Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Hammer - 16.07.12 - klo:17:05
-
Tullut tässä näin sadepäivinä mietittyä, että paljonko nurmialaa tarvitaan eläintä kohti. Paljonko raatilaisilla on?
Omalla tilalla nurmialaa on noin 0,25 ha/ey, riittää hyvin. Nyt on saanut viljelykierron järkeväksi sekä kasvivalinnat kohdilleen, silti väkirehuprosentti sonneilla siinä 30-40 välissä, emoilla lähes nolla. Ei ole enää pelkästään sitä perus timotei/nurminataa, niin kuin edellisellä isännällä ;D.
Silti ihmetellyt, kun naapurikylän isännällä ei meinaa 40 ha nurmea riittää 40 lehmälle ja nuorkarjalle. Samalla kylällä myös sonninkasvattaja jolla on taitaa nurmella olla varmaan 100 ha ja oisko joku 240 päätä, meinaa kuulemma tehdä tiukkaa. Taitaa olla lajikevalinnat ja viljelykierto aikalailla huonoa. Ainakin tuolla mullimiehellä on se yks lohko ollu varmaan 8 vuotta nurmella ja samaten tien toisella puolella ollut ainakin sen 10 vuotta ohraa, molemmat tänävuonna ollut sellaista nilkan korkuista ;D.
-
75ha/40 lehmää ja nuoriso. Ei meinaa riittää.
E: eiku sori, 25Ha noista on muokattu, 90% niistä nurmelle kauran kanssa tai ilman, loput riistalle.
-
Tullut tässä näin sadepäivinä mietittyä, että paljonko nurmialaa tarvitaan eläintä kohti. Paljonko raatilaisilla on?
Omalla tilalla nurmialaa on noin 0,25 ha/ey, riittää hyvin. Nyt on saanut viljelykierron järkeväksi sekä kasvivalinnat kohdilleen, silti väkirehuprosentti sonneilla siinä 30-40 välissä, emoilla lähes nolla. Ei ole enää pelkästään sitä perus timotei/nurminataa, niin kuin edellisellä isännällä ;D.
Voiskos tätä samaa soveltaa lypsyelukoihin? Ja mitäs sä sinne sitten kylvät?
-
Lypsylehmillä hehtaari/lehmä riittää hyvin :D
-
...se yks lohko ollu varmaan 8 vuotta nurmella ja samaten tien toisella puolella ollut ainakin sen 10 vuotta ohraa, molemmat tänävuonna ollut sellaista nilkan korkuista ;D.
Muinoin kotikunnassani luomubuumin vallitessa yksi tila laittoi pellot ja lehmät luomuun. Neuvojan kanssa laitettiin viljelykierrot kuntoon hieman edellisen tapaisesta lähtötilanteesta. Nurmialaa voitiin pudottaa selvästi, "oli vaikeuksia erottaa, mistä oli niitetty, kun se apilikko ei sopinut kaatumaan mihinkään suuntaan". Eikä viljasadoissakaan ollut pudotusta havaittavissa.
Petri
-
Viime kesän sadoilla riitti lypsylehmille 0,25 ha/eläin helposti. Tämän vuoden sadot vielä hieman arvoitus, kun kaksi satoa korjaamatta. Kevätsato oli noin puolet normaalista :o Nyt näyttää ainakin tosi hyvältä seuraavaa satoa ajatellen kasvustot ja eiköhän sitä vielä syyskuullekin jotain jää korjattavaksi ;D
-
0,25Ha /ny on kyllä pikäs juoksus riittämätön, joku 0,4 varmaan kohillaan, on vähän särkymävaraa?
-
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/Laskurit/Nurmialalaskuri
-
Tullut tässä näin sadepäivinä mietittyä, että paljonko nurmialaa tarvitaan eläintä kohti. Paljonko raatilaisilla on?
Omalla tilalla nurmialaa on noin 0,25 ha/ey, riittää hyvin. Nyt on saanut viljelykierron järkeväksi sekä kasvivalinnat kohdilleen, silti väkirehuprosentti sonneilla siinä 30-40 välissä, emoilla lähes nolla. Ei ole enää pelkästään sitä perus timotei/nurminataa, niin kuin edellisellä isännällä ;D.
Voiskos tätä samaa soveltaa lypsyelukoihin? Ja mitäs sä sinne sitten kylvät?
Lypsylehmistä ei ole juurikaan kokemusta, joten jätän sen asian muille, jotka tietävät asiasta enemmän :)
Ainakin minun mielestä hyvä viljelykierto on viljelyn kannalta erittäin tärkeää. Ajatuksena että nurmi olisi neljä vuotta, jonka jälkeen kaksi vuotta puhdas viljakasvusto ja sitten suojavilja+ns. Nurmen perustamisvaiheessa hieman reilummin kuivapaskaa.
Osa kasvustoista on sellaista sekalaista... nurminata+ruokonata+englanninraiheinä+puna-apila+timotei, ainakin tällaisena vuotena kasvanut rajusti ;D. Muuten timotei+ruokonata+nurminata. Osaan keväällä perustetuista nurmista laitettiin kokeeksi sinimailasta, saa nähdä kuinka kärsii näistä sateista ::).
-
Tullut tässä näin sadepäivinä mietittyä, että paljonko nurmialaa tarvitaan eläintä kohti. Paljonko raatilaisilla on?
Omalla tilalla nurmialaa on noin 0,25 ha/ey, riittää hyvin. Nyt on saanut viljelykierron järkeväksi sekä kasvivalinnat kohdilleen, silti väkirehuprosentti sonneilla siinä 30-40 välissä, emoilla lähes nolla. Ei ole enää pelkästään sitä perus timotei/nurminataa, niin kuin edellisellä isännällä ;D.
Voiskos tätä samaa soveltaa lypsyelukoihin? Ja mitäs sä sinne sitten kylvät?
Lypsylehmistä ei ole juurikaan kokemusta, joten jätän sen asian muille, jotka tietävät asiasta enemmän :)
Ainakin minun mielestä hyvä viljelykierto on viljelyn kannalta erittäin tärkeää. Ajatuksena että nurmi olisi neljä vuotta, jonka jälkeen kaksi vuotta puhdas viljakasvusto ja sitten suojavilja+ns. Nurmen perustamisvaiheessa hieman reilummin kuivapaskaa.
Osa kasvustoista on sellaista sekalaista... nurminata+ruokonata+englanninraiheinä+puna-apila+timotei, ainakin tällaisena vuotena kasvanut rajusti ;D. Muuten timotei+ruokonata+nurminata. Osaan keväällä perustetuista nurmista laitettiin kokeeksi sinimailasta, saa nähdä kuinka kärsii näistä sateista ::).
Mites lannoitus nurmivuosina? Onhan silläkin vaikutusta satoon...
-
"Normaaleille kasvustoille" maksimimäärät typpeä kasvukauden aikana.
Apilalle olen laittanut typpeä noin 30 kg/ha eli heinätkin kasvaa melko hyvin ja toisaalta apila ei ole tuosta vielä oikeastaan kärsinyt...
-
"Normaaleille kasvustoille" maksimimäärät typpeä kasvukauden aikana.
Apilalle olen laittanut typpeä noin 30 kg/ha eli heinätkin kasvaa melko hyvin ja toisaalta apila ei ole tuosta vielä oikeastaan kärsinyt...
Onko lannoitus pelkkää typpilannoitetta vai myös moniravinnetta?
-
Ainakin minun mielestä hyvä viljelykierto on viljelyn kannalta erittäin tärkeää. Ajatuksena että nurmi olisi neljä vuotta, jonka jälkeen kaksi vuotta puhdas viljakasvusto ja sitten suojavilja+ns. Nurmen perustamisvaiheessa hieman reilummin kuivapaskaa.
Oishan se hyvä joo, mutta mitä sille viljalle sitten kun se pitäis puida, jos se niin pitkälle kerkeää?
Pitäis ostaa ainakin puimuri, kuivuri, siilo ja kärry parille kymmenelle hehtaarille :'(
Riistapelto on vaivalloinen perustaa ja ruman näköinen pitkään.
Mikä on sellainen hyvä yksivuotinen lehmälle sopiva lypsättävä kasvi jonka voi paalaimella kerätä? Raiheinä on liian sulavaa..
-
Eikös ihan vilja+raiheinä vois olla ihan hyvä ::)
Tuohon nurmialaan palatakseni, niin nurmialaa ei mun mielestä kannata pitää ylimäärin kun hyvänä vuotena kaikilla on joka paikka täynnä säilistä. Viljaa voi pitää sitten vaikka reservikasvina josta voi tarvittaessa ottaa kokoviljaa jos tarve vaatii. Aluskasvin jos laittaa mukaan niin siitä on mahdollista ottaa vielä syksyllä sato. Asettaa tietysti rehustukselle omat haasteensa eikä toimi erillisiruokinnassa kovin hyvin. Nurmen ikää vois periaatteessa jatkaa vaikka kuinka pitkälle täydennyskylvöillä ja ruiskutuksilla jos ei raiteet tms. vaivaa.
-
Ainakin minun mielestä hyvä viljelykierto on viljelyn kannalta erittäin tärkeää. Ajatuksena että nurmi olisi neljä vuotta, jonka jälkeen kaksi vuotta puhdas viljakasvusto ja sitten suojavilja+ns. Nurmen perustamisvaiheessa hieman reilummin kuivapaskaa.
Oishan se hyvä joo, mutta mitä sille viljalle sitten kun se pitäis puida, jos se niin pitkälle kerkeää?
Pitäis ostaa ainakin puimuri, kuivuri, siilo ja kärry parille kymmenelle hehtaarille :'(
Riistapelto on vaivalloinen perustaa ja ruman näköinen pitkään.
Mikä on sellainen hyvä yksivuotinen lehmälle sopiva lypsättävä kasvi jonka voi paalaimella kerätä? Raiheinä on liian sulavaa..
Virnat?
-
Virnat ei meinaa näin pohjoisessa menestyä, aika riskialtista.
Nyt kun on taas tarpeeksi voi kokeilla eri kasveja, että kai se hyvä kasvi joskus löytyy.
-
Virnat ei meinaa näin pohjoisessa menestyä, aika riskialtista.
Nyt kun on taas tarpeeksi voi kokeilla eri kasveja, että kai se hyvä kasvi joskus löytyy.
Täällä 80 km napapiiriltä etelään ainakin nuo vihantaherneet kasvavat kuin rutto. Sopiva seos myöhäisen ohran kanssa, niin tehoja löytyy.
Petri
-
Kuinka muuten se viljanviljely kannattaa sillä viljanviljelijällä muttei lehmänviljelijällä? Miks se vilja pitäs aina ostaa niinku viisaat neuvoo (esim. prööakria)? Mä olen ainakin korjannu noita naapureiden nurmikasvustoja lannoitusta vastaan ja viljelly ITTE OMAT evääni. Säästyyhän siinä 2000-3000€ säännöllisiltä kuukausilaskuilta. Ja muutama kuorma jää myyntiinkin ja on rengille jotain hyödyllistä tekemistä. Jos lopettas niin koneista sais muutaman tonnin niin mitä sillä tekis? Ostas puolen vuoden jyvät ja sitten olis luu kädes? Kuivurikin rapistus tyhjänä. Ja purkukin maksais yllättävän paljonkin.
-
Täällä ei kasva varmuudella kuin ohra. Kuivuria ei satu olemaan valmiina, mitään ei ole valmiina, peltoakaan ei oo ollu tarpeeksi.
Miksi tehdä itse? Tuotos laskee ja työt nousee. Tottakai jos sitä viljaa on tarpeeksi eikä mitään 20Ha, niin voi jäädä jotain käteenkin loppujen lopuksi.
-
Yksvuotisena on nyt kokeilussa vihantahernettä, vehnää, ohraa ja kauraa. Alla sitten kasvaa nurmi+rehumailanen. Kasvusto on nyt 70-80cm ja alkaa kukkia. Ja on tiheää ja tavaraa tulee kyllä aivan mahdottomasti. Mitään lannoitusta ei ole saanut, paitsi paskaa. Kokeeks niitettiin lehmille vähäsen ja kyllähän ne tykkää :D
Toki tuota ei vissiin paaliin kannata laittaa, ei saa tarpeeksi kuivaksi..
Ens vuonna olis tarkoitus kokeilla virnaakin, sen kun sais paalata niin olis helpompi syöttää nurmen rinnalla. Tai sitten pitää tehdä oma auma näille tai jotain..
Meillä on nurmialaa n. ha/lypsylehmä, eläinyksikölle n.0,4-0,7ha. Riippuen vuoden uudistustarpeesta..
Olishan se hyvä jos vois viljellä itte kaikki viljatkin, mutta sitten pitäisi olla pinta-alaa niin paljon että sais myös koko vuoden sapuskat.
Meilläkään ei ole puimuria, eikä edes kylvinkonetta, saati kuivuria (tai no on, mutta sen tehoilla ei tälläisiä määriä kuivata).
Ei paljon jäis käteen jos urakoitsija hoitais kylvöt, ruiskutukset, puinnit ja vielä pitäis kuivatakkin :) Omaa kalustoa kun ei oikein kiinnosta alkaa ostamaan, tulis liika kalliit viljat.
-
Kuinka muuten se viljanviljely kannattaa sillä viljanviljelijällä muttei lehmänviljelijällä? Miks se vilja pitäs aina ostaa niinku viisaat neuvoo (esim. prööakria)? Mä olen ainakin korjannu noita naapureiden nurmikasvustoja lannoitusta vastaan ja viljelly ITTE OMAT evääni. Säästyyhän siinä 2000-3000€ säännöllisiltä kuukausilaskuilta. Ja muutama kuorma jää myyntiinkin ja on rengille jotain hyödyllistä tekemistä. Jos lopettas niin koneista sais muutaman tonnin niin mitä sillä tekis? Ostas puolen vuoden jyvät ja sitten olis luu kädes? Kuivurikin rapistus tyhjänä. Ja purkukin maksais yllättävän paljonkin.
Toisin sanoen lehmät kannattaisi laittaa korkealaitaiseen? Vai sittenkin niin, että lypsäviä olisi niin paljon, jotta lähes koko alan tulisi olla nurmella? 2000 - 3000 € kuussa on aika vähän kun otat huomioon jo sitoutuvan liikepääoman määrän omassa tuotannossa.
-
Paalattiin viime kesänä hernettä (oli siinä hiukan kauraa seassa), lehmät tykkäs jos oli enintään 1/4 hernettä säiliksen seassa pöydällä. Sekasin sitä aina hiukan kuormaajalla rehuvarastossa, joskus oli hernettä enämpi joskus vähempi. Useimmat elukat alotti syömisen herneestä aina.
Ei kuivateltu enempää kuin muitakaan heiniä, ehkä yön yli tai puolipäivää ennen paalausta. Oli niin pienet pakkaset, ettei ne paalit kovin jäässä ollu koko talvena.
Nyt on härkäpapu-herne-vehnä suojaviljana paalattavaks.
-
Me kans pari vuotta sitten paalattiin herne-kauraa, toki se ei ollut vihantahernettä. Paalit säily ihan hyvin, mutta niissä oli sellainen makea tuoksi, joka mun nenään haisi hyvältä :). Mutta se on ilmeisesti merkki virhekäymisestä joka johtuu siitä herne olis liika märkää..
-
Kuinka muuten se viljanviljely kannattaa sillä viljanviljelijällä muttei lehmänviljelijällä? Miks se vilja pitäs aina ostaa niinku viisaat neuvoo (esim. prööakria)? Mä olen ainakin korjannu noita naapureiden nurmikasvustoja lannoitusta vastaan ja viljelly ITTE OMAT evääni. Säästyyhän siinä 2000-3000€ säännöllisiltä kuukausilaskuilta. Ja muutama kuorma jää myyntiinkin ja on rengille jotain hyödyllistä tekemistä. Jos lopettas niin koneista sais muutaman tonnin niin mitä sillä tekis? Ostas puolen vuoden jyvät ja sitten olis luu kädes? Kuivurikin rapistus tyhjänä. Ja purkukin maksais yllättävän paljonkin.
Toisin sanoen lehmät kannattaisi laittaa korkealaitaiseen? Vai sittenkin niin, että lypsäviä olisi niin paljon, jotta lähes koko alan tulisi olla nurmella? 2000 - 3000 € kuussa on aika vähän kun otat huomioon jo sitoutuvan liikepääoman määrän omassa tuotannossa.
2000-3000 € kuussa = 24000-36000€ vuodessa. Kuulostaa heti paljon pahemmalta. Mun puimuri, kylvinkone ja kuivuri ei ole edes yhteensä noin kallis.
-
Kuinka muuten se viljanviljely kannattaa sillä viljanviljelijällä muttei lehmänviljelijällä? Miks se vilja pitäs aina ostaa niinku viisaat neuvoo (esim. prööakria)? Mä olen ainakin korjannu noita naapureiden nurmikasvustoja lannoitusta vastaan ja viljelly ITTE OMAT evääni. Säästyyhän siinä 2000-3000€ säännöllisiltä kuukausilaskuilta. Ja muutama kuorma jää myyntiinkin ja on rengille jotain hyödyllistä tekemistä. Jos lopettas niin koneista sais muutaman tonnin niin mitä sillä tekis? Ostas puolen vuoden jyvät ja sitten olis luu kädes? Kuivurikin rapistus tyhjänä. Ja purkukin maksais yllättävän paljonkin.
Toisin sanoen lehmät kannattaisi laittaa korkealaitaiseen? Vai sittenkin niin, että lypsäviä olisi niin paljon, jotta lähes koko alan tulisi olla nurmella? 2000 - 3000 € kuussa on aika vähän kun otat huomioon jo sitoutuvan liikepääoman määrän omassa tuotannossa.
2000-3000 € kuussa = 24000-36000€ vuodessa. Kuulostaa heti paljon pahemmalta. Mun puimuri, kylvinkone ja kuivuri ei ole edes yhteensä noin kallis.
24000 - 36000 € vuodessa = noin 200 tonnia = noin 100 lehmän rehut = noin 40 - 50 ha:n vilja-ala = viljan hankinnan osuus liikevaihtosta 5 - 10 %. Luomuviljelijälle tietty vastaan, mutta apulantalasku tolle määrälle on jo luokkaa 6000 €, sertisiemen 4000€, huonona vuonna kuivauksen polttoainekustannus 1000 €, kasvinsuojeluaineet parin tonnin luokkaa, eikä vielä olla päästy edes kone- eikä kiinteisiin kustannuksiin saatika työhön...
-
24000 - 36000 € vuodessa = noin 200 tonnia = noin 100 lehmän rehut = noin 40 - 50 ha:n vilja-ala = viljan hankinnan osuus liikevaihtosta 5 - 10 %. Luomuviljelijälle tietty vastaan, mutta apulantalasku tolle määrälle on jo luokkaa 6000 €, sertisiemen 4000€, huonona vuonna kuivauksen polttoainekustannus 1000 €, kasvinsuojeluaineet parin tonnin luokkaa, eikä vielä olla päästy edes kone- eikä kiinteisiin kustannuksiin saatika työhön...
Ja syksyllä itketään kun viljan hinnat pomppaa ja laskelmat kusee.
-
Kuinka muuten se viljanviljely kannattaa sillä viljanviljelijällä muttei lehmänviljelijällä? Miks se vilja pitäs aina ostaa niinku viisaat neuvoo (esim. prööakria)? Mä olen ainakin korjannu noita naapureiden nurmikasvustoja lannoitusta vastaan ja viljelly ITTE OMAT evääni. Säästyyhän siinä 2000-3000€ säännöllisiltä kuukausilaskuilta. Ja muutama kuorma jää myyntiinkin ja on rengille jotain hyödyllistä tekemistä. Jos lopettas niin koneista sais muutaman tonnin niin mitä sillä tekis? Ostas puolen vuoden jyvät ja sitten olis luu kädes? Kuivurikin rapistus tyhjänä. Ja purkukin maksais yllättävän paljonkin.
Ittelle valehtelu on yks agraarisosialistin tavaramerkkejä ;D
Kuvio on hyvä, mutta miksi ihmeessä kuivata märehtijälle tarkoitettu vilja? Olkineen korjuuseen taikina-asteella ja säilörehuksi. Vähän palkokasvia joukkoon, nousee valkuainen ja tärkkelys.
Alkuperäiseen aiheeseen: nurmialan tarpeeseen vaikuttaa ennenmuuta väkirehutaso. 25 aaria on enemmän kuin riittävästi 55vr%, mutta 25-30vr% vaatii jo jotain muutakin. Lehmä muuntaa 7-8 katonnia vuodessa maidoksi, paskaksi ja lämmöksi. Jos meinaa matalaa väkirehutasoa ja korkeaa tuotantoa ylläpitää, tarvitaan paljon sulavaa säilörehua ja 10 tonnin kasato hehtaarilta on jo kova saavutus.