Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Komissaari - 12.10.08 - klo:00:23
-
En ole luomussa, mutta kiinnostaisi tuo pitkään eurooppalaisissa julkaisuissa esillä ollut aluskasvi käyttö rakenteen, typpiomavaraisuuden ja rikkatilanteen hallintaan. Jos harjoittelisi ohralla ja vehnällä. Maltaalla??? jos kokemuksia mitä kasvia ja millaisilla siemenmäärillä?
-
En ole luomussa, mutta kiinnostaisi tuo pitkään eurooppalaisissa julkaisuissa esillä ollut aluskasvi käyttö rakenteen, typpiomavaraisuuden ja rikkatilanteen hallintaan. Jos harjoittelisi ohralla ja vehnällä. Maltaalla??? jos kokemuksia mitä kasvia ja millaisilla siemenmäärillä?
Alsikeapila tai joku muu matala kasvi. Jos apila kasvaa yhtä pitkäksi kuin ohra, voi ruveta puinti vähän vituttamaan.
Luin jostain että suositus oli kauran juureen apila, kynnetään myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä ja kylvetään vehnälle tai muulle vaativammalle kasville.
-
Opiskelin tota luomua vuosia vaikken viljeliä olekkaan . Pyydyskasvi kylvetään heti puinnin jälkeen (yks vuotinen raiheinä) tarkoituksena pitää ravinteet pellossa ,ravinteiden vapautuminen jatkuu vielä puintien jälkeen ja etenkin maan muokkaus (kyntö ja äestys) vapauttaa ravinteita. Aluskasvi/kerääjä /kumppanuskasvi kannattaa kylvää jos mahdollista orastumisen jälkeen hajakylvönä jos kosteutta riittää .
Niukkaravinteisilla mailla apila puskee helposti viljan läpi koska se käyttää lukkiutuneita ravinteita hyväkseen helpommin kuin vilja .
Etua aluskasvista on , typen lisäksi kerää kosteutta ,tuo humusta peltoon , lisää pieneliöitten määrää . Madon reijät ovat tunnetusti parhaat vesireiät.
-
Opiskelin tota luomua vuosia vaikken viljeliä olekkaan . Pyydyskasvi kylvetään heti puinnin jälkeen (yks vuotinen raiheinä) tarkoituksena pitää ravinteet pellossa ,ravinteiden vapautuminen jatkuu vielä puintien jälkeen ja etenkin maan muokkaus (kyntö ja äestys) vapauttaa ravinteita. Aluskasvi/kerääjä /kumppanuskasvi kannattaa kylvää jos mahdollista orastumisen jälkeen hajakylvönä jos kosteutta riittää .
Niukkaravinteisilla mailla apila puskee helposti viljan läpi koska se käyttää lukkiutuneita ravinteita hyväkseen helpommin kuin vilja .
Etua aluskasvista on , typen lisäksi kerää kosteutta ,tuo humusta peltoon , lisää pieneliöitten määrää . Madon reijät ovat tunnetusti parhaat vesireiät.
Kuulostaa ihan suorakylvöltä.. ;D p.l. typen keräys
-
ennakkoluuloista ja käsityksistä, luulisi kauran varjostavan liikaa ja on paljon ohraa myöhäisempi...
Millaisia siemenmääriä?
Siis myöhäsitetty kylvö? Voisiko jopa ajatella rikkatorjunta tulisi varhaistettuna (vapaasti valita aineet pohjakasvista piittaamatta) ja siinä yhteydessä/perään hajakylvö pintaan? Kuinka onnettomaksi jää itävyys?
Tässä mä taasen purkaudun, on ollu niin paljon asioita joissa suomessa ei ole tutkittua tietoa ja MTT on olemassa mutta puuhailee ihan toisarvoisten asioiden parissa. Julkisuudessa ei ole ainakaan pohdittu että olisi resursseista kiinni, ja onhan kepu hallinnut toimialaa ja sen rahoitusta
lisätkää itse listaan
- 80 luku minimimuokkaus
-90 luku suorakylvö
-00 Automaattilypsy ja kansallisen lainsäädännön yhteensovittaminen
Nyt on ainakin lannan "tiivistäminen", härkäpapu ja kerrosviljely joista suomalaisille lajikkeille, maalajeille ja kasvukauden olosuhteissa ei ole käytössä tutkimustietoa. Eturivi kulkee taasen edellä ja hankkii itse osaamisen joissa kyllä ikävä kyllä maksetaan aina oppirahoja.
Raisio ei toistaiseksi ole kiinnostunut papujen rehukäytöstä.
-
Mitä jos kylväisi aluskasvin ennen puintia roundup ruiskutuksen yhteydessä pikkuviskalla, olisi etumatkaa rikkaruohoihin nähden.Italian raiheinä muuten kuolee pakkaseen ja makaa kaiken alleen,keväällä ei haittaa muokkausta koska lehti kuihtuu aivan olemattomiin.
-
Pyydyskasvi kylvetään heti puinnin jälkeen (yks vuotinen raiheinä) tarkoituksena pitää ravinteet pellossa ,ravinteiden vapautuminen jatkuu vielä puintien jälkeen ja etenkin maan muokkaus (kyntö ja äestys) vapauttaa ravinteita. Aluskasvi/kerääjä /kumppanuskasvi kannattaa kylvää jos mahdollista orastumisen jälkeen hajakylvönä jos kosteutta riittää .
Niukkaravinteisilla mailla apila puskee helposti viljan läpi koska se käyttää lukkiutuneita ravinteita hyväkseen helpommin kuin vilja .
Etua aluskasvista on , typen lisäksi kerää kosteutta ,tuo humusta peltoon , lisää pieneliöitten määrää . Madon reijät ovat tunnetusti parhaat vesireiät.
Sorkkahessu luetteli aika paljon sellaista, minkä allekirjoitan. Kuitenkin sen, että meidän kesässämme keskieurooppalainen tapa kylvää pyydyskasvi sänki/olkimuokattuun puinnin jälkeen ei toimi lyhyen kesämme vuoksi. Bonnin seudulla olen kesän viettänyt ja todennut sen siellä toimivan hyvin, mutta ei toimi meillä. Eli kylvö keväällä.
Jos typpeä haluaa lisää, niin apiloita, kylvö kuten nurmen perustaminen yleensäkin. Varmin valinta on valkoapila; ei tule läpi millään, muodostaa varsin hyvän aluskasvuston, lajikkeeksi mielellään joku eteläinen, meillä huonosti talvehtiva. Eteläiset lajikkeet yleensäkin syksyllä rehevämpiä, kun eivät "älyä" hidastaa kasvua talveen varautuakseen. Puna- ja alsikeapila vaativat vähintään 2-3 tonnin satotasoa, jotta pysyvät varmasti ohran alla. Eivätkä heikoissa paikoissa pysy siltikään, ainakaan viljan kanssa samaan aikaan kylvettynä. Myöhästetty kylvö (rikkaäestys) auttaa merkittävästi. Alsikeapilaa en käyttäisi aluskasvina siltikään, läpikasvun vaaran vuoksi. Seoksessa valkoapilaa riittää 2 kg/ha, punaista voi laittaa vielä kolmannenkin.
Typpihuuhtoumien estämiseksi sitten joku heinäkasvi. Italianraiheinä samaan aikaan "nurmen kylvösyvyyteen" kylvettynä kilpailee liikaa viljakasvuston kanssa kasvutilasta. Moni kylvää viljansiemeneen sekoitetttuna, jolloin syvä kylvö ja kova kilpailu viljarivissä pitää sen sopivasti jäljessä. Plussaa hyvä kasvukyky syksyllä. Normi heinänkylvötekniikalla optimaalisin kasvilaji lienee englanninraiheinä, sopiva yhdistelmä syksyn kasvukykyä ja pidättyvyyttä. Timoteit ja nurminadatkin menettelevät, mutta loppusyksyllä nekin jarruttelevat kasvuaan loppusyksyllä, tavoitteiden vastaisesti. Heiniä vajaat 10 kg/ha, niin hyvä tulee.
(aikainen) ohra lienee sopivin aluskasviharjoittelun kohde. Jotkut kylvävät keväällä syysviljaan; hyvissä viljapaikoissa aluskasvustosta tulee heikko, mutta paikkaa erinomaisesti kylvövirheitä ja talvehtimisongelmia.
Tällaista. Muistelen puhelinsoittoa joskus 90-luvun alkupuolella siemenviljelijältä jostain läntiseltä Uudeltamaalta. Häntä oli ruvennut harmittamaan, kun merkittävä osa (puintien jälkeen) kasvukaudesta menee ihan hukkaan. Oli sitten kylvänyt heiniä aluskasviksi ja hommannut vähän lampaita näitä kasvustoja hyödyntämään. Homma pelitti; paras sivuvaikutus oli kuulemma se, että lohkoilla, joita pystyi laiduntamaan, Roundupin käyttötarve loppui kokonaan. Syksyn määkijät nyhtivät jokaisen juolankorrenkin pois, jolloin juuristo ei päässyt vahvistumaan ja juola hävisi vähitellen.
Petri
-
ruiskutuksen yhteydessä pikkuviskalla,
Tätä olen itsekin miettinyt, täytyy selvitellä minkälaisiin työleveyksiin noilla pikkuviskoilla pääsee, äkkiseltään sanoisin että kevyet nadat yms. voi olla aika haasteellisia heittää nykyisille ruiskuleveyksille pelkästään yhdellä pöntöllä.
-
ruiskutuksen yhteydessä pikkuviskalla,
Tätä olen itsekin miettinyt, täytyy selvitellä minkälaisiin työleveyksiin noilla pikkuviskoilla pääsee, äkkiseltään sanoisin että kevyet nadat yms. voi olla aika haasteellisia heittää nykyisille ruiskuleveyksille pelkästään yhdellä pöntöllä.
Pikkuviskalla menee luotettavasti noin 6metriä timoteitä ja apilaa,nadat yms. voi tehdä tiukkaa yhtään leveämmälle. Riippuu tietysti millaista työtulosta hakee...
Mönkijän käyttö voisi olla perusteltua,JOS mulla ois ko. kamppeet,en epäröisi ajaa orasvaiheessa apilaa viljan juureen. Naapuri kylvänyt mönkijällä raiheinää jo kymmenkunta vuotta kesällä nostettaviin perunamaihin,hyvät on kasvustot olleet ja työntekijöistä löytyy kuski hyvinkin helposti kyseiseen hommaan kauniina kesäpäivänä :)
-
ennakkoluuloista ja käsityksistä, luulisi kauran varjostavan liikaa ja on paljon ohraa myöhäisempi...
Millaisia siemenmääriä?
Siis myöhäsitetty kylvö? Voisiko jopa ajatella rikkatorjunta tulisi varhaistettuna (vapaasti valita aineet pohjakasvista piittaamatta) ja siinä yhteydessä/perään hajakylvö pintaan? Kuinka onnettomaksi jää itävyys?
Tässä mä taasen purkaudun, on ollu niin paljon asioita joissa suomessa ei ole tutkittua tietoa ja MTT on olemassa mutta puuhailee ihan toisarvoisten asioiden parissa. Julkisuudessa ei ole ainakaan pohdittu että olisi resursseista kiinni, ja onhan kepu hallinnut toimialaa ja sen rahoitusta
lisätkää itse listaan
- 80 luku minimimuokkaus
-90 luku suorakylvö
-00 Automaattilypsy ja kansallisen lainsäädännön yhteensovittaminen
Nyt on ainakin lannan "tiivistäminen", härkäpapu ja kerrosviljely joista suomalaisille lajikkeille, maalajeille ja kasvukauden olosuhteissa ei ole käytössä tutkimustietoa. Eturivi kulkee taasen edellä ja hankkii itse osaamisen joissa kyllä ikävä kyllä maksetaan aina oppirahoja.
Raisio ei toistaiseksi ole kiinnostunut papujen rehukäytöstä.
Tää menee just näin. Lisätään vielä joukkoon loputtomasti timoteihin perustuva nurmiuskonto, mikä on tehokkaasti jarruttanut nurmiviljelyn kehittymistä.....
Mutta asiaan. Kylvin keväällä kaikille ohralohkoille valkoapilaa (ja joillekin alsiketta) sekä rainataa, suhteella 50/50. Seosta käytettiin 5-6kg/ha ja kylvö tehtiin noin viikko viljankylvön jälkeen Dalbon Maxirollerilla eli jyrän, haran ja paineilmakylvökoneen yhdeistelmällä. Onnistuneilla lohkoilla toimi loistavasti, alsikekin pysyi ohran alla. Onneksi. Sen käyttöön oli pieni pakko, kun valkoapila loppui kesken. Keväällä talvehtineista voi valita parhaat nurmiksi ja täydentää puna-apilalla ja timotei-rainataseoksella.
Epäonnistuneet lohkot hukkuivat heinäkuun alkupuolella eikä näistä löydy sen kummemmin ohraa kuin kerääjäkasvejakaan, lukuunottamatta muutamia apilapesäkkeitä. Polvipuntarpää kasvoi koko roskasta yli...
Ohra korjattiin murskeviljaksi keltatuleentumisasteella, joten läpikasvamisesta ei ole käsitystä. Pari viikkoa olisi ainakin pitänyt tuleentumista odotella, puintikosteus vaihteli 30-45% välillä. Sato vaihteli 3 ja 6 tonnin välillä/ha korjatuilla lohkoilla.
Lopputulemaa odotellaan ensi kevääksi. Apilavaltaista vihermassaa on parhailla lohkoilla runsaasti ja uskoisin 30-50kg typpivaraston olevan totta ensi keväänä. Haittapuolena on tietysti myöhästyvä muokkaus, mikäli haluaa maksimoida apilan typensidonnan ja rainadan valunnan eston. Viime talven kaltaisella säävalikoimalla olisi huuhtoutumien ehkäisemiseksi mentävä kokonaan kevätmuokkaukseen.
Muutama ha saa vielä poikkeuksellisesti syyslevityksenä lietettä. Mielenkiintoista nähdä, kykeneekö muokkaamaton kerääjäkasvusto pitämään typen pellossa. Kynnös ei ole kyennyt, siksi syyslevityksistä on muuten luovuttu....
-
Tarkoitin et esim valkoapila kannattaa kylvää vähän myöhemmin kuin pääkasvi . Siemenmäärät kannattaa kysyä toimittajalta . Muistaakseni Ruotsissa kylvivät aluskasvin rikkasvinharauksen yhteydessä .Jos käyttää torjuntaa niin pitää luonnolliseti ottaa selville tappaako torjunta aine aluskasvin . Parasta on harjoitella pienillä aloilla ensin ja nimen omaan mikä on pääkasvi . Joskus tulee mieleen vehnä . Harvemmin vehnät lakoontuu .
-
Muistettava että ei näilläkään lannoitteen hinnoilla tuo typen kerääminen kestä juurikaan mitään lisäkustannuksia. Edut täytyy saada edullisesti.
Tuo luomu itsessään antaa varmaan suhteellisesti parhaan hyödyn siellä pohjoisessa jossa on viljelymaasta iso osa eloperästä eli lähes rajattomat typpivarat omaavaa ;) Toisaalta kasvukausi on Etelää nähden paljon lyhyenpi. Nämä kaksi yhdessä saa aikaan sen että maa on lisäkasvun kannalta lyhyen aikaa lämmin niin että toiminta maassa on niin vilkasta että lannoitetyppi todella muuttuu sadoksi. Pohjanmaan maalajeilla ja lannoitusmäärillä oltaisiin rannikkosavilla aina kusessa, amaretonkin kanssa 8)
-
Meikäläinen on kyllä etelästä. Jäykkäsavimaa on tuttua . Viimeiset 10v ollaan oltu paremmin karjapuolella lomitus ja sorkkahoito alalla . -80 luvulla oli tehoviljelys tuttua hommaa niistä ajoista on viljelyspuoli kokenut melkoisen murroksen . Enää ei viitsi paneutua tehoviljelyyn mutta luomua seuraan mielenkiinnolla . Asiakas kunnassa on luomuviljeliöitä ja osalla on pellot luomussa ja lehmät tehossa . Sekin näyttää pelittävän ;)
-
.Jos käyttää torjuntaa niin pitää luonnolliseti ottaa selville tappaako torjunta aine aluskasvin . Parasta on harjoitella pienillä aloilla ensin ja nimen omaan mikä on pääkasvi . Joskus tulee mieleen vehnä . Harvemmin vehnät lakoontuu .
Apilaa säästävät Gratil ja MCPA:t. Että siinä on vielä valinnan vaikeus edessä. :)
-
.Jos käyttää torjuntaa niin pitää luonnolliseti ottaa selville tappaako torjunta aine aluskasvin . Parasta on harjoitella pienillä aloilla ensin ja nimen omaan mikä on pääkasvi . Joskus tulee mieleen vehnä . Harvemmin vehnät lakoontuu .
Apilaa säästävät Gratil ja MCPA:t. Että siinä on vielä valinnan vaikeus edessä. :)
Express+MCPA säästi apilan.
-
Paljonko meni Expressiä/ha?
-
Paljonko meni Expressiä/ha?
muistaakseni minimiannos, 1,5 tabua. Plus 0.5 litraa MCPA:ta. Varma en ole, kun kirjanpito toisessa koneessa.
-
1-1,5tb express+0,5l mcpa maximi.
-
[quote jos kokemuksia mitä kasvia ja millaisilla siemenmäärillä?
[/quote]
Sekaviljan, ohran ja kauran alla ollu 3-5 kiloa raiheinää. Kun oli vielä elukoita niin mulleroiset laidunsi kotomaat syksyllä puintien jälkeen, muuten se on mennyt kynnöksen alle. Kylvö sekä heinäsiemen looperon kautta ja sekaviljassa seoksen mukana, en ole huomannut eroa. Joka tapauksessa toi pitää mennä samalla ajokerralla, ei sen takia kannata lähtee mun mielestä erikseen ajelemaan. No ehkä sillä
mönkkäri-systeemillä ilman paitaa komiana päivänä 8)
-
Mulla on aluskasvina kauran alle kylveytyä italian raiheinää. Pelto vihertelee nyt mukavasti. Kumpi olisi parempi typen yms. ravinteiden pellossa pysymisen kannalta, mahdollisimman myöhäinen syyskyntö vaikko kevätkyntö?
Tuntuisi että ei muokkauksen jättämisestä kevääseen ole haittaa. Päinvastoin sen parempi mitä enemmän kasvaa jos joka paikassa kasvaa. Ja jos joka paikassa kasvaa niin silloin kasvaa ja kasvaa kunnes tulee maahan routa. Kasvaa lumen allakin. Mietinnässä on kokeilla suorakylvöä tai ainakin kevytmuokkausta keväällä syysmuokkaamattomaan raikulipeltoon. :P
-
Nykytalvilla osa italianraiheinistä kyllä talvehtii, jatkaa keväällä kasvua. Mutta taitaa ne kevytmuokkaus tuhota ??? ja suorakylvössä tietysti auttaa glyfosaatti
-
Nyt ei ainakaan kannata kyntämään mennä . Muistelin -80 luvulla kun äestelin , parasmulta tuli hiesusavi mailla kyntämättömään ja etenkin jos pahnat oli poltettu pois . Silloin ajattelin ääneen kyntämättömän etua , vastaus oli ei helkutissa . Nykyisin juuri siemen pankinpienentäminen , kevytmuokkaus , kemiallinenruiskutus jota vähennetään kokoajan toisi säästöjä . Peltojen tiivistyminen vähenee , taloudelliset säästöt olisiskin varmaan tarpeen . 8)
-
On aika vaikeaa saada vakuudellista apilaa ennakkokaupalla näemmä.
Kerrosviljely: Millaisia kokemuksia ja millä yhdistelmillä? Löytyi suomesta luomuna tehty kokeilu jossa kevätviljan yhteydessä kylvettiin syysrypsi/rapsi itse kokeilen myös ensikeväänä.
-
On aika vaikeaa saada vakuudellista apilaa ennakkokaupalla näemmä.
Kerrosviljely: Millaisia kokemuksia ja millä yhdistelmillä? Löytyi suomesta luomuna tehty kokeilu jossa kevätviljan yhteydessä kylvettiin syysrypsi/rapsi itse kokeilen myös ensikeväänä.
on muutakin kuin luomuna kokeiltu... ihan virallisia testejä mutta ei vielä tuloksia. ja syysrypsin kylvö suojaviljaan on kokeiltu jo 50-luvulla
-
Kerro nyt lisää eri kokeiluista ja käytännön tuloksista!! On mullakin omat kokemukset ensivuonna. Nää MTT kokeet jos on nyt ekaa vuotta (viitaten että viralliset) on niistä julkaisumateriaalia 2011 :-[ :-[ :-[
-
Kerro nyt lisää eri kokeiluista ja käytännön tuloksista!! On mullakin omat kokemukset ensivuonna. Nää MTT kokeet jos on nyt ekaa vuotta (viitaten että viralliset) on niistä julkaisumateriaalia 2011 :-[ :-[ :-[
KM:ssä oli juttua joku vuosi sitten. Muistaakseni Jallin Heikki kylvi pneumalla kasvustoon.
Oletko tuohon tutustunut?
http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Posterit/ps092.pdf
-
Kiitos, luin tuon. Tuosta jäi mieleen suuri epätiteellisyys. Oliko kyseessä joku "opinnäytetyö"??
Kaksi vuotta, eri lajike molempina vuosina!! Eri ohralajikkeet :'(
Tiedän että meilläkin on syysrapsia viljelty puhdaskasvustona 50 ja 70 luvuilla. Tuossa oli kuitenkin yhden tapauksen kokemuksia asiasta. Huvitti myös kuinka keväällä koko kasvusto syötiin molenpina vuosina :) En voi kuvitella jos olisi esim yli 10 ha syötäisiin mullokselle ??? ??? ??? Siinä olisi luonnonrussakkaa ja kaurista aika monta pakastimellista liikkeellä
-
Kiitos, luin tuon. Tuosta jäi mieleen suuri epätiteellisyys. Oliko kyseessä joku "opinnäytetyö"??
Kaksi vuotta, eri lajike molempina vuosina!! Eri ohralajikkeet :'(
Kieltämättä jää vähän kevyen toteutuksen vaikutelma..
-
Kiitos, luin tuon. Tuosta jäi mieleen suuri epätiteellisyys. Oliko kyseessä joku "opinnäytetyö"??
Kaksi vuotta, eri lajike molempina vuosina!! Eri ohralajikkeet :'(
Tiedän että meilläkin on syysrapsia viljelty puhdaskasvustona 50 ja 70 luvuilla. Tuossa oli kuitenkin yhden tapauksen kokemuksia asiasta. Huvitti myös kuinka keväällä koko kasvusto syötiin molenpina vuosina :) En voi kuvitella jos olisi esim yli 10 ha syötäisiin mullokselle ??? ??? ??? Siinä olisi luonnonrussakkaa ja kaurista aika monta pakastimellista liikkeellä
joo mutta myös suojaviljaan kylvöstä tehtiin alustavia kokeita ja sen käyttöä suositeltiin. muistan lukeneeni niin jostain ikuisuuden takaa olevasta oppikirjasta. ja juuri siihen mtt "viralliseen" viittasin mutta tosiaan tuloksia vasta joskus. luomumiehet on kyllä ammattilaisia ja niiltä varmaan tulee jo asiantuntemusta ensi vuonna monesta paikasta...
kesällä kun kone-forumissa kyselin sieltä oliko nyt kasvuohjelma vai mikä, niin kyselin syysrypsistä niin vastaus oli että ei ole suomen kasvi... mutta ainakin alustavat kokemukset ovat lupaavia ja parastahan siinä on se että jos talvi menee perseelleen niin eikun kasvusto mullalle ja vaikka viljaa päälle. tosin menetetty on vähän suojaviljasatoa mutta näillä viljan hinnoilla ei se ole niin tärkeää
-
ruiskutuksen yhteydessä pikkuviskalla,
Tätä olen itsekin miettinyt, täytyy selvitellä minkälaisiin työleveyksiin noilla pikkuviskoilla pääsee, äkkiseltään sanoisin että kevyet nadat yms. voi olla aika haasteellisia heittää nykyisille ruiskuleveyksille pelkästään yhdellä pöntöllä.
Nostetaanpa vanhaa ketjua..
Olen tuossa pyöritellyt mielessäni ajatusta jos syöttäisi heinän siemenen tuon ilma-avusteisen ruiskun puhaltimeen..
Tuleekohan tasaisesti ulos vai käykö niin että siemenistä suurempi osa puhaltuu puomin päihin?
Kokeilemallahan tuo tietysti selviää kun kaataa paikallaan puhaltimeen säkistä tavaraa.
Syöttölaitteen saisi varmaan tehtyä tavallisesta kylvökammiosta mitä pyörittämään laittaisi 12v sähkömoottorin..
-
Aika hyvä idea , tuonne ruiskuun niitä siemeniä voisi syöttää semmonen perus viska, silloin levitysleveydestä uolehtii ruiskun puhallin.
itse olen pohtinut, miten pneumaalltisella lannoitteenlevittimellä saisi kylvettyä heinät ym, - saako millään niin vähän syötettyä ?
-
Aika hyvä idea , tuonne ruiskuun niitä siemeniä voisi syöttää semmonen perus viska, silloin levitysleveydestä uolehtii ruiskun puhallin.
itse olen pohtinut, miten pneumaalltisella lannoitteenlevittimellä saisi kylvettyä heinät ym, - saako millään niin vähän syötettyä ?
Rauchiin saa piensiemenen syöttötelat 3-80kg/ha.. tai sai aikoinaan.. nyttehän noita ei tehdä enää.. :'(
-
Aika hyvä idea , tuonne ruiskuun niitä siemeniä voisi syöttää semmonen perus viska, silloin levitysleveydestä uolehtii ruiskun puhallin.
itse olen pohtinut, miten pneumaalltisella lannoitteenlevittimellä saisi kylvettyä heinät ym, - saako millään niin vähän syötettyä ?
Rauchiin saa piensiemenen syöttötelat 3-80kg/ha.. tai sai aikoinaan.. nyttehän noita ei tehdä enää.. :'(
Tiveen on saanut 10:1 alennusvaihteen. Kaiketi onnistuisi sitten.
Käyttöohjekirjassa on ketjupyörien koot ja asennusohjeet, ei olisi mahdoton tehdä itsekään.
Tuotakin olen miettinyt, ainut että ruisku on 15m ja pneuma 12m leveä.
Tosin ei sekään mahdotonta olisi että nuo lohkot mihin aluskasvia kylväisi ruiskuttaisi 12m välillä, puomissa sulkuhanat kyllä päätymmäisille suuttimille..
Mutta aina parempi jos saisi ilman eri ajokertaa..
-
Nostetaanpa vanhaa ketjua..
Olen tuossa pyöritellyt mielessäni ajatusta jos syöttäisi heinän siemenen tuon ilma-avusteisen ruiskun puhaltimeen..
Tuleekohan tasaisesti ulos vai käykö niin että siemenistä suurempi osa puhaltuu puomin päihin?
Kokeilemallahan tuo tietysti selviää kun kaataa paikallaan puhaltimeen säkistä tavaraa.
Sen verran ajatus poltteli mielessä että nappasin alkuviikosta ruiskun perään ja pihassa kokeilin.
Ja valitettavasti vähän niinkuin kyllä epäilinkin, ei onnistu. Levitys tasaisuus ei ole riittävän hyvä.
Suurin osa siemenistä tulee pihalle sekä traktorin levyiseltä alalta keskeltä puomia että noin kahden metrin pituiselta matkalta puomin päistä.
Kokeilin useammalla eri pyörimisnopudella ensin ämpärillisen timoteita ja sitten vähän italian raiheinää.
Lumisella pihalla näkyi hyvin missä siemeniä on, kesäkelillä olisikin tarvinnut jotain erikoisjärjestelyjä.
-
Tuolla vehkeellä http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=219 oon kylväny heinänsiementä. Hyvin on pelannu eikä oo hinnankiroissa. Vaatii tietenkin viitseliäisyyttä säätämisessä.
Kahta ja puolta/kolmea metriä tulee aika näppärästi, leveämpää en oo yrittänykään, ei oo ollu vielä tarvetta.
-
Italianraiheinä samaan aikaan "nurmen kylvösyvyyteen" kylvettynä kilpailee liikaa viljakasvuston kanssa kasvutilasta. Moni kylvää viljansiemeneen sekoitetttuna, jolloin syvä kylvö ja kova kilpailu viljarivissä pitää sen sopivasti jäljessä. Plussaa hyvä kasvukyky syksyllä.
Mitenkä jos kylvää lannoitteen sekaan, jaksaako nousta hieman syvemmästä pintaan?
Siemenrivien välissä on vähemmän kilpailua, tuleeko ongelmia läpikasvun kanssa mikäli nousee pintaan?
Jukossa hs-laite koneen edessä ja olisi kohtuullisen helppo rakentaa putkisto millä siemenet menisi lannoitevantaaseen..
-
Italianraiheinä samaan aikaan "nurmen kylvösyvyyteen" kylvettynä kilpailee liikaa viljakasvuston kanssa kasvutilasta. Moni kylvää viljansiemeneen sekoitetttuna, jolloin syvä kylvö ja kova kilpailu viljarivissä pitää sen sopivasti jäljessä. Plussaa hyvä kasvukyky syksyllä.
Mitenkä jos kylvää lannoitteen sekaan, jaksaako nousta hieman syvemmästä pintaan?
Siemenrivien välissä on vähemmän kilpailua, tuleeko ongelmia läpikasvun kanssa mikäli nousee pintaan?
Jukossa hs-laite koneen edessä ja olisi kohtuullisen helppo rakentaa putkisto millä siemenet menisi lannoitevantaaseen..
Kyllä nyt omaa tutkimustoimintaa pukkaa... Saattaa ehkä mennä turhan syvälle. Voisiko koettaa jättää johonkin "puoliväliin", noin teknisesti siis?
Petri
-
Mitä jos kylväisi aluskasvin ennen puintia roundup ruiskutuksen yhteydessä pikkuviskalla, olisi etumatkaa rikkaruohoihin nähden.Italian raiheinä muuten kuolee pakkaseen ja makaa kaiken alleen,keväällä ei haittaa muokkausta koska lehti kuihtuu aivan olemattomiin.
Taitaa roundup viedä idun jos siemenen pintaan joutuu?