apilanviljelyopissa tasaisella Keski-Pohjanmaalla, jossa viljelijä oli näennäisesti tasaisen pellon kyntänyt laineilla (3-5 aloitusta ja lopetusta samasta paikasta) poikittain salaojiin nähden. Nyt talvituho-% vaihteli 5-15 välillä aiemman 0-100 sijasta. Viljan viljelyssä 100% tuhosta selviää lisätyöllä ja kevätviljan kylvöllä, lypsykarjan kanssa 100% tuho on katastrofi.
Strategioita on monenlaisia, tasaiseksi lanaaminen on yksi niistä, monin paikoin erittäin fiksu.
Kevätkasvien viljelyssä tasainen pelto toimii, mutta talvehtivilla kasveilla tilanne on toinen. Jos pelto ei vietä mihinkään, koko pellon päällystävän jäälautan syntyminen on sopivissa olosuhteissa hyvinkin todennäköistä. Silloin tuho lienee kasvista riippuen tuo 0-100%.
Kulhomaisilla lohkoilla tasauksen ymmärtää: eihän pellon kuulu viettää niin, että vesi jää passiksi keskelle tai muualle. Itse en kuitenkaan ymmärrä, miten tasaus onnistuu, jos lohkon korkeusero ilmoitetaan sadan metrin matkalla ennemmin metreinä kuin sentteinä. Kulhomaiset lohkot ovat tietynlainen ongelma, enkä itse lähtisi kylvämään niihin jääpoltearkoja kasveja.
Ei sitä jään muodostumista kuluvana kautena saanu täällä estettyä jos ei ollu tyyliin 90-asteen kulma.
Jyrkätkin rinteet oli jääkannella varustettuja.
Niin olivat, mielenkiintoisen jyrkkiä luistelumäkiä olivatkin vaan. Nyt osa parhaiten viettävistä rinnepelloista on jopa poikkeuksellisen huononnäköisiä. Mutta poikkeus vahvistaa säännön, vai miten se meni...
-
Olosuhteet tuhon aiheuttavat, ei peltojen kaltevuus. Maa jäässä, lunta kohtuulliseti, satoi vettä, oli liian lämmintä vuodenaikaan nähden. Sulanut vesi ei lähtenyt eteenpäin vaan jäätyi, kun hanki esti siirtymisen ja kylmää hohkasi maasta niin voimakkaasti, että virtaukset tyrehtyivät alkuunsa. Lopputuloksena tasainen jääkansi, ihan kaikenlaisilla kaltevuuksilla. Täysin tasaisesta pellosta en keksi mitään haittapuolia. Jos salaojitus on kunnossa ja imee vedet, niin hyvä juttu. Tasaisella vesimassat eivät siirtyile pieniin tai isompiin notkoihin, jotka sitten ottavat itseensä. Myös koneet toimivat tasaisilla alustoilla paremmin säätöjensä puolesta jne. Tasaisissa maissa on vain yksi huono puoli, minulla on niitä liian vähän.
-
Suuremmissa tasausoperaatioissa pitäisi olla tarkkana ettei hautaa mahdollisesti vähäistä ruokamultakerrosta jonnekin jankon alle tai kalua kumpareita 'kaljuksi'. Pitää ensin siirrellä parempi maa sivuun turvaan, sitten höyläillä pohjamaa (ei Pohjanmaa..) haluttuun kuosiin ja lopuksi onnistua levittämään pintamaat takaisin tasaisesti. Siitä tulee melko suuria massamääriä siirreltäväksi.
Noista kulhomaisista lohkoista... onko kukaan tehnyt sinne kulhon pohjalle ison niskakaivon tapaista systeemiä, riittävän väljällä ritilällä? Vaikka joku sulatuskaapeli valmiiksi että tarvittaessa voi viedä aggregaatin keväiselle ulkoilulle tms?
Edellyttää tietenkin että ojituksessa on tähän varauduttu ja se on kaatojen puoleen mahdollista.
-
Suuremmissa tasausoperaatioissa pitäisi olla tarkkana ettei hautaa mahdollisesti vähäistä ruokamultakerrosta jonnekin jankon alle tai kalua kumpareita 'kaljuksi'. Pitää ensin siirrellä parempi maa sivuun turvaan, sitten höyläillä pohjamaa (ei Pohjanmaa..) haluttuun kuosiin ja lopuksi onnistua levittämään pintamaat takaisin tasaisesti. Siitä tulee melko suuria massamääriä siirreltäväksi.
Noista kulhomaisista lohkoista... onko kukaan tehnyt sinne kulhon pohjalle ison niskakaivon tapaista systeemiä, riittävän väljällä ritilällä? Vaikka joku sulatuskaapeli valmiiksi että tarvittaessa voi viedä aggregaatin keväiselle ulkoilulle tms?
Edellyttää tietenkin että ojituksessa on tähän varauduttu ja se on kaatojen puoleen mahdollista.
Mää tätä joskus taannoin kritisoin jossain facen puolella jonkun tasausjutun kommenteissa. Ei siellä nähty asiaa ongelmana. ;D
Massojen siirrot kuulemma niin pieniä ettei ruokamultakerroksen häviämistä tarvinnut pelätä. Tarkoitus ei myöskään ollut tehdä pellosta tasaista vaan käsittääkseni tehdä viettäviä notkoja jolloin liika vesi pääsisi piiriojiin.
En ymmärtänyt että kuinka tuo tasaus auttaisi minun pelloilla joissa ruokamultakerros on valitettavan ohut. Ja vaikka pellot ovat siis periaatteessa tasaisia niin tasaustarvetta olisi kuitenkin kymmeniä senttejä kiitos edellisten viljelijöiden. Ainoa tapa olisi tuo mainitsemasi multien siirto syrjään, tasaus, ja mullat takas. Mahtaisi tuollainen toimenpide maksaa melkoisesti.
Jotenkin tuntuu etteivät kaikki viljelijät ole oikein ymmärtäneet millaista vahinkoakin tuollaisella tasaamisella voi saada aikaan jos pelto ei siihen sovellu. Ei se tasausyrittäjä sitä mieti pääasia et on töitä ja laskutus juoksee..
Sen vuoksi en ole nähnyt järkeväksi ottaa tasausta omille pelloille. Pikkuhiljaa yrittänyt itte tasailla lohkoja. Kyntämällä notkoihin päin, ojamaita notkoihin ajamalla jne.
-
Samaa mieltä.
-
Utelias kun oon niin kurvaili kattoon naapuri kylällä yhen lohkon mikä kylvettiin viimevuonna kolmeen kertaan eikä puitu kertaakaan... Näytti että taas seuraavaksi kylvetään :-\
-
Suuremmissa tasausoperaatioissa pitäisi olla tarkkana ettei hautaa mahdollisesti vähäistä ruokamultakerrosta jonnekin jankon alle tai kalua kumpareita 'kaljuksi'. Pitää ensin siirrellä parempi maa sivuun turvaan, sitten höyläillä pohjamaa (ei Pohjanmaa..) haluttuun kuosiin ja lopuksi onnistua levittämään pintamaat takaisin tasaisesti. Siitä tulee melko suuria massamääriä siirreltäväksi.
Noista kulhomaisista lohkoista... onko kukaan tehnyt sinne kulhon pohjalle ison niskakaivon tapaista systeemiä, riittävän väljällä ritilällä? Vaikka joku sulatuskaapeli valmiiksi että tarvittaessa voi viedä aggregaatin keväiselle ulkoilulle tms?
Edellyttää tietenkin että ojituksessa on tähän varauduttu ja se on kaatojen puoleen mahdollista.
Mää tätä joskus taannoin kritisoin jossain facen puolella jonkun tasausjutun kommenteissa. Ei siellä nähty asiaa ongelmana. ;D
Massojen siirrot kuulemma niin pieniä ettei ruokamultakerroksen häviämistä tarvinnut pelätä. Tarkoitus ei myöskään ollut tehdä pellosta tasaista vaan käsittääkseni tehdä viettäviä notkoja jolloin liika vesi pääsisi piiriojiin.
En ymmärtänyt että kuinka tuo tasaus auttaisi minun pelloilla joissa ruokamultakerros on valitettavan ohut. Ja vaikka pellot ovat siis periaatteessa tasaisia niin tasaustarvetta olisi kuitenkin kymmeniä senttejä kiitos edellisten viljelijöiden. Ainoa tapa olisi tuo mainitsemasi multien siirto syrjään, tasaus, ja mullat takas. Mahtaisi tuollainen toimenpide maksaa melkoisesti.
Jotenkin tuntuu etteivät kaikki viljelijät ole oikein ymmärtäneet millaista vahinkoakin tuollaisella tasaamisella voi saada aikaan jos pelto ei siihen sovellu. Ei se tasausyrittäjä sitä mieti pääasia et on töitä ja laskutus juoksee..
Sen vuoksi en ole nähnyt järkeväksi ottaa tasausta omille pelloille. Pikkuhiljaa yrittänyt itte tasailla lohkoja. Kyntämällä notkoihin päin, ojamaita notkoihin ajamalla jne.
Mulla on 5 ha savinen lohko missä kokoojaoja on keskellä ja se pellon keskilinja on metrin reunoja alempana. Ei ole lätäköitä, koska salaojat kuivattaa kun ne on kunnossa.
-
Lohkoja on moneksi. Tuttuni sai vuokralle noin 5-kulmaisen 10 ha tasaamaan lohkon, jota edeltävä viljelijä oli noin 30-vuotisen isännyytensä aikana kyntänyt aina kuviokynnöllä reunoille päin. Helppoa ja nopeaa. Pellon keskikohta oli laserilla katsottuna suunnilleen piiriojien pohjan tasalla. Hyvät ratkaisut ovat tuossa vähissä, edullisia ei taida olla ollenkaan...
-
Eikös tuo korjaannu seuraavan 30 v aikana kun kyntää keskeltä reunoille päin.
Mahtaa nyt olla reunoilla metri ruokamultaa ja keskellä kehnonlaisesti.
Luulisi tuon olevan korjallavissa kun laapakoidaan mullat oikeille sijoilleen, joku motti on kyllä siirrettävää.
-
Suuremmissa tasausoperaatioissa pitäisi olla tarkkana ettei hautaa mahdollisesti vähäistä ruokamultakerrosta jonnekin jankon alle tai kalua kumpareita 'kaljuksi'. Pitää ensin siirrellä parempi maa sivuun turvaan, sitten höyläillä pohjamaa (ei Pohjanmaa..) haluttuun kuosiin ja lopuksi onnistua levittämään pintamaat takaisin tasaisesti. Siitä tulee melko suuria massamääriä siirreltäväksi.
Noista kulhomaisista lohkoista... onko kukaan tehnyt sinne kulhon pohjalle ison niskakaivon tapaista systeemiä, riittävän väljällä ritilällä? Vaikka joku sulatuskaapeli valmiiksi että tarvittaessa voi viedä aggregaatin keväiselle ulkoilulle tms?
Edellyttää tietenkin että ojituksessa on tähän varauduttu ja se on kaatojen puoleen mahdollista.
Mää tätä joskus taannoin kritisoin jossain facen puolella jonkun tasausjutun kommenteissa. Ei siellä nähty asiaa ongelmana. ;D
Massojen siirrot kuulemma niin pieniä ettei ruokamultakerroksen häviämistä tarvinnut pelätä. Tarkoitus ei myöskään ollut tehdä pellosta tasaista vaan käsittääkseni tehdä viettäviä notkoja jolloin liika vesi pääsisi piiriojiin.
En ymmärtänyt että kuinka tuo tasaus auttaisi minun pelloilla joissa ruokamultakerros on valitettavan ohut. Ja vaikka pellot ovat siis periaatteessa tasaisia niin tasaustarvetta olisi kuitenkin kymmeniä senttejä kiitos edellisten viljelijöiden. Ainoa tapa olisi tuo mainitsemasi multien siirto syrjään, tasaus, ja mullat takas. Mahtaisi tuollainen toimenpide maksaa melkoisesti.
Jotenkin tuntuu etteivät kaikki viljelijät ole oikein ymmärtäneet millaista vahinkoakin tuollaisella tasaamisella voi saada aikaan jos pelto ei siihen sovellu. Ei se tasausyrittäjä sitä mieti pääasia et on töitä ja laskutus juoksee..
Sen vuoksi en ole nähnyt järkeväksi ottaa tasausta omille pelloille. Pikkuhiljaa yrittänyt itte tasailla lohkoja. Kyntämällä notkoihin päin, ojamaita notkoihin ajamalla jne.
Mulla on 5 ha savinen lohko missä kokoojaoja on keskellä ja se pellon keskilinja on metrin reunoja alempana. Ei ole lätäköitä, koska salaojat kuivattaa kun ne on kunnossa.
Lohkoja on monia, savimaita on monia, salaojia on monia...
Hyvä jos homma pelaa. Meidän savet ovat jotain sellaista liettyvää lajia. Jos liikaa tulee vettä niin imetyvät kyllä, mutta hitaasti. Se on usein liian hitaasti jolloin lähes ainoa vaihtoehto olisi saada kaikki notkot pois. Salaojien sorastus ylös asti auttaa asiaan mut entisaikaan on soraa ajettu nuukasti, vaikka oja muuten pelaakin. Soraa on lisäilty, ojitettu uudestaan, tasailtu jne.. kuivat vuodet on mukavia 8)
-
Nyt tuntuu siltä, että monet unohtavat sen tosiasian, että talvella, kun maa on kunnolla jäässä, vesi ei mene salaojiin, vaan juoksee sinne päin, mihin pelto viettää. Ja sillä varauksella, että olosuhteet ylipäätään mahdollistavat veden juoksemisen jonnekin. Kuluneena talvena mahdollistivat: kulhojen pohjalla jäälautta oli paksuimmillaan, jyrkissä rinteissä ohimmillaan, vaikka kaukaa sopivassa valossa katsottuna jäälautta saattoikin näyttää "tasaiselta".
-
niin, eikäs jää eli vesi yleensä tasaisesti leviä? alla olevat muotot peittyy veten alle. en ole koskaan nähny kumpua järvellä.
-
Zollernperle speltti alkaa vähitellen vihertää, on se harventunut talven aikana mutta kovin isoja aloja mistä olisi kokonaan kuollut ei ole. Mielenkiintoista on se että notkokohdat missä oli arviolta 30cm jäätä päällä säilyi myös suurimmaksi osaksi hengissä, sulamisvesi taisi tehdä niissä jäätä enemmän vahinkoa.
-
Kuperat pellot säilyivät tänä vuonna paremmin. Kituliana, mutta kuitenkin. Tasaisella näkyy ainakin Salon "kattilassa" kymmenien hehtaarien lohkoja, joissa ei ole mitään. Nyt ovat jo äestäneet ylös niitä. Se on oikea ratkaisu, heikkokin kevätvehnä kasvaa tänä kesänä samanveroisesti huonoon syysvehnään verrattuna.
-SS-
-
Kuperat pellot säilyivät tänä vuonna paremmin. Kituliana, mutta kuitenkin. Tasaisella näkyy ainakin Salon "kattilassa" kymmenien hehtaarien lohkoja, joissa ei ole mitään. Nyt ovat jo äestäneet ylös niitä. Se on oikea ratkaisu, heikkokin kevätvehnä kasvaa tänä kesänä samanveroisesti huonoon syysvehnään verrattuna.
-SS-
Olihan siellä juu aika huonon näköisiä.
Mutta mikä mahtaa olla se järkevyyden raja et missä kohtaa pitäisi äestää ylös. Tässä itse koittanut sitä miettiä. Viikko menee ainakin vielä ennenkuin voisi yrittää aloitella. Silloin ollaan toukokuun puolivälissä. Ei jaksa oikein luottaa et myöhäiset kevät vehnät välttämättä ovat hyvä ratkaisua. Pitkää ennustetta kun kattoo niin kovin muistuttaa 2017 vuotta. Kevät myöhässä, lämpösumman kertyminen heikkoa, ja syksy sateineen pilasi sitten valtaosan.
Jos siis tappotuomion antamista syysvehnille venyttää lähelle kesäkuuta niin minkään vehnän kylvö ei ehkä ole kovinkaan järkevää. Luomussa kun ei kemialla voi hoitaa sekaviljan syntymistä niin vaikeutta on riittävästi.
Mikähän mahtaa olla riittävä määrä oraita per neliö että kannattaa säästää?
-
Kuperat pellot säilyivät tänä vuonna paremmin. Kituliana, mutta kuitenkin. Tasaisella näkyy ainakin Salon "kattilassa" kymmenien hehtaarien lohkoja, joissa ei ole mitään. Nyt ovat jo äestäneet ylös niitä. Se on oikea ratkaisu, heikkokin kevätvehnä kasvaa tänä kesänä samanveroisesti huonoon syysvehnään verrattuna.
-SS-
Olihan siellä juu aika huonon näköisiä.
Mutta mikä mahtaa olla se järkevyyden raja et missä kohtaa pitäisi äestää ylös. Tässä itse koittanut sitä miettiä. Viikko menee ainakin vielä ennenkuin voisi yrittää aloitella. Silloin ollaan toukokuun puolivälissä. Ei jaksa oikein luottaa et myöhäiset kevät vehnät välttämättä ovat hyvä ratkaisua. Pitkää ennustetta kun kattoo niin kovin muistuttaa 2017 vuotta. Kevät myöhässä, lämpösumman kertyminen heikkoa, ja syksy sateineen pilasi sitten valtaosan.
Jos siis tappotuomion antamista syysvehnille venyttää lähelle kesäkuuta niin minkään vehnän kylvö ei ehkä ole kovinkaan järkevää. Luomussa kun ei kemialla voi hoitaa sekaviljan syntymistä niin vaikeutta on riittävästi.
Mikähän mahtaa olla riittävä määrä oraita per neliö että kannattaa säästää?
Viikolla tuli vastaan ohje 200kpl/m2,
-
Kuperat pellot säilyivät tänä vuonna paremmin. Kituliana, mutta kuitenkin. Tasaisella näkyy ainakin Salon "kattilassa" kymmenien hehtaarien lohkoja, joissa ei ole mitään. Nyt ovat jo äestäneet ylös niitä. Se on oikea ratkaisu, heikkokin kevätvehnä kasvaa tänä kesänä samanveroisesti huonoon syysvehnään verrattuna.
-SS-
Olihan siellä juu aika huonon näköisiä.
Mutta mikä mahtaa olla se järkevyyden raja et missä kohtaa pitäisi äestää ylös. Tässä itse koittanut sitä miettiä. Viikko menee ainakin vielä ennenkuin voisi yrittää aloitella. Silloin ollaan toukokuun puolivälissä. Ei jaksa oikein luottaa et myöhäiset kevät vehnät välttämättä ovat hyvä ratkaisua. Pitkää ennustetta kun kattoo niin kovin muistuttaa 2017 vuotta. Kevät myöhässä, lämpösumman kertyminen heikkoa, ja syksy sateineen pilasi sitten valtaosan.
Jos siis tappotuomion antamista syysvehnille venyttää lähelle kesäkuuta niin minkään vehnän kylvö ei ehkä ole kovinkaan järkevää. Luomussa kun ei kemialla voi hoitaa sekaviljan syntymistä niin vaikeutta on riittävästi.
Mikähän mahtaa olla riittävä määrä oraita per neliö että kannattaa säästää?
Viikolla tuli vastaan ohje 200kpl/m2,
Okei. Oliko suullinen ohje vai löytyiskö netistä jostakin?
-
Kuperat pellot säilyivät tänä vuonna paremmin. Kituliana, mutta kuitenkin. Tasaisella näkyy ainakin Salon "kattilassa" kymmenien hehtaarien lohkoja, joissa ei ole mitään. Nyt ovat jo äestäneet ylös niitä. Se on oikea ratkaisu, heikkokin kevätvehnä kasvaa tänä kesänä samanveroisesti huonoon syysvehnään verrattuna.
-SS-
Olihan siellä juu aika huonon näköisiä.
Mutta mikä mahtaa olla se järkevyyden raja et missä kohtaa pitäisi äestää ylös. Tässä itse koittanut sitä miettiä. Viikko menee ainakin vielä ennenkuin voisi yrittää aloitella. Silloin ollaan toukokuun puolivälissä. Ei jaksa oikein luottaa et myöhäiset kevät vehnät välttämättä ovat hyvä ratkaisua. Pitkää ennustetta kun kattoo niin kovin muistuttaa 2017 vuotta. Kevät myöhässä, lämpösumman kertyminen heikkoa, ja syksy sateineen pilasi sitten valtaosan.
Jos siis tappotuomion antamista syysvehnille venyttää lähelle kesäkuuta niin minkään vehnän kylvö ei ehkä ole kovinkaan järkevää. Luomussa kun ei kemialla voi hoitaa sekaviljan syntymistä niin vaikeutta on riittävästi.
Mikähän mahtaa olla riittävä määrä oraita per neliö että kannattaa säästää?
Viikolla tuli vastaan ohje 200kpl/m2,
Okei. Oliko suullinen ohje vai löytyiskö netistä jostakin?
https://www.facebook.com/groups/elinvoimainenkasvitila/permalink/1993140030870426/
-
Nyt tuntuu siltä, että monet unohtavat sen tosiasian, että talvella, kun maa on kunnolla jäässä, vesi ei mene salaojiin, vaan juoksee sinne päin, mihin pelto viettää.
Jo edesmennyt naapuri sanoi aikanaan että syysviljojen viljely loppui salaojitukseen. Suht kapeat sarat kun oli muotoiltu kuperaksi valui vesi ojiin mutta salaojapellolla tätä mahdollisuutta ei ole.
-
Nyt tuntuu siltä, että monet unohtavat sen tosiasian, että talvella, kun maa on kunnolla jäässä, vesi ei mene salaojiin, vaan juoksee sinne päin, mihin pelto viettää.
Jo edesmennyt naapuri sanoi aikanaan että syysviljojen viljely loppui salaojitukseen. Suht kapeat sarat kun oli muotoiltu kuperaksi valui vesi ojiin mutta salaojapellolla tätä mahdollisuutta ei ole.
Olipa viisaita sanoja naapurilta
-
Kolme sarkaa jotka viettävät alaspäin, ei oo kasitonnaria tulossa mut jotain sentään.
Niihin yhtyvä pöytä ja rinne täysin dö.
-
Maisemiltaan hyvin aaltoileva Länsi-uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajapinta näkyy turvautuvan notkelmien paikkauskylvöihin. Eli jotain on jäämässä kasvuun sentään, lännempänä vaakasuorat pellot ovat vioittuneet pahoin. Toinen havaittava seikka on, että edelleenkin kevytmuokattu näyttää säilyneen vieläkin huonommin, ei säilynyt edes pellonreunoissa ja harjoissa, kynnetyllä on ärsyttävä raidallisuus, mutta oraita kuitenkin.
Kummallista kyllä, kaikkien myöhäisin kylvetty palsta minkä tiedän, melkein talvea vasten multaan sekoitettu, on nyt yllättävän tasaisesti orastuva, vaikka oli sama jää päällä kuin muissakin palstoissa.
-SS-
-
Kummallista kyllä, kaikkien myöhäisin kylvetty palsta minkä tiedän, melkein talvea vasten multaan sekoitettu, on nyt yllättävän tasaisesti orastuva, vaikka oli sama jää päällä kuin muissakin palstoissa.
-SS-
Meilläkin viimeisenä kylvetty, olikohan joskus syyskuun lopulla näyttää parhaimmalta. Sattumaa vai onko siinä kuitenkin ollut joku juttu..
Muuten tuhoprosentti taitaa olla jossain yli 90. Ei ainakaan vielä viikonlopun sade ja nyt hetkellinen lämpö ole saanut ihmeitä aikaan. Toki kiirettä ei vielä ole. Antaa rauhassa olla ja katsoo et nouseeko mitään. Maat edelleen sen verran märkiä ettei ennen loppuviikon sadejaksoa (jos nyt sit tulee) tarvii pellolle mennä. Sittenhän se on jo kuu puolivälissä et myöhäiseksi (vaiko tavanomaiseksi) menee tänä vuonna..
-
Täällä Perämeren pohjukassa syksyinen ruisvehnäkylvös paljastui lumen alta pari päivää sitten. Sarkaojapelto, suoraan kynnökseen kylvetyssä on jotain elämää, kertaäestys näytti olleen liikaa. Pitää vielä viikko odotella, sitten arvioidaan äkeen ulkoilutustarvetta niillä saroilla. Syksyllä arvelin onnistumismahdollisuudeksi 1/4, ei ehkä vielä saisi nuolaista...
-
Iittala Hämeenlinnan kupees alkuviikosta isoja aloja vedettiin mustaa näkyviin... Eipä siinä vihreetä näkyny. Shell vieressä oli se näköistä että voi jäädä kasvaankin🤔
-
Oha tää naurettavaa touhua, isännät varoo pellolle menoa, kun ennustettu sateita, ja tänään tullut 2 mm, pellot alkaa olla kuivia, mut ei voi kylvää, kun kuulemma tulee vettä ja sateen alla ei kuulemma saa kylvää, huomenna tulee taas se 2 mm tai sitten ei. Tän päiväistä "sadetta" tuskin edes huomasi. Mutta taas kun vartutaan ihanneolosuhteita, voi ne jäädä tulematta ja sit taas kylvetään kesäkuussa.
-
Maa on edeleenkin aika kylmä ja TääläpäinTM tuli kyllä aika lailla vettä eikä ollut kylvökuivia.
No suli ne saltut ja joitain sata neliöö syysrypsiä jätin. Ihan vaan kattoo ja siitä sais vaikkapa seimentä kylvöön jo nyt haluu puida
-
Oha tää naurettavaa touhua, isännät varoo pellolle menoa, kun ennustettu sateita, ja tänään tullut 2 mm, pellot alkaa olla kuivia, mut ei voi kylvää, kun kuulemma tulee vettä ja sateen alla ei kuulemma saa kylvää, huomenna tulee taas se 2 mm tai sitten ei. Tän päiväistä "sadetta" tuskin edes huomasi. Mutta taas kun vartutaan ihanneolosuhteita, voi ne jäädä tulematta ja sit taas kylvetään kesäkuussa.
Kaiva lapiolla maata, älä murehdi toisten päätöksiä, jos alle 4 cm syvyydessä on vaivautuvaa savea, joka jää helposti palloksi, kannattaa vielä odotella. Itse asiassa parempi kylvöaika oli huhtikuussa noin viikon ajan pääsisäisen jälkeen, kun päivällä oli 16 astetta ja ilma keväinen. Juurikasta taidettiin silloin saada kylvöön ihan hyvin. Nyt toukokuussa on paikoin ollut lujempia pakkasia kuin 20-26.4 välillä, 9.5. vielä -3.. -4 astetta. 4. päivänä toukokuuta oli lähes -6 astetta.
Viime vuosina on ollut enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että toukokuussa on ollut epäsuotuisan kylmiä ja kosteita jaksoja. Maalis huhtikuulla on sitten ollut jo melkein kesä. Tänä keväänä kuitenkin maaliskuussa oli vielä oikea talvi, minimilämpötilat -12..-15 astetta, ja huhtikuukin lämpisi vasta pääsisäiseksi. Mutta kyllä kesä lämpimäksi muuttuu, pitkän ajan ennusteet kertovat hellekesästä. Voi tulla jopa 2010 kaltainen ?
Kovasti nyt joitakin ahdistaa, onko puimaton sato kiinitetty kasitonnarin mukaan ?
-SS-
-
Oha tää naurettavaa touhua, isännät varoo pellolle menoa, kun ennustettu sateita, ja tänään tullut 2 mm, pellot alkaa olla kuivia, mut ei voi kylvää, kun kuulemma tulee vettä ja sateen alla ei kuulemma saa kylvää, huomenna tulee taas se 2 mm tai sitten ei. Tän päiväistä "sadetta" tuskin edes huomasi. Mutta taas kun vartutaan ihanneolosuhteita, voi ne jäädä tulematta ja sit taas kylvetään kesäkuussa.
Viime vuonna toukokuun puolivälin kylvökset itivät paikoin epätasaisesti ja jättivät suurilta osin pensomatta. Toukokuun lopun kylvökset puolestaan kuorettuivat, eikä pinnanrikkominen tuonut mainittavaa apua. Kesäkuun alun kylvökset itivät nopeasti ja tasaisesti, ja lisäksi pensoivat normaalisti.
Jälkiviisaus on turhaa, mutta jos moisen olisin ennalta tiennyt, olisin kylvänyt kaiken vasta kesäkuun alussa. Ei olisi tarvinnut märkiä paikkoja kierrellä ja olisi saanut tupla- tai triplasadon pienemmillä lannoitekiloilla.
Mutta vuodethan eivät ole veljeksiä. :)
-
Nyt kun kaikki ovat jo äestäneet syysvehnänsä ylös, uskalsin mennä levittämään apulantaa.
Syysohrat ja syysrapsit menetettiin, puolet syysvehnistäkin, mutta Ceylon on selvinnyt muutamassa mäessä, jos yleensä mitään heinäkasvustoa on voinut selvitä. Tämä siis ei ole mainos. Ainakin yksi lajike on kaukaa katsoen huomattavasti parempi, mutta sitä on vain muutamalla perllolla koko maakunnassa. Taatusti menen kysymään, mitä lajiketta se on. Skagenin värinen se ei ole.
(http://www.viistonninen.com/muut/2022/Ceylon/Ceylon_11052022A.jpg)
Kuva: Ceylon, 11.5.2022. Kalkittu biotiitin ja silikaattikalkin seoksella maaliskuussa.
(http://www.viistonninen.com/muut/2022/Ceylon/Ceylon_11052022B.jpg)
Kuva: Palstasta yritetään TOS-siementä syksyksi. Maltillinen lannoitus ja huolellinen rikkaruohontorjunta suunnitelmissa.
-SS-
-
(https://img.aijaa.com/m/00492/15056612.jpg) (https://aijaa.com/e4i9sM)
Lauantaina ceyloni. Kuva vääristää, on se vihreämpi ja juurista puskee tuoreempia lehtiä. Hento se on. Parhaiten onnistui ne paikat joka oli pisinpää lunta. Ja vielä alava multa. Voiko olla että siellä routa ei ollut ja lumi suojas pitkään ailahteleva lämpötilaa?
-
Ainakin yksi lajike on kaukaa katsoen huomattavasti parempi, mutta sitä on vain muutamalla perllolla koko maakunnassa. Taatusti menen kysymään, mitä lajiketta se on. Skagenin värinen se ei ole.
-SS-
Heti sitten tänne ilmoitus ja tieto, vaikka yyveenä, mikä on lajike. Laitan ostoslistalle myös. Kyllä se on tämän talven kokemusten jälkeen sanottava, että syysvehnä. Se on se juttu, muita ei pahemmin tässä kannata/voi harkita.
-
Oha tää naurettavaa touhua, isännät varoo pellolle menoa, kun ennustettu sateita, ja tänään tullut 2 mm, pellot alkaa olla kuivia, mut ei voi kylvää, kun kuulemma tulee vettä ja sateen alla ei kuulemma saa kylvää, huomenna tulee taas se 2 mm tai sitten ei. Tän päiväistä "sadetta" tuskin edes huomasi. Mutta taas kun vartutaan ihanneolosuhteita, voi ne jäädä tulematta ja sit taas kylvetään kesäkuussa.
Kaiva lapiolla maata, älä murehdi toisten päätöksiä, jos alle 4 cm syvyydessä on vaivautuvaa savea, joka jää helposti palloksi, kannattaa vielä odotella. Itse asiassa parempi kylvöaika oli huhtikuussa noin viikon ajan pääsisäisen jälkeen, kun päivällä oli 16 astetta ja ilma keväinen. Juurikasta taidettiin silloin saada kylvöön ihan hyvin. Nyt toukokuussa on paikoin ollut lujempia pakkasia kuin 20-26.4 välillä, 9.5. vielä -3.. -4 astetta. 4. päivänä toukokuuta oli lähes -6 astetta.
Viime vuosina on ollut enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että toukokuussa on ollut epäsuotuisan kylmiä ja kosteita jaksoja. Maalis huhtikuulla on sitten ollut jo melkein kesä. Tänä keväänä kuitenkin maaliskuussa oli vielä oikea talvi, minimilämpötilat -12..-15 astetta, ja huhtikuukin lämpisi vasta pääsisäiseksi. Mutta kyllä kesä lämpimäksi muuttuu, pitkän ajan ennusteet kertovat hellekesästä. Voi tulla jopa 2010 kaltainen ?
Kovasti nyt joitakin ahdistaa, onko puimaton sato kiinitetty kasitonnarin mukaan ?
-SS-
2018 oli sellainen kevät, että olisi saanut aloittaa jo maaliskuussa. Maat kuivuivat käsiin kolmessa päivässä ja tilanne ei siitä enää korjaantunut koko kesänä. Vaikka olin kärkkäänä liikenteessä, silti en voittanut kovin paljon. Ei vaan ehtinyt.
Sen jälkeen onkin sitten tullut melkein takapakkia aikaisuudesta. Erittäin paha oli kaksi vuotta sitten, kun vehnät kellastuivat matkalla maan pintaan ja kylvöjen pohjamaa liettyi piloille. Kaiken huippu oli viime vuoden kesäkuun helmi-vehnä, joka oli talon paras kasvusto ja josta tuli eniten. Ei sitä nyt sen varaan voi laskea, että kesäkuu on kevätvehnän uusi, säännönmukainen kylvökuukausi, mutta ainakin näkee, että muitakin vaihtoehtoja on kuin se väkisin rypeminen liian aikaisin.
Kyllä edelleen on kultivoidun maan pohjakosteus aivan liian korkea, suoraan sanottuna turhan märkä. Sanoisin niin, että kesäkuun ensimmäiselle viikolla asti kylvetään, jos on järkeviä kelejä ja homma onnistuu. Sitten katsotaan tilanne ja se joka jää kylvämättä, sille etsitään joku kesantovaihtoehto.
-
Yritin tänään levittää syksyllä painanteeseen kipattuja ojamaakasoja. Päällä 30 cm sulaa ja loppu jäässä. Isolla aukealla. Ja turpeen sekainen peltomaa sängellä oikeastaan liian märkää liikkumiseen. Ojitus on kunnossa ja muuten kaikin puolin hyvä lohko.
Tämä Salpausselän eteläpuolella, keskivaiheilla.
-
En yhtään ihmettele, kun maantien ojissakin on vielä lunta metsäisillä osuuksilla. Samoin on jäätikköä metsäautotiellä jos on oikein takapäiväisessä paikassa. Saa nähdä onko kesäkuuhun asti.
-
ite huomasin eilen että metässä oleva muutaman neliön lampi olikii päässy jäistä.. kait toissapäivänä, kun aikasemmin ohi kuljin ni sai katella kui linnut käveli jäällä.. pellonreunasta alkaa nyt olla lumet sulannu mut maa ihan märkää. aitatolppakin kallistuu tuulella..
-
ite huomasin eilen että metässä oleva muutaman neliön lampi olikii päässy jäistä.. kait toissapäivänä, kun aikasemmin ohi kuljin ni sai katella kui linnut käveli jäällä.. pellonreunasta alkaa nyt olla lumet sulannu mut maa ihan märkää. aitatolppakin kallistuu tuulella..
Täällä on ollut todella hyvä aitailma,ei paljoa routaa ja lunta sopivasti.Eikä vielä etes niitä lentäviä pirulaisia...
-
miten lie, onkohan tulossa etes itikkakesää? kun on aikas kuivaa ja kylmää vieläkii. aamusella on aika holiaa tuolla varjoisilla paikoilla..
-
Eikös sitä niin sanottu että kylväkää syysviljoja, se tasaa työhuippuja eli todellisuudessa syksyllä samaan aikaan saa puida ja kylvää. Ja nyt keväällä piti kesken kylvöjen lähteä ruista ruiskuttamaan ja sekin oli jo vähän liian myöhään. Tarkoitus oli vielä myöhemmin ajaa korrensäädettä, mutta ruishan oli tullut sadeiden aikana tähkälle. Se siitä sitten.
-
Itse jätin vähänkään vihertävät ceylonit kasvamaan, vaikkei kummoista satoa voi odottaa harvalta kasvustolta. Ihan totaalityhjän alueen kylvin vehnälle. Voi olla syysviljan siemenet hinnoissaan syksyllä, siksi tein noin.
-
Hybridimuotoinen ruis tehoviljeltynä osuukin kaikkien muiden töiden päälle keväin syksyin, kuitenkin ruista voi myös viljellä luomun tapaan, keväällä voi rukiin kuitata vilkaisemalla ja unohtamalla sitten.
Syksyllä kylvää viljanpuinnin ja rapsinpuinnin välissä, vaikka pintalevittimellä.
Mutta satasen vehnää ja ohraa halvempi hinta ei juuri houkuttele, peitekasvina ihan toimiva.
-SS-
-
Hybridimuotoinen ruis tehoviljeltynä osuukin kaikkien muiden töiden päälle keväin syksyin, kuitenkin ruista voi myös viljellä luomun tapaan, keväällä voi rukiin kuitata vilkaisemalla ja unohtamalla sitten.
Syksyllä kylvää viljanpuinnin ja rapsinpuinnin välissä, vaikka pintalevittimellä.
Mutta satasen vehnää ja ohraa halvempi hinta ei juuri houkuttele, peitekasvina ihan toimiva.
-SS-
Kun viljelee monitahoista ohraa ja myöhäistä tai päätyypin kevätvehnää, ehtii niiden puintien välissä mainiosti muokkaamaan ja kylvämään rukiin. Totta on että keväällä syysviljojen rikkaruiskutukset menee päällekkäin toukotöiden kanssa, paitsi tänä viileänä keväänä, jolloin syysvehnän rikkaruiskutuksilla ei ollut kiirettä, no on ne vähäiset nyt kuitenkin jo tehty.
-
Eikös sitä niin sanottu että kylväkää syysviljoja, se tasaa työhuippuja eli todellisuudessa syksyllä samaan aikaan saa puida ja kylvää. Ja nyt keväällä piti kesken kylvöjen lähteä ruista ruiskuttamaan ja sekin oli jo vähän liian myöhään. Tarkoitus oli vielä myöhemmin ajaa korrensäädettä, mutta ruishan oli tullut sadeiden aikana tähkälle. Se siitä sitten.
No näin se menee. Syysviljat kasaa työhuippuja, ei tasaa.
Ja ruis tosiaan tahtoo yllättää aina, kasvurytmi keväällä on ihan järjettömän nopea ja ikkuna toimenpiteille menee nopeasti ohi.
-
Syysvehnän kanssa ei ongelmia ole vaan hyvin tasaa huippuja. Tänä vuonna kun omasta ennätys suuresta syyskasvi alasta taisi 5% selvitä niin kiire on ollut koko kevään kun niin paljon kevätviljaa kylvössä.
Mut pienemmillä pinta-aloilla ei varmasti olekkaan järkeä alkaa syyskasvien kanssa sekoilemaan..
-
Syysohrat SU Ellen ja KWS Tenor ihan dööd. Selvisikö kellään mikään syysohralajike?
-
Syysohrat SU Ellen ja KWS Tenor ihan dööd. Selvisikö kellään mikään syysohralajike?
Pirkanmaalla lienee hyviäkin lohkoja. Oma syysohra Kosmos ei selvinnyt, niin kin ei selvinnyt syysrapsikaan. Lohko on nyt kylvetty rypsille. Syysviljoista lähinnä vain ruis selvisi nähtävästi erinomaisesti. Hyvät heille, jos laitoivat viime syksynä.
-SS-
-
Syysohrat SU Ellen ja KWS Tenor ihan dööd. Selvisikö kellään mikään syysohralajike?
Kaverilla selvisi SU Ellen täällä Hämeessä.
-
Jätin yhden hiekkaisen päisteen arrivee syyrypsiä ihan vaan että voi seurata miten kasvaa, loppu lohko kevätvehnää. Se rypsi nyt kukkinut ja täyttänyt tilan, vaikka mustia ötökitä oli kukkanupuissa
ceylon, varjossa savimaa selvis, näyttää oikeelta syysvehnältä, multamaa elossa, mutta yhtä lyhyt ja hentompi kun ennen sadetta kylvetty kevätvehnä?
-
Hyvä kysymys. Oma Kosmos kuoli niin totaalisesti, ettei tarvinnut edes harkita ruiskutusta. Nyt on hieno kaura päällä. Ei kyllä selvinnyt ruiskaan. Joskus syyskuun 21 päivä kylvetty oli paljon parempi kuin elokuussa peltoon taisteltu. Jos vielä joskus rukiiseen sekaannun, niin kylvän sen vasta syysvehnän jälkeen.
-
Syysvehnän kanssa ei ongelmia ole vaan hyvin tasaa huippuja. Tänä vuonna kun omasta ennätys suuresta syyskasvi alasta taisi 5% selvitä niin kiire on ollut koko kevään kun niin paljon kevätviljaa kylvössä.
Mut pienemmillä pinta-aloilla ei varmasti olekkaan järkeä alkaa syyskasvien kanssa sekoilemaan..
Samaa mieltä, syysvehnä paremmin tasaa kuin kasaa työhuippuja. Normivuonna puinnit ovat jo valmiit, kun täytyy ruveta syysvehnän kylvöä suunnittelemaan, varsinkin jos syysvehnän viljelyn myötä kevätvehnä tippuu pois viljelykierrosta. Keväällä taas normaalisti ruiskutukset saa aloittaa, kun ne lyhyemmät kylvöt on jo tehty. Ja ne poikkeusvuodethan vahvistavat säännön...
-
Ainakin yksi lajike on kaukaa katsoen huomattavasti parempi, mutta sitä on vain muutamalla perllolla koko maakunnassa. Taatusti menen kysymään, mitä lajiketta se on. Skagenin värinen se ei ole.
-SS-
No joko kävit kysymässä?
-
Ainakin yksi lajike on kaukaa katsoen huomattavasti parempi, mutta sitä on vain muutamalla perllolla koko maakunnassa. Taatusti menen kysymään, mitä lajiketta se on. Skagenin värinen se ei ole.
-SS-
No joko kävit kysymässä?
Ei tarvitse. Se on kuin onkin populaatioruista. Ja joka ikinen noin kolmesta muusta alueen tuuheasta syysviljamaasta myös. Oma Ceylonkin on nyt 50% Reettaa. Vuoden 2020 rukiita alkoi kummasti tuuheutua nyt keväällä kellertävän voipuneen syysvehnän joukkoon. Ennenkin on parin-kolmen vuoden ajan noussut yksittäisiä rukiita, nyt talvi oli valikoinut selvästi. Ruis on syysvehnän viljelyssä hukkakauran kaltainen rikkakasvi.
Ruisvehnänä varmaan menee kaupaksi
-SS-
-
Ainakin yksi lajike on kaukaa katsoen huomattavasti parempi, mutta sitä on vain muutamalla perllolla koko maakunnassa. Taatusti menen kysymään, mitä lajiketta se on. Skagenin värinen se ei ole.
-SS-
No joko kävit kysymässä?
Ei tarvitse. Se on kuin onkin populaatioruista. Ja joka ikinen noin kolmesta muusta alueen tuuheasta syysviljamaasta myös. Oma Ceylonkin on nyt 50% Reettaa. Vuoden 2020 rukiita alkoi kummasti tuuheutua nyt keväällä kellertävän voipuneen syysvehnän joukkoon. Ennenkin on parin-kolmen vuoden ajan noussut yksittäisiä rukiita, nyt talvi oli valikoinut selvästi. Ruis on syysvehnän viljelyssä hukkakauran kaltainen rikkakasvi.
Ruisvehnänä varmaan menee kaupaksi
-SS-
Meinasin eilen illalla kirjoittaa et se paljastu rukiiksi.. ;D
Muuten kyllä melko karua. Täällä tasankoilla meni lähes kaikki pommiin. Itä Uudellamaalla ja päijäthämeen itäosissa viettävillä "rinnepelloilla" ovat vehnät selvinneet mut jokainen painauma sielläkin on tyhjiä.. :-\
No ensi syksynä taas. Taidan kyl ite tehdä nyt niin et jätän rypsi/rapsi kokeilut väliin ja vehnää ja ruista taas vuorostaan...
-
Joo, Omat vähät ceylonit lannoitin ihan aapisen mukaan, aukkopaikkoihin kiinni huiskan syöttö, kasvuun tuplaten, Alkaa väri olla sellainen vehnällä kuten kuuluisi.
Sinisen vihreä se tavoiteltava sävy. Edes siementä jos uusiin kylvöihin saisi, niin homma on kunnossa.
Ruiskutuskin ikävää hommaa oli, kun puolet pellosta tyhjää, mutta aineet ajettava, ettei sauniot nouse päälle.
-
Ruiskuttaessa yleensä saa kattavan kuvan lohkojen tilanteesta, joskus masentavan realistisen. Ainakin jos ei ole tapana muuten käydä lohkoja kävellen läpi.
-
ja tuolta ylempää katelessa havannoi hieman enemmän. kauempaakin.