Entä jokin neljäs rotu lisäksi? Montbelierde tms. 

Kolmen rodun rotaatiossa saadaan jatkuvasti käytettynä 86 % maksimiheteroosista, olen jossain nähnyt neljän rodun lukemankin, mutta se ei ole tietenkään sataa. Eli neljännen rodun lisääminen ei anna enää samaa hyötyä kuin kolmannen. Mutuna heittäisin, että neljän rodun rotaatiossa oltaisiin lukemissa noin 92%.

Risteytyshommissa kannattaa muistaa sekin, että esim. holsteinin risteyttäminen millä tahansa rodulla ei sinällään takaa taloudellista plussaa, risteytyksessä mukana olevien rotujen pitää olla kilpailukykyisiä. Ja näitä rotuja ei maailmassa riesaksi asti ole.

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 14.04.11 - klo:11:17

Mitenkä tämä heteroosin hyöty/toisen polven ongelma menee, jos käytetään vuorotellen ay-hol-ay-hol..

http://www.creativegeneticsofca.com/procross.htm

Tuolla on alempana taulukko, joka selkeästi näyttää mikä on "ongelma". Toisen polven risteytyksessä heteroosin määrä puolittuu, kun taas kolmella rodulla 2. sukupolvi on vielä 100% ja kolmas vasta 75%, mikä onkin kolmiroturotaation heikoin sukupolvi.

Jalostuksessa suomilahkot ovat unohtaneet tarkoituksen eli tuotantoeläinten jalostamisen. Silmämunat nurin mennään rakenteen perässä, toinen porukka koheltaa tuotoksen kanssa ja kenkii kaikki alle kympin lypsävät toiselta kaudelta ulos. Kumpikin tekee maidontuotannolle bisneksenä hallaa, kustannuksia kasvatetaan omaehtoisesti.

Mitenkä minä luulen, että tarkoituksen unohtaminen ei ole ollenkaan suomalaisen jalostusväen yksinoikeus  

Risteytyksistä vielä: Ayrshiren kotiseuduilla, Skotlannissa, on ilmeisesti huomattu holsteinissa jotakin hyvää, kun ay:n osuus on kovin pieni. Sitten näihin vähiin Ay-lehmiin on risteytetty punaista holsteinia: "Että, väri säilyy". Ymmärsin, että tarkoitus ei ole tehdä ay:stä holstikkeja, vaan nimenomaan näiden rotujen risteytyksiä tuotantoeläimiksi. Siksi rupesin pohtimaan tätä kaksiroturisteytystä, vai olikohan se sitten niin, että näistä sekarotuisista ei jätetä jälkeläisiä?

Niiin holsteinhan on siitä kiva rotu kun annat sille mukavat olosuhteet ja seuraat sekä hoidat sitä hyvin se on varmarakenteinen takuutuottaja, eikä sairastele sen kummemmin.
Risteytyksillä pärjätään kaiketi huonommallakin hoidolla ja olosuhteilla, mutta eläin voi ominaisuuksiltaan olla ihan mitä tahansa arpa heittää. Periaatteessa niitä pitäisi myös karsia hyvin voimallisesti, mikä taas sotkee sinänsä kannattavuuskuviota.

Mä olen tullut siihen päätelmään että tämmöisellä alle miljoonan kurmun kokoluokalla on kannattavampaa vaan kiltisti yrittää olla oikomatta ja hoitaa niitä eläimiä, eli puhtaita holsteineja.
Toistaiseksi on näitä, on niitä punasia, kahden ja kolmenrodun risteytyksiä ja suomenkarjaa. Nämä risteytykset ei sen kummemmin ole kilpailleet, holsut kilpailee ne ulos (toki ayt ne kilpailee ihan ensimmäisenä pihalle, niillä elukoilla nyt ei tee hevonvttua  ). Suokit taitaa jäädä mustien seuraksi, tuottavat vähemmän kuin mustit mutta eivätpä ne paljoa kulutakaan. 

Näin se aika pitkälti menee. Heteroosi tuo etua terveydessä, kestävyydessä ja kasvunopeudessa. Sitä ei kai kukaan ole viimeiseen sataan vuoteen kiistänytkään. Samalla kuitenkin menetetään fenotyypin ja genotyypin yhteys. Eli risteytyseläimestä ei pystytä sanomaan oikein mitään, siitä mitä se periyttää. Jälkeläiset ovat hyvin sekalainen seurakunta, jossa löytyy vähän kaikenlaista. Sitten kun sitä sekalaista seurakuntaa yritetään hoitaa ja ruokkia yhtenä ryhmänä alkaa ongelmia tulla. Puolelle eläimistä parret ovat liian pieniä jo toiselle puolelle liian suuria. Puolet lihoo ja toinen puoli ei tiinehdy, kun eivät saa tarpeeksi energiaa jne.
  Jos olosuhteet ja hoito ovat kunnossa, heteroosin hyödyt jäävät maidontuotannossa haittoja  pienemmäksi. Tähän ainakin ylivoimainen valtaosa maailman commercial herdeistä on päätynyt. Risteytys keksitään aina muutaman vuosikymmenen välein uudestaa ja sitten se unohtuu kun tajutaan, että hajonnan kasvu peittää elinvoimaisuudesta saatavat hyödyt.

Voipa se niinkin olla että risteyttely keksitään aina sillon tällön uudelleen juu, mut kun miust ainakin tuntuu että tään hetken mustista otetaan jo enemmän kuin maksimi irti. Siis jalostukselliststi. Ne kantturat omaa semmosen potentiaalin ettei sitä saa tavan tallaaja käytettyä. Jotta sen sais, nää mustat vaatis nimenomaan optimi olot ja hoidon kestääkseen terveenä. No mulla ei oo optimi parret eikä hoito eikä ruokinta, kun mulla ei oo viitseliäisyyttä eikä intohimoo eikä oikein mitään mitä näin optimi lypsykantturat vaatis. Täytyy siis keksiä jotain muuta et pärjäis helpommalla niin ettei taloudellinen tulos ihan kokonaan menis nollille. Noin kärjistetysti ilmaisten.

Vanhin Ay-Hol risteytys näytti tiinehtyneen kerrasta alkiosta. Muuta ei vielä oikein osaa tuosta sanoa.

Risteytyspropagandaa saatavilla.
Miten tuossa on "Swedish red" eikä "Nordic red"?

Syitä lienee kaksikin, toinen, joskin epätodennäköisempi on se, ettei Nordic Red nimistä rotua ole olemassa.
Todennäköisempi syy on kai se, että melkein kaikki Suomi/ Ruotsi/ Tanska alueelta risteytyskäyttöön aikanaan viety siemen on ollut SRB:tä.

Viking Red nimen tietysti piti olla, muistin väärin.
Ymmärrettävää käyttää Swedish Red -nimeä, jos sitä on aiemmin käytetty risteystysmarkkinoinnissa. Ja parhaat tulokset on saavutettu SRB x holstein -risteytyksillä.

Tarkoittaneeko sitten, että VikingRed muuttuu SRB -valtaiseksi, jos sitä sisältävillä sonneilla on parhaat markkinat risteytyskäyttöön?

Hyvä, että Coopex Montbeliarden kanssa on löytynyt yhteistyökuvio kilpailun sijaan, on varmasti molemmille suureksi hyödyksi, kun on tarjota valmis risteytyssysteemi.

Viking Red nimen tietysti piti olla, muistin väärin.
Ymmärrettävää käyttää Swedish Red -nimeä, jos sitä on aiemmin käytetty risteystysmarkkinoinnissa. Ja parhaat tulokset on saavutettu SRB x holstein -risteytyksillä.

Tarkoittaneeko sitten, että VikingRed muuttuu SRB -valtaiseksi, jos sitä sisältävillä sonneilla on parhaat markkinat risteytyskäyttöön?

Hyvä, että Coopex Montbeliarden kanssa on löytynyt yhteistyökuvio kilpailun sijaan, on varmasti molemmille suureksi hyödyksi, kun on tarjota valmis risteytyssysteemi.

Itse asiassa Viking Redkään ei ole rotu, ja sen nimistä rotua tuskin koskaan onkaan, Viking Red on kai lähinnä jonkinlainen yleisnimitys VG:n punaisten rotujen jalostusohjelmalle.

Se muuttuuko "Viking Red" SRB valtaiseksi vai ei on mielestäni aika pitkälle suomalaisten omissa käsissä, Risteytyskäytön kannalta on jokseenkin sama onko roty Suomalainen AY vai SRB, SRB vaan on huimasti tunnetumpi maailmalla noissa piireissä.

Risteytyksiin ei ole kukaan kokenut tarvetta. Jenkeissä siihen lähdettiin alunperin siksi, että kaliforniassa olosuhteet on lehmälle kovat ts. etsittiin sitkeämpää ratkaisua, parempaa hedelmällisyyttä kuiviinlypsyyn rBST:n kans jne....näin siis mulle on selitetty.

Yks syy on faba. Mulle konsulentti sanoi, että semmoset lehmäthän menee ihan hukkaan kun niillä ei ole mitään jalostusarvoa.

Aiva samaa mieltä. Siinei mitää häviä jos rotuja sekoittelee, ellei sitte ole sonninemä kyseessä.. Jos jollain on navetassa kaikki lehemät sonninemiä, huutaa HEP. Meinaan että jos saa meijeriin enemmän valkuaikiloja niin silloinhan ollaan oikeassa suunnassa, oli sitten kyseessä paremmat pitoisuudet, pidempiikääset elukat tai vähemän hoitoja. Ei siitä viemäriin menevästä ab-maidosta kovin kauhiasti taloudellista iloa ole vaikka olis minkämoista koostumukseltaan. Eikä sekään ole mieltä ylentävää jos keskipoikimakerta on alle 2... 

Pitkän pohdinnan jälkeen risteytystouhu on tarkoitus polkaista täälläkin käyntiin. Ensimmäinen risteytyssiemennys tehtäneen ensi vuoden alkupuolella. Ensimmäisenä koekaniinina toiminee holstein -tyyppinen pian kolmannen kerran poikiva ay-lehmä, olettaen että tuleva poikiminen menee ihan ok. NTM -3, v% indeksi 89 laskee jalostusarvoa. Maitoa on lypsellyt viime kaudella +10 tonttua. Kaikin puolin käyttö- ja terveysominaisuuksiltaan miellyttävä lehmä. Isäsonniksi valitsin D Orangen.

Nykyinen karja on 100% ay:ta, tarkoitus olisi jatkossa myös holsteinia saada rinnalle. Mahdollisista risteytyshiehoista olisi tarkoitus saada ensisijaisesti hol -alkion kantajia, mihinkä niiden ilmeisesti tulisi sopia mitä mainioimmin. Ensimmäisen poikimisen jälkeen kun näkee hiehon sitten tuotannossa, niin voipi sitten päättää sen mahdollisesta jatkojalostuksesta. Siihen menee vielä parhaimmassakin tapauksessa yli kolme vuotta.

Myös mahdollisen tuotannon laajentamisen näkökulmasta risteytyseläimet vaikuttavat mielenkiintoiselta vaihtoehdolta, mikäli haluaa kasvattaa  tuottavaa sekä tervettä ja kestävää massaa nopeasti.

edit: Faban konsulentti suhtautui asiaan aidon positiivisesti   

Risteyttäminen on mielestäni myös osan eläninten kohdalla jopa parempi vaihtoehto kuin puhtaalla siementäminen. Meillä on ay-hol risteyksiä, hol-ay risteytyksiä ja näilläkin on ollut eroa kumminpäin risteyttää..tiedä sitten miks. Jos emä ay, ja sille laittaa holstainia, niin tulee hyvin lypsävä ja pitoisuuksiltaan kannattava sekä pitkäikäinen lehmä. Sitten ollaan kyllä jatkettu holstainilla ja nyt yksi tälläinen "huono" toisen polven risteytys lypsyssä, ja on kaikkea muuta kun huono(jos luonnetta ei lasketa . Sattumaa vai ei mutta hol-ay risteytysten toinen polvi on ollut keskimääräistä huonompi.

Hieholle voi toki laittaa sitten alkion, mutta älkää hassatko niitä ensikkoihin..Ristetyselukalle, jos se ei ole eka kaudella vielä niin hyvä niin, sitten lihasonnia ja jos myöhemmin parantaa statustaan niin katsotaan tilanne uudestaan.

Ens vuonna syntyy myös hol-jersey risteytyksiä pari kipalesta ja yksi puhdas. Näistä ei vielä käytännön kokemuksia.

Mua ei kiinnosta pätkän vertaa NTM:t, vaan se miltä se elukka näyttää, lypsää ja osaako käyttäytyä.

Holsteinin suurin ongelma meillä on "laiha maito", rasvaa ja valkuaista ei tule hyvin lypsäviltä, joten sitä on korjattu sitten risteyttämällä, toistaiseksi hyvin tuloksin ja vähäisessä määrin.
Todella hyvät lehmät saavat kyllä puhdasta siementä, ja jokainen määrittää oman todella hyvän lehmänsä.

Nyt on perustettu ihan ProCross-firma. Osakkaina ovat VikingGenetics ja Coopex Montbeliarde.