http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social%20security%20rights%20in%20Finland_fi.pdf Suomen järjestelmä on monimutkainen ja kallis. Siinä koko ongelma.
Rahoitus Suomessa
Perhe-etuudet rahoittaa valtio. Työmarkkinatuki rahoitetaan puoliksi valtion ja kuntien
varoista. Työttömyysetuudet rahoitetaan osittain julkisista varoista ja osittain
työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla sekä
työttömyyskassojen jäsenmaksuilla; valtio maksaa perusosan. Kunnat rahoittavat
julkiset terveydenhoitopalvelut kunnallisverotuloilla ja käyttäjämaksuilla. Lisäksi valtio
maksaa kunnille valtionosuuksia terveys- ja sosiaalipalvelujen rahoittamiseksi.
Ansiosidonnaiset työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden
vakuutusmaksuilla. Valtio tukee maanviljelijöiden, merimiesten ja itsenäisten
ammatinharjoittajien järjestelmiä. Kansaneläkkeet ja takuueläkkeet ovat valtion
rahoittamia. Sairausvakuutuksen rahoitukseen osallistuvat palkansaajat, itsenäiset
ammatinharjoittajat, työnantajat, vakuutetut ja valtio. Tapaturmavakuutus perustuu
työnantajien vakuutusmaksuihin.
Rahoitus Itävalta
Palkatun työntekijän on suoritettava maksuja sairausvakuutusta,
työttömyysvakuutusta ja eläkevakuutusta (työkyvyttömyys, vanhuus ja
kuolemantapaus) varten. Maksujen määrä on tietty prosenttiosuus vakuutetun
palkasta. Pääsääntöisesti puolet maksusta peritään vakuutetulta ja puolet
työnantajalta. Työnantaja on kuitenkin velvollinen suorittamaan maksut. Hän pidättää
vakuutetun maksuosuuden palkanmaksun yhteydessä.
Työntekijän ei tarvitse suorittaa maksuja tapaturmavakuutusta varten (niistä huolehtii
ainoastaan työnantaja), perhelisää varten (rahoitetaan työnantajan maksuista ja
verovaroista) eikä pitkäaikaista hoitoavustusta varten (rahoitetaan verovaroista).
Itsenäisen ammatinharjoittajan on maksettava sairaus-, tapaturma- ja
eläkevakuutusmaksut.
Maksun määrä perustuu bruttopalkkaan (mukaan lukien 13. ja 14. kuukausipalkka) ja
itsenäisellä ammatinharjoittajalla työntuotosta (mahdollisesti vähimmäismaksu) aina
vuosittain määritettyyn enimmäismäärään asti (esimerkiksi 4 200 euroa
kuukaudessa).
Tarveharkintaisesta toimeentulotuesta vastaavat pääasiassa osavaltiot ja kunnat.
Tästä voi tutkia onko Suomi vielä hyvinvointivaltio, jonka suuresti epäilen olevan pliitikkojen liturgiaa pelkästään.
http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=fi&catId=858