Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: bullman - 08.08.15 - klo:12:54
-
Olen ihmetellyt nykyisin valloilla olevaa "tehostamisaatetta", jossa ostetaan kalliita koneita (tai rakennetaan navetta yhden tilan voimin kiivaasti kilpaillulle peltoalueelle, jossa ei omaa peltoa riitävästi) ja useinkaan niillä ei tehdä niin paljon enempää töitä (tai säästetä resursseja), että se tehostaminen olisi tehokasta taloudellisesti... Menisikö maataloudella nyt jo riittävän huonosti, jotta voitaisiin rueta tehostamaan tehokkaammin? (Esim. jos on kaksi naapuria joilla on isot koneet, ei rupea väkisin etsimään lisää peltoa vaan toinen myy koneet pois ja työntekijöitä tarvittaesssa pois, jonka jälkeen se sama peltomäärä tuottaa merkittävästi paremman taloudellisen hyvinvoinnin kummallekin yrittäjälle, kuin se kilpailuvaihtoehto (lähes aina))... juu tiiän, pitää olla hyvä yhteistyökumppani, mutta jos yhteistyötiloilla on riittävän yrittäjämäinen asenne, välimatkaa voi hyvin olla vaikkapa 50km ja siitä huolimatta yhteistyö voi olla siirtymäkustannuksetkin huomioon ottaen tehokasta... Itse olen lisännyt yhteistyötä 15 vuoden ajan kaikki tähänastiset yhteistyömuodot ovat lisänneet kustannustehokkuutta. Miksi suurta osaa maatiloista ei vieläkään olla valmiita hoitamaan, kuin yritystä (yrittäjämäinen asenne ei tarkoita eläinten huonoja oloja tms. vaan päinvastoin) ja silti valitetaan että ei kannata?
-
Viljelijöillä menee muutenkin ilmeisesti riittävän hyvin. Osaksi johtuu tukipolitiikasta. ::)
Etelän maidontuottajat ovat joutuneet hakemáan kaikenmoisia yhteistyökuvioita pärjätäkseen. Mielellään näkisi kuvion leviävän muuallekin ja veroeuroja käytettäisiin tehokkaammin.
-
Viljelijöillä menee muutenkin ilmeisesti riittävän hyvin. Osaksi johtuu tukipolitiikasta. ::)
Etelän maidontuottajat ovat joutuneet hakemáan kaikenmoisia yhteistyökuvioita pärjätäkseen. Mielellään näkisi kuvion leviävän muuallekin ja veroeuroja käytettäisiin tehokkaammin.
Persaukisuuden raja nousi 300 km ylöspäin tänä vuonna :-X
Aika vähän kukkoilua esiintyy enää Iisalmen alapuolella, mut siitä ei vissiin saa palstalla keskustella :-X
-
Toinen tila saattaa hyötyä vahingossa enemmän. Sen takia ei uskalleta alkaa yhteistyöhön. Pitäisi nähdä hyödyt pidemmälle ajalle, vaikka viiden vuoden liukuva keskiarvo. Tällaisen säiltään hankalan kesän jälkeen varmaan moni yhteistyö-/urakointikuvio purkautuu, kun suutuspäissään hankitaan omat koneet. Sitten ensi kesänä kadutaan, kun osamaksulappuja tulee joka kuukausi ja koneille ei ole kuitenkaan kuskeja tarpeeksi.
-
Viljelijöillä menee muutenkin ilmeisesti riittävän hyvin. Osaksi johtuu tukipolitiikasta. ::)
Etelän maidontuottajat ovat joutuneet hakemáan kaikenmoisia yhteistyökuvioita pärjätäkseen. Mielellään näkisi kuvion leviävän muuallekin ja veroeuroja käytettäisiin tehokkaammin.
Persaukisuuden raja nousi 300 km ylöspäin tänä vuonna :-X
Aika vähän kukkoilua esiintyy enää Iisalmen alapuolella, mut siitä ei vissiin saa palstalla keskustella :-X
Saa kai, jos tykkää puhella itekseen...Sonkajärvelläkin meinaa olla joskus villiä meininkiä...
-
ainakin täällä länsisiperiassa on tilat niin pieniä että luulisin jonkun uarkoijan tahi muuten yhteistyön olevan jopa mahollista mutta kun ei ole ketään joka haluais toimia niin... naapuriapua saa nelkein rukoilla jos jotain sattuu... mutta muuten ollaan niin omissa oloissa ja omilla koneilla. toisaalta sitten urakoijat haalii niin monta työtä että ei yhtäkään meinaa saada aikanaan suoritettua.
-
Viljelijöillä menee muutenkin ilmeisesti riittävän hyvin. Osaksi johtuu tukipolitiikasta. ::)
Etelän maidontuottajat ovat joutuneet hakemáan kaikenmoisia yhteistyökuvioita pärjätäkseen. Mielellään näkisi kuvion leviävän muuallekin ja veroeuroja käytettäisiin tehokkaammin.
Persaukisuuden raja nousi 300 km ylöspäin tänä vuonna :-X
Aika vähän kukkoilua esiintyy enää Iisalmen alapuolella, mut siitä ei vissiin saa palstalla keskustella :-X
Näkyy jo kylillä ajellessa. Mullikollegan pihaan oli ilmestynyt Nyykkäri Keltavanteisten sekaan. :'(
-
Varmasti totta kaikki edeltävät mielipiteet... On vain mielenkiintoista ja hätkähdyttävää välillä laskea että esim. omalla kohdallani jos purkaisin yhteistyöverkostot ja muuten hoitaisin keskimääräisen hyvin asiat, jättäisi tämä homma 0 alimmalle riville (naudanlihan loppukasvatus ja urakointi), nyt on kuitenkin edelleen siedettävä tilanne talouden suhteen (eli ei lykkäyksiä lainan takaisinmaksussa eikä laskuissa sekä pientä tulorahoitusinvestointeja)....
-
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2015/08/09/tuet-kelpaavat-byrokratia-ei-ilman-ei-maata-viljella/201510022/137
-
Parasta yhteistyö on silloin kun ei tarvi rahaa liikutella. Adami on oikeastaan ainoa jonka kanssa teen yhteistyötä. Meillä on yhteisomistuksia koneissa ja toinen tekee toiselle hommia sellaisilla koneilla mitä ei toisella ole. Konerikkojen sattuessa saa tarvittaessa apua ja sadon korjattua pellosta.
-
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2015/08/09/tuet-kelpaavat-byrokratia-ei-ilman-ei-maata-viljella/201510022/137
Mätäkuun juttu?
"Koska viljelijät ovat tyytymättömiä saamiinsa hintoihin, MTK on aloittamassa omaa viljanvientiään. Melan mukaan tämä ei ratkaise ongelmaa, mutta ravistelee hieman kauppaa."
-
Ne vanhat patut ei ole ihan tyhmiä. Tällainen perus karjatila jossa 50 lypsävää ja saman verran hehtaareita peltoa ja ehkä saman verran mettää tuottaa yllättävän hyvin kun tekee omilla koneilla omat pois ja loppuajan hoitelee lehmiä. Kalusto kun on niin kevyellä suhteessa yhteistyöhön että kulut ovat minimalistiset. Yhteistyökuviot pitää olla tosi tarkkaan mietityt ja matka ei mikään ihmeellinen että kannattaa koneita siirtää.
Ehkä tuottavin yhteistyö löytyy siitä jos päästään naapurin kanssa tekemään yhdessä työt mitkä muuten menisi päällekäin. Yhteistyössä ei pinta- alan saa nousta kovin suureksi koska jonkun + 200 ha äestäminen keväällä vaatii jo kalustolta niin paljon enemmän kuin 50 ha.
-
ootko tosissas, että keskimäärinkään kokonaiskustannukset olisi 200ha äestyksellä samat, kuin 50 ha... (esim. mulla oli vuosi sitten 150ha äestämistä ja 8000€ äes, naapurilla 40ha äestämistä ja 4000€ äes.. myytiin kumpikin pois ja ostettiin 11000€ tuplalataäes... laskukaavat oli niin helpot että ei tarvinnu tts aukasta...) Ongelma isosti tekemisessä on mielestäni enemmänkin korvien välissä, kuin ajatellaan ettei voida vanhalla (tai kustannustehokkaalla, on se vanha tai uudempi) touhuta, jos tehään asioita isommin... (Esim.minun ja naapurini yhteispinta-ala on reilu 300ha (pääasiassa nurmituotantoa) ja ostettiin 3 metrin (sivupyörä)laahavannas kylvökone, koska laskettiin että se 4000€ arvoisena ja 150ha kylvettynä se oli mielestämme paras hinta/laatu suhteeltaan meidän pelloille ja olosuhteisiin... kaks vuotta kylvetty ja tyytyväisiä ollaan...) Nämä esimerkit on mielestäni sitä aitoa tehostamista (kunhan työn laatu ja oikea-aikaisuudesta pidetään työn lisääntyessä visusti kiinni)
-
Parasta yhteistyö on silloin kun ei tarvi rahaa liikutella. Adami on oikeastaan ainoa jonka kanssa teen yhteistyötä. Meillä on yhteisomistuksia koneissa ja toinen tekee toiselle hommia sellaisilla koneilla mitä ei toisella ole. Konerikkojen sattuessa saa tarvittaessa apua ja sadon korjattua pellosta.
Mun mielestä taas yksinkertasinta yhteistyötä on urakointipalveluiden käyttö. On meilläkin yhteisiä koneita naapurien kanssa, toisten kanssa toimii yhteistyö hyvin, toisten kanssa taas vähän huonommin.
Ne vanhat patut ei ole ihan tyhmiä. Tällainen perus karjatila jossa 50 lypsävää ja saman verran hehtaareita peltoa ja ehkä saman verran mettää tuottaa yllättävän hyvin kun tekee omilla koneilla omat pois ja loppuajan hoitelee lehmiä. Kalusto kun on niin kevyellä suhteessa yhteistyöhön että kulut ovat minimalistiset. Yhteistyökuviot pitää olla tosi tarkkaan mietityt ja matka ei mikään ihmeellinen että kannattaa koneita siirtää.
Ehkä tuottavin yhteistyö löytyy siitä jos päästään naapurin kanssa tekemään yhdessä työt mitkä muuten menisi päällekäin. Yhteistyössä ei pinta- alan saa nousta kovin suureksi koska jonkun + 200 ha äestäminen keväällä vaatii jo kalustolta niin paljon enemmän kuin 50 ha.
Joo huoltokulut ehkä on minimalistiset mutta entä pääomakulut ???
-
Yhteistyö on perseestä. Parempi olisi myydä koneet pois ja perustaa osakeyhtiömuotoinen koneasema joka hoitaisi hommat.
-
Niin rajustihan itsekin olen sekä vaihtotyö että urakointihommissa ja koen sen ihan kustannustaloudelliseksi ratkaisuksi. Kuitenkin tiedän että esimerkiksi omaa sydäntä lähellä olevissa rehu eli paalihommissa tulee äkkiä yllättäviä kuluja kun samassa aikaa olisi hyvä ajaa kolminkertainen määrä rehua paaliin. Sillä on vaan merkitystä että ajetaanko koneella 50 ha viikossa omia vai 150 ha karhotettuna viikossa josta 2/3 osa muiden tiluksia. Koneeltakin useiten vaaditaan hieman lisää tehoa joka maksaa ja korjaamokulut on ihan toista luokkaa. Samoiten sellainen kone on äkkiä käsitelty viidessä vuodessa jolloin se oma yhden tilan kone olisi vaan sisäänajettu.
-
joo tuo on totta että ei ole väliä yhteistyömuodolla (onko urakointipalvelun käyttäjä, tehdäänkö vaihtotyönä, onko yhteiset koneet) vaan se on olennaista, että hinta/ laatu suhde on kohdallaan... Ja jos naapuriyhteistyö vimpan päälle kohdallaan, voi yhteistyönä optimoida viellä tarkemmin konekaluston, kuin urakoitsija, joka joutuu markkinoimaan, työmäärät vaihtelee, urakointipalveluja käyttävä tila ei yleensä optimoi urakointiyrityksen "puolesta", mikä tapahtuu automaattisesti, jos tarpeeksi nohevat yrittäjät laittavat yhteistyön pystyyn... Mutta en tarkoita, enkä oleta että tälläistä yhteistyötä tapahtuisi usein (vielä suomessa), haluan vain tuoda esille mahdollisuuksia, mitä meillä olisi kuitenkin käytettävissä...
-
Niin rajustihan itsekin olen sekä vaihtotyö että urakointihommissa ja koen sen ihan kustannustaloudelliseksi ratkaisuksi. Kuitenkin tiedän että esimerkiksi omaa sydäntä lähellä olevissa rehu eli paalihommissa tulee äkkiä yllättäviä kuluja kun samassa aikaa olisi hyvä ajaa kolminkertainen määrä rehua paaliin. Sillä on vaan merkitystä että ajetaanko koneella 50 ha viikossa omia vai 150 ha karhotettuna viikossa josta 2/3 osa muiden tiluksia. Koneeltakin useiten vaaditaan hieman lisää tehoa joka maksaa ja korjaamokulut on ihan toista luokkaa. Samoiten sellainen kone on äkkiä käsitelty viidessä vuodessa jolloin se oma yhden tilan kone olisi vaan sisäänajettu.
Mutta tuohan on vain optimointikysymys, eli kokonaiskustannukset laskevat määrättyyn asti vakioiduissa olosuhteissa... siinä vaiheessa, kun korjuualaa lisättäessä esim. ajallisuuskustannus nousee liikaa, pitää pohtia, onko kokonaistehokkaampaa korjuukalustoa (ennen kaikkea taloudellisesti), vai vakiinnuttaako korjuualan siihen... Mielestäni olen todentanut itselleni niin monta kertaa, että kun vaihtaa tehokkaampiin ja optimoiduinpiin kokonaisuuksiin, on mahdollisuuksia vaikuttaa kannattavuuteen uskomattomia määriä (viddu mikä ulosanti ;)
-
Pääasihan on että koneiden koko on sopiva käyttöön nähden. Ylikoneellistamisella tulee paljon kuluja. Malliston pienimmät koneet ovat usein aika ritsoja. Jollain konstilla pitäisi löytää koneelle sellainen määrä käyttöä, että jonkun kannattaa hankkia kunnollinen kone.
-
Pääasihan on että koneiden koko on sopiva käyttöön nähden. Ylikoneellistamisella tulee paljon kuluja. Malliston pienimmät koneet ovat usein aika ritsoja. Jollain konstilla pitäisi löytää koneelle sellainen määrä käyttöä, että jonkun kannattaa hankkia kunnollinen kone.
Hyvin kiteytit asian, mitä hain takaa... (ääriesimerkkinä toiminee niittomurskaus: yhdellä vaikka 2,8m koneella saa ajaa miten paljon hyvänsä, mutta siitä ei oikein saa (yötyölisät tms. huomioiden) liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa, kun taas jos ajaa perhosella samat vaikkapa 300 murskaustuntia/ kesä saa helposti sen saman homman kannattamaan, kunhan huolehtii muita järkeviä hommia traktorille niittoajan ulkopuolelta...
-
Niin rajustihan itsekin olen sekä vaihtotyö että urakointihommissa ja koen sen ihan kustannustaloudelliseksi ratkaisuksi. Kuitenkin tiedän että esimerkiksi omaa sydäntä lähellä olevissa rehu eli paalihommissa tulee äkkiä yllättäviä kuluja kun samassa aikaa olisi hyvä ajaa kolminkertainen määrä rehua paaliin. Sillä on vaan merkitystä että ajetaanko koneella 50 ha viikossa omia vai 150 ha karhotettuna viikossa josta 2/3 osa muiden tiluksia. Koneeltakin useiten vaaditaan hieman lisää tehoa joka maksaa ja korjaamokulut on ihan toista luokkaa. Samoiten sellainen kone on äkkiä käsitelty viidessä vuodessa jolloin se oma yhden tilan kone olisi vaan sisäänajettu.
;D Päistevemssikin alkaa olla totuuden lähellä ;)
Vähän vielä pohdintaa ja huomaat että urakoinnin lopettaminen onkin se avain kannattavuuteen 8)
-
Pääasihan on että koneiden koko on sopiva käyttöön nähden. Ylikoneellistamisella tulee paljon kuluja. Malliston pienimmät koneet ovat usein aika ritsoja. Jollain konstilla pitäisi löytää koneelle sellainen määrä käyttöä, että jonkun kannattaa hankkia kunnollinen kone.
Hyvin kiteytit asian, mitä hain takaa... (ääriesimerkkinä toiminee niittomurskaus: yhdellä vaikka 2,8m koneella saa ajaa miten paljon hyvänsä, mutta siitä ei oikein saa (yötyölisät tms. huomioiden) liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa, kun taas jos ajaa perhosella samat vaikkapa 300 murskaustuntia/ kesä saa helposti sen saman homman kannattamaan, kunhan huolehtii muita järkeviä hommia traktorille niittoajan ulkopuolelta...
Usein kuitenkin joku pikkunen nostolaitemurska pikkusen traktorin perässä jonkin maatalousharjurin kuskaamana on kuiteskin se kannattavin yksikkö ;) Palkkakulu ratkaisee nää asiat aika pitkälti, mutta joku kymmenien tuhansien eurojen kokoperhonen sen mustan venttiilin perässä vaatii tuhansia hehtaareja kesään kun sille pikkuräpsälle riittää joitakin kymmeniä..
-
Todellinen tehostaminen on siis koneellista tehostamista eikä taloudellista tehostamistako? :-X
-
Eilen taas alkoi kaatua heinää 280 Elholla. En kyllä keksi miks tällassen yksittäisen tilan käyttöön pitäs olla yhtään kummempi. Jos kone paukahtaa kun vanha jo on voin soittaa urakoitsijalle. Tällä hetkellä joku perhonen ja sopiva vetokone siihen ei ikinä. Tuolla elholla muuten niittää yhden robon rehut vuorokauteen.
-
itellä alkoi tänä aammuna tarve tehostamiselle; tyhjöpumpun tehot alkaa pudota huolestuttavasti. ei enää jaksa kunnolla imeä tuota mittarin viisaria punaselle merkille.... alkaa olla tien päässä tuo... vai liekö alkanut säiliö vuotaan? pitänee alkaan rassaan... ja ettiin uutempaa kalustoa... 1975 alkaa jo jossain näkyä.
-
Todellinen tehostaminen on siis koneellista tehostamista eikä taloudellista tehostamistako? :-X
Näinhän se menee. Maajusseilla on sellainen hassu juttu, että työntekoa tehostamalla pilataan talous... ::)
-
Parasta yhteistyö on silloin kun ei tarvi rahaa liikutella. Adami on oikeastaan ainoa jonka kanssa teen yhteistyötä. Meillä on yhteisomistuksia koneissa ja toinen tekee toiselle hommia sellaisilla koneilla mitä ei toisella ole. Konerikkojen sattuessa saa tarvittaessa apua ja sadon korjattua pellosta.
Tämä on kyllä tosi. Mullaki on sellanen yhteistyötila jonka kans harvemmin rahaa liikutellaan. Tuotantosuunnat täysin erit nii passaa aika kivasti apuvoima puolin ja toisin. Puimuriki on yhteinen. Nytki tehty kimpasa kuivaaheinää. Molemmille.
-
Mullakin on vähän sellainen kutina että vaihtotyö on parempi kuin suora urakointi. Silloin kaluston voi pitää maltillisempana ja raha liikkuu. Harvemmin tilalla on pitkän päälle varaa maksaa laajaa ja kokonaisvaltaista urakointia ja harvoin kellään on varaa pitää isäntälinjan urakointikalustoa koska se vaatii taas panostamista pelkästään urakointiin.
-
Mullakin on vähän sellainen kutina että vaihtotyö on parempi kuin suora urakointi. Silloin kaluston voi pitää maltillisempana ja raha liikkuu. Harvemmin tilalla on pitkän päälle varaa maksaa laajaa ja kokonaisvaltaista urakointia ja harvoin kellään on varaa pitää isäntälinjan urakointikalustoa koska se vaatii taas panostamista pelkästään urakointiin.
Missä se raha liikkuu vaihtotyötä tehtäessä?
-
Mullakin on vähän sellainen kutina että vaihtotyö on parempi kuin suora urakointi. Silloin kaluston voi pitää maltillisempana ja raha liikkuu. Harvemmin tilalla on pitkän päälle varaa maksaa laajaa ja kokonaisvaltaista urakointia ja harvoin kellään on varaa pitää isäntälinjan urakointikalustoa koska se vaatii taas panostamista pelkästään urakointiin.
Missä se raha liikkuu vaihtotyötä tehtäessä?
Esim. jos lompsa on povitaskussa kun ajaa heiniä seipäälle ???
-
Mullakin on vähän sellainen kutina että vaihtotyö on parempi kuin suora urakointi. Silloin kaluston voi pitää maltillisempana ja raha liikkuu. Harvemmin tilalla on pitkän päälle varaa maksaa laajaa ja kokonaisvaltaista urakointia ja harvoin kellään on varaa pitää isäntälinjan urakointikalustoa koska se vaatii taas panostamista pelkästään urakointiin.
Missä se raha liikkuu vaihtotyötä tehtäessä?
Oli tällä puhelimella näpytellessä jääny toi kieltosana välistä.
-
Kyllä huomaa, että talouskriisi jatkuu ja tulee jatkumaan tukijusseilla PIIITKÄÄN!
;D ;D ;D ;D ;D
Senverran pehmoisia ovat täällä nämä pohdinnat. "Ei ole varaa urakointiin" ja "vaihtotyö" jeesustelu yms. VMP! ;D
Sanotaan nyt sen verran, että kun Isäntä itte linjalta lähtee parantamaan oikeasti kustannustehkkuutta, ensin on käännettävä koko perinteinen ajattelu ylösalaisin... Enään ei mennä MINÄMINÄMINÄ mallilla. Tähän homma kaatuu 95%:sesti heti kätelyssä.
Ei tule onnistumaan kovinkaan monelta vanhan isännän opettaman ajattelun vangilta. :o
Mitä tätä täällä pärisemään, ne jotka kuviot osaa tekevät sitä parhaillaan ja nauravat makoisesti mtk-tuottajien kustannuskriiseille!
8)
Mulla ei oo muuta yliampuvaa kuin tuo lietevaunu joka on kohta maksettu. Nyt ei kestä olla paksua osaripinkkaa.
-
Traktori pitäisi vaihtaa uuteen.....
-
Traktori pitäisi vaihtaa uuteen.....
Uutta valtraa tekis mieli vaan nyt ei pysty, kun nää on vähän tällassii talkoita nyt.
-
Mulla ei oo muuta yliampuvaa kuin tuo lietevaunu joka on kohta maksettu. Nyt ei kestä olla paksua osaripinkkaa.
Määrittele "yliampuva"? ???
-
Missä se raha liikkuu vaihtotyötä tehtäessä?
Esim. jos lompsa on povitaskussa kun ajaa heiniä seipäälle
;D
Tehostamisessa tuntuu olevan ongelmia etenkin kahden suureen kanssa; yksikkökustannus ja pääomakustannus. Liian monessa koneinvestoinnissa yksikkökustannus nousee kun vaihdetaan uudempaan koneeseen, esim puimuri tai paalain, tai rehuyksikön hinta, vaikka tehostaminen tulisi laskea sitä. Moni elukansa pois laittanut tila voi/on pakko myydä nurmensa halvemmalla maitotilalle kuin millä maitotila itse voisi sen tuottaa, eli esim sen viimeisen 20% rehuntarpeen/paalien ostaminen on paljon halvempaa kuin yli-investoida sen tuottamiseen itse vaikkapa raivaamalla tai ostamalla peltoa ylihintaan.
Pääomakustannus on hieman vaikeampi asia tasapainottaa, kun se ei välttämättä ole kassameno/tulo pl suorat korkokustannukset, maatila sikäli ongelmallinen että poistamalla kaikki pääomakustannukset toiminta yleensä loppuu. Tässä esim urakointi voisi olla ratkaisu, esim sama puimuri (kunhan sen yksikkökustannus perustuu tarpeeksi monen hehtaarin syysurakkaan) mutta koneaseman omaistamana.
-
Mulla ei oo muuta yliampuvaa kuin tuo lietevaunu joka on kohta maksettu. Nyt ei kestä olla paksua osaripinkkaa.
Määrittele "yliampuva"? ???
Nuo mun lietteet olis pystynyt ajamaan varmaankin hankintahinnaltaan edullisemmallakin vaunulla. Eihän tuo mikään samson ole, mutta kuitenkin.
Käyttöaste on matala. plussaa on, että lietteenajo on ihan kivaa tuolla, ei tartte hytistä pomppia ja varsinkin nyt luomussa tuo tuntuu ihan pätevälle kun saa lietteen "mullattua" eikä hajuhaittaa(vuokraisännät kiitelly!).
-
Mulla ei oo muuta yliampuvaa kuin tuo lietevaunu joka on kohta maksettu. Nyt ei kestä olla paksua osaripinkkaa.
Määrittele "yliampuva"? ???
Nuo mun lietteet olis pystynyt ajamaan varmaankin hankintahinnaltaan edullisemmallakin vaunulla. Eihän tuo mikään samson ole, mutta kuitenkin.
Käyttöaste on matala. plussaa on, että lietteenajo on ihan kivaa tuolla, ei tartte hytistä pomppia ja varsinkin nyt luomussa tuo tuntuu ihan pätevälle kun saa lietteen "mullattua" eikä hajuhaittaa(vuokraisännät kiitelly!).
Minulla on yksi traktori, jossa 10700 tuntia, rehunottoa varten. Ei muuta kalustoa. Minusta kaikki tuosta eteenpäin on yliampuvaa. Meillä taitaa olla yliampuvan raja eri paikassa... ???
-
Mulla ei oo muuta yliampuvaa kuin tuo lietevaunu joka on kohta maksettu. Nyt ei kestä olla paksua osaripinkkaa.
Määrittele "yliampuva"? ???
Nuo mun lietteet olis pystynyt ajamaan varmaankin hankintahinnaltaan edullisemmallakin vaunulla. Eihän tuo mikään samson ole, mutta kuitenkin.
Käyttöaste on matala. plussaa on, että lietteenajo on ihan kivaa tuolla, ei tartte hytistä pomppia ja varsinkin nyt luomussa tuo tuntuu ihan pätevälle kun saa lietteen "mullattua" eikä hajuhaittaa(vuokraisännät kiitelly!).
Minulla on yksi traktori, jossa 10700 tuntia, rehunottoa varten. Ei muuta kalustoa. Minusta kaikki tuosta eteenpäin on yliampuvaa. Meillä taitaa olla yliampuvan raja eri paikassa... ???
Paljonko urakointikulut on per maitolitra tuolla systeemillä?
-
Mulla ei oo muuta yliampuvaa kuin tuo lietevaunu joka on kohta maksettu. Nyt ei kestä olla paksua osaripinkkaa.
Määrittele "yliampuva"? ???
Nuo mun lietteet olis pystynyt ajamaan varmaankin hankintahinnaltaan edullisemmallakin vaunulla. Eihän tuo mikään samson ole, mutta kuitenkin.
Käyttöaste on matala. plussaa on, että lietteenajo on ihan kivaa tuolla, ei tartte hytistä pomppia ja varsinkin nyt luomussa tuo tuntuu ihan pätevälle kun saa lietteen "mullattua" eikä hajuhaittaa(vuokraisännät kiitelly!).
Minulla on yksi traktori, jossa 10700 tuntia, rehunottoa varten. Ei muuta kalustoa. Minusta kaikki tuosta eteenpäin on yliampuvaa. Meillä taitaa olla yliampuvan raja eri paikassa... ???
Paljonko urakointikulut on per maitolitra tuolla systeemillä?
7 senttiä. Mutta on siinäkin tehostamisen varaa, kovemmila panoksilla pienemmältä alalta pitäis päässä lähelle viittä senttiä kun tienpäällä vietetty aika vähenee. Tämän toteuttaminen on työn alla.
-
Mulla ei oo muuta yliampuvaa kuin tuo lietevaunu joka on kohta maksettu. Nyt ei kestä olla paksua osaripinkkaa.
Määrittele "yliampuva"? ???
Nuo mun lietteet olis pystynyt ajamaan varmaankin hankintahinnaltaan edullisemmallakin vaunulla. Eihän tuo mikään samson ole, mutta kuitenkin.
Käyttöaste on matala. plussaa on, että lietteenajo on ihan kivaa tuolla, ei tartte hytistä pomppia ja varsinkin nyt luomussa tuo tuntuu ihan pätevälle kun saa lietteen "mullattua" eikä hajuhaittaa(vuokraisännät kiitelly!).
Minulla on yksi traktori, jossa 10700 tuntia, rehunottoa varten. Ei muuta kalustoa. Minusta kaikki tuosta eteenpäin on yliampuvaa. Meillä taitaa olla yliampuvan raja eri paikassa... ???
Paljonko urakointikulut on per maitolitra tuolla systeemillä?
7 senttiä. Mutta on siinäkin tehostamisen varaa, kovemmila panoksilla pienemmältä alalta pitäis päässä lähelle viittä senttiä kun tienpäällä vietetty aika vähenee. Tämän toteuttaminen on työn alla.
Ei ole pahakaan. Minultakin saisi tehä siihen hintaan. Taitaa vaan tuo tilusrakenne hiukan nostaa hintaa :(
-
Täällä on sellainen ongelma että edes lietteen ajoon ei löydy urakoitsijaa. Tai on niitä kauempana mutta sitten pitäis olla tuhansia kuutioita ajettavaksi.
Ja eiks maidontuottajalla ollu aika iso se jontikkakin verrattuna puuhalan kokoon ???
-
Täällä on sellainen ongelma että edes lietteen ajoon ei löydy urakoitsijaa. Tai on niitä kauempana mutta sitten pitäis olla tuhansia kuutioita ajettavaksi.
Ja eiks maidontuottajalla ollu aika iso se jontikkakin verrattuna puuhalan kokoon ???
Ihan käypänen se on. myös joku 6820 olis riittänyt tosin. On tuossa pöydällä tarjous 144 activesta, ihan karvalakkina lähes.
-
Todellinen tehostaminen on siis koneellista tehostamista eikä taloudellista tehostamistako? :-X
Juu ainaski tämmösellä tilalla kuin mulla koneet ja työt ja tulot liittyy melkoisen väkevästi toisiinsa ;)
Se tehokkain ei ole kovinkaan usein tuottavin, mutta Shrekin malli töiden teettämisessä veis mulla kyllä ison osan tuloksesta kun mulla tulos syntyy juuri niistä konetöistä, emot on vaan sadon markkinointia varten :-\
Itellä on semmoset patterit taskulaskimessa, että en saa esimerkiksi uuden traktorin hankintaa laskettua kannattavaksi vaikka mulla 5 traktoria ja liki 100 hehtaaria konetta kohti työstettävää. Noitten viiden arvo ei riittäsi yhteen yhtä tehokkaaseen fenttiin samoilla varusteilla :o
-
Minulla on sellainen valokennolla toimiva laskin. Eli ei pysty laskemaan pimeitä urakoita ja laskelmia. :'(
-
Mulla ei oo muuta yliampuvaa kuin tuo lietevaunu joka on kohta maksettu. Nyt ei kestä olla paksua osaripinkkaa.
Määrittele "yliampuva"? ???
Nuo mun lietteet olis pystynyt ajamaan varmaankin hankintahinnaltaan edullisemmallakin vaunulla. Eihän tuo mikään samson ole, mutta kuitenkin.
Käyttöaste on matala. plussaa on, että lietteenajo on ihan kivaa tuolla, ei tartte hytistä pomppia ja varsinkin nyt luomussa tuo tuntuu ihan pätevälle kun saa lietteen "mullattua" eikä hajuhaittaa(vuokraisännät kiitelly!).
Minulla on yksi traktori, jossa 10700 tuntia, rehunottoa varten. Ei muuta kalustoa. Minusta kaikki tuosta eteenpäin on yliampuvaa. Meillä taitaa olla yliampuvan raja eri paikassa... ???
Paljonko urakointikulut on per maitolitra tuolla systeemillä?
7 senttiä. Mutta on siinäkin tehostamisen varaa, kovemmila panoksilla pienemmältä alalta pitäis päässä lähelle viittä senttiä kun tienpäällä vietetty aika vähenee. Tämän toteuttaminen on työn alla.
on aika kintaalla että onko 50000 urakointikuluja paljonm vai vähän jos miettii että sen verran maksaa robottilan peltohommat vuodessa. Riippuu hieman tietenkin että mitä se sisältää mutta oletus että se sisältää polttoaineet, koneet ja työn. Lisäksi herää epäilys että tuleeko varmasti ihan kaikki hommat tolla tehtyä.
-
Mulla ei oo muuta yliampuvaa kuin tuo lietevaunu joka on kohta maksettu. Nyt ei kestä olla paksua osaripinkkaa.
Määrittele "yliampuva"? ???
Nuo mun lietteet olis pystynyt ajamaan varmaankin hankintahinnaltaan edullisemmallakin vaunulla. Eihän tuo mikään samson ole, mutta kuitenkin.
Käyttöaste on matala. plussaa on, että lietteenajo on ihan kivaa tuolla, ei tartte hytistä pomppia ja varsinkin nyt luomussa tuo tuntuu ihan pätevälle kun saa lietteen "mullattua" eikä hajuhaittaa(vuokraisännät kiitelly!).
Minulla on yksi traktori, jossa 10700 tuntia, rehunottoa varten. Ei muuta kalustoa. Minusta kaikki tuosta eteenpäin on yliampuvaa. Meillä taitaa olla yliampuvan raja eri paikassa... ???
Paljonko urakointikulut on per maitolitra tuolla systeemillä?
7 senttiä. Mutta on siinäkin tehostamisen varaa, kovemmila panoksilla pienemmältä alalta pitäis päässä lähelle viittä senttiä kun tienpäällä vietetty aika vähenee. Tämän toteuttaminen on työn alla.
on aika kintaalla että onko 50000 urakointikuluja paljonm vai vähän jos miettii että sen verran maksaa robottilan peltohommat vuodessa. Riippuu hieman tietenkin että mitä se sisältää mutta oletus että se sisältää polttoaineet, koneet ja työn. Lisäksi herää epäilys että tuleeko varmasti ihan kaikki hommat tolla tehtyä.
Juu ei. olen minä rummut laittanut itse. Ja osan kivistä kerännyt, muttta ojapajujen niittokin on tuossa hinnassa ja kaivinkone työt mitä on ollut... :-X
Et kai sinä epäile minun puheita... :'(
-
Mulla ei oo muuta yliampuvaa kuin tuo lietevaunu joka on kohta maksettu. Nyt ei kestä olla paksua osaripinkkaa.
Määrittele "yliampuva"? ???
Nuo mun lietteet olis pystynyt ajamaan varmaankin hankintahinnaltaan edullisemmallakin vaunulla. Eihän tuo mikään samson ole, mutta kuitenkin.
Käyttöaste on matala. plussaa on, että lietteenajo on ihan kivaa tuolla, ei tartte hytistä pomppia ja varsinkin nyt luomussa tuo tuntuu ihan pätevälle kun saa lietteen "mullattua" eikä hajuhaittaa(vuokraisännät kiitelly!).
Minulla on yksi traktori, jossa 10700 tuntia, rehunottoa varten. Ei muuta kalustoa. Minusta kaikki tuosta eteenpäin on yliampuvaa. Meillä taitaa olla yliampuvan raja eri paikassa... ???
Paljonko urakointikulut on per maitolitra tuolla systeemillä?
7 senttiä. Mutta on siinäkin tehostamisen varaa, kovemmila panoksilla pienemmältä alalta pitäis päässä lähelle viittä senttiä kun tienpäällä vietetty aika vähenee. Tämän toteuttaminen on työn alla.
on aika kintaalla että onko 50000 urakointikuluja paljonm vai vähän jos miettii että sen verran maksaa robottilan peltohommat vuodessa. Riippuu hieman tietenkin että mitä se sisältää mutta oletus että se sisältää polttoaineet, koneet ja työn. Lisäksi herää epäilys että tuleeko varmasti ihan kaikki hommat tolla tehtyä.
Juu ei. olen minä rummut laittanut itse. Ja osan kivistä kerännyt, muttta ojapajujen niittokin on tuossa hinnassa ja kaivinkone työt mitä on ollut... :-X
Et kai sinä epäile minun puheita... :'(
Tietysti..esitä kuitit tai ainakin laita tähän urakoitsijoiden puhelinnumerot, niin voidaan tarkistaa olekko kaikki laskut maksanut.. ;)
-
Mulla ei oo muuta yliampuvaa kuin tuo lietevaunu joka on kohta maksettu. Nyt ei kestä olla paksua osaripinkkaa.
Määrittele "yliampuva"? ???
Nuo mun lietteet olis pystynyt ajamaan varmaankin hankintahinnaltaan edullisemmallakin vaunulla. Eihän tuo mikään samson ole, mutta kuitenkin.
Käyttöaste on matala. plussaa on, että lietteenajo on ihan kivaa tuolla, ei tartte hytistä pomppia ja varsinkin nyt luomussa tuo tuntuu ihan pätevälle kun saa lietteen "mullattua" eikä hajuhaittaa(vuokraisännät kiitelly!).
Minulla on yksi traktori, jossa 10700 tuntia, rehunottoa varten. Ei muuta kalustoa. Minusta kaikki tuosta eteenpäin on yliampuvaa. Meillä taitaa olla yliampuvan raja eri paikassa... ???
Paljonko urakointikulut on per maitolitra tuolla systeemillä?
7 senttiä. Mutta on siinäkin tehostamisen varaa, kovemmila panoksilla pienemmältä alalta pitäis päässä lähelle viittä senttiä kun tienpäällä vietetty aika vähenee. Tämän toteuttaminen on työn alla.
on aika kintaalla että onko 50000 urakointikuluja paljonm vai vähän jos miettii että sen verran maksaa robottilan peltohommat vuodessa. Riippuu hieman tietenkin että mitä se sisältää mutta oletus että se sisältää polttoaineet, koneet ja työn. Lisäksi herää epäilys että tuleeko varmasti ihan kaikki hommat tolla tehtyä.
Juu ei. olen minä rummut laittanut itse. Ja osan kivistä kerännyt, muttta ojapajujen niittokin on tuossa hinnassa ja kaivinkone työt mitä on ollut... :-X
Et kai sinä epäile minun puheita... :'(
Tietysti..esitä kuitit tai ainakin laita tähän urakoitsijoiden puhelinnumerot, niin voidaan tarkistaa olekko kaikki laskut maksanut.. ;)
Eihän tässä kukaan laskujen maksamisesta ole mitään puhunut ;D
-
Heh, en malta olla tässä paalauksen lomassa olla kertomatta tätä teille. Minä en pääse missään niin hyvälle hankkeelle, kun tässä paalatessa tällä omalla maksetulla paalaimella. Onko mää ihan hukassa, kommentoi vms, please.
-
Heh, en malta olla tässä paalauksen lomassa olla kertomatta tätä teille. Minä en pääse missään niin hyvälle hankkeelle, kun tässä paalatessa tällä omalla maksetulla paalaimella. Onko mää ihan hukassa, kommentoi vms, please.
Meinaatko, että kun se on maksettu, sen käyttäminen ei maksa mitään? ::)
Vastauksena kysymykseen: Kyllä. :-X
-
Heh, en malta olla tässä paalauksen lomassa olla kertomatta tätä teille. Minä en pääse missään niin hyvälle hankkeelle, kun tässä paalatessa tällä omalla maksetulla paalaimella. Onko mää ihan hukassa, kommentoi vms, please.
Meinaatko, että kun se on maksettu, sen käyttäminen ei maksa mitään? ::)
Vastauksena kysymykseen: Kyllä. :-X
No eihän se maksa muuten mitään muuta kuin arvonaleneman josta ei ikinä laskua tule.
Ja tietty huollot ja korjaukset + tarvikkeet.
Mutta ei meillä kyllä olis varaa paalauttaa urakoitsijalla.
-
Tulee kalliita näistä viesteistä kun menee kallista työaikaa, mut mua ainakin vituttaa maksaa semmosia +20 000 laskuja kerralla.
-
Heh, en malta olla tässä paalauksen lomassa olla kertomatta tätä teille. Minä en pääse missään niin hyvälle hankkeelle, kun tässä paalatessa tällä omalla maksetulla paalaimella. Onko mää ihan hukassa, kommentoi vms, please.
Meinaatko, että kun se on maksettu, sen käyttäminen ei maksa mitään? ::)
Vastauksena kysymykseen: Kyllä. :-X
No eihän se maksa muuten mitään muuta kuin arvonaleneman josta ei ikinä laskua tule.
Ja tietty huollot ja korjaukset + tarvikkeet.
Mutta ei meillä kyllä olis varaa paalauttaa urakoitsijalla.
Vai ei arvonalenemasta tule laskua? Mikäs lasku se on joka tulee kun konetta vaihdetaan uuteen? ::) :P
Lisäksi koneeseen sidotulle pääomalle pitää laskea korko. Sitä ei tosin tarvitse laskea silloin jos ei ole yhtään velkaa...
Ei minullakaan ole varaa paalauttaa urakoitsijalla kuin pieni osa=heinät. Loput menee noukkarilla 120€/ha... niittoineen... :-X
-
Heh, en malta olla tässä paalauksen lomassa olla kertomatta tätä teille. Minä en pääse missään niin hyvälle hankkeelle, kun tässä paalatessa tällä omalla maksetulla paalaimella. Onko mää ihan hukassa, kommentoi vms, please.
Meinaatko, että kun se on maksettu, sen käyttäminen ei maksa mitään? ::)
Vastauksena kysymykseen: Kyllä. :-X
No eihän se maksa muuten mitään muuta kuin arvonaleneman josta ei ikinä laskua tule.
Ja tietty huollot ja korjaukset + tarvikkeet.
Mutta ei meillä kyllä olis varaa paalauttaa urakoitsijalla.
Vai ei arvonalenemasta tule laskua? Mikäs lasku se on joka tulee kun konetta vaihdetaan uuteen? ::) :P
Lisäksi koneeseen sidotulle pääomalle pitää laskea korko. Sitä ei tosin tarvitse laskea silloin jos ei ole yhtään velkaa...
Ei minullakaan ole varaa paalauttaa urakoitsijalla kuin pieni osa=heinät. Loput menee noukkarilla 120€/ha... niittoineen... :-X
Meillä on niin pientä puuhastelua kun ei ole edes sitä +200ha niin ei ole varaa ostaa uusia rehunkorjuukoneita ollenkaan, loppukäyttäjän roolissa se paalaimen tai niittokoneen arvo on lopulta aika olematon.
Toki se uusi käytettykkin maksaa ja sitoo pääomia, mutta ei sen rooli ole loppujen lopuksi kovinkaan iso verrattuna urakointilaskuun.
Toi 120€/ha tulee varmaan tuntihinnalla ja isoilla lohkoilla joilta kerätään pientä satoa? Tuolla hinnalla saa tulla meillekkin keräämään suojavyöhykkeet jos vielä huolehtii sen rehun hävittämisestä ;D
-
Heh, en malta olla tässä paalauksen lomassa olla kertomatta tätä teille. Minä en pääse missään niin hyvälle hankkeelle, kun tässä paalatessa tällä omalla maksetulla paalaimella. Onko mää ihan hukassa, kommentoi vms, please.
Täysin samaa mieltä. Ja rehut saa kerättyä oikeaan aikaan ilman odottelua sen arvo on sitten enemmän mitä urakoitsijan lasku....
-
Heh, en malta olla tässä paalauksen lomassa olla kertomatta tätä teille. Minä en pääse missään niin hyvälle hankkeelle, kun tässä paalatessa tällä omalla maksetulla paalaimella. Onko mää ihan hukassa, kommentoi vms, please.
Täysin samaa mieltä. Ja rehut saa kerättyä oikeaan aikaan ilman odottelua sen arvo on sitten enemmän mitä urakoitsijan lasku....
No miten omasta mielestä tänä kesänä on menny? Tuliko sato oikeaan aikaan korjattua eikä sade kastellut?
-
Mielenkiintoisia laskutapoja.... ;D
-
Mielenkiintoisia laskutapoja.... ;D
Skännä laskee vain housuihinsa :-X
-
Mielenkiintoisia laskutapoja.... ;D
Skännä laskee vain housuihinsa :-X
Joo, ja housut. ;D
-
Heh, en malta olla tässä paalauksen lomassa olla kertomatta tätä teille. Minä en pääse missään niin hyvälle hankkeelle, kun tässä paalatessa tällä omalla maksetulla paalaimella. Onko mää ihan hukassa, kommentoi vms, please.
Täysin samaa mieltä. Ja rehut saa kerättyä oikeaan aikaan ilman odottelua sen arvo on sitten enemmän mitä urakoitsijan lasku....
No miten omasta mielestä tänä kesänä on menny? Tuliko sato oikeaan aikaan korjattua eikä sade kastellut?
Vastaan mielellään tähän! Korjuutapa kun on mikä on(navetta sanelee nyt), niin urakoitsija olis räjäyttänyt mun pankkitilin, niin märkiä on osa paaleista ja lukumäärä sen mukainen. Rehut on hyviä, aina tehtiin kunnolla kun oli keliä ykköstä siis ja saatiin lypsättävää rehua. Sademärkiä ei ole paria hehtaaria enempää ja epäilen että olis jos oltais urakoitsijan varassa.
-
Heh, en malta olla tässä paalauksen lomassa olla kertomatta tätä teille. Minä en pääse missään niin hyvälle hankkeelle, kun tässä paalatessa tällä omalla maksetulla paalaimella. Onko mää ihan hukassa, kommentoi vms, please.
Täysin samaa mieltä. Ja rehut saa kerättyä oikeaan aikaan ilman odottelua sen arvo on sitten enemmän mitä urakoitsijan lasku....
No miten omasta mielestä tänä kesänä on menny? Tuliko sato oikeaan aikaan korjattua eikä sade kastellut?
Vastaan mielellään tähän! Korjuutapa kun on mikä on(navetta sanelee nyt), niin urakoitsija olis räjäyttänyt mun pankkitilin, niin märkiä on osa paaleista ja lukumäärä sen mukainen. Rehut on hyviä, aina tehtiin kunnolla kun oli keliä ykköstä siis ja saatiin lypsättävää rehua. Sademärkiä ei ole paria hehtaaria enempää ja epäilen että olis jos oltais urakoitsijan varassa.
No kauanko siihen meni, siitä kun niitto alkoi siihen kun viimeinen heinä oli paalissa?
-
Heh, en malta olla tässä paalauksen lomassa olla kertomatta tätä teille. Minä en pääse missään niin hyvälle hankkeelle, kun tässä paalatessa tällä omalla maksetulla paalaimella. Onko mää ihan hukassa, kommentoi vms, please.
mitäs tuossa kommentoimista. Noinhan asia melkeinpä on. Kuitenkin tilanne muuttuu radikaalisti silloin kun koneella lähdetään koluamaan yhteistyötilojen peltoja tai ne tulevat maksua tai vaihtotyötä vastaan omille maille. Kakki koneet kun on edullisia silloin kun käyttöaste on 30% mahdollisesta mutta kun käyttöaste nostetaan 80% niin sekä stressiä että kuluja tulee koska kaikki kalusto on ennemmin tai myöhemmin hajonnut ja aina ei ole mahdollisuutta tehdä edullisia korjauksia.
-
Heh, en malta olla tässä paalauksen lomassa olla kertomatta tätä teille. Minä en pääse missään niin hyvälle hankkeelle, kun tässä paalatessa tällä omalla maksetulla paalaimella. Onko mää ihan hukassa, kommentoi vms, please.
Täysin samaa mieltä. Ja rehut saa kerättyä oikeaan aikaan ilman odottelua sen arvo on sitten enemmän mitä urakoitsijan lasku....
No miten omasta mielestä tänä kesänä on menny? Tuliko sato oikeaan aikaan korjattua eikä sade kastellut?
Vastaan mielellään tähän! Korjuutapa kun on mikä on(navetta sanelee nyt), niin urakoitsija olis räjäyttänyt mun pankkitilin, niin märkiä on osa paaleista ja lukumäärä sen mukainen. Rehut on hyviä, aina tehtiin kunnolla kun oli keliä ykköstä siis ja saatiin lypsättävää rehua. Sademärkiä ei ole paria hehtaaria enempää ja epäilen että olis jos oltais urakoitsijan varassa.
No kauanko siihen meni, siitä kun niitto alkoi siihen kun viimeinen heinä oli paalissa?
Korostan nyt että huomioi korjuutapa ja säät sekä se etten halua vesimärkiä paalata. Alkoi Juhannuksen jälkeisenä maanantaina ja päättyi heinäkuun 8. Lypsävien rehut oli tehty pääasiassa ekan viikon aikana suurin osa. Noo sää löydät tästäkin jonkun kymppitonniin miinuksen, ei haittaa
-
Täällä on sellainen ongelma että edes lietteen ajoon ei löydy urakoitsijaa. Tai on niitä kauempana mutta sitten pitäis olla tuhansia kuutioita ajettavaksi.
Ja eiks maidontuottajalla ollu aika iso se jontikkakin verrattuna puuhalan kokoon ???
Kuinka kaukana ne urakoitsijat on?
-
Todellinen tehostaminen on siis koneellista tehostamista eikä taloudellista tehostamistako? :-X
Konepääoman käytön tehostamista.
Tässä ketjussakin pääosin näkyy, että konekustannuksiin ei osata ottaa läheskään kaikkia kustannuksia. Urakoitsijan kustannuksiin sensijaan osataan lisätä vielä varmuudenvuoksi sivukulujakin. Tällälailla saadaan mieleisiä tuloksia laskelmista ja isäntä ja poika pääsee karkuun navettatöistä.
-
Täällä on sellainen ongelma että edes lietteen ajoon ei löydy urakoitsijaa. Tai on niitä kauempana mutta sitten pitäis olla tuhansia kuutioita ajettavaksi.
Ja eiks maidontuottajalla ollu aika iso se jontikkakin verrattuna puuhalan kokoon ???
Kuinka kaukana ne urakoitsijat on?
100km päässä.
Ei ne tule ajamaan jonkun tonnin parin laskun takia noita kusia peltoon kun ei täälläpäin kukaan muu ala palveluita ostamaan.
-
Täällä on sellainen ongelma että edes lietteen ajoon ei löydy urakoitsijaa. Tai on niitä kauempana mutta sitten pitäis olla tuhansia kuutioita ajettavaksi.
Ja eiks maidontuottajalla ollu aika iso se jontikkakin verrattuna puuhalan kokoon ???
Kuinka kaukana ne urakoitsijat on?
100km päässä.
Ei ne tule ajamaan jonkun tonnin parin laskun takia noita kusia peltoon kun ei täälläpäin kukaan muu ala palveluita ostamaan.
Oletko kysynyt, vai oletatko vaan?
-
Täällä on sellainen ongelma että edes lietteen ajoon ei löydy urakoitsijaa. Tai on niitä kauempana mutta sitten pitäis olla tuhansia kuutioita ajettavaksi.
Ja eiks maidontuottajalla ollu aika iso se jontikkakin verrattuna puuhalan kokoon ???
Kuinka kaukana ne urakoitsijat on?
100km päässä.
Ei ne tule ajamaan jonkun tonnin parin laskun takia noita kusia peltoon kun ei täälläpäin kukaan muu ala palveluita ostamaan.
Oletko kysynyt, vai oletatko vaan?
Isu kertoi. :)
-
Tällälailla saadaan mieleisiä tuloksia laskelmista ja isäntä ja poika pääsee karkuun navettatöistä.
Tää oli hyvä... ;D ;D
-
Täällä on sellainen ongelma että edes lietteen ajoon ei löydy urakoitsijaa. Tai on niitä kauempana mutta sitten pitäis olla tuhansia kuutioita ajettavaksi.
Ja eiks maidontuottajalla ollu aika iso se jontikkakin verrattuna puuhalan kokoon ???
Kuinka kaukana ne urakoitsijat on?
100km päässä.
Ei ne tule ajamaan jonkun tonnin parin laskun takia noita kusia peltoon kun ei täälläpäin kukaan muu ala palveluita ostamaan.
Oletko kysynyt, vai oletatko vaan?
Aikoinaan on kyselty. Nykyisin on lainakärry millä kaivo tyhjenee riittävän joutuisasti eikä peltokaan pahemmin polkeudu.
-
Heh, en malta olla tässä paalauksen lomassa olla kertomatta tätä teille. Minä en pääse missään niin hyvälle hankkeelle, kun tässä paalatessa tällä omalla maksetulla paalaimella. Onko mää ihan hukassa, kommentoi vms, please.
Täysin samaa mieltä. Ja rehut saa kerättyä oikeaan aikaan ilman odottelua sen arvo on sitten enemmän mitä urakoitsijan lasku....
No miten omasta mielestä tänä kesänä on menny? Tuliko sato oikeaan aikaan korjattua eikä sade kastellut?
Vastaan mielellään tähän! Korjuutapa kun on mikä on(navetta sanelee nyt), niin urakoitsija olis räjäyttänyt mun pankkitilin, niin märkiä on osa paaleista ja lukumäärä sen mukainen. Rehut on hyviä, aina tehtiin kunnolla kun oli keliä ykköstä siis ja saatiin lypsättävää rehua. Sademärkiä ei ole paria hehtaaria enempää ja epäilen että olis jos oltais urakoitsijan varassa.
No kauanko siihen meni, siitä kun niitto alkoi siihen kun viimeinen heinä oli paalissa?
Korostan nyt että huomioi korjuutapa ja säät sekä se etten halua vesimärkiä paalata. Alkoi Juhannuksen jälkeisenä maanantaina ja päättyi heinäkuun 8. Lypsävien rehut oli tehty pääasiassa ekan viikon aikana suurin osa. Noo sää löydät tästäkin jonkun kymppitonniin miinuksen, ei haittaa
Ei tässä tarvitse huomioida mitään muuta kuin se, miten saadaan laadukasta rehua lehmille kustannustehokkaasti. Sinun himoilla ja haluilla ei ole siinä mitään sijaa. Säät on olleet jokapuolella samat mutta teilläpäin D-arvo laskee ilmeisesti hitaammin kuin muualla, jos lypsylehmien rehuja on toista viikkoa aikaa tehdä?
Meillä niitto alkoi 1.7. kello 9.00 ja viimeinen kuorma tuli 2.7. klo 18.00. Koneet seisoi yöllä kymmenen tuntia. Puolen tunnin päästä oli jo muovi menossa päälle ja silloin alkoi satamaan. Karheille ei satanut yhtään.
Rehuhan on tietenkin ihan paskaa kun sen urakoitsija tekee kalliilla ja väärään aikaan mutta tässä on minun rehuista raaka-ainenäyte
Kuiva-aine 269 g/kg
Raakavalkuainen 163 g/kg ka
Kuitu (NDF) 501 g/kg ka
D-arvo 728 g/kg ka
Sokeri 155 g/kg ka
Kuinka paljon parempaa teillä tuli? :-[
-
Heh, en malta olla tässä paalauksen lomassa olla kertomatta tätä teille. Minä en pääse missään niin hyvälle hankkeelle, kun tässä paalatessa tällä omalla maksetulla paalaimella. Onko mää ihan hukassa, kommentoi vms, please.
Täysin samaa mieltä. Ja rehut saa kerättyä oikeaan aikaan ilman odottelua sen arvo on sitten enemmän mitä urakoitsijan lasku....
No miten omasta mielestä tänä kesänä on menny? Tuliko sato oikeaan aikaan korjattua eikä sade kastellut?
Vastaan mielellään tähän! Korjuutapa kun on mikä on(navetta sanelee nyt), niin urakoitsija olis räjäyttänyt mun pankkitilin, niin märkiä on osa paaleista ja lukumäärä sen mukainen. Rehut on hyviä, aina tehtiin kunnolla kun oli keliä ykköstä siis ja saatiin lypsättävää rehua. Sademärkiä ei ole paria hehtaaria enempää ja epäilen että olis jos oltais urakoitsijan varassa.
No kauanko siihen meni, siitä kun niitto alkoi siihen kun viimeinen heinä oli paalissa?
Korostan nyt että huomioi korjuutapa ja säät sekä se etten halua vesimärkiä paalata. Alkoi Juhannuksen jälkeisenä maanantaina ja päättyi heinäkuun 8. Lypsävien rehut oli tehty pääasiassa ekan viikon aikana suurin osa. Noo sää löydät tästäkin jonkun kymppitonniin miinuksen, ei haittaa
Ei tässä tarvitse huomioida mitään muuta kuin se, miten saadaan laadukasta rehua lehmille kustannustehokkaasti. Sinun himoilla ja haluilla ei ole siinä mitään sijaa. Säät on olleet jokapuolella samat mutta teilläpäin D-arvo laskee ilmeisesti hitaammin kuin muualla, jos lypsylehmien rehuja on toista viikkoa aikaa tehdä?
Meillä niitto alkoi 1.7. kello 9.00 ja viimeinen kuorma tuli 2.7. klo 18.00. Koneet seisoi yöllä kymmenen tuntia. Puolen tunnin päästä oli jo muovi menossa päälle ja silloin alkoi satamaan. Karheille ei satanut yhtään.
Rehuhan on tietenkin ihan paskaa kun sen urakoitsija tekee kalliilla ja väärään aikaan mutta tässä on minun rehuista raaka-ainenäyte
Kuiva-aine 269 g/kg
Raakavalkuainen 163 g/kg ka
Kuitu (NDF) 501 g/kg ka
D-arvo 728 g/kg ka
Sokeri 155 g/kg ka
Kuinka paljon parempaa teillä tuli? :-[
Vertasin tätä omana työnä tehtyä pyöröpaalirehua urakoitsian tekemään pyöröpaalirehuun. Tässä ei ole muusta kyse. minulla on monenlaisia kasvilajeja ja lajikkeita, joilla olen saanut korjuuikkunaa suuremmaksi. Analyysia ei ole vielä uusista, mutta mitä on ollut syötössä niin maittavuus on hyvä, maitoo tulee ja pitoisuudet on ok.
-
Vai ei arvonalenemasta tule laskua? Mikäs lasku se on joka tulee kun konetta vaihdetaan uuteen? ::) :P
Ei paljoa arvon alenemat kiinnosta. Sitte ku tulee se iso posahdus nii kuusakoski vie päivän hintaan ja katellaan torista parempi.
Multa ei kyllä paljoa vaihtokoneita jää.
Mikä muuten on arvonalenema? Siniharmaa tuhti m85 pyytävät semmosista tänä päivänä tuplaten mitä isukki aikanaan on mokomasta maksanu...
-
Vai ei arvonalenemasta tule laskua? Mikäs lasku se on joka tulee kun konetta vaihdetaan uuteen? ::) :P
Ei paljoa arvon alenemat kiinnosta. Sitte ku tulee se iso posahdus nii kuusakoski vie päivän hintaan ja katellaan torista parempi.
Multa ei kyllä paljoa vaihtokoneita jää.
Mikä muuten on arvonalenema? Siniharmaa tuhti m85 pyytävät semmosista tänä päivänä tuplaten mitä isukki aikanaan on mokomasta maksanu...
2005 Makso nyykkärin TD90 etukuormaajalla 36000e. Nyt maksaa vielä saman 2000 tuntia veivattuna, sairasta... :o
-
Vai ei arvonalenemasta tule laskua? Mikäs lasku se on joka tulee kun konetta vaihdetaan uuteen? ::) :P
Ei paljoa arvon alenemat kiinnosta. Sitte ku tulee se iso posahdus nii kuusakoski vie päivän hintaan ja katellaan torista parempi.
Multa ei kyllä paljoa vaihtokoneita jää.
Mikä muuten on arvonalenema? Siniharmaa tuhti m85 pyytävät semmosista tänä päivänä tuplaten mitä isukki aikanaan on mokomasta maksanu...
Asiaa. Pakkoko se on ostaa kalliilla ja mulla on invertteri noita pännäisistä tulleita koneita varten. Ja tietty jotkut saa solmuun rautakangenkin. Mut oon tyytyväinen, pankki on tyytyväinen. Ne tietää, että pystyn hoitaa homman. Omat koneet antaa liikkumavaraa. Olen mää urakoittanutkin ja maksanut laskut heti pois.
-
Ei tässä tarvitse huomioida mitään muuta kuin se, miten saadaan laadukasta rehua lehmille kustannustehokkaasti. Sinun himoilla ja haluilla ei ole siinä mitään sijaa. Säät on olleet jokapuolella samat mutta teilläpäin D-arvo laskee ilmeisesti hitaammin kuin muualla, jos lypsylehmien rehuja on toista viikkoa aikaa tehdä?
Meillä niitto alkoi 1.7. kello 9.00 ja viimeinen kuorma tuli 2.7. klo 18.00. Koneet seisoi yöllä kymmenen tuntia. Puolen tunnin päästä oli jo muovi menossa päälle ja silloin alkoi satamaan. Karheille ei satanut yhtään.
Rehuhan on tietenkin ihan paskaa kun sen urakoitsija tekee kalliilla ja väärään aikaan mutta tässä on minun rehuista raaka-ainenäyte
Kuiva-aine 269 g/kg
Raakavalkuainen 163 g/kg ka
Kuitu (NDF) 501 g/kg ka
D-arvo 728 g/kg ka
Sokeri 155 g/kg ka
Kuinka paljon parempaa teillä tuli? :-[
Liian märkää ja liian sulavaa, muuten ihan ok.
Meidän pelloilla ei pystyis vuorokauden ikkunassa keräämään tasalaatuista rehua. Lajikevalinnat, apilapitoisuus ja maalaji tekee helposti sen että 7 päivän korjuuaikanakin saadaan aika samantasoista rehua paaliin.
Tietty vois laittaa kaikki nurmet vaan suopelloille niin ois samanlaista paskaa kaikki.
-
Vai ei arvonalenemasta tule laskua? Mikäs lasku se on joka tulee kun konetta vaihdetaan uuteen? ::) :P
Ei paljoa arvon alenemat kiinnosta. Sitte ku tulee se iso posahdus nii kuusakoski vie päivän hintaan ja katellaan torista parempi.
Multa ei kyllä paljoa vaihtokoneita jää.
Mikä muuten on arvonalenema? Siniharmaa tuhti m85 pyytävät semmosista tänä päivänä tuplaten mitä isukki aikanaan on mokomasta maksanu...
Saatkos aina Kuusankoskelta paremman hinnan kuin mitä torilla pyytävät? ::) Koneitten arvo käytössä laskee kiiinnosti se sinua tai ei...
Onkos muuten rahan arvo muuttunut sun isukin ajoista mitenkään? ;D
Sinähän oletkin aika hauska veikko! ;D ;D ;D
-
Heh, en malta olla tässä paalauksen lomassa olla kertomatta tätä teille. Minä en pääse missään niin hyvälle hankkeelle, kun tässä paalatessa tällä omalla maksetulla paalaimella. Onko mää ihan hukassa, kommentoi vms, please.
Täysin samaa mieltä. Ja rehut saa kerättyä oikeaan aikaan ilman odottelua sen arvo on sitten enemmän mitä urakoitsijan lasku....
No miten omasta mielestä tänä kesänä on menny? Tuliko sato oikeaan aikaan korjattua eikä sade kastellut?
Vastaan mielellään tähän! Korjuutapa kun on mikä on(navetta sanelee nyt), niin urakoitsija olis räjäyttänyt mun pankkitilin, niin märkiä on osa paaleista ja lukumäärä sen mukainen. Rehut on hyviä, aina tehtiin kunnolla kun oli keliä ykköstä siis ja saatiin lypsättävää rehua. Sademärkiä ei ole paria hehtaaria enempää ja epäilen että olis jos oltais urakoitsijan varassa.
No kauanko siihen meni, siitä kun niitto alkoi siihen kun viimeinen heinä oli paalissa?
Korostan nyt että huomioi korjuutapa ja säät sekä se etten halua vesimärkiä paalata. Alkoi Juhannuksen jälkeisenä maanantaina ja päättyi heinäkuun 8. Lypsävien rehut oli tehty pääasiassa ekan viikon aikana suurin osa. Noo sää löydät tästäkin jonkun kymppitonniin miinuksen, ei haittaa
Ei tässä tarvitse huomioida mitään muuta kuin se, miten saadaan laadukasta rehua lehmille kustannustehokkaasti. Sinun himoilla ja haluilla ei ole siinä mitään sijaa. Säät on olleet jokapuolella samat mutta teilläpäin D-arvo laskee ilmeisesti hitaammin kuin muualla, jos lypsylehmien rehuja on toista viikkoa aikaa tehdä?
Meillä niitto alkoi 1.7. kello 9.00 ja viimeinen kuorma tuli 2.7. klo 18.00. Koneet seisoi yöllä kymmenen tuntia. Puolen tunnin päästä oli jo muovi menossa päälle ja silloin alkoi satamaan. Karheille ei satanut yhtään.
Rehuhan on tietenkin ihan paskaa kun sen urakoitsija tekee kalliilla ja väärään aikaan mutta tässä on minun rehuista raaka-ainenäyte
Kuiva-aine 269 g/kg
Raakavalkuainen 163 g/kg ka
Kuitu (NDF) 501 g/kg ka
D-arvo 728 g/kg ka
Sokeri 155 g/kg ka
Kuinka paljon parempaa teillä tuli? :-[
Vertasin tätä omana työnä tehtyä pyöröpaalirehua urakoitsian tekemään pyöröpaalirehuun. Tässä ei ole muusta kyse. minulla on monenlaisia kasvilajeja ja lajikkeita, joilla olen saanut korjuuikkunaa suuremmaksi. Analyysia ei ole vielä uusista, mutta mitä on ollut syötössä niin maittavuus on hyvä, maitoo tulee ja pitoisuudet on ok.
Sehän onkin helppoa jos vertaa omaa systeemiä toiseen samanlaiseen. Jos omaa toimintaa haluaa kehittää eikö silloin pitäisi verrata parhaaseen mahdolliseen tai ainakin parhaaseen saatavilla olevaan menetelmään?
Minä ainakin saan urakointia käyttämällä yli kolme kertaa tehokkaamman ketjun pellolle kuin turvautumalla omiin koneisiin. En mitenkään pystyisi laittamaan 1,1milj€ kalustoon, vaikka haluaisinkin... Sääriski on pienempi kun korjuuteho on oikeasti suuri.
Minun ei ole tarvinnut viettää viikkokaupalla säitä kytäten kun 33tunnin poutajakso riittää. Ja tämä tulee halvemalla käyttöön kuin omila koneilla touhuten. Muutenkin kesällä voi tehdä muutakin kuin istua kaikki päivät traktorin kopissa.
By the way, sulla on paalit vielä pellon reunalla? Ai niin, talvellahan on aikaa niitä siirtää, pimeässä ja pakkasessa. Kun teet sitä paalin ajoa talvella ja oikein vituttaa, niin muista minua silloin, sillä voi olla että juuri sillä hetkellä olen Kanarian auringossa niillä rahoilla jotka olen urakkamiestä käyttämällä säästänyt ;)
-
En haluu kiusata ketään henkilökohtaisesti, mutta jos katto tämänkin palstan keskustelun tasoa, niin ei kyllä yllätä, että PALKKA maataloudesta ei jää mitään, jonka jälkeen valitetaan kurjuutta... esim. paalihommissa olen huomannut, kuinka merkityksellisiä asoita ovat olleet kustannuksia alentava uusi tekniikka (paalin painon mittaava ja matkaa laskeva hapotin, etukarhotus, ls-hydrayliikka, terienteroituslaite, 540E ulosotto, minimipainoinen ja riittävän tehokas traktori, traktorikeluston optimointi korjuuajan ulkopuolisiin tehtäviin sopiviksi, muovisidonta, etukarhotuksen hyödyntäminen yhdistettynä reiluun 1000ha (ei sisällä yhtään puhehehtaaria;) vuotuiseen korjuumäärään tuottaa laskujeni mukaan lähes poikkeuksetta 18€ tuntipalkalla (sis. sivukulut) halvempaa rehua, kuin perinteisillä ratkaisuilla (tarkoitan esim. noita 10000€ paalain, 5000€ käärin, paalausmäärä alle 1000 paalia vuodes ratkaisuja)... (mielestäni ratkaiseva asia on siinä lasketaanko kaikki kulut, jotka eivät näy HETI rahapussissa mukaan laskelmiin...)
-
Heh, en malta olla tässä paalauksen lomassa olla kertomatta tätä teille. Minä en pääse missään niin hyvälle hankkeelle, kun tässä paalatessa tällä omalla maksetulla paalaimella. Onko mää ihan hukassa, kommentoi vms, please.
Täysin samaa mieltä. Ja rehut saa kerättyä oikeaan aikaan ilman odottelua sen arvo on sitten enemmän mitä urakoitsijan lasku....
No miten omasta mielestä tänä kesänä on menny? Tuliko sato oikeaan aikaan korjattua eikä sade kastellut?
Vastaan mielellään tähän! Korjuutapa kun on mikä on(navetta sanelee nyt), niin urakoitsija olis räjäyttänyt mun pankkitilin, niin märkiä on osa paaleista ja lukumäärä sen mukainen. Rehut on hyviä, aina tehtiin kunnolla kun oli keliä ykköstä siis ja saatiin lypsättävää rehua. Sademärkiä ei ole paria hehtaaria enempää ja epäilen että olis jos oltais urakoitsijan varassa.
No kauanko siihen meni, siitä kun niitto alkoi siihen kun viimeinen heinä oli paalissa?
Korostan nyt että huomioi korjuutapa ja säät sekä se etten halua vesimärkiä paalata. Alkoi Juhannuksen jälkeisenä maanantaina ja päättyi heinäkuun 8. Lypsävien rehut oli tehty pääasiassa ekan viikon aikana suurin osa. Noo sää löydät tästäkin jonkun kymppitonniin miinuksen, ei haittaa
Ei tässä tarvitse huomioida mitään muuta kuin se, miten saadaan laadukasta rehua lehmille kustannustehokkaasti. Sinun himoilla ja haluilla ei ole siinä mitään sijaa. Säät on olleet jokapuolella samat mutta teilläpäin D-arvo laskee ilmeisesti hitaammin kuin muualla, jos lypsylehmien rehuja on toista viikkoa aikaa tehdä?
Meillä niitto alkoi 1.7. kello 9.00 ja viimeinen kuorma tuli 2.7. klo 18.00. Koneet seisoi yöllä kymmenen tuntia. Puolen tunnin päästä oli jo muovi menossa päälle ja silloin alkoi satamaan. Karheille ei satanut yhtään.
Rehuhan on tietenkin ihan paskaa kun sen urakoitsija tekee kalliilla ja väärään aikaan mutta tässä on minun rehuista raaka-ainenäyte
Kuiva-aine 269 g/kg
Raakavalkuainen 163 g/kg ka
Kuitu (NDF) 501 g/kg ka
D-arvo 728 g/kg ka
Sokeri 155 g/kg ka
Kuinka paljon parempaa teillä tuli? :-[
Vertasin tätä omana työnä tehtyä pyöröpaalirehua urakoitsian tekemään pyöröpaalirehuun. Tässä ei ole muusta kyse. minulla on monenlaisia kasvilajeja ja lajikkeita, joilla olen saanut korjuuikkunaa suuremmaksi. Analyysia ei ole vielä uusista, mutta mitä on ollut syötössä niin maittavuus on hyvä, maitoo tulee ja pitoisuudet on ok.
Sehän onkin helppoa jos vertaa omaa systeemiä toiseen samanlaiseen. Jos omaa toimintaa haluaa kehittää eikö silloin pitäisi verrata parhaaseen mahdolliseen tai ainakin parhaaseen saatavilla olevaan menetelmään?
Minä ainakin saan urakointia käyttämällä yli kolme kertaa tehokkaamman ketjun pellolle kuin turvautumalla omiin koneisiin. En mitenkään pystyisi laittamaan 1,1milj€ kalustoon, vaikka haluaisinkin... Sääriski on pienempi kun korjuuteho on oikeasti suuri.
Minun ei ole tarvinnut viettää viikkokaupalla säitä kytäten kun 33tunnin poutajakso riittää. Ja tämä tulee halvemalla käyttöön kuin omila koneilla touhuten. Muutenkin kesällä voi tehdä muutakin kuin istua kaikki päivät traktorin kopissa.
By the way, sulla on paalit vielä pellon reunalla? Ai niin, talvellahan on aikaa niitä siirtää, pimeässä ja pakkasessa. Kun teet sitä paalin ajoa talvella ja oikein vituttaa, niin muista minua silloin, sillä voi olla että juuri sillä hetkellä olen Kanarian auringossa niillä rahoilla jotka olen urakkamiestä käyttämällä säästänyt ;)
??? Ok, öitä kuitenkin.
-
En haluu kiusata ketään henkilökohtaisesti, mutta jos katto tämänkin palstan keskustelun tasoa, niin ei kyllä yllätä, että PALKKA maataloudesta ei jää mitään, jonka jälkeen valitetaan kurjuutta... esim. paalihommissa olen huomannut, kuinka merkityksellisiä asoita ovat olleet kustannuksia alentava uusi tekniikka (paalin painon mittaava ja matkaa laskeva hapotin, etukarhotus, ls-hydrayliikka, terienteroituslaite, 540E ulosotto, minimipainoinen ja riittävän tehokas traktori, traktorikeluston optimointi korjuuajan ulkopuolisiin tehtäviin sopiviksi, muovisidonta, etukarhotuksen hyödyntäminen yhdistettynä reiluun 1000ha (ei sisällä yhtään puhehehtaaria;) vuotuiseen korjuumäärään tuottaa laskujeni mukaan lähes poikkeuksetta 18€ tuntipalkalla (sis. sivukulut) halvempaa rehua, kuin perinteisillä ratkaisuilla (tarkoitan esim. noita 10000€ paalain, 5000€ käärin, paalausmäärä alle 1000 paalia vuodes ratkaisuja)... (mielestäni ratkaiseva asia on siinä lasketaanko kaikki kulut, jotka eivät näy HETI rahapussissa mukaan laskelmiin...)
Mulla ei oo älässää, ei muovisidontaa, ei etukarhotinta ei 1000ha korjuualaa, ei hapotinta, eikä noita muitakaan, mutta en viittisi evääni väräyttää jollain 18 euron tuntiliksalla :o
Shrekin erityisen halpa rehunkorjuu perustuu vaan urakoitsijan huonoon laskutaitoon, ei kukaan sillä millin kalustolla tuu kymppitonnilla per sato tekeen ruohoja just oikeana korjuuajankohtana siten että se olisi kannattavaa työn tekijällekkin.
-
En haluu kiusata ketään henkilökohtaisesti, mutta jos katto tämänkin palstan keskustelun tasoa, niin ei kyllä yllätä, että PALKKA maataloudesta ei jää mitään, jonka jälkeen valitetaan kurjuutta... esim. paalihommissa olen huomannut, kuinka merkityksellisiä asoita ovat olleet kustannuksia alentava uusi tekniikka (paalin painon mittaava ja matkaa laskeva hapotin, etukarhotus, ls-hydrayliikka, terienteroituslaite, 540E ulosotto, minimipainoinen ja riittävän tehokas traktori, traktorikeluston optimointi korjuuajan ulkopuolisiin tehtäviin sopiviksi, muovisidonta, etukarhotuksen hyödyntäminen yhdistettynä reiluun 1000ha (ei sisällä yhtään puhehehtaaria;) vuotuiseen korjuumäärään tuottaa laskujeni mukaan lähes poikkeuksetta 18€ tuntipalkalla (sis. sivukulut) halvempaa rehua, kuin perinteisillä ratkaisuilla (tarkoitan esim. noita 10000€ paalain, 5000€ käärin, paalausmäärä alle 1000 paalia vuodes ratkaisuja)... (mielestäni ratkaiseva asia on siinä lasketaanko kaikki kulut, jotka eivät näy HETI rahapussissa mukaan laskelmiin...)
Minä en ainakaan saa kannattavaksi alkaa investoimaan tuolle alle tuhannen paalin määrälle vuodessa kovin tekniseen konekantaan :o Paalain joka tekee tiukkoja ja hyvin säilyviä paaleja + perus käärintälaite on aivan toimiva. Naapuri karhottaa...
-
Shrekin erityisen halpa rehunkorjuu perustuu vaan urakoitsijan huonoon laskutaitoon, ei kukaan sillä millin kalustolla tuu kymppitonnilla per sato tekeen ruohoja just oikeana korjuuajankohtana siten että se olisi kannattavaa työn tekijällekkin.
Jännä juttu tämä. Jos rehu tehdään edullisesti: A. Se on lähtökohtaisesti paskaa B. edullisuus perustuu laskutaidottomaan urakoitsijaan tai C. minä valehtelen ::)
A. Analyysi olikin tuossa yllä, jos se on paskaa niin sitten se on paskaa
B. Parhaimmillaan/pahimmillaan veloitus on 1100-1200€ tunnissa alv 0% . Pääurakoitsija näkyy 420GL mersulla ajelevan. Musta nahkaverhoilu ettei siinä näy öljy...
Niittää 2000ha vuodessa, siirtää ja levittää 50-60000m3 paskaa vuodessa. Ja tehnyt tätä päätoimisesti toistakymmentä vuotta. Ei maatilaa takana. Pakko sen on olla tyhmä? :o
C. Miksi minä valehtelisin kun totuudella riivaaminen on paljon hauskempaa? 8)
-
En haluu kiusata ketään henkilökohtaisesti, mutta jos katto tämänkin palstan keskustelun tasoa, niin ei kyllä yllätä, että PALKKA maataloudesta ei jää mitään, jonka jälkeen valitetaan kurjuutta... esim. paalihommissa olen huomannut, kuinka merkityksellisiä asoita ovat olleet kustannuksia alentava uusi tekniikka (paalin painon mittaava ja matkaa laskeva hapotin, etukarhotus, ls-hydrayliikka, terienteroituslaite, 540E ulosotto, minimipainoinen ja riittävän tehokas traktori, traktorikeluston optimointi korjuuajan ulkopuolisiin tehtäviin sopiviksi, muovisidonta, etukarhotuksen hyödyntäminen yhdistettynä reiluun 1000ha (ei sisällä yhtään puhehehtaaria;) vuotuiseen korjuumäärään tuottaa laskujeni mukaan lähes poikkeuksetta 18€ tuntipalkalla (sis. sivukulut) halvempaa rehua, kuin perinteisillä ratkaisuilla (tarkoitan esim. noita 10000€ paalain, 5000€ käärin, paalausmäärä alle 1000 paalia vuodes ratkaisuja)... (mielestäni ratkaiseva asia on siinä lasketaanko kaikki kulut, jotka eivät näy HETI rahapussissa mukaan laskelmiin...)
Minä en ainakaan saa kannattavaksi alkaa investoimaan tuolle alle tuhannen paalin määrälle vuodessa kovin tekniseen konekantaan :o Paalain joka tekee tiukkoja ja hyvin säilyviä paaleja + perus käärintälaite on aivan toimiva. Naapuri karhottaa...
Minäkin laskin joskus tuota paalauksen kannattavuutta ja se raja oli jossain tuolla 900-1000 paalissa jolloin oma paalauskalusto tulee kannattavaksi. MUTTA silloin on jo kyse niin isosta rehumäärästä ettei sitä missään nimessä kannata laittaa enää paaliin... ;) ;D
-
Minäkin laskin joskus tuota paalauksen kannattavuutta ja se raja oli jossain tuolla 900-1000 paalissa jolloin oma paalauskalusto tulee kannattavaksi. MUTTA silloin on jo kyse niin isosta rehumäärästä ettei sitä missään nimessä kannata laittaa enää paaliin... ;) ;D
Aivan totta, ellei satu oleen 200 peruslohkoa neljässä eri kunnassa, joista tehdään neljää erilaista rehua ja lisäksi kuivikkeita ;)
Melkoinen rehuntekijä se GL-mersumies, täytyy myöntää. Ite en ole ikinä kenenkään nähny tunnissa niittävän ja ajavan noukkarilla siiloon kymmentä hehtaaria, ihan jäätävä vauhti :o
Niittäminen 20ha tunnissa vois teoriassa olla jotenkin ehkä mahdollista, mutta 20ha rehua siiloon tunnissa noukkarilla, täytyy valita vaihtoehto C ;D
-
Minäkin laskin joskus tuota paalauksen kannattavuutta ja se raja oli jossain tuolla 900-1000 paalissa jolloin oma paalauskalusto tulee kannattavaksi. MUTTA silloin on jo kyse niin isosta rehumäärästä ettei sitä missään nimessä kannata laittaa enää paaliin... ;) ;D
Aivan totta, ellei satu oleen 200 peruslohkoa neljässä eri kunnassa, joista tehdään neljää erilaista rehua ja lisäksi kuivikkeita ;)
Melkoinen rehuntekijä se GL-mersumies, täytyy myöntää. Ite en ole ikinä kenenkään nähny tunnissa niittävän ja ajavan noukkarilla siiloon kymmentä hehtaaria, ihan jäätävä vauhti :o
Niittäminen 20ha tunnissa vois teoriassa olla jotenkin ehkä mahdollista, mutta 20ha rehua siiloon tunnissa noukkarilla, täytyy valita vaihtoehto C ;D
Niin, tai sitten on enemmän kuin yksi noukkari ajamassa. Kyllä kai tuohon reilun tonnin tuntihintaan jo saa jo aika monta konetta liikenteeseen. ???
-
Eikös niitä ole kolme vaunua kerralla ajamassa?
-
Minäkin laskin joskus tuota paalauksen kannattavuutta ja se raja oli jossain tuolla 900-1000 paalissa jolloin oma paalauskalusto tulee kannattavaksi. MUTTA silloin on jo kyse niin isosta rehumäärästä ettei sitä missään nimessä kannata laittaa enää paaliin... ;) ;D
Aivan totta, ellei satu oleen 200 peruslohkoa neljässä eri kunnassa, joista tehdään neljää erilaista rehua ja lisäksi kuivikkeita ;)
Melkoinen rehuntekijä se GL-mersumies, täytyy myöntää. Ite en ole ikinä kenenkään nähny tunnissa niittävän ja ajavan noukkarilla siiloon kymmentä hehtaaria, ihan jäätävä vauhti :o
Niittäminen 20ha tunnissa vois teoriassa olla jotenkin ehkä mahdollista, mutta 20ha rehua siiloon tunnissa noukkarilla, täytyy valita vaihtoehto C ;D
Niin, tai sitten on enemmän kuin yksi noukkari ajamassa. Kyllä kai tuohon reilun tonnin tuntihintaan jo saa jo aika monta konetta liikenteeseen. ???
Kolme noukinvaunua ja kaksi yhdeksän metrin perhoskonetta.... Niin sitä leimataan valehtelijaksi kun ei ymmärretä että asian voi tehdä toisinkin. Vaimo ihmettelee usein miksi viitsin väitellä täällä. Nyt alan ihmetellä itsekin.. :-\
-
Minäkin laskin joskus tuota paalauksen kannattavuutta ja se raja oli jossain tuolla 900-1000 paalissa jolloin oma paalauskalusto tulee kannattavaksi. MUTTA silloin on jo kyse niin isosta rehumäärästä ettei sitä missään nimessä kannata laittaa enää paaliin... ;) ;D
Aivan totta, ellei satu oleen 200 peruslohkoa neljässä eri kunnassa, joista tehdään neljää erilaista rehua ja lisäksi kuivikkeita ;)
Melkoinen rehuntekijä se GL-mersumies, täytyy myöntää. Ite en ole ikinä kenenkään nähny tunnissa niittävän ja ajavan noukkarilla siiloon kymmentä hehtaaria, ihan jäätävä vauhti :o
Niittäminen 20ha tunnissa vois teoriassa olla jotenkin ehkä mahdollista, mutta 20ha rehua siiloon tunnissa noukkarilla, täytyy valita vaihtoehto C ;D
Niin, tai sitten on enemmän kuin yksi noukkari ajamassa. Kyllä kai tuohon reilun tonnin tuntihintaan jo saa jo aika monta konetta liikenteeseen. ???
Kolme noukinvaunua ja kaksi yhdeksän metrin perhoskonetta.... Niin sitä leimataan valehtelijaksi kun ei ymmärretä että asian voi tehdä toisinkin. Vaimo ihmettelee usein miksi viitsin väitellä täällä. Nyt alan ihmetellä itsekin.. :-\
Kukinhan tekee niinkuin parhaaksi näkee,mikä toiselle passaa ei välttämättä käy toiselle.Se vain huomiona ettei raaka-ainenäyte kerro välttämättä laadusta yhtään mitään,painotus merkitsee todella paljon noin nopealla rehuketjulla.
-
Minäkin laskin joskus tuota paalauksen kannattavuutta ja se raja oli jossain tuolla 900-1000 paalissa jolloin oma paalauskalusto tulee kannattavaksi. MUTTA silloin on jo kyse niin isosta rehumäärästä ettei sitä missään nimessä kannata laittaa enää paaliin... ;) ;D
Aivan totta, ellei satu oleen 200 peruslohkoa neljässä eri kunnassa, joista tehdään neljää erilaista rehua ja lisäksi kuivikkeita ;)
Melkoinen rehuntekijä se GL-mersumies, täytyy myöntää. Ite en ole ikinä kenenkään nähny tunnissa niittävän ja ajavan noukkarilla siiloon kymmentä hehtaaria, ihan jäätävä vauhti :o
Niittäminen 20ha tunnissa vois teoriassa olla jotenkin ehkä mahdollista, mutta 20ha rehua siiloon tunnissa noukkarilla, täytyy valita vaihtoehto C ;D
Niin, tai sitten on enemmän kuin yksi noukkari ajamassa. Kyllä kai tuohon reilun tonnin tuntihintaan jo saa jo aika monta konetta liikenteeseen. ???
Kolme noukinvaunua ja kaksi yhdeksän metrin perhoskonetta.... Niin sitä leimataan valehtelijaksi kun ei ymmärretä että asian voi tehdä toisinkin. Vaimo ihmettelee usein miksi viitsin väitellä täällä. Nyt alan ihmetellä itsekin.. :-\
Kukinhan tekee niinkuin parhaaksi näkee,mikä toiselle passaa ei välttämättä käy toiselle.Se vain huomiona ettei raaka-ainenäyte kerro välttämättä laadusta yhtään mitään,painotus merkitsee todella paljon noin nopealla rehuketjulla.
Kohta päästään tinkaamaan noukkari/silppuri/paalirehun ylivoimaisuudesta. ;D
-
Minäkin laskin joskus tuota paalauksen kannattavuutta ja se raja oli jossain tuolla 900-1000 paalissa jolloin oma paalauskalusto tulee kannattavaksi. MUTTA silloin on jo kyse niin isosta rehumäärästä ettei sitä missään nimessä kannata laittaa enää paaliin... ;) ;D
Aivan totta, ellei satu oleen 200 peruslohkoa neljässä eri kunnassa, joista tehdään neljää erilaista rehua ja lisäksi kuivikkeita ;)
Melkoinen rehuntekijä se GL-mersumies, täytyy myöntää. Ite en ole ikinä kenenkään nähny tunnissa niittävän ja ajavan noukkarilla siiloon kymmentä hehtaaria, ihan jäätävä vauhti :o
Niittäminen 20ha tunnissa vois teoriassa olla jotenkin ehkä mahdollista, mutta 20ha rehua siiloon tunnissa noukkarilla, täytyy valita vaihtoehto C ;D
Niin, tai sitten on enemmän kuin yksi noukkari ajamassa. Kyllä kai tuohon reilun tonnin tuntihintaan jo saa jo aika monta konetta liikenteeseen. ???
Kolme noukinvaunua ja kaksi yhdeksän metrin perhoskonetta.... Niin sitä leimataan valehtelijaksi kun ei ymmärretä että asian voi tehdä toisinkin. Vaimo ihmettelee usein miksi viitsin väitellä täällä. Nyt alan ihmetellä itsekin.. :-\
Kukinhan tekee niinkuin parhaaksi näkee,mikä toiselle passaa ei välttämättä käy toiselle.Se vain huomiona ettei raaka-ainenäyte kerro välttämättä laadusta yhtään mitään,painotus merkitsee todella paljon noin nopealla rehuketjulla.
Juujuu, paskaahan siitä tietenkin tulee. Laskutaidoton urakoitsija tekee liian halvalla väärään aikaan liian nopeasti ja poljetaankin vielä päin helvettiä. Lopuksi vielä bönde valehtelee asiat parhain päin agronetissä. Mitä vielä? 20tn liikkuvaa rautaa kasan päällä ei tietenkään riitä mihinkään. :-[
-
Minäkin laskin joskus tuota paalauksen kannattavuutta ja se raja oli jossain tuolla 900-1000 paalissa jolloin oma paalauskalusto tulee kannattavaksi. MUTTA silloin on jo kyse niin isosta rehumäärästä ettei sitä missään nimessä kannata laittaa enää paaliin... ;) ;D
Aivan totta, ellei satu oleen 200 peruslohkoa neljässä eri kunnassa, joista tehdään neljää erilaista rehua ja lisäksi kuivikkeita ;)
Melkoinen rehuntekijä se GL-mersumies, täytyy myöntää. Ite en ole ikinä kenenkään nähny tunnissa niittävän ja ajavan noukkarilla siiloon kymmentä hehtaaria, ihan jäätävä vauhti :o
Niittäminen 20ha tunnissa vois teoriassa olla jotenkin ehkä mahdollista, mutta 20ha rehua siiloon tunnissa noukkarilla, täytyy valita vaihtoehto C ;D
Niin, tai sitten on enemmän kuin yksi noukkari ajamassa. Kyllä kai tuohon reilun tonnin tuntihintaan jo saa jo aika monta konetta liikenteeseen. ???
Kolme noukinvaunua ja kaksi yhdeksän metrin perhoskonetta.... Niin sitä leimataan valehtelijaksi kun ei ymmärretä että asian voi tehdä toisinkin. Vaimo ihmettelee usein miksi viitsin väitellä täällä. Nyt alan ihmetellä itsekin.. :-\
Kukinhan tekee niinkuin parhaaksi näkee,mikä toiselle passaa ei välttämättä käy toiselle.Se vain huomiona ettei raaka-ainenäyte kerro välttämättä laadusta yhtään mitään,painotus merkitsee todella paljon noin nopealla rehuketjulla.
Juujuu, paskaahan siitä tietenkin tulee. Laskutaidoton urakoitsija tekee liian halvalla väärään aikaan liian nopeasti ja poljetaankin vielä päin helvettiä. Lopuksi vielä bönde valehtelee asiat parhain päin agronetissä. Mitä vielä? 20tn liikkuvaa rautaa kasan päällä ei tietenkään riitä mihinkään. :-[
sen painon pitää olla suhteessa pinta-alaan, sentti tai kaks liikaa tai liian vähän ni ei tuu hyvvää ::) ::) ::) ::)
-
Shrekki on ihan ytimessä 8)
-
Shrekki on ihan ytimessä 8)
Sokeitten valtakunnassa on yksisilmäinenkin Kuningas 8)
-
Näissä hyper tehokkaissa rehuketjuissa on mielenkiintoinen yhtälö mitä en itse ainakaan osaa ratkaista. Jos olettaa että ekan sadon korjuuaika on vaikka 14 päivää josta vaikka 4 on optimaalisia niin miten järjestellä niin että 14 asiakasta on tyytyväisiä jos 4 saa rehunsa tehtyä optimiaikaan. Jos taas nää kaikki sotkottaa omilla koneilla niin kaikilla on 14 päivän sisällä rehut tehty ja osa on parempaa ja osa huonompaa josts apevaunulla saa optimirehua tasaisesti yli vuoden. Muuten pidän itsekin ajatuksesta että peltohommat olisi noin kolmessa päivässä tehty kesäisin.
-
Näissä hyper tehokkaissa rehuketjuissa on mielenkiintoinen yhtälö mitä en itse ainakaan osaa ratkaista. Jos olettaa että ekan sadon korjuuaika on vaikka 14 päivää josta vaikka 4 on optimaalisia niin miten järjestellä niin että 14 asiakasta on tyytyväisiä jos 4 saa rehunsa tehtyä optimiaikaan. Jos taas nää kaikki sotkottaa omilla koneilla niin kaikilla on 14 päivän sisällä rehut tehty ja osa on parempaa ja osa huonompaa josts apevaunulla saa optimirehua tasaisesti yli vuoden. Muuten pidän itsekin ajatuksesta että peltohommat olisi noin kolmessa päivässä tehty kesäisin.
Nuo 4 optimipäivää eivät ole samaan aikaan jokaisessa kylässä, lisäksi on erilaisia mielipiteitä millaista hyvä säilörehu omalle karjalle on. Joku haluaa D-arvon olevan 72 tai yli, itselle on mieluisin 68-70. Tuohon on päästykin todella hienosti, kun ei ole tarvinnut kikkailla omalla silppurilla... :-X
-
Vai ei arvonalenemasta tule laskua? Mikäs lasku se on joka tulee kun konetta vaihdetaan uuteen? ::) :P
Ei paljoa arvon alenemat kiinnosta. Sitte ku tulee se iso posahdus nii kuusakoski vie päivän hintaan ja katellaan torista parempi.
Multa ei kyllä paljoa vaihtokoneita jää.
Mikä muuten on arvonalenema? Siniharmaa tuhti m85 pyytävät semmosista tänä päivänä tuplaten mitä isukki aikanaan on mokomasta maksanu...
Vuonna 2000 ostin zetor25aan 850 markalla ja myin sen 2500 eurolla viime talvena, kun en ollut sille ehtinyt tehdä mitään. :'(
-
Mulla ei oo muuta yliampuvaa kuin tuo lietevaunu joka on kohta maksettu. Nyt ei kestä olla paksua osaripinkkaa.
Määrittele "yliampuva"? ???
Nuo mun lietteet olis pystynyt ajamaan varmaankin hankintahinnaltaan edullisemmallakin vaunulla. Eihän tuo mikään samson ole, mutta kuitenkin.
Käyttöaste on matala. plussaa on, että lietteenajo on ihan kivaa tuolla, ei tartte hytistä pomppia ja varsinkin nyt luomussa tuo tuntuu ihan pätevälle kun saa lietteen "mullattua" eikä hajuhaittaa(vuokraisännät kiitelly!).
Minulla on yksi traktori, jossa 10700 tuntia, rehunottoa varten. Ei muuta kalustoa. Minusta kaikki tuosta eteenpäin on yliampuvaa. Meillä taitaa olla yliampuvan raja eri paikassa... ???
Paljonko urakointikulut on per maitolitra tuolla systeemillä?
7 senttiä. Mutta on siinäkin tehostamisen varaa, kovemmila panoksilla pienemmältä alalta pitäis päässä lähelle viittä senttiä kun tienpäällä vietetty aika vähenee. Tämän toteuttaminen on työn alla.
Sisältääkö tuo uudistuseläinten vaatimat rehun teot, paskan ajot ym. peltotyöt?
Ite kans miettiny siirtyiskö rehuntekourakoinnin tarjoajasta ostajaksi kun alueelle on tullu uusia urakoitsijoita jotka tekee halvemmalla eikä minun laskimen mukaan kohta kannata tehä itellä jos saa sen halvemmalla ostettua kuin mitä ite tekeminen maksaa.
-
Juujuu, paskaahan siitä tietenkin tulee. Laskutaidoton urakoitsija tekee liian halvalla väärään aikaan liian nopeasti ja poljetaankin vielä päin helvettiä. Lopuksi vielä bönde valehtelee asiat parhain päin agronetissä. Mitä vielä? 20tn liikkuvaa rautaa kasan päällä ei tietenkään riitä mihinkään. :-[
Paskaahan säilörehusta pitäis tullakin. Sivutuotteena vähän maitoa ja lihaa. ;)
-
Juujuu, paskaahan siitä tietenkin tulee. Laskutaidoton urakoitsija tekee liian halvalla väärään aikaan liian nopeasti ja poljetaankin vielä päin helvettiä. Lopuksi vielä bönde valehtelee asiat parhain päin agronetissä. Mitä vielä? 20tn liikkuvaa rautaa kasan päällä ei tietenkään riitä mihinkään. :-[
Paskaahan säilörehusta pitäis tullakin. Sivutuotteena vähän maitoa ja lihaa. ;)
Totta. Liha on ruohoa josta nauta on tislannut paskan pois
-
Näissä hyper tehokkaissa rehuketjuissa on mielenkiintoinen yhtälö mitä en itse ainakaan osaa ratkaista. Jos olettaa että ekan sadon korjuuaika on vaikka 14 päivää josta vaikka 4 on optimaalisia niin miten järjestellä niin että 14 asiakasta on tyytyväisiä jos 4 saa rehunsa tehtyä optimiaikaan. Jos taas nää kaikki sotkottaa omilla koneilla niin kaikilla on 14 päivän sisällä rehut tehty ja osa on parempaa ja osa huonompaa josts apevaunulla saa optimirehua tasaisesti yli vuoden. Muuten pidän itsekin ajatuksesta että peltohommat olisi noin kolmessa päivässä tehty kesäisin.
Ihan samalla tavalla miten yksittäinen paaleja tekevä tila voi tehdä hyvää rehua viikon-pari. Urakoijan pitää siis järjestellä asiakkaat ja mahdolliset omat pellot niin, että niissä on sopiva rytmitys. Omat rehuni urakoiva viljelee itse aikaisimpia lajikkeita ja peltonsakin sellaisia että normaalina kesänä parempi korjata nopsaan pois ennen kuin palaa kuivuuteen. Minun tilan eri lajikkeet ja eri pellot 10km päässä tulevat samaan korjuuasteeseen parin päivän tai reilun viikon sisällä. Joko siinä välissä tai minun rehujen jälkeen ehtii hoitamaan pari pienempää paikkaa ja viimeisenä luomutilojen apilat.
Noin tehtynä ei saa hehtaareja maksimoitua, joten uusinta uutta ei koneketjuun voi ostaa. Ajosilppuri on kuitenkin sen verran uusi että korjaukset kesken ajon eivät ole hidastaneet, mutta hinta kuitenkin kohtuullinen ja parhaimmillaan 50ha saa päivässä siiloon.
-
Ei tässä tarvitse huomioida mitään muuta kuin se, miten saadaan laadukasta rehua lehmille kustannustehokkaasti. Sinun himoilla ja haluilla ei ole siinä mitään sijaa. Säät on olleet jokapuolella samat mutta teilläpäin D-arvo laskee ilmeisesti hitaammin kuin muualla, jos lypsylehmien rehuja on toista viikkoa aikaa tehdä?
Meillä niitto alkoi 1.7. kello 9.00 ja viimeinen kuorma tuli 2.7. klo 18.00. Koneet seisoi yöllä kymmenen tuntia. Puolen tunnin päästä oli jo muovi menossa päälle ja silloin alkoi satamaan. Karheille ei satanut yhtään.
Rehuhan on tietenkin ihan paskaa kun sen urakoitsija tekee kalliilla ja väärään aikaan mutta tässä on minun rehuista raaka-ainenäyte
Kuiva-aine 269 g/kg
Raakavalkuainen 163 g/kg ka
Kuitu (NDF) 501 g/kg ka
D-arvo 728 g/kg ka
Sokeri 155 g/kg ka
Kuinka paljon parempaa teillä tuli? :-[
Liian märkää ja liian sulavaa, muuten ihan ok.
Meidän pelloilla ei pystyis vuorokauden ikkunassa keräämään tasalaatuista rehua. Lajikevalinnat, apilapitoisuus ja maalaji tekee helposti sen että 7 päivän korjuuaikanakin saadaan aika samantasoista rehua paaliin.
Tietty vois laittaa kaikki nurmet vaan suopelloille niin ois samanlaista paskaa kaikki.
Noita pystyy aina halutessaan tasaamaan. Laittaa aikaisimmille pelloille myöhäisimpiä lajikkeita ja päinvastoin tai sitten vaan samaa tavaraa kaikille pelloille. Ne kun vielä sotkee siiloon päällekkäisiksi kerroksiksi, niin tavara on syötettäessäkin tasalaatuista.
-
Tulipas ihan mukava startti tähän kakkoseen :) 30 ha paalissa ja 10 paalia suunnilleen ha kuivana. Sunnuntaina aamupäivällä niittelen reilut 15 ha nurin. Maanantaina paalausta ja loput nurin. Muutama paali vielä ja sitten saunaan!. Kunnon yöunilla. Koneet pelaa mainiosti, nou panic.! Kesän parhaimpia kelejä. Nyt odotetaan viikonlopun helteet ja loput pakettiin. Laatu huippua, ei vanhaa, eikä keltasta juuressa. Sopiva rytmitys. Pystyssä olevat ei vanhene mihkään. Yksin. Helppoa. Mukavaa. :) :)
-
Kakkossato tuli paketoitua tänään. Vihdoin.
Näillä keleillä paalaus on erinomainen tapa korjata rehut kun voi vaikka lohko kerrallaan tehdä. Vettä tulee joka toinen päivä niin laakasiiloa on aika hankalaa saada kerralla pakettiin. Ykkössatoa tehtiin n. 7vrk, mun mielestä ei ole ongelma vaikka ei olekaan rehut parissa päivässä paketissa. Ensin korjataan sinimailasnurmet, sitten puna-apilat. Umppareita ja nuorkarjaa varten voidaan jättää vielä osa viikoks vanhenemaan. Toisen sadon kanssa on vielä enemmän pelivaraa kun osasta kerätään kolme satoa ja osasta kaks.
Ykkössatoa:
Kuiva-aine 315 g/kg
Raakavalkuainen 149 g/kg ka 120 - 180
Kuitu (NDF) 446 g/kg ka 450 - 550
D-arvo 720 g/kg ka 660 - 680
Sulamaton kuitu (iNDF) 47 g/kg ka 50 - 80
Tuhka 79 g/kg ka 50 - 110
Nurmipalkokasvin osuus 32 %
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) 11,5 MJ/kg ka Ry=ME/11,7 ry/kg ka
OIV 91 g/kg ka 71 - 88
PVT 14 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi 129 90 - 120
ME-indeksi 130 85 - 130
Tommosta paskaa meidän paalaimesta tulee :D
Viime vuoden rehukustannus oli 19c/kg ka, ilman tukia, sato kuivuuden vuoksi heikko (n. 5000kg ka/ha) Hinta sisältää KAIKKI kustannukset.
Shrekin taktiikka on varmasti erittäin kustannustehokas. Siksi moni tuntuu ottavan siitä niin kovasti nokkiinsa ;)
Jotku tuntuu edelleen kuvittelevan, että kun kone on maksettu, sen käyttö on ilmaista. Mun mielestä sijoitetulle pääomalle pitää saada vähintään 5% vuosituotto, lisäksi lasken kannattavuuslaskuissa korjaus- ja huoltokuluiksi 5% hankintahinnasta/vuosi.
-
Minäkin laskin joskus tuota paalauksen kannattavuutta ja se raja oli jossain tuolla 900-1000 paalissa jolloin oma paalauskalusto tulee kannattavaksi. MUTTA silloin on jo kyse niin isosta rehumäärästä ettei sitä missään nimessä kannata laittaa enää paaliin... ;) ;D
Aivan totta, ellei satu oleen 200 peruslohkoa neljässä eri kunnassa, joista tehdään neljää erilaista rehua ja lisäksi kuivikkeita ;)
Melkoinen rehuntekijä se GL-mersumies, täytyy myöntää. Ite en ole ikinä kenenkään nähny tunnissa niittävän ja ajavan noukkarilla siiloon kymmentä hehtaaria, ihan jäätävä vauhti :o
Niittäminen 20ha tunnissa vois teoriassa olla jotenkin ehkä mahdollista, mutta 20ha rehua siiloon tunnissa noukkarilla, täytyy valita vaihtoehto C ;D
Niin, tai sitten on enemmän kuin yksi noukkari ajamassa. Kyllä kai tuohon reilun tonnin tuntihintaan jo saa jo aika monta konetta liikenteeseen. ???
Kolme noukinvaunua ja kaksi yhdeksän metrin perhoskonetta.... Niin sitä leimataan valehtelijaksi kun ei ymmärretä että asian voi tehdä toisinkin. Vaimo ihmettelee usein miksi viitsin väitellä täällä. Nyt alan ihmetellä itsekin.. :-\
No nyt mä ymmärrän mix sä pidät meitä epäilijöitä vähän tyhminä ;)
Sä olet keksinyt ratkaisun koko maataloustuotannon kannattavuuteen, laitetaan 5 yksikköä liikenteeseen ja kait siinä joku vielä vähän välissä karhottaakin, niin alkaa olla tuntihinta kohdillaan :)
Maidon hinnassakin taitaa olla vielä puolet liikaa ja puolet liian pieniä karjoja, 35c/litra/100 lehmää=17,5C/litra/200 lehmää ja kannattavuus nousuun 8)
-
Mulla ei oo muuta yliampuvaa kuin tuo lietevaunu joka on kohta maksettu. Nyt ei kestä olla paksua osaripinkkaa.
Määrittele "yliampuva"? ???
Nuo mun lietteet olis pystynyt ajamaan varmaankin hankintahinnaltaan edullisemmallakin vaunulla. Eihän tuo mikään samson ole, mutta kuitenkin.
Käyttöaste on matala. plussaa on, että lietteenajo on ihan kivaa tuolla, ei tartte hytistä pomppia ja varsinkin nyt luomussa tuo tuntuu ihan pätevälle kun saa lietteen "mullattua" eikä hajuhaittaa(vuokraisännät kiitelly!).
Minulla on yksi traktori, jossa 10700 tuntia, rehunottoa varten. Ei muuta kalustoa. Minusta kaikki tuosta eteenpäin on yliampuvaa. Meillä taitaa olla yliampuvan raja eri paikassa... ???
Paljonko urakointikulut on per maitolitra tuolla systeemillä?
7 senttiä. Mutta on siinäkin tehostamisen varaa, kovemmila panoksilla pienemmältä alalta pitäis päässä lähelle viittä senttiä kun tienpäällä vietetty aika vähenee. Tämän toteuttaminen on työn alla.
Sisältääkö tuo uudistuseläinten vaatimat rehun teot, paskan ajot ym. peltotyöt?
Ite kans miettiny siirtyiskö rehuntekourakoinnin tarjoajasta ostajaksi kun alueelle on tullu uusia urakoitsijoita jotka tekee halvemmalla eikä minun laskimen mukaan kohta kannata tehä itellä jos saa sen halvemmalla ostettua kuin mitä ite tekeminen maksaa.
Ei sisällä. 3-23kk välin kasvatus tekee 5.3senttiä maitolitraa kohti + siemennyskulu ja ell.
-
Minäkin laskin joskus tuota paalauksen kannattavuutta ja se raja oli jossain tuolla 900-1000 paalissa jolloin oma paalauskalusto tulee kannattavaksi. MUTTA silloin on jo kyse niin isosta rehumäärästä ettei sitä missään nimessä kannata laittaa enää paaliin... ;) ;D
Aivan totta, ellei satu oleen 200 peruslohkoa neljässä eri kunnassa, joista tehdään neljää erilaista rehua ja lisäksi kuivikkeita ;)
Melkoinen rehuntekijä se GL-mersumies, täytyy myöntää. Ite en ole ikinä kenenkään nähny tunnissa niittävän ja ajavan noukkarilla siiloon kymmentä hehtaaria, ihan jäätävä vauhti :o
Niittäminen 20ha tunnissa vois teoriassa olla jotenkin ehkä mahdollista, mutta 20ha rehua siiloon tunnissa noukkarilla, täytyy valita vaihtoehto C ;D
Niin, tai sitten on enemmän kuin yksi noukkari ajamassa. Kyllä kai tuohon reilun tonnin tuntihintaan jo saa jo aika monta konetta liikenteeseen. ???
Kolme noukinvaunua ja kaksi yhdeksän metrin perhoskonetta.... Niin sitä leimataan valehtelijaksi kun ei ymmärretä että asian voi tehdä toisinkin. Vaimo ihmettelee usein miksi viitsin väitellä täällä. Nyt alan ihmetellä itsekin.. :-\
No nyt mä ymmärrän mix sä pidät meitä epäilijöitä vähän tyhminä ;)
Sä olet keksinyt ratkaisun koko maataloustuotannon kannattavuuteen, laitetaan 5 yksikköä liikenteeseen ja kait siinä joku vielä vähän välissä karhottaakin, niin alkaa olla tuntihinta kohdillaan :)
Maidon hinnassakin taitaa olla vielä puolet liikaa ja puolet liian pieniä karjoja, 35c/litra/100 lehmää=17,5C/litra/200 lehmää ja kannattavuus nousuun 8)
Rehun niittäminen ja kerääminen vaatii tietyn määrän työtunteja. Mulle maksaa saman verran se onko sitä tekemässä yksi mies ja traktori vai viisi miestä ja traktoria. Laatu vain paranee mitä nopeammin tehdään. Jätin sanomatta että joskus on ollut lietteenajokin jo käynnissä, kun rehunteko on ollut vielä kesken. Se nostaa tuntiveloituksen lähelle 1500€. Pystytkös käsitteleen sellaista summaa ilman hermoromahdusta ;)
Kuitenkin tuo rehuntuotantokustannus on ollut halvempi kuin alueen paras 5% ilman tukia laskettuna. Tarkkaa lukua en muista.
Jos on 200 peruslohkoa neljän pitäjän alueella, se ei ole syy tehdä tyhmästi. Se on vain tyhmästi tehty?
-
(http://i5.aijaa.com/t/00902/13931900.t.jpg) (http://aijaa.com/4hPWTg)
Shrekkilästä?
-
(http://i5.aijaa.com/t/00902/13931900.t.jpg) (http://aijaa.com/4hPWTg)
Shrekkilästä?
Melkein. Paskan ajoon on vain kaksi ja kolmeakselinen Vredo ja siirtoon 42m3 vetävä täysperä Volvo.. ;D ;)
-
Jos on 200 peruslohkoa neljän pitäjän alueella, se ei ole syy tehdä tyhmästi. Se on vain tyhmästi tehty?
Mä luulen että yhdelläkään maidontuottajalla ei ole varaa mennä haukkumaan pallinpyörittelijän systeemejä.
Hän kuitenkin onnistuu tekemään paljon enemmän rahaa vähemmällä työllä kuin sekin maidontuottajien paras 5%.
-
Alan urakoittaa rehunteon heti, jos ja kun tää tilankehitys etenee seuraavaan vaiheeseen. Vielä ei pysty leikkiin toimitusjohtajaa. :)
-
Jos on 200 peruslohkoa neljän pitäjän alueella, se ei ole syy tehdä tyhmästi. Se on vain tyhmästi tehty?
Mä luulen että yhdelläkään maidontuottajalla ei ole varaa mennä haukkumaan pallinpyörittelijän systeemejä.
Hän kuitenkin onnistuu tekemään paljon enemmän rahaa vähemmällä työllä kuin sekin maidontuottajien paras 5%.
Juu. Niin tekeekin. Tienpäällä vietetty aika ei vain oikeasti tuota mitään. Tuolla toiminnalla vain haravoidaan tehokkaasti tukia. Minun ongelma on ehkä se että minä optimoin tuotantoa, en niinkään tukia. Mutta mulla ei olekaan ässämersua niinkuin Pallinpyörittäjällä.. ;) Sekin voisi olla AMG jos pellot olis edes saman pitäjän alueella..
-
Ongelman ratkaisun pitäisi lähteä aina juurisyyn selvittämisestä. Jos joku asia estää käyttämästä parasta mahdollista menetelmää (lue kustannustehokkainta) pitää poistaa tai ratkaista tämä ongelma ja sen jälkeen paras systeemi käyttöön. Jos jatkuvasti vain sopeudutaan seurauksena on vain kustannusten kasvu.
-
Jos on 200 peruslohkoa neljän pitäjän alueella, se ei ole syy tehdä tyhmästi. Se on vain tyhmästi tehty?
Mä luulen että yhdelläkään maidontuottajalla ei ole varaa mennä haukkumaan pallinpyörittelijän systeemejä.
Hän kuitenkin onnistuu tekemään paljon enemmän rahaa vähemmällä työllä kuin sekin maidontuottajien paras 5%.
Juu. Niin tekeekin. Tienpäällä vietetty aika ei vain oikeasti tuota mitään. Tuolla toiminnalla vain haravoidaan tehokkaasti tukia. Minun ongelma on ehkä se että minä optimoin tuotantoa, en niinkään tukia. Mutta mulla ei olekaan ässämersua niinkuin Pallinpyörittäjällä.. ;) Sekin voisi olla AMG jos pellot olis edes saman pitäjän alueella..
Niin, suomalaisen maatalouden syvin ongelma onkin pienet ja hajanaiset lohkot. Oikeastihan rehun tuotantokustannukset eivät muuten hirveästi muita maita suuremmat edes olisi...
Uuden navetan investointituen ehdoksi pitäis laittaa 100ha omaa peltoa 1km säteellä navetasta 8)
t. 90 peruslohkoa, kaikki sentään saman kunnan alueella ;D
-
Shrek, nää kaikki systeemit on täysin tilakohtaisia asioita, sun systeemi ei ole se maailman paras kaikille, vaikka se sulla toimiikin hienosti :)
Mä en saisi edes maksamalla tilan ympäriltä kaikkea viljelyksessä olevaa peltoani, koska sitä ei yksinkertaisesti edes ole tässä muutaman kilsan säteellä niin paljoa ja tässä on kuitenkin aktiivisia tiloja muitakin.
Nippanappa 1100-1500 euron tuntilaskutukseen riittää mun käsityskyky, saan itekkin parhaimmillaan sen verran irti jo ihan yhdellä koneyksiköllä ;D 8)
Itekkin teettäisin ilman muuta osan rehuista kasalle noukkarilla sillä 120 euron avaimet käteen hehtaarihinnalla, mutta täällä ei ole yhtään urakoitsijaa joka pystyisi sen tohon hintaan tekemään, kun etäisyyttä on väkisin ja pelloilla on myös tavaraa paljon siirrettäväksi.
Olis mulla siihen maasturimalliinkin varaa, mutta pihi kun olen, niin en raaski sellasta ostaa kuluttamaan ;)
Ps Jos et olisi niin hehkutuksessa siitä sun rehunkorjuun ylivoimasta, olisit huomannut, että missään vaiheessa en ole kritisoinut sun menetelmiä tai rehun laatua tai mitään muutakaan huonoksi vaan ainoastaan ihmetellyt miten joku urakoitsija pystyy niittään, karhottaan, noukkiin ja silputtuna siirtään hehtaarin rehut siiloon 120 eurolla hehtaari ja vielä mainitsemassasi 7 vuorokauden korjuuikkunassa(rehuhan oli sun mielestä paskaa, jos sitä ei tehdä tuossa ikkunassa), se ei ole käytännössä mahdollista, siinä on joitakin muuttujia :-\
-
LHP-peltojen niitossa ja nykysäännön säilörehun niitossa pääsee 2 metrin lautasniittokoneella nelitonnisella foortillakin 500 euron tuntisaavutukseen. 8) Siinä ei haittaa juuri mitään vaikka pelto olis kauempanakin, kun ei tartte sitä rehua kärräillä mihinkään. Tämmöstä ei tietysti tehostajat hoksaa. ;D
-
Shrek, nää kaikki systeemit on täysin tilakohtaisia asioita, sun systeemi ei ole se maailman paras kaikille, vaikka se sulla toimiikin hienosti :)
Mä en saisi edes maksamalla tilan ympäriltä kaikkea viljelyksessä olevaa peltoani, koska sitä ei yksinkertaisesti edes ole tässä muutaman kilsan säteellä niin paljoa ja tässä on kuitenkin aktiivisia tiloja muitakin.
Nippanappa 1100-1500 euron tuntilaskutukseen riittää mun käsityskyky, saan itekkin parhaimmillaan sen verran irti jo ihan yhdellä koneyksiköllä ;D 8)
Itekkin teettäisin ilman muuta osan rehuista kasalle noukkarilla sillä 120 euron avaimet käteen hehtaarihinnalla, mutta täällä ei ole yhtään urakoitsijaa joka pystyisi sen tohon hintaan tekemään, kun etäisyyttä on väkisin ja pelloilla on myös tavaraa paljon siirrettäväksi.
Olis mulla siihen maasturimalliinkin varaa, mutta pihi kun olen, niin en raaski sellasta ostaa kuluttamaan ;)
Ps Jos et olisi niin hehkutuksessa siitä sun rehunkorjuun ylivoimasta, olisit huomannut, että missään vaiheessa en ole kritisoinut sun menetelmiä tai rehun laatua tai mitään muutakaan huonoksi vaan ainoastaan ihmetellyt miten joku urakoitsija pystyy niittään, karhottaan, noukkiin ja silputtuna siirtään hehtaarin rehut siiloon 120 eurolla hehtaari ja vielä mainitsemassasi 7 vuorokauden korjuuikkunassa(rehuhan oli sun mielestä paskaa, jos sitä ei tehdä tuossa ikkunassa), se ei ole käytännössä mahdollista, siinä on joitakin muuttujia :-\
Ok ;D Olen vain huomannut että kun tästä asiasta käydään täälllä keskustelua aina toistuu sama kaava: Sitä ei voida hyväksyä että meidän systeemillä voi oikeasti tehdä sekä taloudellisesti että ruokinnallisesti hyvää tulosta. Sitten kun useampi kritisoi sitä vastaa samalla ärhäkkyydellä kaikille, thats my fault. Toisaalta itsehän minä tahallani muita provosoin, sitä saaa mitä tilaa.. ;D. Meillä ei muuten karhoteta, suoraan matolla 9m yhteen karheeseen. Ei optimitapa.
-
Ei tuon vihreäkorvaisen peikon menetelmä välttämättä ihan paska ole; siihen liittyy paljon eri juttuja jotka unohtuvat monesti sen alle, että isäntä tahtoo paeta navettatöitä pellolle...
Shrekin tapauksessa tilan tulos tulee vahvasti lehmän tissistä, niinpä mielestäni hänen kannattaa käyttää kaikki mahdollinen aika näiden tissien huolehtimiseen. Se, että karjatila sääsätää konekustannuksissa euron sieltä ja toisen täältä, on täysin mitätöntä siihen nähden mitä niistä tisseistä on saatavissa.
Toinen on 24/7 vaikutus. Porukka ruikuttaa kun hommaa on ja sitten itse täpinöidään omia peltoja jollan ***** taarupilla tai sitten tehokkaalla koneistuksella joka menee vahvasti ylikoneellistamisen puolella, kun hommat pitää saada ajoissa tehtyä. Eli tilalla tehdään töitä johon ei oikeasti olisi aikaa tai sitten ne tehdään kaliilla koneilla. Ja mikään ei muuten ole kalliimpaa kuin "hyvillä koneilla" väärään aikaan tehty rehu.
Shrek saattaa maksaa rehustaan enemmän kuin joku muu, mutta hän on vapauttanut pääomansa ja aikansa maidon tuottamiseen josta hän elantonsa saa.
Mun mielestä maitotilan kannattaa seuraavaa noukinvaunua tms. harkitessa vakavasti miettiä, että mistä se raha tulee, investoinko 50 000 noukkarriin vai jatketaanko koppia, tai tekee sinne jotain investointeja jotka lisäävät tilan tuottoa. Noukkari ei sitä tee.
-
Jos on 200 peruslohkoa neljän pitäjän alueella, se ei ole syy tehdä tyhmästi. Se on vain tyhmästi tehty?
Mä luulen että yhdelläkään maidontuottajalla ei ole varaa mennä haukkumaan pallinpyörittelijän systeemejä.
Hän kuitenkin onnistuu tekemään paljon enemmän rahaa vähemmällä työllä kuin sekin maidontuottajien paras 5%.
Juu. Niin tekeekin. Tienpäällä vietetty aika ei vain oikeasti tuota mitään. Tuolla toiminnalla vain haravoidaan tehokkaasti tukia. Minun ongelma on ehkä se että minä optimoin tuotantoa, en niinkään tukia. Mutta mulla ei olekaan ässämersua niinkuin Pallinpyörittäjällä.. ;) Sekin voisi olla AMG jos pellot olis edes saman pitäjän alueella..
Niin, suomalaisen maatalouden syvin ongelma onkin pienet ja hajanaiset lohkot. Oikeastihan rehun tuotantokustannukset eivät muuten hirveästi muita maita suuremmat edes olisi...
Uuden navetan investointituen ehdoksi pitäis laittaa 100ha omaa peltoa 1km säteellä navetasta 8)
t. 90 peruslohkoa, kaikki sentään saman kunnan alueella ;D
ei ei ei..... juurikin ylimäärä peltoa aikaansaa tehottomuuden, jota nyt verovaroilla paikataan...
Nyt tietysti peltotuilla kannustetaan tuollaisiin alituottoisiin peltoihin. Taloudellisesti hommassa alkaa olla järkeä jos 1 ha laitetaan tuottamaan 10 000 kgka satokautena. Todennäköisesti peltotuet ainakin "tavallisilta kuolevaisilta" pudotetaan minimiin joten viljelyn tehokkuus ratkaiseen kannattavuuden.
-
Ei tuon vihreäkorvaisen peikon menetelmä välttämättä ihan paska ole; siihen liittyy paljon eri juttuja jotka unohtuvat monesti sen alle, että isäntä tahtoo paeta navettatöitä pellolle...
Shrekin tapauksessa tilan tulos tulee vahvasti lehmän tissistä, niinpä mielestäni hänen kannattaa käyttää kaikki mahdollinen aika näiden tissien huolehtimiseen. Se, että karjatila sääsätää konekustannuksissa euron sieltä ja toisen täältä, on täysin mitätöntä siihen nähden mitä niistä tisseistä on saatavissa.
Toinen on 24/7 vaikutus. Porukka ruikuttaa kun hommaa on ja sitten itse täpinöidään omia peltoja jollan ***** taarupilla tai sitten tehokkaalla koneistuksella joka menee vahvasti ylikoneellistamisen puolella, kun hommat pitää saada ajoissa tehtyä. Eli tilalla tehdään töitä johon ei oikeasti olisi aikaa tai sitten ne tehdään kaliilla koneilla. Ja mikään ei muuten ole kalliimpaa kuin "hyvillä koneilla" väärään aikaan tehty rehu.
Shrek saattaa maksaa rehustaan enemmän kuin joku muu, mutta hän on vapauttanut pääomansa ja aikansa maidon tuottamiseen josta hän elantonsa saa.
Mun mielestä maitotilan kannattaa seuraavaa noukinvaunua tms. harkitessa vakavasti miettiä, että mistä se raha tulee, investoinko 50 000 noukkarriin vai jatketaanko koppia, tai tekee sinne jotain investointeja jotka lisäävät tilan tuottoa. Noukkari ei sitä tee.
Kiitos ja kumarrus :D
-
Jos on 200 peruslohkoa neljän pitäjän alueella, se ei ole syy tehdä tyhmästi. Se on vain tyhmästi tehty?
Mä luulen että yhdelläkään maidontuottajalla ei ole varaa mennä haukkumaan pallinpyörittelijän systeemejä.
Hän kuitenkin onnistuu tekemään paljon enemmän rahaa vähemmällä työllä kuin sekin maidontuottajien paras 5%.
Juu. Niin tekeekin. Tienpäällä vietetty aika ei vain oikeasti tuota mitään. Tuolla toiminnalla vain haravoidaan tehokkaasti tukia. Minun ongelma on ehkä se että minä optimoin tuotantoa, en niinkään tukia. Mutta mulla ei olekaan ässämersua niinkuin Pallinpyörittäjällä.. ;) Sekin voisi olla AMG jos pellot olis edes saman pitäjän alueella..
Niin, suomalaisen maatalouden syvin ongelma onkin pienet ja hajanaiset lohkot. Oikeastihan rehun tuotantokustannukset eivät muuten hirveästi muita maita suuremmat edes olisi...
Uuden navetan investointituen ehdoksi pitäis laittaa 100ha omaa peltoa 1km säteellä navetasta 8)
t. 90 peruslohkoa, kaikki sentään saman kunnan alueella ;D
ei ei ei..... juurikin ylimäärä peltoa aikaansaa tehottomuuden, jota nyt verovaroilla paikataan...
Nyt tietysti peltotuilla kannustetaan tuollaisiin alituottoisiin peltoihin. Taloudellisesti hommassa alkaa olla järkeä jos 1 ha laitetaan tuottamaan 10 000 kgka satokautena. Todennäköisesti peltotuet ainakin "tavallisilta kuolevaisilta" pudotetaan minimiin joten viljelyn tehokkuus ratkaiseen kannattavuuden.
Tuolla hieman eteläisemmillä maidontuotantoalueilla kuuntelevat suu pyöreänä suomalaistilojen 2ha/ammu peltoaloista, kun itse korjaavat lypsikkien karkearehut neljäsosalla tuosta. Eikä tarvitse ajaa ristiinrastiin siinä 50 km ympyrässä, jolla eräs nimimerkki täälläkin kehuskelee.
-
Ei tuon vihreäkorvaisen peikon menetelmä välttämättä ihan paska ole; siihen liittyy paljon eri juttuja jotka unohtuvat monesti sen alle, että isäntä tahtoo paeta navettatöitä pellolle...
Shrekin tapauksessa tilan tulos tulee vahvasti lehmän tissistä, niinpä mielestäni hänen kannattaa käyttää kaikki mahdollinen aika näiden tissien huolehtimiseen. Se, että karjatila sääsätää konekustannuksissa euron sieltä ja toisen täältä, on täysin mitätöntä siihen nähden mitä niistä tisseistä on saatavissa.
Toinen on 24/7 vaikutus. Porukka ruikuttaa kun hommaa on ja sitten itse täpinöidään omia peltoja jollan ***** taarupilla tai sitten tehokkaalla koneistuksella joka menee vahvasti ylikoneellistamisen puolella, kun hommat pitää saada ajoissa tehtyä. Eli tilalla tehdään töitä johon ei oikeasti olisi aikaa tai sitten ne tehdään kaliilla koneilla. Ja mikään ei muuten ole kalliimpaa kuin "hyvillä koneilla" väärään aikaan tehty rehu.
Shrek saattaa maksaa rehustaan enemmän kuin joku muu, mutta hän on vapauttanut pääomansa ja aikansa maidon tuottamiseen josta hän elantonsa saa.
Mun mielestä maitotilan kannattaa seuraavaa noukinvaunua tms. harkitessa vakavasti miettiä, että mistä se raha tulee, investoinko 50 000 noukkarriin vai jatketaanko koppia, tai tekee sinne jotain investointeja jotka lisäävät tilan tuottoa. Noukkari ei sitä tee.
Viisasta tekstiä. :)
Kun pellot on kunnossa ja satotaso kohdallaan saadaan paras hyöty ha takasalla ajavasta urakoitsijasta. ;) Tottakai pellot ja peltotiet pitää olla tasaisia ja liittymät leveitä jotta urakoitsija pääsee tekemään työnsä tehokkaasti.
-
Ei tuon vihreäkorvaisen peikon menetelmä välttämättä ihan paska ole; siihen liittyy paljon eri juttuja jotka unohtuvat monesti sen alle, että isäntä tahtoo paeta navettatöitä pellolle...
Shrekin tapauksessa tilan tulos tulee vahvasti lehmän tissistä, niinpä mielestäni hänen kannattaa käyttää kaikki mahdollinen aika näiden tissien huolehtimiseen. Se, että karjatila sääsätää konekustannuksissa euron sieltä ja toisen täältä, on täysin mitätöntä siihen nähden mitä niistä tisseistä on saatavissa.
Toinen on 24/7 vaikutus. Porukka ruikuttaa kun hommaa on ja sitten itse täpinöidään omia peltoja jollan ***** taarupilla tai sitten tehokkaalla koneistuksella joka menee vahvasti ylikoneellistamisen puolella, kun hommat pitää saada ajoissa tehtyä. Eli tilalla tehdään töitä johon ei oikeasti olisi aikaa tai sitten ne tehdään kaliilla koneilla. Ja mikään ei muuten ole kalliimpaa kuin "hyvillä koneilla" väärään aikaan tehty rehu.
Shrek saattaa maksaa rehustaan enemmän kuin joku muu, mutta hän on vapauttanut pääomansa ja aikansa maidon tuottamiseen josta hän elantonsa saa.
Mun mielestä maitotilan kannattaa seuraavaa noukinvaunua tms. harkitessa vakavasti miettiä, että mistä se raha tulee, investoinko 50 000 noukkarriin vai jatketaanko koppia, tai tekee sinne jotain investointeja jotka lisäävät tilan tuottoa. Noukkari ei sitä tee.
Kyllä siinä on vissi ero työn mielekkyydessä ajaako rehua ilmastoidulla traktorilla kasalle vaiko tappelee potkurihiehojen ja ruikkuvasikoiden kanssa kusen- ja paskankäryssä hiki märkänä. Ei paljon isoa lypsynavettaa *****maisempaa työpaikkaa ole.. Kyllä mää investoisin ainakin siihen noukkikärryyn mieluummin. Optimitilanteessa vois päästä elukoista kokonaan eroon kun keskittyisi siihen urakointiin täysillä. ::)
-
ei ei ei..... juurikin ylimäärä peltoa aikaansaa tehottomuuden, jota nyt verovaroilla paikataan...
Nyt tietysti peltotuilla kannustetaan tuollaisiin alituottoisiin peltoihin. Taloudellisesti hommassa alkaa olla järkeä jos 1 ha laitetaan tuottamaan 10 000 kgka satokautena. Todennäköisesti peltotuet ainakin "tavallisilta kuolevaisilta" pudotetaan minimiin joten viljelyn tehokkuus ratkaiseen kannattavuuden.
No jos ne pellot ois lähellä navettaa ja omia niin eikö niistä silloin olis hiukka parempi tavoitella niitä halpoja huippusatoja kuin hajanaisista pikku vuokralohkoista ???
Ja 100ha kertoo vaan että alle 2 robotin navetoita ei pitäis enää rakentaa. Täällä pohjoisessa pärjäis jollain 0,6-0,8ha/ey peltomäärällä jos ne kaikki olis iskussa. Tietty kakan kanssa olis sitten omat ongelmansa.
-
Ei tuon vihreäkorvaisen peikon menetelmä välttämättä ihan paska ole; siihen liittyy paljon eri juttuja jotka unohtuvat monesti sen alle, että isäntä tahtoo paeta navettatöitä pellolle...
Shrekin tapauksessa tilan tulos tulee vahvasti lehmän tissistä, niinpä mielestäni hänen kannattaa käyttää kaikki mahdollinen aika näiden tissien huolehtimiseen. Se, että karjatila sääsätää konekustannuksissa euron sieltä ja toisen täältä, on täysin mitätöntä siihen nähden mitä niistä tisseistä on saatavissa.
Toinen on 24/7 vaikutus. Porukka ruikuttaa kun hommaa on ja sitten itse täpinöidään omia peltoja jollan ***** taarupilla tai sitten tehokkaalla koneistuksella joka menee vahvasti ylikoneellistamisen puolella, kun hommat pitää saada ajoissa tehtyä. Eli tilalla tehdään töitä johon ei oikeasti olisi aikaa tai sitten ne tehdään kaliilla koneilla. Ja mikään ei muuten ole kalliimpaa kuin "hyvillä koneilla" väärään aikaan tehty rehu.
Shrek saattaa maksaa rehustaan enemmän kuin joku muu, mutta hän on vapauttanut pääomansa ja aikansa maidon tuottamiseen josta hän elantonsa saa.
Mun mielestä maitotilan kannattaa seuraavaa noukinvaunua tms. harkitessa vakavasti miettiä, että mistä se raha tulee, investoinko 50 000 noukkarriin vai jatketaanko koppia, tai tekee sinne jotain investointeja jotka lisäävät tilan tuottoa. Noukkari ei sitä tee.
Kyllä siinä on vissi ero työn mielekkyydessä ajaako rehua ilmastoidulla traktorilla kasalle vaiko tappelee potkurihiehojen ja ruikkuvasikoiden kanssa kusen- ja paskankäryssä hiki märkänä. Ei paljon isoa lypsynavettaa *****maisempaa työpaikkaa ole.. Kyllä mää investoisin ainakin siihen noukkikärryyn mieluummin. Optimitilanteessa vois päästä elukoista kokonaan eroon kun keskittyisi siihen urakointiin täysillä. ::)
Jos siellä kettassa on myös tehokas ulkoistus? ???
-
ei ei ei..... juurikin ylimäärä peltoa aikaansaa tehottomuuden, jota nyt verovaroilla paikataan...
Nyt tietysti peltotuilla kannustetaan tuollaisiin alituottoisiin peltoihin. Taloudellisesti hommassa alkaa olla järkeä jos 1 ha laitetaan tuottamaan 10 000 kgka satokautena. Todennäköisesti peltotuet ainakin "tavallisilta kuolevaisilta" pudotetaan minimiin joten viljelyn tehokkuus ratkaiseen kannattavuuden.
No jos ne pellot ois lähellä navettaa ja omia niin eikö niistä silloin olis hiukka parempi tavoitella niitä halpoja huippusatoja kuin hajanaisista pikku vuokralohkoista ???
Ja 100ha kertoo vaan että alle 2 robotin navetoita ei pitäis enää rakentaa. Täällä pohjoisessa pärjäis jollain 0,6-0,8ha/ey peltomäärällä jos ne kaikki olis iskussa. Tietty kakan kanssa olis sitten omat ongelmansa.
Mun on nyt pakko sanoa silleen ikävästi... että ehkä "hajanaisten pikkulohkojen" alueella tuotannon todellinen tehostaminen (ekonomian sääntöihin perustuva siis) ei ole mahdollista. Pieniä viilauksia pystyy tekemään, mutta todellista kilpailukykyä ei pysty saavuttamaan :-\
-
Kyllä siinä on vissi ero työn mielekkyydessä ajaako rehua ilmastoidulla traktorilla kasalle vaiko tappelee potkurihiehojen ja ruikkuvasikoiden kanssa kusen- ja paskankäryssä hiki märkänä. Ei paljon isoa lypsynavettaa *****maisempaa työpaikkaa ole.. Kyllä mää investoisin ainakin siihen noukkikärryyn mieluummin. Optimitilanteessa vois päästä elukoista kokonaan eroon kun keskittyisi siihen urakointiin täysillä. ::)
Nuohan ovt juuri niitä merkkejä, että navetassa on oltu liian vähän, jos vasikat on ruikulilla ja hiehot potkii.
-
ei ei ei..... juurikin ylimäärä peltoa aikaansaa tehottomuuden, jota nyt verovaroilla paikataan...
Nyt tietysti peltotuilla kannustetaan tuollaisiin alituottoisiin peltoihin. Taloudellisesti hommassa alkaa olla järkeä jos 1 ha laitetaan tuottamaan 10 000 kgka satokautena. Todennäköisesti peltotuet ainakin "tavallisilta kuolevaisilta" pudotetaan minimiin joten viljelyn tehokkuus ratkaiseen kannattavuuden.
No jos ne pellot ois lähellä navettaa ja omia niin eikö niistä silloin olis hiukka parempi tavoitella niitä halpoja huippusatoja kuin hajanaisista pikku vuokralohkoista ???
Ja 100ha kertoo vaan että alle 2 robotin navetoita ei pitäis enää rakentaa. Täällä pohjoisessa pärjäis jollain 0,6-0,8ha/ey peltomäärällä jos ne kaikki olis iskussa. Tietty kakan kanssa olis sitten omat ongelmansa.
Mun on nyt pakko sanoa silleen ikävästi... että ehkä "hajanaisten pikkulohkojen" alueella tuotannon todellinen tehostaminen (ekonomian sääntöihin perustuva siis) ei ole mahdollista. Pieniä viilauksia pystyy tekemään, mutta todellista kilpailukykyä ei pysty saavuttamaan :-\
Mitä pitäisit sellaisena järkevänä maksimietäisyytenä navetasta kauimmaiselle pellolle?
-
ei ei ei..... juurikin ylimäärä peltoa aikaansaa tehottomuuden, jota nyt verovaroilla paikataan...
Nyt tietysti peltotuilla kannustetaan tuollaisiin alituottoisiin peltoihin. Taloudellisesti hommassa alkaa olla järkeä jos 1 ha laitetaan tuottamaan 10 000 kgka satokautena. Todennäköisesti peltotuet ainakin "tavallisilta kuolevaisilta" pudotetaan minimiin joten viljelyn tehokkuus ratkaiseen kannattavuuden.
No jos ne pellot ois lähellä navettaa ja omia niin eikö niistä silloin olis hiukka parempi tavoitella niitä halpoja huippusatoja kuin hajanaisista pikku vuokralohkoista ???
Ja 100ha kertoo vaan että alle 2 robotin navetoita ei pitäis enää rakentaa. Täällä pohjoisessa pärjäis jollain 0,6-0,8ha/ey peltomäärällä jos ne kaikki olis iskussa. Tietty kakan kanssa olis sitten omat ongelmansa.
Mun on nyt pakko sanoa silleen ikävästi... että ehkä "hajanaisten pikkulohkojen" alueella tuotannon todellinen tehostaminen (ekonomian sääntöihin perustuva siis) ei ole mahdollista. Pieniä viilauksia pystyy tekemään, mutta todellista kilpailukykyä ei pysty saavuttamaan :-\
Ainakin meillä olisi aika helppoa tehostaa tuotantoa siirtämällä vaan navetta paremmalle paikalle ja tekemällä vaikka 4 kertaa suurempi.
Ei oo vaan mitään järkee kun liki samat rahat saa nykysysteemeilläkin...
-
ei ei ei..... juurikin ylimäärä peltoa aikaansaa tehottomuuden, jota nyt verovaroilla paikataan...
Nyt tietysti peltotuilla kannustetaan tuollaisiin alituottoisiin peltoihin. Taloudellisesti hommassa alkaa olla järkeä jos 1 ha laitetaan tuottamaan 10 000 kgka satokautena. Todennäköisesti peltotuet ainakin "tavallisilta kuolevaisilta" pudotetaan minimiin joten viljelyn tehokkuus ratkaiseen kannattavuuden.
No jos ne pellot ois lähellä navettaa ja omia niin eikö niistä silloin olis hiukka parempi tavoitella niitä halpoja huippusatoja kuin hajanaisista pikku vuokralohkoista ???
Ja 100ha kertoo vaan että alle 2 robotin navetoita ei pitäis enää rakentaa. Täällä pohjoisessa pärjäis jollain 0,6-0,8ha/ey peltomäärällä jos ne kaikki olis iskussa. Tietty kakan kanssa olis sitten omat ongelmansa.
Mun on nyt pakko sanoa silleen ikävästi... että ehkä "hajanaisten pikkulohkojen" alueella tuotannon todellinen tehostaminen (ekonomian sääntöihin perustuva siis) ei ole mahdollista. Pieniä viilauksia pystyy tekemään, mutta todellista kilpailukykyä ei pysty saavuttamaan :-\
Mitä pitäisit sellaisena järkevänä maksimietäisyytenä navetasta kauimmaiselle pellolle?
Tätä on jopa laskettu, joten ei tarvitse edes arvioida. Mut mulla ei ole noita laskelmia.
Aika juohevasti tavara kulkee 10 kilometriä hyvää tietä. Mutta kannattaa laskea, että montako vajaatuottoista peltohehtaaria ohittaa kun ajelee sille omalle peltolohkolleen. Ja sitten voisi pohtia, että,voisiko lohkoja vaihdella tms.
-
ei ei ei..... juurikin ylimäärä peltoa aikaansaa tehottomuuden, jota nyt verovaroilla paikataan...
Nyt tietysti peltotuilla kannustetaan tuollaisiin alituottoisiin peltoihin. Taloudellisesti hommassa alkaa olla järkeä jos 1 ha laitetaan tuottamaan 10 000 kgka satokautena. Todennäköisesti peltotuet ainakin "tavallisilta kuolevaisilta" pudotetaan minimiin joten viljelyn tehokkuus ratkaiseen kannattavuuden.
No jos ne pellot ois lähellä navettaa ja omia niin eikö niistä silloin olis hiukka parempi tavoitella niitä halpoja huippusatoja kuin hajanaisista pikku vuokralohkoista ???
Ja 100ha kertoo vaan että alle 2 robotin navetoita ei pitäis enää rakentaa. Täällä pohjoisessa pärjäis jollain 0,6-0,8ha/ey peltomäärällä jos ne kaikki olis iskussa. Tietty kakan kanssa olis sitten omat ongelmansa.
Mun on nyt pakko sanoa silleen ikävästi... että ehkä "hajanaisten pikkulohkojen" alueella tuotannon todellinen tehostaminen (ekonomian sääntöihin perustuva siis) ei ole mahdollista. Pieniä viilauksia pystyy tekemään, mutta todellista kilpailukykyä ei pysty saavuttamaan :-\
Ainakin meillä olisi aika helppoa tehostaa tuotantoa siirtämällä vaan navetta paremmalle paikalle ja tekemällä vaikka 4 kertaa suurempi.
Ei oo vaan mitään järkee kun liki samat rahat saa nykysysteemeilläkin...
.... MOT.... tämä nykysysteemi kannustaa tehottomuuteen ;D Ja siihen että todellista kilpailukykyä ei tarvitse kehittää.
Joka johtaa ehkä siihen, että kotimainen tuotanto romahtaa lähivuosina kun tukitasot luultavimmin putoavat :-\
-
Kyllä siinä on vissi ero työn mielekkyydessä ajaako rehua ilmastoidulla traktorilla kasalle vaiko tappelee potkurihiehojen ja ruikkuvasikoiden kanssa kusen- ja paskankäryssä hiki märkänä. Ei paljon isoa lypsynavettaa *****maisempaa työpaikkaa ole.. Kyllä mää investoisin ainakin siihen noukkikärryyn mieluummin. Optimitilanteessa vois päästä elukoista kokonaan eroon kun keskittyisi siihen urakointiin täysillä. ::)
Nuohan ovt juuri niitä merkkejä, että navetassa on oltu liian vähän, jos vasikat on ruikulilla ja hiehot potkii.
Olen yli sadalla tilalla entisessä elämässä työskennellyt ja nuo vaan navettaan kuuluu. Mikä sitten olisi riittävä määrä? Nykyinen n. 6 tuntia tarkoittaa neljäsosaa elämästä paskankäryssä, jos sen nostaa vaikka 8 tuntiin niin se tarkoittaa jo kolmasosaa elämästä paskankäryssä. ::) Kaks tuntia päivässä olis vielä siedettävä lukema paskaperseitä. :-X
-
ei ei ei..... juurikin ylimäärä peltoa aikaansaa tehottomuuden, jota nyt verovaroilla paikataan...
Nyt tietysti peltotuilla kannustetaan tuollaisiin alituottoisiin peltoihin. Taloudellisesti hommassa alkaa olla järkeä jos 1 ha laitetaan tuottamaan 10 000 kgka satokautena. Todennäköisesti peltotuet ainakin "tavallisilta kuolevaisilta" pudotetaan minimiin joten viljelyn tehokkuus ratkaiseen kannattavuuden.
No jos ne pellot ois lähellä navettaa ja omia niin eikö niistä silloin olis hiukka parempi tavoitella niitä halpoja huippusatoja kuin hajanaisista pikku vuokralohkoista ???
Ja 100ha kertoo vaan että alle 2 robotin navetoita ei pitäis enää rakentaa. Täällä pohjoisessa pärjäis jollain 0,6-0,8ha/ey peltomäärällä jos ne kaikki olis iskussa. Tietty kakan kanssa olis sitten omat ongelmansa.
Mun on nyt pakko sanoa silleen ikävästi... että ehkä "hajanaisten pikkulohkojen" alueella tuotannon todellinen tehostaminen (ekonomian sääntöihin perustuva siis) ei ole mahdollista. Pieniä viilauksia pystyy tekemään, mutta todellista kilpailukykyä ei pysty saavuttamaan :-\
Ainakin meillä olisi aika helppoa tehostaa tuotantoa siirtämällä vaan navetta paremmalle paikalle ja tekemällä vaikka 4 kertaa suurempi.
Ei oo vaan mitään järkee kun liki samat rahat saa nykysysteemeilläkin...
.... MOT.... tämä nykysysteemi kannustaa tehottomuuteen ;D Ja siihen että todellista kilpailukykyä ei tarvitse kehittää.
Joka johtaa ehkä siihen, että kotimainen tuotanto romahtaa lähivuosina kun tukitasot luultavimmin putoavat :-\
Olettamus, vai fakta?
-
Kyllä siinä on vissi ero työn mielekkyydessä ajaako rehua ilmastoidulla traktorilla kasalle vaiko tappelee potkurihiehojen ja ruikkuvasikoiden kanssa kusen- ja paskankäryssä hiki märkänä. Ei paljon isoa lypsynavettaa *****maisempaa työpaikkaa ole.. Kyllä mää investoisin ainakin siihen noukkikärryyn mieluummin. Optimitilanteessa vois päästä elukoista kokonaan eroon kun keskittyisi siihen urakointiin täysillä. ::)
Nuohan ovt juuri niitä merkkejä, että navetassa on oltu liian vähän, jos vasikat on ruikulilla ja hiehot potkii.
Olen yli sadalla tilalla entisessä elämässä työskennellyt ja nuo vaan navettaan kuuluu. Mikä sitten olisi riittävä määrä? Nykyinen n. 6 tuntia tarkoittaa neljäsosaa elämästä paskankäryssä, jos sen nostaa vaikka 8 tuntiin niin se tarkoittaa jo kolmasosaa elämästä paskankäryssä. ::) Kaks tuntia päivässä olis vielä siedettävä lukema paskaperseitä. :-X
Elämän pieniä tai suuria valintoja, miksi homaa teet jos se vituttaa? Jos ilmastoidussa kopissa istuminen noukkaria ajellen kiinnostaa enemmän, niin toteuta se. Näistä jampoista jotka tykkää katsella karjan hanuria ja tehostaa tuotantoaan saamalla hyvälaatuista rehua, tulee sulle hyviä asiakkaita jotka ovat valmiita maksamaan kun homma toimii hyvin ja sä olet hyvä omassa työssäsi jota tarjoat.
Hyvässä lykyssä ja toivottavasti saat kasaan kokonaispaketin, että sulla on tarjota kaikki rehustukseen tarvittavat koneet ja työntekijät, ml. tiivistäminen. Tämä yhdessä (hyvä urakoitsija) ajattelevan maitotilan kanssa on kullan arvoinen kombinaatio.
-
Tätä on jopa laskettu, joten ei tarvitse edes arvioida. Mut mulla ei ole noita laskelmia.
Aika juohevasti tavara kulkee 10 kilometriä hyvää tietä. Mutta kannattaa laskea, että montako vajaatuottoista peltohehtaaria ohittaa kun ajelee sille omalle peltolohkolleen. Ja sitten voisi pohtia, että,voisiko lohkoja vaihdella tms.
Mun laskelmien mukaan kun keskietäisyys navetan ja pellon välillä kasvaa kilometrillä tulee kustannuksia 30 €/lehmä/vuosi.
-
Kyllä siinä on vissi ero työn mielekkyydessä ajaako rehua ilmastoidulla traktorilla kasalle vaiko tappelee potkurihiehojen ja ruikkuvasikoiden kanssa kusen- ja paskankäryssä hiki märkänä. Ei paljon isoa lypsynavettaa *****maisempaa työpaikkaa ole.. Kyllä mää investoisin ainakin siihen noukkikärryyn mieluummin. Optimitilanteessa vois päästä elukoista kokonaan eroon kun keskittyisi siihen urakointiin täysillä. ::)
Nuohan ovt juuri niitä merkkejä, että navetassa on oltu liian vähän, jos vasikat on ruikulilla ja hiehot potkii.
Olen yli sadalla tilalla entisessä elämässä työskennellyt ja nuo vaan navettaan kuuluu. Mikä sitten olisi riittävä määrä? Nykyinen n. 6 tuntia tarkoittaa neljäsosaa elämästä paskankäryssä, jos sen nostaa vaikka 8 tuntiin niin se tarkoittaa jo kolmasosaa elämästä paskankäryssä. ::) Kaks tuntia päivässä olis vielä siedettävä lukema paskaperseitä. :-X
Elämän pieniä tai suuria valintoja, miksi homaa teet jos se vituttaa? Jos ilmastoidussa kopissa istuminen noukkaria ajellen kiinnostaa enemmän, niin toteuta se. Näistä jampoista jotka tykkää katsella karjan hanuria ja tehostaa tuotantoaan saamalla hyvälaatuista rehua, tulee sulle hyviä asiakkaita jotka ovat valmiita maksamaan kun homma toimii hyvin ja sä olet hyvä omassa työssäsi jota tarjoat.
Hyvässä lykyssä ja toivottavasti saat kasaan kokonaispaketin, että sulla on tarjota kaikki rehustukseen tarvittavat koneet ja työntekijät, ml. tiivistäminen. Tämä yhdessä (hyvä urakoitsija) ajattelevan maitotilan kanssa on kullan arvoinen kombinaatio.
Laivan kääntäminen on kyllä jo aloitettu. :) Eikä tuo karja niinkään vituta vaan kokonaistyömäärä. Mitään ei kerkee tekemään kunnolla ja aina väsyttää.. :-[ Ja tiedän kyllä että managementin puutettahan se, mutta eipä sitä kaikkia heti tahdo osata.. :-X
-
Kyllä siinä on vissi ero työn mielekkyydessä ajaako rehua ilmastoidulla traktorilla kasalle vaiko tappelee potkurihiehojen ja ruikkuvasikoiden kanssa kusen- ja paskankäryssä hiki märkänä. Ei paljon isoa lypsynavettaa *****maisempaa työpaikkaa ole.. Kyllä mää investoisin ainakin siihen noukkikärryyn mieluummin. Optimitilanteessa vois päästä elukoista kokonaan eroon kun keskittyisi siihen urakointiin täysillä. ::)
Nuohan ovt juuri niitä merkkejä, että navetassa on oltu liian vähän, jos vasikat on ruikulilla ja hiehot potkii.
Olen yli sadalla tilalla entisessä elämässä työskennellyt ja nuo vaan navettaan kuuluu. Mikä sitten olisi riittävä määrä? Nykyinen n. 6 tuntia tarkoittaa neljäsosaa elämästä paskankäryssä, jos sen nostaa vaikka 8 tuntiin niin se tarkoittaa jo kolmasosaa elämästä paskankäryssä. ::) Kaks tuntia päivässä olis vielä siedettävä lukema paskaperseitä. :-X
Elämän pieniä tai suuria valintoja, miksi homaa teet jos se vituttaa? Jos ilmastoidussa kopissa istuminen noukkaria ajellen kiinnostaa enemmän, niin toteuta se. Näistä jampoista jotka tykkää katsella karjan hanuria ja tehostaa tuotantoaan saamalla hyvälaatuista rehua, tulee sulle hyviä asiakkaita jotka ovat valmiita maksamaan kun homma toimii hyvin ja sä olet hyvä omassa työssäsi jota tarjoat.
Hyvässä lykyssä ja toivottavasti saat kasaan kokonaispaketin, että sulla on tarjota kaikki rehustukseen tarvittavat koneet ja työntekijät, ml. tiivistäminen. Tämä yhdessä (hyvä urakoitsija) ajattelevan maitotilan kanssa on kullan arvoinen kombinaatio.
Laivan kääntäminen on kyllä jo aloitettu. :) Eikä tuo karja niinkään vituta vaan kokonaistyömäärä. Mitään ei kerkee tekemään kunnolla ja aina väsyttää.. :-[ Ja tiedän kyllä että managementin puutettahan se, mutta eipä sitä kaikkia heti tahdo osata.. :-X
Jos osaat kääntää laivan, niin se ei ole managementin puutetta. Se on just sitä mitä tarvitaan.
-
Juuri tuos juttelin parin urakoittijan kans.Ajosilppurimies kertoili suht apeana että kevään hommista oli yksi (1) maksanu laskunsa eräpäivänä ja toinen 4-5 päivää myöhäs,lopuilla oli venyny enemmän ja vieläkin oli saamisia yli 50000e
Lervakuski sanoi ettei ollut keltään tullu eräpäivänä,ja kevään levityksistä oli saamisia 14000e.Meinas että laittaa levitysvehkeet myyntiin ja kattelee muitahommia.
Noi asiakkaat on varmaanki tehostanu maataloutta riittävästi. :o :o
-
Juuri tuos juttelin parin urakoittijan kans.Ajosilppurimies kertoili suht apeana että kevään hommista oli yksi (1) maksanu laskunsa eräpäivänä ja toinen 4-5 päivää myöhäs,lopuilla oli venyny enemmän ja vieläkin oli saamisia yli 50000e
Lervakuski sanoi ettei ollut keltään tullu eräpäivänä,ja kevään levityksistä oli saamisia 14000e.Meinas että laittaa levitysvehkeet myyntiin ja kattelee muitahommia.
Noi asiakkaat on varmaanki tehostanu maataloutta riittävästi. :o :o
Yleinen ongelma...
Vähän samasta syystä tilojenvälinen viljakauppa ei ole aina myyjälle ihan paras idea ;D
-
Tehostamista on se, että saa vähemmällä enemmän aikaan.
-
Jos nyt oikein kunnolla tuota tehostamista miettii, niin sitten on paree lopettaa koko maanviljely...aina se jossain kohtaan menee puuhasteluksi. ::)
-
Jos nyt oikein kunnolla tuota tehostamista miettii, niin sitten on paree lopettaa koko maanviljely...aina se jossain kohtaan menee puuhasteluksi. ::)
Kyllä pienikin tila voi olla tehokas ja sitä voi tehostaa.
Jos se vaikka ensin tuottaa 2 kuukauden palkan ja muutamaa vuotta myöhemmin 4 kuukauden palkan, niin onhan kehitystä tapahtunut..
-
Juuri tuos juttelin parin urakoittijan kans.Ajosilppurimies kertoili suht apeana että kevään hommista oli yksi (1) maksanu laskunsa eräpäivänä ja toinen 4-5 päivää myöhäs,lopuilla oli venyny enemmän ja vieläkin oli saamisia yli 50000e
Lervakuski sanoi ettei ollut keltään tullu eräpäivänä,ja kevään levityksistä oli saamisia 14000e.Meinas että laittaa levitysvehkeet myyntiin ja kattelee muitahommia.
Noi asiakkaat on varmaanki tehostanu maataloutta riittävästi. :o :o
Saamattomia urakoitsijoita ;D
-
Juuri tuos juttelin parin urakoittijan kans.Ajosilppurimies kertoili suht apeana että kevään hommista oli yksi (1) maksanu laskunsa eräpäivänä ja toinen 4-5 päivää myöhäs,lopuilla oli venyny enemmän ja vieläkin oli saamisia yli 50000e
Lervakuski sanoi ettei ollut keltään tullu eräpäivänä,ja kevään levityksistä oli saamisia 14000e.Meinas että laittaa levitysvehkeet myyntiin ja kattelee muitahommia.
Noi asiakkaat on varmaanki tehostanu maataloutta riittävästi. :o :o
Yks anti-tehostaja maksaa etukätteen suurimmanosan ajosilppurikorjuusta, tapahtuu heinänkorjuun just toivottuna aikana. Köpöttelijät kattelee perävaloja...
-
Juuri tuos juttelin parin urakoittijan kans.Ajosilppurimies kertoili suht apeana että kevään hommista oli yksi (1) maksanu laskunsa eräpäivänä ja toinen 4-5 päivää myöhäs,lopuilla oli venyny enemmän ja vieläkin oli saamisia yli 50000e
Lervakuski sanoi ettei ollut keltään tullu eräpäivänä,ja kevään levityksistä oli saamisia 14000e.Meinas että laittaa levitysvehkeet myyntiin ja kattelee muitahommia.
Noi asiakkaat on varmaanki tehostanu maataloutta riittävästi. :o :o
Yks anti-tehostaja maksaa etukätteen suurimmanosan ajosilppurikorjuusta, tapahtuu heinänkorjuun just toivottuna aikana. Köpöttelijät kattelee perävaloja...
Mullakin on yks renki jolle pitää maksaa houkutusrahaa, jos mielii saada töihin?!
-
Juuri tuos juttelin parin urakoittijan kans.Ajosilppurimies kertoili suht apeana että kevään hommista oli yksi (1) maksanu laskunsa eräpäivänä ja toinen 4-5 päivää myöhäs,lopuilla oli venyny enemmän ja vieläkin oli saamisia yli 50000e
Lervakuski sanoi ettei ollut keltään tullu eräpäivänä,ja kevään levityksistä oli saamisia 14000e.Meinas että laittaa levitysvehkeet myyntiin ja kattelee muitahommia.
Noi asiakkaat on varmaanki tehostanu maataloutta riittävästi. :o :o
Yks anti-tehostaja maksaa etukätteen suurimmanosan ajosilppurikorjuusta, tapahtuu heinänkorjuun just toivottuna aikana. Köpöttelijät kattelee perävaloja...
Mullakin on yks renki jolle pitää maksaa houkutusrahaa, jos mielii saada töihin?!
::)
-
Meillä on tämä vuosi kitkuteltu ihmeen kivasti. Vaikkei ole litratukia näkynyt, maitokin menee Valiolle, mutta urakoitsijakin on rahansa saanut ja ruokaa on kaapissa. Jossain on siis onnistuttukin. :-X
-
Meillä on tämä vuosi kitkuteltu ihmeen kivasti. Vaikkei ole litratukia näkynyt, maitokin menee Valiolle, mutta urakoitsijakin on rahansa saanut ja ruokaa on kaapissa. Jossain on siis onnistuttukin. :-X
Ennemmin sitä venyttää isompien firmojen laskuja ja maksaa urakoijille ajoillaan. Meijeristä tullut vielä ihan kätevä maksuaikojen pitkityskanava.
-
Meillä on tämä vuosi kitkuteltu ihmeen kivasti. Vaikkei ole litratukia näkynyt, maitokin menee Valiolle, mutta urakoitsijakin on rahansa saanut ja ruokaa on kaapissa. Jossain on siis onnistuttukin. :-X
Ennemmin sitä venyttää isompien firmojen laskuja ja maksaa urakoijille ajoillaan. Meijeristä tullut vielä ihan kätevä maksuaikojen pitkityskanava.
Ihan hieman hirvittää ne laskut mitä on työntänyt tonne tulevaan aikaan. Sitten joskun marraskuussa kun pitää löytyä toistakymppiä tällaiselta pikkutilalta niin voi olla hieman tiukkaa.
-
Meillä on tämä vuosi kitkuteltu ihmeen kivasti. Vaikkei ole litratukia näkynyt, maitokin menee Valiolle, mutta urakoitsijakin on rahansa saanut ja ruokaa on kaapissa. Jossain on siis onnistuttukin. :-X
Ennemmin sitä venyttää isompien firmojen laskuja ja maksaa urakoijille ajoillaan. Meijeristä tullut vielä ihan kätevä maksuaikojen pitkityskanava.
Ihan hieman hirvittää ne laskut mitä on työntänyt tonne tulevaan aikaan. Sitten joskun marraskuussa kun pitää löytyä toistakymppiä tällaiselta pikkutilalta niin voi olla hieman tiukkaa.
Korkotukilainat, puintiurakointi, kolmannen rehusadon urakointi, syksyn lietteenajo ja kuivauksen polttoöljylasku ennen yksiäkään tukimaksatuksia. Tulee olemaan kivaa. No, polttoöljyn ainakin voi ottaa meijeristä ja siirrättää vielä yhden maitotilin eteenpäin ilman kovin suuria korkomenoja.
Navettaa remontoidessa suostuivat myös osuuskunnasta ihan lainaamaan osuusmaksua vastaan ja vähentelivät pikkuhiljaa maitotilistä kunnes investointituet tulivat tilille. Ei se ilmaista ollut, mutta Agrirahaa halvempaa. Onkohan siellä jo puhelimet tilityksessä olleet kuumina?
-
Meillä on tämä vuosi kitkuteltu ihmeen kivasti. Vaikkei ole litratukia näkynyt, maitokin menee Valiolle, mutta urakoitsijakin on rahansa saanut ja ruokaa on kaapissa. Jossain on siis onnistuttukin. :-X
Ennemmin sitä venyttää isompien firmojen laskuja ja maksaa urakoijille ajoillaan. Meijeristä tullut vielä ihan kätevä maksuaikojen pitkityskanava.
Ihan hieman hirvittää ne laskut mitä on työntänyt tonne tulevaan aikaan. Sitten joskun marraskuussa kun pitää löytyä toistakymppiä tällaiselta pikkutilalta niin voi olla hieman tiukkaa.
Korkotukilainat, puintiurakointi, kolmannen rehusadon urakointi, syksyn lietteenajo ja kuivauksen polttoöljylasku ennen yksiäkään tukimaksatuksia. Tulee olemaan kivaa. No, polttoöljyn ainakin voi ottaa meijeristä ja siirrättää vielä yhden maitotilin eteenpäin ilman kovin suuria korkomenoja.
Navettaa remontoidessa suostuivat myös osuuskunnasta ihan lainaamaan osuusmaksua vastaan ja vähentelivät pikkuhiljaa maitotilistä kunnes investointituet tulivat tilille. Ei se ilmaista ollut, mutta Agrirahaa halvempaa. Onkohan siellä jo puhelimet tilityksessä olleet kuumina?
Aatelkaa ny positiivisesti, miettikää kuinka paljon olette säästäneet ja tehostaneet ja keskittyneet ydinosaamiseen ja -bisnekseen kun makselette niitä urakointilaskuja ;D
-
Meillä on tämä vuosi kitkuteltu ihmeen kivasti. Vaikkei ole litratukia näkynyt, maitokin menee Valiolle, mutta urakoitsijakin on rahansa saanut ja ruokaa on kaapissa. Jossain on siis onnistuttukin. :-X
Ennemmin sitä venyttää isompien firmojen laskuja ja maksaa urakoijille ajoillaan. Meijeristä tullut vielä ihan kätevä maksuaikojen pitkityskanava.
Ihan hieman hirvittää ne laskut mitä on työntänyt tonne tulevaan aikaan. Sitten joskun marraskuussa kun pitää löytyä toistakymppiä tällaiselta pikkutilalta niin voi olla hieman tiukkaa.
Korkotukilainat, puintiurakointi, kolmannen rehusadon urakointi, syksyn lietteenajo ja kuivauksen polttoöljylasku ennen yksiäkään tukimaksatuksia. Tulee olemaan kivaa. No, polttoöljyn ainakin voi ottaa meijeristä ja siirrättää vielä yhden maitotilin eteenpäin ilman kovin suuria korkomenoja.
Navettaa remontoidessa suostuivat myös osuuskunnasta ihan lainaamaan osuusmaksua vastaan ja vähentelivät pikkuhiljaa maitotilistä kunnes investointituet tulivat tilille. Ei se ilmaista ollut, mutta Agrirahaa halvempaa. Onkohan siellä jo puhelimet tilityksessä olleet kuumina?
Aatelkaa ny positiivisesti, miettikää kuinka paljon olette säästäneet ja tehostaneet ja keskittyneet ydinosaamiseen ja -bisnekseen kun makselette niitä urakointilaskuja ;D
Minähän ajattelinkin positiivisesti. :'(
Itse ainakin käytän urakointipalveluita niiltä osin, kun ei itse ehtisi tehdä. Tai viitsisi. Kuten kyntö. Erittäin tympeätä puuhaa. Vähiten järkeä olisi palkata työntekijä navettaan, että itse saisi täpistä peltotöissä.... :-X
-
Juuri tuos juttelin parin urakoittijan kans.Ajosilppurimies kertoili suht apeana että kevään hommista oli yksi (1) maksanu laskunsa eräpäivänä ja toinen 4-5 päivää myöhäs,lopuilla oli venyny enemmän ja vieläkin oli saamisia yli 50000e
Lervakuski sanoi ettei ollut keltään tullu eräpäivänä,ja kevään levityksistä oli saamisia 14000e.Meinas että laittaa levitysvehkeet myyntiin ja kattelee muitahommia.
Noi asiakkaat on varmaanki tehostanu maataloutta riittävästi. :o :o
Yks anti-tehostaja maksaa etukätteen suurimmanosan ajosilppurikorjuusta, tapahtuu heinänkorjuun just toivottuna aikana. Köpöttelijät kattelee perävaloja...
Maksoin minäkin urakkamiehelle huhtikuussa kymppidonan ennakkoa. Saattaa auttaa oikea-aikaisen sadonkorjuun onnistumisessa.. ???
-
Maksoin minäkin urakkamiehelle huhtikuussa kymppidonan ennakkoa. Saattaa auttaa oikea-aikaisen sadonkorjuun onnistumisessa.. ???
Rahalla on ihmeellistä voimaa ;D 8)
Olikos maksupäivä just sopivasti pohjoisten tukien maksupäivä? Etelän veljillä ja sisarilla ei ollu tänä vuonna vastaavaa mahdollisuutta :'(
-
Meillä on tämä vuosi kitkuteltu ihmeen kivasti. Vaikkei ole litratukia näkynyt, maitokin menee Valiolle, mutta urakoitsijakin on rahansa saanut ja ruokaa on kaapissa. Jossain on siis onnistuttukin. :-X
Ennemmin sitä venyttää isompien firmojen laskuja ja maksaa urakoijille ajoillaan. Meijeristä tullut vielä ihan kätevä maksuaikojen pitkityskanava.
Ihan hieman hirvittää ne laskut mitä on työntänyt tonne tulevaan aikaan. Sitten joskun marraskuussa kun pitää löytyä toistakymppiä tällaiselta pikkutilalta niin voi olla hieman tiukkaa.
Sulla lehmiä, mistä kokoajan tuloa... Mistä luulet löytyvän liikevaihdoltaan vielä pienemmältä viljatilalta löytyvän kymmenien tuhansien lainalyhennykset ja polttoainelaskut. Urakointilaskutuksetkin menee noille nurkille, kusessa ollaan niin sanotusti, jos joutuu laskuja siirtämään. Laskut maksetaan AINA ajallaan, siihen ei saisi olla mitään selityksiä mutta tänä syksynä voi olla ihmeissään.
-
Eikä tuo karja niinkään vituta vaan kokonaistyömäärä. Mitään ei kerkee tekemään kunnolla ja aina väsyttää..
Tämä on ollut mulla iso syy ulkoistamiseen.Yhden burnoutti diagnoosin vetäneenä sitä ei halua kokea toiste. Jossakin 40 korvilla ymmärsi lopulisesti ettei se työnteko niin kivaa ole että sitä pitäisi tehdä kellon ympäri jatkuvasti. Mielekäs harrastuskin auttaa ottamaan etäisyyttä omaan tekemiseen... :-X
-
Eikä tuo karja niinkään vituta vaan kokonaistyömäärä. Mitään ei kerkee tekemään kunnolla ja aina väsyttää..
Tämä on ollut mulla iso syy ulkoistamiseen.Yhden burnoutti diagnoosin vetäneenä sitä ei halua kokea toiste. Jossakin 40 korvilla ymmärsi lopulisesti ettei se työnteko niin kivaa ole että sitä pitäisi tehdä kellon ympäri jatkuvasti. Mielekäs harrastuskin auttaa ottamaan etäisyyttä omaan tekemiseen... :-X
ISO JA AITO KUMARRUS shrekille tärkeän asian esille tuomisesta.... Meillä kaikilla meinaa olla sitä samaa vikaa, että ei minulle satu, mutta kun ei me kaikkia muuttujia pystytä lopulta huippu managementillakaan voida ottaa huomioon (esim. syöpä, läheisen kuolema tms.) Ja nämä asiat vaikuttavat aina kuitenkin jaksamiseen, varsinkin jos ikäviä asioita sattuu useampia perätysten.. Olen huomannut omassa toiminnassani, että mitä rohkeammin uskallan jakaa työtä aliurakoitsijoille ja työntekijöille, sitä tehokkaammin (myös taloudellisesti) hommat ovat rullanneet... Aion edelleen tulevaisuudessa maksaa entistä enemmän urakointilaskuja ja oletan, että se edelleen parantaa taloudellista kilpailukykyä...
-
Meillä on tämä vuosi kitkuteltu ihmeen kivasti. Vaikkei ole litratukia näkynyt, maitokin menee Valiolle, mutta urakoitsijakin on rahansa saanut ja ruokaa on kaapissa. Jossain on siis onnistuttukin. :-X
Ennemmin sitä venyttää isompien firmojen laskuja ja maksaa urakoijille ajoillaan. Meijeristä tullut vielä ihan kätevä maksuaikojen pitkityskanava.
Ihan hieman hirvittää ne laskut mitä on työntänyt tonne tulevaan aikaan. Sitten joskun marraskuussa kun pitää löytyä toistakymppiä tällaiselta pikkutilalta niin voi olla hieman tiukkaa.
Sulla lehmiä, mistä kokoajan tuloa... Mistä luulet löytyvän liikevaihdoltaan vielä pienemmältä viljatilalta löytyvän kymmenien tuhansien lainalyhennykset ja polttoainelaskut. Urakointilaskutuksetkin menee noille nurkille, kusessa ollaan niin sanotusti, jos joutuu laskuja siirtämään. Laskut maksetaan AINA ajallaan, siihen ei saisi olla mitään selityksiä mutta tänä syksynä voi olla ihmeissään.
Niin viljatilalla se on vähän jokotai kun siemenet on laarissa niin ei auta muu kuin tilata rekkaa pihaan. Kulut on siinävaiheessa poissa ja ainut jännityksen aihe on että riittäkö viljatilit. Maitomiehellä juna jatkaa matkaa niin pienten tasaisten tulojen suhteen mutta myös palkka ja ostorehujen suhteen. Sikäli sitä realisoitavaa tuloa ei välttämättä ole.
-
Aatelkaa ny positiivisesti, miettikää kuinka paljon olette säästäneet ja tehostaneet ja keskittyneet ydinosaamiseen ja -bisnekseen kun makselette niitä urakointilaskuja ;D
Samapa tuo maksaako sitä uusien konelainojen lyhennyksiä vai urakointilaskuja. Jälkimmäinen ainakin tulee vain sen mukaan mitä minäkin vuonna haluaa ja on tarve.
-
Aatelkaa ny positiivisesti, miettikää kuinka paljon olette säästäneet ja tehostaneet ja keskittyneet ydinosaamiseen ja -bisnekseen kun makselette niitä urakointilaskuja ;D
Samapa tuo maksaako sitä uusien konelainojen lyhennyksiä vai urakointilaskuja. Jälkimmäinen ainakin tulee vain sen mukaan mitä minäkin vuonna haluaa ja on tarve.
Ai vähän niinkuin konepoistot ???
Kyllä kai ne rehut on tehtävä ja paskat ajettava (etenkin jos ei niitä omia koneita ole) vaikka urakoitsijaa käyttääkin ::)
-
Aatelkaa ny positiivisesti, miettikää kuinka paljon olette säästäneet ja tehostaneet ja keskittyneet ydinosaamiseen ja -bisnekseen kun makselette niitä urakointilaskuja ;D
Samapa tuo maksaako sitä uusien konelainojen lyhennyksiä vai urakointilaskuja. Jälkimmäinen ainakin tulee vain sen mukaan mitä minäkin vuonna haluaa ja on tarve.
Ai vähän niinkuin konepoistot ???
Kyllä kai ne rehut on tehtävä ja paskat ajettava (etenkin jos ei niitä omia koneita ole) vaikka urakoitsijaa käyttääkin ::)
Konepoistot ei pahemmin vaikuta kassaan. Omille pelloille levitetyn paskan kokonaismäärää voi taas säätää ja antaa viljatilojen ajattaa omille pelloilleen omilla kustannuksillaan loput. Myös voi valita levittääkö paskaa kalliilla kauas vai halvemmalla kotipelloille. Ylijäämärehun varapaalivuorenkin voi tehdä tai jättää tekemättä.
-
Väiskillä on komeet lelut, VM ja Jörnis, jää keltanen väri vanteista kasvustoon... ;D
-
Väiskillä on komeet lelut, VM ja Jörnis, jää keltanen väri vanteista kasvustoon... ;D
Hei, ne on läpivärjättyä muovia, eikä mitään vesivärillä sutattuja!