Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Paalimies - 17.09.23 - klo:20:29
-
Nostaa tekemämme työn imagoa, hieman salaperäistä ja jännittävää. Onko tämä se keino jolla saadaan naisia maaseudulle. Jännittävää ja seksikästä❤️🔥❤️🔥
-
Onko täällä useammallakin parttenkoliaaset tänä iltana ;D ?
-
Määritelmänä "pimeä lanta" siis on joko käteisellä ostettua, anonyymia lannoitetta tai sitten rekisteröityä keinolannoitetta, joka vain merkitään laitetuksi tosiasialliselle kesannolle, mutta toisen lannoitusmahdollisen kasvilajin kohdalle, vaikka lannoitusta ei olisi tehty.
Tällöin sadontuottokasvi voidaan lannoittaa esimerkiksi nitraattidirektiiviä suuremmilla määrillä.
-SS-
-
Tai sitten vain ostat kahdella tai useammalla laskulla lannoitteet. Toisen näytät tarkastajalle joka täsmää kirjanpitoon ja toisen olet käyttänyt.
Pikku vinkki, ne ylimääräiset kannattaa varastoida eri paikkaan kun oikea kasa. Vähentää poskien punoitusta kun menet rakastajan kanssa laskemaan pussit
-
Vähentää poskien punoitusta kun menet rakastajan kanssa laskemaan pussit
Kyllähän siinä posket punehtuvat, kun rakastaja tsekkaa sun pussit.🙂
-
Vähentää poskien punoitusta kun menet rakastajan kanssa laskemaan pussit
Kyllähän siinä posket punehtuvat, kun rakastaja tsekkaa sun pussit.🙂
Sepehän on jo valamiiks punanen...
-
Vähentää poskien punoitusta kun menet rakastajan kanssa laskemaan pussit
Kyllähän siinä posket punehtuvat, kun rakastaja tsekkaa sun pussit.🙂
Sepehän on jo valamiiks punanen...
👍👍🤣🤣
-
Määritelmänä "pimeä lanta" siis on joko käteisellä ostettua, anonyymia lannoitetta tai sitten rekisteröityä keinolannoitetta, joka vain merkitään laitetuksi tosiasialliselle kesannolle, mutta toisen lannoitusmahdollisen kasvilajin kohdalle, vaikka lannoitusta ei olisi tehty.
Tällöin sadontuottokasvi voidaan lannoittaa esimerkiksi nitraattidirektiiviä suuremmilla määrillä.
-SS-
Saa olla rahaa takataskussa, jos yli nitraattidirektiivin haluaa typpeä ostaa ohi verotuksen. Vaikka tällaisiakin massimiehiä tietenkin on, niin rahalle saattaisi olla parempiakin sijoituskohteita kuin ylimääräinen typpi.
-
Mä en ymmärrä tätä pimeää lantaa, eikö voi ostaa rehdisti kahdella eri kaupalla lannoitteita, molemmat menee verokirjanpitoon ja toinen lohkokirjanpitoon?
-
Onko peltotarkastajat tehny paljonkin tarkastuksia verokirjanpitoon? Tai onko verottajalta useinkin tullut kyselyä fosforitaseesta?
-
Määritelmänä "pimeä lanta" siis on joko käteisellä ostettua, anonyymia lannoitetta tai sitten rekisteröityä keinolannoitetta, joka vain merkitään laitetuksi tosiasialliselle kesannolle, mutta toisen lannoitusmahdollisen kasvilajin kohdalle, vaikka lannoitusta ei olisi tehty.
Tällöin sadontuottokasvi voidaan lannoittaa esimerkiksi nitraattidirektiiviä suuremmilla määrillä.
-SS-
Saa olla rahaa takataskussa, jos yli nitraattidirektiivin haluaa typpeä ostaa ohi verotuksen. Vaikka tällaisiakin massimiehiä tietenkin on, niin rahalle saattaisi olla parempiakin sijoituskohteita kuin ylimääräinen typpi.
Jos ajattee riski/tuotos suhdetta, niin riskittömämpää sijoittaa se raha vaik indeksirahastoon, kuin mullan alle ( tai päälle) typpenä.
-
Onko peltotarkastajat tehny paljonkin tarkastuksia verokirjanpitoon? Tai onko verottajalta useinkin tullut kyselyä fosforitaseesta?
Peltotarkastajilla ei kyllä ole oikeutta tarkastaa veronkirjanpitoa... Et on sit jussin omaa tyhmyyttä, jos ei osaa näyttää oikeaa kuittia tarkastajalle.
Määritelmänä "pimeä lanta" siis on joko käteisellä ostettua, anonyymia lannoitetta tai sitten rekisteröityä keinolannoitetta, joka vain merkitään laitetuksi tosiasialliselle kesannolle, mutta toisen lannoitusmahdollisen kasvilajin kohdalle, vaikka lannoitusta ei olisi tehty.
Tällöin sadontuottokasvi voidaan lannoittaa esimerkiksi nitraattidirektiiviä suuremmilla määrillä.
-SS-
Saa olla rahaa takataskussa, jos yli nitraattidirektiivin haluaa typpeä ostaa ohi verotuksen. Vaikka tällaisiakin massimiehiä tietenkin on, niin rahalle saattaisi olla parempiakin sijoituskohteita kuin ylimääräinen typpi.
Jos ajattee riski/tuotos suhdetta, niin riskittömämpää sijoittaa se raha vaik indeksirahastoon, kuin mullan alle ( tai päälle) typpenä.
Kenties näinkin.
Tässä on vuosien saatossa ollut paljon keskustelua ja lehdissäkin juttua et vain parhaimmilla pelloilla kannattaa viljellä jne. Itse tullut mietittyä et kumpi sit on kannattavampaa pistää esim. se 25% monimuotoisuudelle ja 20% maanparannuskasveille (ja kenties se 5% ekologiselle alalle) jaa sitten tuottaa sillä noin puolella satokasveja isolla riskillä täydellä kasvuohjelmalla. Vai tuottaa leväperäisesti 100% pinta-alasta satokasveja. Jos on jokin tietty satomäärä esim elukoiden johdosta joka pitäisi saada täytetty. Tai muuten vain riskin kannalta. Konekulut tietysti nousee mut lannoite ja kemikaalikulut voivat vastaavasti olla pienemmät leväperäisessä viljelyssä.. ::)
-
Alkaa taloudellinen riski kasvaa liian suureksi viljelysuosituksen
Ylittävältä pussilannoitteen määrällä, ihan niitä muitakin
Vaihtoehtoja, karjanlanta, sitä reippaasti ja apupaskaa,
Sitten kyllä viljoille täys korrensääde/ vahvistaja, ja vahvakortinen lajike.
Kalkitus, halvempaa kun lannoitus.
Viherlannoitus, sankka apilakasvusto.
Salaojitus, , tai no reunaojien perkaus vähintään.
Kuivalle kesälle ei mahda mitään , elle pysty sadettaan, ihan sama
Oli lannoitus maximitasolla tai näennäistasolla , kesän ääripäät sen
Näytti.
-
Mun mielestäni "pimeä lanta" on 1000-päisestä nautakarjasta kotoisin olevaa maanparannusainetta, jota kyllästetään vastaanottavan tilan peltoon joka vuosi 1cm:n paksuinen kerros täysin ohi kirjanpidon. Ja keväällä laitetaan tavallinen määrä yy-kakkosta, eikä kukaan huomaa mitään.
-
Tuotahan se SS unelmoi saada savikoilleen…. Ja varmasti moni muu.
-
Pimeä lanta oli edellisillä tukikausilla käytetty lanta, joko säästyi esim. lannoittamattomilta säilörehunurmilta tai 3. sadon niitolta. Se käytettiin oikaisemaan karjanlannan syyslevityksen 100% hyötyä maalaisjärjellisempään suuntaan. Nykyään ei pimeän lannan käyttöä tai edes tarvetta ole olemassakaan 8)