Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: lope - 10.04.11 - klo:11:52
-
Onks jollain jo kokemusta? Mitä ootte käyttäny ja miten on menny?
-
Aloitin 2006 eli ensimmäiset kahden rodun risteytykset on tuotannossa. Kolmas polvi eli ensimmäinen kolmen rodun sukupolvi on vasta kasvamassa, rakennusvuosi sotki hiukan ohjelmaa ;) Mulla noista tulee ayshire-holstein-brown swiss ja ayshire-holstein-jersey seropeja. Montbeliard ja simmental on kiinnostavia, mutta kattelen ensin noi ;)
-
No ihan samanmoisia on mullakin tulossa, Jerseytä ja Swiss Brownia tulee kolmansiksi roduiks. Sitä kuitenkin ihmettelen ettei suomessa tähän kukuaan tunnu aikasemmin heränneen, kai sitä ollaan niin henkeen ja vereen rotu ja merkkiuskollista kansaa. Mut eiks euro neuvo navettahommissakin kuitenkin, vai oottaako kaikki jotain hulluja pioneerejä ensin testaamaan? Mulla on tähtäimessä semmonen 10 prossan osuus eläinaineksesta näit risteytyksiä näin alkuun, saa nähä mitä se osuus on sit tulevaisuudessa. Mutta lukekaa nyt ensin se jenkkien tutkimus aiheesta, KM vetissä siitä oli ihan hyvä tarina. Kohtahan ne julkasee siitä ne virallisemmat tuloksetkin, mielenkiinnolla oottelen.
-
Risteytyksiin ei ole kukaan kokenut tarvetta. Jenkeissä siihen lähdettiin alunperin siksi, että kaliforniassa olosuhteet on lehmälle kovat ts. etsittiin sitkeämpää ratkaisua, parempaa hedelmällisyyttä kuiviinlypsyyn rBST:n kans jne....näin siis mulle on selitetty.
Yks syy on faba. Mulle konsulentti sanoi, että semmoset lehmäthän menee ihan hukkaan kun niillä ei ole mitään jalostusarvoa.
-
Yks syy on faba. Mulle konsulentti sanoi, että semmoset lehmäthän menee ihan hukkaan kun niillä ei ole mitään jalostusarvoa.
Mulle kans faban täti sano, että jos appeella ruokit ja risteyksiä meinaat, niin ei tartte isoa tilatankkia hommata... ;D
-
Mulle kans faban täti sano, että jos appeella ruokit ja risteyksiä meinaat, niin ei tartte isoa tilatankkia hommata... ;D
Juu uskotellaan vaan noin. Säilyy kilpailuetu meillä :)
-
Risteytyksiin ei ole kukaan kokenut tarvetta. Jenkeissä siihen lähdettiin alunperin siksi, että kaliforniassa olosuhteet on lehmälle kovat ts. etsittiin sitkeämpää ratkaisua, parempaa hedelmällisyyttä kuiviinlypsyyn rBST:n kans jne....näin siis mulle on selitetty.
Yks syy on faba. Mulle konsulentti sanoi, että semmoset lehmäthän menee ihan hukkaan kun niillä ei ole mitään jalostusarvoa.
Jenkeistä tuo lähtöisin on, isot ja suurppiirteisesti hoidetut karjat vaativat tekohengitystä, hedelmällisyys suurin ongelma samoin poikimiset. Ja oletan, että utaretulehduskin samoja karjoja riivasi.
Etu risteytyksestä on sitä suurempi mitä isompi merkitys on terveysominaisuuksilla tilatasolla, jollei tiinehtymisten, poikimisten tai utareterveyden kanssa ole ongelmia, niin hyöty jää vähäisemmäksi.
Isoissa tuotantokarjoissa kuitenkin tulee mieleen, että kohtuullisen pienikin hyöty hoitojen vähenemisenä on merkittävä kun lisätyö on palkallista.
Isoin kysymys joka tulee mieleen, ja johon ei ole vastausta kun tutkiminen on hankalaa, kai olisi kuitenkin parantaako heteroosi rehunkäyttökykyä, kuten voisi olettaa?
Tosieen viestiketjuun pähkäilin, miksi Brown Swiss on otettu mukaan risteytyksiin? Ainakin ne muutamat tutkimukset jota olen rodun käytöstä risteytykseen nähnyt (sinällään tutkimustietoa risteytyksestä on nykyään paljon, mutta BS:n käyttöä ei ole alun jälkeen juurikaan tutkittu) ovat olleet sen suuntaisia, että Brown Swiss* Holstein risteytys ei ole parempi kuin puhdas holstein, joissain tutkimuksissa jopa huonompi.
Brown Swissillä rotuna on oikeastaan liki täysin samat ongelmat kuin holsteinilla yhdistettynä merkittävästi heikompaan tuotoskykyyn. Ainoa selkeä plussa jota olen nähnyt mainittavan on Brown Swissin kestävät jalat.
Liki varmasti eniten siementä risteytyskäyttöön myyvä yritys Creative Genetics omaa hyvät nettisivut, joissa on myös linkkejä tutkimuksiin, Adam lienee lukenut?
http://www.creativegeneticsofca.com/usefularticles.htm
Toki noita katsellessa pitää muistaa, että yritys ei viime vuoteen asti edustanut suomalaista ay:tä, joka rotuna on kuitenkin hyvin pitkälle sama kuin SRB, tämä näkyy teksteissä, samoin se, että Norjan punainen on nykyään eri firman myynnissä. Genon sivuilla on hieman eri käsitys ja tutkimustuloksetkin ihan hyviä..
Sellainen piirre joka otti silmään ihan ensimmäisiä ns. Kalifornian risteytyskokeiden tuloksia katsellessa joskus vuosia sitten oli se, että käytetyissä holsteinsonneisa oli hyvin vähän ihan kärkisonneja mukana kun taas SRB:llä oli käytössä kokolailla paras mahdollinen valikoima. Tuskin vaikuttaa tuloksiin hirveästi, mutta kuvaa sitä, että isot tuotantokarjat käyttävät heikompia holsteinsonneja kuin mitä olisi (teoriassa) saatavilla. Huippujen hinta ja simenen tuottokyky nostaa ne suurimman osan ulottumattomiin jenkeissä.
-
Ääliötouhua. Eikö niitä pikkuäyskäreitä voi reippaasti siementää liharodulla ja kehityskelpoisia holsteinilla? Sitten seuraavalle sukupolvelle holsteinia, seuraavalle holsteinia, sitten holsteinia..ehken kuusi sukupolvea, sitten voisi tuoda taas mäyräkoirageenia joukkoon, ettei elämän realiteetit unohdu ::)
Kiitos. Holstikkiuskovaisen asiaan perehtymättömän kommentti tästä puuttuikin.
Tsekkaa toi creative genetics sivu ja perehdy hiukan ennen nimittelyä. Tai miten vaan :D :D
-
Ääliötouhua. Eikö niitä pikkuäyskäreitä voi reippaasti siementää liharodulla ja kehityskelpoisia holsteinilla? Sitten seuraavalle sukupolvelle holsteinia, seuraavalle holsteinia, sitten holsteinia..ehken kuusi sukupolvea, sitten voisi tuoda taas mäyräkoirageenia joukkoon, ettei elämän realiteetit unohdu ::)
Kiitos. Holstikkiuskovaisen asiaan perehtymättömän kommentti tästä puuttuikin.
Tsekkaa toi creative genetics sivu ja perehdy hiukan ennen nimittelyä. Tai miten vaan :D :D
Onkos Aatami muuten kuullut, miksi ääliöiden kanssa on niin vaikea keskustella?
Ne vetävät sinut tasolleen ja voittavat kokemuksella.. ;) ;D
-
En oikeasti edes viitsi. Maailmalla 1000 lehmän karjat pärjäävät ihan hyvin ilman mäyräkoirageeniä. Niin Suomessa pitäis pikkukarjoissa leikkiä emakkosikalaa.
Mua kyllä uteluttaa sen verran, että kysyn mikä on mäyräkoirageeni?
-
Kyl on välistä tuntunu ääliöltäkin. Monesti. Maalaisjärkeen kävi vaan sillai kivasti tuo kolmen rodun kompromissi ja jonkun sitä kai on ekaks kokeiltava tätäkin hulluutta. Must on mukavaa kun navetan asukit ei oo kaikki ihan samannäkösiä, niit kokomustia turpolypsäjiä mulla on riittävästi. Enkä oo meinannu niistä luopua, mutta takuulla on mielenkiintosta nähdä pysyykö kolmen rodun risteytykset karjassa pidempään niinkuin oletusarvo on. Ja kuinka paljon taloudellisempia ne tulee olemaan siinä vaiheessa kun niit sitten joskus pistetään makkaraksi. Kattellaan vähän myöhemmin kuka se oli se ääliö.
-
Yks syy on faba. Mulle konsulentti sanoi, että semmoset lehmäthän menee ihan hukkaan kun niillä ei ole mitään jalostusarvoa.
Mulle kans faban täti sano, että jos appeella ruokit ja risteyksiä meinaat, niin ei tartte isoa tilatankkia hommata... ;D
Eikö se Faban täti osannut perustella että miten appeella ja risteytyksillä vois maito vähentyä? Ihan näin maallikkona vois kuvitella että ape+risteytykset vois nimenomaan toimia paremmin kuin hol+ay-sekakarja. Se on kai totta (minkä olen kuullut ihan osavalta Faban tätiltä) että ne ay-hol-hol-risteytykset ovat risteytysjalostuksen huonoa sivutuotetta eli se ay-hol on yleensä ihan hyvä käyttöeläin, mutta seuraava risteytys missä on jo kaksi polvea holsteinia on melko usein huono lehmä eli siinä kohtaa on menetetty jo sen ekassa risteytyksessä tullut heteroosi ja siinä on vain määrittelemätön hajonta ja useat eri geenit ja usein näissä toisen polven risteytyksissä geenit järjestäytyvät siihen tyyliin että se on harvoja miellyttänyt. Sen takia näissä kolmiroturisteytykissä vois olla enemmän järkeä eikä koittaa ay:sta hitaasti saada puhdas holstein (se ei ole kovin hyvä väylä - jos haluat holsteinia, osta alkio tai puhdas hol-eläin). AY:n ja holsteinin jälkeen kun laittaa esim. Brown swissia pystyään säilyttämään heteroosivaikutus ja sehän noissa risteytysohjelmissa on kai pointtina. Vaikea on sitten sanoa että mikä on niiden tuotoksen ja rakenteen taso, mutta kannattaa lähteä varmaan liikkeelle keskivertolehmästä ja käytettävät sonnit olisivat ainakin tuotokseltaan ja rakenteeltaan ym. keskitasoa parempia. Kannattaa muistaa että risteytyseläimet ovat huonoja jalostuselämiä eli kun hajonta karkaa jo käsistä tarkoittaa sitä että risteytyseläimen jälkeläisen tasoa on mahdoton määritellä. Siksi varmaan lihasonneja ja puhdasrotualkioita kannattaa käyttää ainakin osalle risteytyseläimistä jos niitä enempi on karjassa.
-
Kyl on välistä tuntunu ääliöltäkin. Monesti. Maalaisjärkeen kävi vaan sillai kivasti tuo kolmen rodun kompromissi ja jonkun sitä kai on ekaks kokeiltava tätäkin hulluutta. Must on mukavaa kun navetan asukit ei oo kaikki ihan samannäkösiä, niit kokomustia turpolypsäjiä mulla on riittävästi. Enkä oo meinannu niistä luopua, mutta takuulla on mielenkiintosta nähdä pysyykö kolmen rodun risteytykset karjassa pidempään niinkuin oletusarvo on. Ja kuinka paljon taloudellisempia ne tulee olemaan siinä vaiheessa kun niit sitten joskus pistetään makkaraksi. Kattellaan vähän myöhemmin kuka se oli se ääliö.
Ei kukaan kiellä kokeilemasta. On varmaan metsääkin ihan hyvin vai?
Ilman kokeilemista ei tapahdu kehitystä. Neuvostoliitossa kokeiltiin sitäkin miten käy jos tehdään aina niin kuin virkamiehet sanoo.
Eikä nuo risteytykset ole kovin huonoja ideoita. Itsellä simmental/ay lypsi n.10000 kaudessaan ja sai teuraanakin n.800€ 6 pokimisen jälkeen.
ay/hf risteytys veti viimekaudella n.17000, kun puhtaat pääsi 10000-12000 litran huiteisiin.
-
Itä- Euroopassa on kokeiltu risteytysjalostustakin. Vanhan DDR:n alueella yritettiin luoda oma lehmärotu sekoittamalla holsteinia, Eurooppalaista friisiläistä ja jerseytä.
En ole ihan varma, mutta idea oli ilmeisesti luoda ihan kokonaan uusi rotu, ensin risteyttämällä, ja sen jälkeen "vakioimalla" tulos.
Lopputulos oli sellainen, että ko. kanta on käytännössä kokonaan hävinnyt.
Paikalliset jalostusihmiset sanovat, että heillä on varmaan parhaiten dokumentoitu tieto risteyttämisestä (saksalaisella perusteellisuudella).
Tätä ei kuitenkaan voi oikein verrata kolmen rodun jatkuvaan risteyttämiseen, vakiointivaiheessa heteroosin hyöty häviää.
Toisen sukupolven ongelma on tuttu ainakin monille, jotka muistavat kun suomenkarjalle käytettiin friisiläistä. Ensimmäinen polvi oli erinomainen, toinen usein pettymys, ja siitä pikku hiljaa taas parempaa. Vähän sama ilmiö oli havaittavissa kun suomalaista friisiläistä alettiin jalostamaan puhtailla holsteinsonneilla (lähinnä niillä tiloilla, jotka aloittivat holsteinsonnien käytön hyvin varhaisessa vaiheessa jolloin emälinjat olivat hyvin friisiläispitoisia, myöhemmin holsteinverta oli jo paljon kotimaisissa sonneissakin, eikä emälinjat olleet enää niin puhtaita friisiläisiä jolloin vaikutus ei ollut niin selvä ), ensimmäinen polvi nosti odotukset korkealle, seuraava vähän tasasi.
-
Jep, toi ay-hol-hol-hol on pitkä ja kivinen tie. Rotaatioristeytyksen perusidea on pitää heteroosivaikutus korkeana. Sonnivalinnassa pidän tärkeimpänä tasaista arvostelua ja mielellään hiukan vanhempaa sonnia, jolla on arvosteluvarmuus korkea. Jalostusarvoa noilla ei suoraan ole, mutta tuotantoeläimellä asialla ei ole suurta merkitystä. CG ja muut rotaatiotaristeytystä kauppaavat talot rakentavat varmasti jossain vaiheessa oman arviointisysteeminsä myös risteytyksille.....
Jalo kysyi jossain vaiheessa paremmasta rehuhyötysuhteesta. Muistan lukeneeni asiasta, olisiko ollut Wisconsinissa maatalousyliopistolla tutkimus aiheesta työn alla. Tuloksia taitaa kuitenkin tulla vasta -13....
-
Kyl mie maijjolla elän. Mut juu. Metsää on. Siit saa joskus vielä peltoa. Noi ddr koklailut varmaan aikoinaan oli just sitä uuden rodun tekemisen ihanuutta ikuisesti kestävässä kommunismissa. Mutta nykyäänhän risteyttämisellä tavoitellaan jotain muuta, siis kestävyyttä monipuolisemman perimän kautta. Kun katotaan ny vaikka jenkkien käytössä olevia sonneja niin nehän on noin jokatoinen samasta isästa. Sukusiitosaste on kymmenessä vuodessa kaksinkertastunna. Nämä jalostusihmiset(intoilijat) käyttäis varmaan pelkkää Goldwyniä ja sen paria poikaa seuraavat vuodet kun ne on niin ihania. Ääh. Kattokaa ny vaikka saksanpaimenkoiria. Miun maallikon järki sanoo et eli mahdollisimman monipuolinen perimä tuottais ehkä parempia tuotantoelukoita. Tuollasilla kolmen rodun yhdistyksillä varmasti on perimässä leveyttä. Mun oletus on ettei ainakaan maidon tuotostaso paljoa oo pienempi noilla kuin puhtailla... No kokeilujahan nämä on, mutta kun sitä on vähä kahjo, kaikkee uutta sitä vaan haluais ain yrittää. Oottekste muuten ollenkaan lukenut sitä tutkimusta jenkeistä? Punaruusut ja muut? Miust se kuulosti melko järkevältä.
-
Millaista eläinainesta sitten kannattaisi hommata rotaatiota varten? Vai meneekö liikesalaisuudeksi? ;D Esille jo tuli etä arvosteluvarmuutta mielellään, mutta olisko paras mennä "keskitien tallaajilla" niin tuotoksen kuin rakenteenkin suhteen? Aika paljon tahtoo äärityypin tavaraa olla markkinoilla.
-
Itä- Euroopassa on kokeiltu risteytysjalostustakin. Vanhan DDR:n alueella yritettiin luoda oma lehmärotu sekoittamalla holsteinia, Eurooppalaista friisiläistä ja jerseytä.
En ole ihan varma, mutta idea oli ilmeisesti luoda ihan kokonaan uusi rotu, ensin risteyttämällä, ja sen jälkeen "vakioimalla" tulos.
Lopputulos oli sellainen, että ko. kanta on käytännössä kokonaan hävinnyt.
Paikalliset jalostusihmiset sanovat, että heillä on varmaan parhaiten dokumentoitu tieto risteyttämisestä (saksalaisella perusteellisuudella).
Tätä ei kuitenkaan voi oikein verrata kolmen rodun jatkuvaan risteyttämiseen, vakiointivaiheessa heteroosin hyöty häviää.
Toisen sukupolven ongelma on tuttu ainakin monille, jotka muistavat kun suomenkarjalle käytettiin friisiläistä. Ensimmäinen polvi oli erinomainen, toinen usein pettymys, ja siitä pikku hiljaa taas parempaa. Vähän sama ilmiö oli havaittavissa kun suomalaista friisiläistä alettiin jalostamaan puhtailla holsteinsonneilla (lähinnä niillä tiloilla, jotka aloittivat holsteinsonnien käytön hyvin varhaisessa vaiheessa jolloin emälinjat olivat hyvin friisiläispitoisia, myöhemmin holsteinverta oli jo paljon kotimaisissa sonneissakin, eikä emälinjat olleet enää niin puhtaita friisiläisiä jolloin vaikutus ei ollut niin selvä ), ensimmäinen polvi nosti odotukset korkealle, seuraava vähän tasasi.
No en nyt kuitenkaan käyttäisi näitä itäblokin tutkimuksia ihan suoraan, enkä vielä epäsuoraankaan. Sielä käytännössä kellään ei ollut mistään vastuuta ja tulokset riippuu melkopaljon myös ruokinnastakin tai muista olosuhteista. Ei se ay/hf risteytyskään lypsä mitään jos rehun d arvo on 59.
Minunkin kokemuksen mukaan ay/hf ristetyksen ensimmäinen sukupolvi on hyvä tai helvetin hyvä, mutta seuraava sukupolvi onkin jo surkea.
Se että mikä olisi sitten seuraavan sukupolven tilanne jos isä olisikin hf/ay ja emä ay/hf?
-
Heteroosi auttaa ensimäisessä sukupolvessa, mutta jos jatketaan kohti puhdasta isärotua niin heteroosi laimenee. Kolmiroturisteytys auttaa tähän vaivaan, heteroosia pitää annostella lisää jos siitä haluaa hyötyä.
Käytettävillä sonneilla on ainakin holsteinia risteytettäessä käytännön kokemuksen perusteella merkitystä. B Jurist kuulemma toimii aina ja sen vuoksi sitä myydään edelleen paljon risteytyskäyttöön.
-
No voi jumalauta sentään. Mikä sen sitten määrää sen seuraavan sukupolven surkeuden? Olisko jotain vaikutusta mitä sonnia sinne ekaan polveen F1 lykätään?
TUOLTA (http://fi.wikipedia.org/wiki/Heteroosi) esimerkiksi selviää kun tavaa etenkin viimeisen virkkeen. Sinänsähän kyse on peruskoulubiologiasta. ::)
-
On se hyvä että muut selittää näille virkamies/faba uskovaisille, kun ei itse jaksa aina ruveta vastaan väittämään.
Tavan maidontuottajalle jolta ei lähde vasikoita jalostukseen, ei huuhdella alkioita ja eikä myydä vasikoita muihin karjoihin on yksi ja sama onko ne puhdasrotuisia vai ei. Raha kun tulee pääasiassa maidosta ja suuremman voiton takaa se että eläin pystyy paremmin hyödyntämään rehua.
-
Faban kouhotuksesta senverran että mun käsittääkseni tilan elukat omistaa se taho joka omistaa muunkin tilan? Eli jos faban täti ottaa itteensä risteytyksistä, niin se on hänen henkilökohtainen ongelmansa. Maitorotujen sekoittamisella lisätään geneettistä muuntelua, joka tervehdyttää karjaa, jolla on POSITIIVISIA vaikutuksia kokonaisuudessa. Tietenkin uusia, ennalta arvaamattomia, ongelmia tulee, mutta kokonaisuus on parantuneen yleisterveyden takia plussalla. Mihin geneettinen muuntelu on kadonnut? No siihen että liian pieni osa sonneista saa jatkaa sukuaan. Suvut ovat liian kapeita, perinnölliset sairaudet kumuloituvat yms.. On siis haettava elinvoimaa toisista roduista. Mutta se taas ei sovi faban konsulentien mieleen, mutta se taas ei ole isännän ongelma millään tavalla. Koirat saa räksyttää, jos karavaani kulkee.
Tietysti jonkumoinen roti sitä pitää olla, notta ei jerseytä siemennä holsteinilla. Poikimisessa voi olla haastetta. Isse ottanu semmosen kannan että jos vanhasta elukasta tulee maitoa alle 9000 vuodessa, ja eläin on rakenteellisesti ok. kondiksessa, se on jersey siemennyksen paikka. Ei se maitomäärä, vaan kuiva-aine pitoisuus. Konstailun lopputulemasta en tiä mittää, ko vanhimmat risteymät on puolenvuoden iässä.. Nuo on AY/jersey risteymiä, kilttejä ko mitkäkin, ja päälleppäin näyttävät lähes täysin jerseyltä..
Heh, tuo oli jo huono vitsi että ape ja risteytysrodut ei pelaisi yhteen... Jerseyn luulis olevan kaikkein paras appeen hyödyntäjä, kun hyvänä karkearehun käyttäjänä ja laitumien käyttäjänä rotua pidetään maailmalla.
Lammastaloudessa risteytys on sääntö, ei poikkeus. liharotua kokoon ja suomen lammasta sikiämiseen niin tulee järkevä määrä nopeakasvuisia karitsoita. Suomen lammas tekee ison katraan pieniä rääpäleitä suurella kuolleisuudella, liharodut 1-2 karitsaa. Kuulemma. Ja naudanlihan tuotannossa lienee risteytys myös yleinen käytäntö? Miksi ei lypsykarjataloudessa?
Pitäiskö siemennyskansioon laittaa faba.n konsulentin kiusaksi semexin sonniluettelo?
-
Mulle siemen tulee kolmesta firmasta. Käytössä on kuus rotua, joista 5 maitorotua. Melko monipuolisesti koetan tätä jalostustoimintaa harrastella, mulle tulee syksyllä pari huuhtelua, ja alkioita laitellaan nimenomaan näihin kahden rodun yhdistelmiin ja huonoimpaan ainekseen. En mie viiti kumarrella kellekkään, enkä ole semmoseen tarvetta huomannu, jopa faban konsulentin kanssa keskustellaan ihan hyvässä hengessä. Käsittääkseni Faba, Semex ja Huititkin on palvelubisneksessä, jossa me ollaan asiakkaita. Itse asiassa luulen et esim tämä minun faba konsulentti, samoin kuin semexinkin, ovat niin karjaihmisii että heitä kiinnostaa itseään kovasti tämmösten kokeilujen tulokset. Luulisin että he on pitkään työtä tehneenä nähneet jo sen mihin suuntaan juur musta rotu on menossa ja varmasti molemmat allekirjottavat ton perimän kapenemisen ja sen tuomat ongelmat. Mieluummin muuten keskustelen faban ihmisten kanssa kuin esim. ay fanaatikoiden. Siellä joskus törmää semmoseen kovaääniseen ykssilmäsyyteen ettei mitään rajaa. Ylipäätään karjaihmisten keskuudesta pitäis koettaa saada toi fanaattisuus, niinkun kaikesta muustakin toiminnasta, ammuttua hevon sinne.
-
Faban kouhotuksesta senverran että mun käsittääkseni tilan elukat omistaa se taho joka omistaa muunkin tilan? Eli jos faban täti ottaa itteensä risteytyksistä, niin se on hänen henkilökohtainen ongelmansa. Maitorotujen sekoittamisella lisätään geneettistä muuntelua, joka tervehdyttää karjaa, jolla on POSITIIVISIA vaikutuksia kokonaisuudessa. Tietenkin uusia, ennalta arvaamattomia, ongelmia tulee, mutta kokonaisuus on parantuneen yleisterveyden takia plussalla. Mihin geneettinen muuntelu on kadonnut? No siihen että liian pieni osa sonneista saa jatkaa sukuaan. Suvut ovat liian kapeita, perinnölliset sairaudet kumuloituvat yms.. On siis haettava elinvoimaa toisista roduista. Mutta se taas ei sovi faban konsulentien mieleen, mutta se taas ei ole isännän ongelma millään tavalla. Koirat saa räksyttää, jos karavaani kulkee.
Tietysti jonkumoinen roti sitä pitää olla, notta ei jerseytä siemennä holsteinilla. Poikimisessa voi olla haastetta. Isse ottanu semmosen kannan että jos vanhasta elukasta tulee maitoa alle 9000 vuodessa, ja eläin on rakenteellisesti ok. kondiksessa, se on jersey siemennyksen paikka. Ei se maitomäärä, vaan kuiva-aine pitoisuus. Konstailun lopputulemasta en tiä mittää, ko vanhimmat risteymät on puolenvuoden iässä.. Nuo on AY/jersey risteymiä, kilttejä ko mitkäkin, ja päälleppäin näyttävät lähes täysin jerseyltä..
Heh, tuo oli jo huono vitsi että ape ja risteytysrodut ei pelaisi yhteen... Jerseyn luulis olevan kaikkein paras appeen hyödyntäjä, kun hyvänä karkearehun käyttäjänä ja laitumien käyttäjänä rotua pidetään maailmalla.
Lammastaloudessa risteytys on sääntö, ei poikkeus. liharotua kokoon ja suomen lammasta sikiämiseen niin tulee järkevä määrä nopeakasvuisia karitsoita. Suomen lammas tekee ison katraan pieniä rääpäleitä suurella kuolleisuudella, liharodut 1-2 karitsaa. Kuulemma. Ja naudanlihan tuotannossa lienee risteytys myös yleinen käytäntö? Miksi ei lypsykarjataloudessa?
Pitäiskö siemennyskansioon laittaa faba.n konsulentin kiusaksi semexin sonniluettelo?
Risteytys on Suomessa uusi asia, eikä ajatukseen ole vielä oikein totuttu. Sinällään FABA/ Viking ei yrityksenä takuulla ole risteytysjalostusta vastaan, Viking kun sattuu olemaan hyvin suurella todennäköisyydellä maailman suurin myyjä risteytysiemenen käyttäjille.
Sinällään on hieman vekkulia että Suomessa on viime aikoina (ei niinkään FABAn toimesta)markkinoitu hyvin innokkaasti ajatusta, että pontevasti rakennetta jalostamalla suurin piirtein kaikki muu tuotoksesta terveyteen korjaantuu, joten terveys tai tuotosominaisuuksiin ei ole mielekästä juurikaan panostaa. Samoin lehmän liian huonosta lypsytyyppisyydestä on nähty paljon huolta.
Risteytysjalostus on aika jyrkästi ristiriidassa tämän näkemyksen kanssa. Varsinkin jos vertailukohta on puhdas holstein.
Risteytykseen käytettyjen rotujen taso rakenteessa on selkeästi heikompi, ja liiasta lypsytyyppisyydestä ei ole esim Pro Cross systeemissä takuulla pelkoa.
-
Yks syy on faba. Mulle konsulentti sanoi, että semmoset lehmäthän menee ihan hukkaan kun niillä ei ole mitään jalostusarvoa.
Hukkaan meno tarkoittaa varmaan, että risteytyslehmä on sopimaton nuorsonnin vasikan emäksi, jälkeläistä ei voi käyttää indeksilaskentaan. Useammat testauskarjat vähentävät nuorsonnien testauskapasiteettiä.
-
Yks syy on faba. Mulle konsulentti sanoi, että semmoset lehmäthän menee ihan hukkaan kun niillä ei ole mitään jalostusarvoa.
Hukkaan meno tarkoittaa varmaan, että risteytyslehmä on sopimaton nuorsonnin vasikan emäksi, jälkeläistä ei voi käyttää indeksilaskentaan. Useammat testauskarjat vähentävät nuorsonnien testauskapasiteettiä.
Kuinka suuri osa lehmistä on sonnin emiä? Meillä ei ole ensimmäistäkään..
-
Yks syy on faba. Mulle konsulentti sanoi, että semmoset lehmäthän menee ihan hukkaan kun niillä ei ole mitään jalostusarvoa.
Hukkaan meno tarkoittaa varmaan, että risteytyslehmä on sopimaton nuorsonnin vasikan emäksi, jälkeläistä ei voi käyttää indeksilaskentaan. Useammat testauskarjat vähentävät nuorsonnien testauskapasiteettiä.
No eikä nuorsonnin jälkeläinen kelpaa sonnin emäksi.
-
Tätä ei kuitenkaan voi oikein verrata kolmen rodun jatkuvaan risteyttämiseen, vakiointivaiheessa heteroosin hyöty häviää.
Toisen sukupolven ongelma on tuttu ainakin monille, jotka muistavat kun suomenkarjalle käytettiin friisiläistä. Ensimmäinen polvi oli erinomainen, toinen usein pettymys, ja siitä pikku hiljaa taas parempaa. Vähän sama ilmiö oli havaittavissa kun suomalaista friisiläistä alettiin jalostamaan puhtailla holsteinsonneilla (lähinnä niillä tiloilla, jotka aloittivat holsteinsonnien käytön hyvin varhaisessa vaiheessa jolloin emälinjat olivat hyvin friisiläispitoisia, myöhemmin holsteinverta oli jo paljon kotimaisissa sonneissakin, eikä emälinjat olleet enää niin puhtaita friisiläisiä jolloin vaikutus ei ollut niin selvä ), ensimmäinen polvi nosti odotukset korkealle, seuraava vähän tasasi.
Mitenkä tämä heteroosin hyöty/toisen polven ongelma menee, jos käytetään vuorotellen ay-hol-ay-hol..
-
Niiin holsteinhan on siitä kiva rotu kun annat sille mukavat olosuhteet ja seuraat sekä hoidat sitä hyvin se on varmarakenteinen takuutuottaja, eikä sairastele sen kummemmin.
Risteytyksillä pärjätään kaiketi huonommallakin hoidolla ja olosuhteilla, mutta eläin voi ominaisuuksiltaan olla ihan mitä tahansa arpa heittää. Periaatteessa niitä pitäisi myös karsia hyvin voimallisesti, mikä taas sotkee sinänsä kannattavuuskuviota.
Mä olen tullut siihen päätelmään että tämmöisellä alle miljoonan kurmun kokoluokalla on kannattavampaa vaan kiltisti yrittää olla oikomatta ja hoitaa niitä eläimiä, eli puhtaita holsteineja.
Toistaiseksi on näitä, on niitä punasia, kahden ja kolmenrodun risteytyksiä ja suomenkarjaa. Nämä risteytykset ei sen kummemmin ole kilpailleet, holsut kilpailee ne ulos (toki ayt ne kilpailee ihan ensimmäisenä pihalle, niillä elukoilla nyt ei tee hevonvttua ;) ). Suokit taitaa jäädä mustien seuraksi, tuottavat vähemmän kuin mustit mutta eivätpä ne paljoa kulutakaan.
-
Mitenkä tämä heteroosin hyöty/toisen polven ongelma menee, jos käytetään vuorotellen ay-hol-ay-hol..
http://www.creativegeneticsofca.com/procross.htm (http://www.creativegeneticsofca.com/procross.htm)
Tuolla on alempana taulukko, joka selkeästi näyttää mikä on "ongelma". Toisen polven risteytyksessä heteroosin määrä puolittuu, kun taas kolmella rodulla 2. sukupolvi on vielä 100% ja kolmas vasta 75%, mikä onkin kolmiroturotaation heikoin sukupolvi.
Jalostuksessa suomilahkot ovat unohtaneet tarkoituksen eli tuotantoeläinten jalostamisen. Silmämunat nurin mennään rakenteen perässä, toinen porukka koheltaa tuotoksen kanssa ja kenkii kaikki alle kympin lypsävät toiselta kaudelta ulos. Kumpikin tekee maidontuotannolle bisneksenä hallaa, kustannuksia kasvatetaan omaehtoisesti.
-
Entä jokin neljäs rotu lisäksi? Montbelierde tms. ???
-
Kolmen rodun rotaatiossa saadaan jatkuvasti käytettynä 86 % maksimiheteroosista, olen jossain nähnyt neljän rodun lukemankin, mutta se ei ole tietenkään sataa. Eli neljännen rodun lisääminen ei anna enää samaa hyötyä kuin kolmannen. Mutuna heittäisin, että neljän rodun rotaatiossa oltaisiin lukemissa noin 92%.
Risteytyshommissa kannattaa muistaa sekin, että esim. holsteinin risteyttäminen millä tahansa rodulla ei sinällään takaa taloudellista plussaa, risteytyksessä mukana olevien rotujen pitää olla kilpailukykyisiä. Ja näitä rotuja ei maailmassa riesaksi asti ole.
-
Mitenkä tämä heteroosin hyöty/toisen polven ongelma menee, jos käytetään vuorotellen ay-hol-ay-hol..
http://www.creativegeneticsofca.com/procross.htm (http://www.creativegeneticsofca.com/procross.htm)
Tuolla on alempana taulukko, joka selkeästi näyttää mikä on "ongelma". Toisen polven risteytyksessä heteroosin määrä puolittuu, kun taas kolmella rodulla 2. sukupolvi on vielä 100% ja kolmas vasta 75%, mikä onkin kolmiroturotaation heikoin sukupolvi.
Jalostuksessa suomilahkot ovat unohtaneet tarkoituksen eli tuotantoeläinten jalostamisen. Silmämunat nurin mennään rakenteen perässä, toinen porukka koheltaa tuotoksen kanssa ja kenkii kaikki alle kympin lypsävät toiselta kaudelta ulos. Kumpikin tekee maidontuotannolle bisneksenä hallaa, kustannuksia kasvatetaan omaehtoisesti.
Mitenkä minä luulen, että tarkoituksen unohtaminen ei ole ollenkaan suomalaisen jalostusväen yksinoikeus ;D ;D
Risteytyksistä vielä: Ayrshiren kotiseuduilla, Skotlannissa, on ilmeisesti huomattu holsteinissa jotakin hyvää, kun ay:n osuus on kovin pieni. Sitten näihin vähiin Ay-lehmiin on risteytetty punaista holsteinia: "Että, väri säilyy". Ymmärsin, että tarkoitus ei ole tehdä ay:stä holstikkeja, vaan nimenomaan näiden rotujen risteytyksiä tuotantoeläimiksi. Siksi rupesin pohtimaan tätä kaksiroturisteytystä, vai olikohan se sitten niin, että näistä sekarotuisista ei jätetä jälkeläisiä?
-
Niiin holsteinhan on siitä kiva rotu kun annat sille mukavat olosuhteet ja seuraat sekä hoidat sitä hyvin se on varmarakenteinen takuutuottaja, eikä sairastele sen kummemmin.
Risteytyksillä pärjätään kaiketi huonommallakin hoidolla ja olosuhteilla, mutta eläin voi ominaisuuksiltaan olla ihan mitä tahansa arpa heittää. Periaatteessa niitä pitäisi myös karsia hyvin voimallisesti, mikä taas sotkee sinänsä kannattavuuskuviota.
Mä olen tullut siihen päätelmään että tämmöisellä alle miljoonan kurmun kokoluokalla on kannattavampaa vaan kiltisti yrittää olla oikomatta ja hoitaa niitä eläimiä, eli puhtaita holsteineja.
Toistaiseksi on näitä, on niitä punasia, kahden ja kolmenrodun risteytyksiä ja suomenkarjaa. Nämä risteytykset ei sen kummemmin ole kilpailleet, holsut kilpailee ne ulos (toki ayt ne kilpailee ihan ensimmäisenä pihalle, niillä elukoilla nyt ei tee hevonvttua ;) ). Suokit taitaa jäädä mustien seuraksi, tuottavat vähemmän kuin mustit mutta eivätpä ne paljoa kulutakaan.
Näin se aika pitkälti menee. Heteroosi tuo etua terveydessä, kestävyydessä ja kasvunopeudessa. Sitä ei kai kukaan ole viimeiseen sataan vuoteen kiistänytkään. Samalla kuitenkin menetetään fenotyypin ja genotyypin yhteys. Eli risteytyseläimestä ei pystytä sanomaan oikein mitään, siitä mitä se periyttää. Jälkeläiset ovat hyvin sekalainen seurakunta, jossa löytyy vähän kaikenlaista. Sitten kun sitä sekalaista seurakuntaa yritetään hoitaa ja ruokkia yhtenä ryhmänä alkaa ongelmia tulla. Puolelle eläimistä parret ovat liian pieniä jo toiselle puolelle liian suuria. Puolet lihoo ja toinen puoli ei tiinehdy, kun eivät saa tarpeeksi energiaa jne.
Jos olosuhteet ja hoito ovat kunnossa, heteroosin hyödyt jäävät maidontuotannossa haittoja pienemmäksi. Tähän ainakin ylivoimainen valtaosa maailman commercial herdeistä on päätynyt. Risteytys keksitään aina muutaman vuosikymmenen välein uudestaa ja sitten se unohtuu kun tajutaan, että hajonnan kasvu peittää elinvoimaisuudesta saatavat hyödyt.
-
Voipa se niinkin olla että risteyttely keksitään aina sillon tällön uudelleen juu, mut kun miust ainakin tuntuu että tään hetken mustista otetaan jo enemmän kuin maksimi irti. Siis jalostukselliststi. Ne kantturat omaa semmosen potentiaalin ettei sitä saa tavan tallaaja käytettyä. Jotta sen sais, nää mustat vaatis nimenomaan optimi olot ja hoidon kestääkseen terveenä. No mulla ei oo optimi parret eikä hoito eikä ruokinta, kun mulla ei oo viitseliäisyyttä eikä intohimoo eikä oikein mitään mitä näin optimi lypsykantturat vaatis. Täytyy siis keksiä jotain muuta et pärjäis helpommalla niin ettei taloudellinen tulos ihan kokonaan menis nollille. Noin kärjistetysti ilmaisten.
-
Vanhin Ay-Hol risteytys näytti tiinehtyneen kerrasta alkiosta. Muuta ei vielä oikein osaa tuosta sanoa.
-
Risteytyspropagandaa saatavilla. (http://epaper.mediegruppen.net/mdg/procross_news/procross_news_01_11/1/)
Miten tuossa on "Swedish red" eikä "Nordic red"?
-
Syitä lienee kaksikin, toinen, joskin epätodennäköisempi on se, ettei Nordic Red nimistä rotua ole olemassa.
Todennäköisempi syy on kai se, että melkein kaikki Suomi/ Ruotsi/ Tanska alueelta risteytyskäyttöön aikanaan viety siemen on ollut SRB:tä.
-
Viking Red nimen tietysti piti olla, muistin väärin.
Ymmärrettävää käyttää Swedish Red -nimeä, jos sitä on aiemmin käytetty risteystysmarkkinoinnissa. Ja parhaat tulokset on saavutettu SRB x holstein -risteytyksillä.
Tarkoittaneeko sitten, että VikingRed muuttuu SRB -valtaiseksi, jos sitä sisältävillä sonneilla on parhaat markkinat risteytyskäyttöön?
Hyvä, että Coopex Montbeliarden kanssa on löytynyt yhteistyökuvio kilpailun sijaan, on varmasti molemmille suureksi hyödyksi, kun on tarjota valmis risteytyssysteemi.
-
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/2832/pietikainen_janne.pdf?sequence=1
-
Viking Red nimen tietysti piti olla, muistin väärin.
Ymmärrettävää käyttää Swedish Red -nimeä, jos sitä on aiemmin käytetty risteystysmarkkinoinnissa. Ja parhaat tulokset on saavutettu SRB x holstein -risteytyksillä.
Tarkoittaneeko sitten, että VikingRed muuttuu SRB -valtaiseksi, jos sitä sisältävillä sonneilla on parhaat markkinat risteytyskäyttöön?
Hyvä, että Coopex Montbeliarden kanssa on löytynyt yhteistyökuvio kilpailun sijaan, on varmasti molemmille suureksi hyödyksi, kun on tarjota valmis risteytyssysteemi.
Itse asiassa Viking Redkään ei ole rotu, ja sen nimistä rotua tuskin koskaan onkaan, Viking Red on kai lähinnä jonkinlainen yleisnimitys VG:n punaisten rotujen jalostusohjelmalle.
Se muuttuuko "Viking Red" SRB valtaiseksi vai ei on mielestäni aika pitkälle suomalaisten omissa käsissä, Risteytyskäytön kannalta on jokseenkin sama onko roty Suomalainen AY vai SRB, SRB vaan on huimasti tunnetumpi maailmalla noissa piireissä.
-
Risteytyksiin ei ole kukaan kokenut tarvetta. Jenkeissä siihen lähdettiin alunperin siksi, että kaliforniassa olosuhteet on lehmälle kovat ts. etsittiin sitkeämpää ratkaisua, parempaa hedelmällisyyttä kuiviinlypsyyn rBST:n kans jne....näin siis mulle on selitetty.
Yks syy on faba. Mulle konsulentti sanoi, että semmoset lehmäthän menee ihan hukkaan kun niillä ei ole mitään jalostusarvoa.
Aiva samaa mieltä. Siinei mitää häviä jos rotuja sekoittelee, ellei sitte ole sonninemä kyseessä.. Jos jollain on navetassa kaikki lehemät sonninemiä, huutaa HEP. Meinaan että jos saa meijeriin enemmän valkuaikiloja niin silloinhan ollaan oikeassa suunnassa, oli sitten kyseessä paremmat pitoisuudet, pidempiikääset elukat tai vähemän hoitoja. Ei siitä viemäriin menevästä ab-maidosta kovin kauhiasti taloudellista iloa ole vaikka olis minkämoista koostumukseltaan. Eikä sekään ole mieltä ylentävää jos keskipoikimakerta on alle 2...
-
Pitkän pohdinnan jälkeen risteytystouhu on tarkoitus polkaista täälläkin käyntiin. Ensimmäinen risteytyssiemennys tehtäneen ensi vuoden alkupuolella. Ensimmäisenä koekaniinina toiminee holstein -tyyppinen pian kolmannen kerran poikiva ay-lehmä, olettaen että tuleva poikiminen menee ihan ok. NTM -3, v% indeksi 89 laskee jalostusarvoa. Maitoa on lypsellyt viime kaudella +10 tonttua. Kaikin puolin käyttö- ja terveysominaisuuksiltaan miellyttävä lehmä. Isäsonniksi valitsin D Orangen.
Nykyinen karja on 100% ay:ta, tarkoitus olisi jatkossa myös holsteinia saada rinnalle. Mahdollisista risteytyshiehoista olisi tarkoitus saada ensisijaisesti hol -alkion kantajia, mihinkä niiden ilmeisesti tulisi sopia mitä mainioimmin. Ensimmäisen poikimisen jälkeen kun näkee hiehon sitten tuotannossa, niin voipi sitten päättää sen mahdollisesta jatkojalostuksesta. Siihen menee vielä parhaimmassakin tapauksessa yli kolme vuotta.
Myös mahdollisen tuotannon laajentamisen näkökulmasta risteytyseläimet vaikuttavat mielenkiintoiselta vaihtoehdolta, mikäli haluaa kasvattaa tuottavaa sekä tervettä ja kestävää massaa nopeasti.
edit: Faban konsulentti suhtautui asiaan aidon positiivisesti :)
-
Risteyttäminen on mielestäni myös osan eläninten kohdalla jopa parempi vaihtoehto kuin puhtaalla siementäminen. Meillä on ay-hol risteyksiä, hol-ay risteytyksiä ja näilläkin on ollut eroa kumminpäin risteyttää..tiedä sitten miks. Jos emä ay, ja sille laittaa holstainia, niin tulee hyvin lypsävä ja pitoisuuksiltaan kannattava sekä pitkäikäinen lehmä. Sitten ollaan kyllä jatkettu holstainilla ja nyt yksi tälläinen "huono" toisen polven risteytys lypsyssä, ja on kaikkea muuta kun huono(jos luonnetta ei lasketa :). Sattumaa vai ei mutta hol-ay risteytysten toinen polvi on ollut keskimääräistä huonompi.
Hieholle voi toki laittaa sitten alkion, mutta älkää hassatko niitä ensikkoihin..Ristetyselukalle, jos se ei ole eka kaudella vielä niin hyvä niin, sitten lihasonnia ja jos myöhemmin parantaa statustaan niin katsotaan tilanne uudestaan.
Ens vuonna syntyy myös hol-jersey risteytyksiä pari kipalesta ja yksi puhdas. Näistä ei vielä käytännön kokemuksia.
Mua ei kiinnosta pätkän vertaa NTM:t, vaan se miltä se elukka näyttää, lypsää ja osaako käyttäytyä.
Holsteinin suurin ongelma meillä on "laiha maito", rasvaa ja valkuaista ei tule hyvin lypsäviltä, joten sitä on korjattu sitten risteyttämällä, toistaiseksi hyvin tuloksin ja vähäisessä määrin.
Todella hyvät lehmät saavat kyllä puhdasta siementä, ja jokainen määrittää oman todella hyvän lehmänsä.
-
Nyt on perustettu ihan ProCross-firma. (http://www.vikinggenetics.fi/yritys/ajankohtaista?show=qgy) Osakkaina ovat VikingGenetics ja Coopex Montbeliarde.
-
Nyt on perustettu ihan ProCross-firma. (http://www.vikinggenetics.fi/yritys/ajankohtaista?show=qgy) Osakkaina ovat VikingGenetics ja Coopex Montbeliarde.
Käyttäisin kyllä kolmantena rotuna mieluummin esim. sitä lypsysimmentaalia. About samat maidot kuin Montbéliardella, mutta Suomessa lisäksi liharotu/risteytysstatus vasikoille. Jersey parempi maitorotu olisi, mutta sonnivasikoista ei eroon helpolla pääse ja voi tietty olla että on väärän kokoinen tuohon ohjelmaan.
Luulen että tuolla Coopex Montbeliarde-firmalla on sen verran kova huoli omasta rodusta ja sitä kautta omasta bisneksestä, että on tehnyt VG:N kanssa jonkun VG:lle varsin edullisen diilin.
-
Käyttäisin kyllä kolmantena rotuna mieluummin esim. sitä lypsysimmentaalia. About samat maidot kuin Montbéliardella, mutta Suomessa lisäksi liharotu/risteytysstatus vasikoille.
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Voi ajatusten Kokemäenjoki..Herra varjele kotimainen lihantuotanto lypsysimmentaleilta, joilla saa risteytyslisän vasikkana myytäessä. Lihalinjalaisenakaan se ei häävi ole ja mitä sitten lypsylinjasta saa. Vain kustannuksia lihantuotantoketjuun.
Toivottavasti teurastamojen hankintaväki on edes tässä kohtaa hereillä :P
-
Viking Red nimen tietysti piti olla, muistin väärin.
Ymmärrettävää käyttää Swedish Red -nimeä, jos sitä on aiemmin käytetty risteystysmarkkinoinnissa. Ja parhaat tulokset on saavutettu SRB x holstein -risteytyksillä.
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
No täällä tuli käytyä tässä taannoin..Kyllä ne pojat horisi Vikingredistä. Kova perhe yrittämään ja uskovaisia kaikki tyynni. Vaikka vaari kyllä osasi manata katkerasti meksikolaisrengille joka kolas paskaa väärään suuntaan..
https://www.youtube.com/watch?v=z_lKVFcNFjU
https://www.youtube.com/watch?v=xmAxb-rSlrw
Nää veljekset kyllä otti 13 tonnia /äpyli ja keskipoikimakerta oli 3,5 vaikka ei elukat käyneet kuin tarhassa..Holsteinilla
https://www.youtube.com/watch?v=-ZS2qjKMxhE
https://www.youtube.com/watch?v=Gu_mOA9WCJo
https://www.google.fi/search?q=double+a+dairy&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=TgRAU_ShFMb-4QSpjIHgBA&ved=0CDgQsAQ&biw=1093&bih=521#facrc=_&imgdii=_&imgrc=COdcXzgjeS4UtM%253A%3BnqvTXPr2tAACAM%3Bhttp%253A%252F%252Fabsdairy.files.wordpress.com%252F2011%252F06%252Fdsc_0332.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fabsdairy.wordpress.com%252F2011%252F06%252F10%252Fspring_idaho_tour_day3%252F%3B3216%3B2136
-
Montbeliarde on aika iso rotu, vaikka täällä tuntematomampi. Ranskassa on noin miljoona ko. rodun lypsylehmää, ja määrä on ollut kasvussa. Eli se on itse asiassa tuplasti isompi jalostusohjelma kuin Viking red. Suurin syy siihen miksi juuri Montbeliarde on mukana ProCross yhtiössä on se, että ko. rotu toimii kolmiroturisteytyksessä holsteinin ja ay/ SRB:n kanssa parhaiten. VG:llä olisi omassa valikoimassaan jersey jota olisi tietysti mukavampi myydä, mutta se ei pelitä läheskään yhtä hyvin kolmirotusysteemissä. Ainakaan jenkkitutkimusten mukaan.
-
Montbeliarde on aika iso rotu, vaikka täällä tuntematomampi. Ranskassa on noin miljoona ko. rodun lypsylehmää, ja määrä on ollut kasvussa. Eli se on itse asiassa tuplasti isompi jalostusohjelma kuin Viking red. Suurin syy siihen miksi juuri Montbeliarde on mukana ProCross yhtiössä on se, että ko. rotu toimii kolmiroturisteytyksessä holsteinin ja ay/ SRB:n kanssa parhaiten. VG:llä olisi omassa valikoimassaan jersey jota olisi tietysti mukavampi myydä, mutta se ei pelitä läheskään yhtä hyvin kolmirotusysteemissä. Ainakaan jenkkitutkimusten mukaan.
Ei ole itsellä vielä kiire kun ei ole vielä edes punamustaa lypsyssä, mutta täytyy seurata tuloksia. Holsteinin vahvuus on tietty se, että jalostus etenee ihan eri tahtia koska eläinmäärä on ihan eri luokkaa ja genomit ihan eri varmuudella kuin muilla roduilla. Näillä näkymin voisin olla kolmannes, kolmannes ja kolmannes-linjalla. Kolmannes puhdasta AY:ta (lähinnä koska meillä on tosi hyviä äyskäreitä aika monta), kolmannes holsteinia (koska se jalostus tosiaan etenee nopeasti ja risteytyksellä korjattavat ongelmat voivat vähentyä myös ihan sitä kautta). Ja kolmannes sitten risteytyksiä. Parhaitten risteytysten kanssa voi sitten miettiä vetääkö 75% mustaksi ja siitä eteenpäinkin...
Ei tietty vastaa optimaalisesti tavoitteeseen tasalaatuisesta karjasta, mutta annetuilla korteilla on pelattava toistaiseksi. Voi olla että AY:ista jää vain ihan huiput mikäli risteytys tuo hyviä tuloksia.
Ja kaikille tietty huippusiementä, 18-60 euron holsteinia sekä puhdas- että risteytyskäyttöön.
-
Onko kellään tietoa koska Montbeliardea alkaa täällä saada?
http://www.procross.info/#page5
Tuolla on jo vähän enemmän varsin lupaavaa dataa ja kokemuksia jaossa, ja vaikuttaisi siltä että Holsteinille parempi eka paritus olisi tuo Montbeliarde. Meillä AY:ta onneksi (risteyttämistä ajatellen) on enemmän ja sille taas Holstein on varmasti oikea valinta. Ajattelin aluksi pitää holsteinit lähinnä puhtaana toistaiseksi, mutta nyt kun 2-kaudella monet holstikit ovat herkkiä kuin mitkä, alkaa tuntua että puhdasta ei haluaisi käyttää (ainakaan niille pahimmille prinsessoille) eikä valtavasta tuotospotentiaalista kuitenkaan luopuakaan... Yhdeltä Holsteinilta tuli muuten aivan valtava hol-ay risteytys (sonni :( ), oikeasti isoin vasikka meillä ikinä vaikka ei edes myöhässä, 2vk myöhässä olleita blondeja yms. on ollut mutta mikään niistäkään ei noin roteva.
Niin ja mikä tilanne 3 vuotta sitten aiheesta kirjoittaneilla on, silloin siemennetythän ovat nyt poikineet?
edit:
Jenkkitutkimusta (ei valtavan kattava mutta hyvin suuntaa antava):
Survival to 4th calving (%) Holstein: 29 Montbeliarde/Holstein 55 AY(eli ruotsin punainen yms)/Holstein 50
Vasikkakuolleisuus ensikoilla (siis poikijana, ei siemennyssonnin mukaan): Holstein 14,0% AY/Holstein 5,1%
Poistoprosenttin ekan 305 aikana: Holstein 14%, AY/HOL 7%, MB/HOL 4% :o