Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
JUst,30 vuoden aikana en ole saanut alle 400 euron hinnalla yhtäkään hehtaaria täältä savikoiltakaan..
Eihän viljelystä jää mitään noilla vuokrilla. Käännetään vielä veistä haavassa. Muutamassa tapauksessa vuokraksi riittää pelkkä niitto ettei pihapelto pusikoidu.
[/q
Noo,hyvällä onnella ja piitkällä päivällä tässä on sentään eletty..
Minä olen maksanut C-alueella pellonvuokrana 100€/ha. Meinaatkos että sulle pitäisi maksaa satanen hehtaarilta että jaksaisit tuet nostella ja vähän viljelläkin?
[/quote]
Siinä taas esimerkki C-alueen jäätävistä kustannuksista
JUst,30 vuoden aikana en ole saanut alle 400 euron hinnalla yhtäkään hehtaaria täältä savikoiltakaan..
meittin lehmät ei ainakaan ymmärrä viikon päivist tuon taivaallist teil on vissiin tosi älykkäitä lehemiä
Sehän muutaskin asian ihan toiseks jos lehmät ymmärtäs ton 40 tuntisen viikon,vapaat lauvantait ja 8-tuntisen päivän..
Alkutuotannon hintaa laskee vain ahneus... Tuotetaan enemmän ja halvemmalla kuin ennen.
Jep,ennen rakennustyömailla urakkahommissa näitä ahnehtijoita kutsuttiin urakoiden kusettajiksi,repäisit jostain hommasta vähän reilummin niin jatkossa olikin hinta pudonnut.
Muurareillahan oli kyllä vähänkin isompien urakoiden sopimukset esitettävä liitossa ettei kukaan vaan alkanut polkemaan hintoja.
tarkoitus näyttää täällä olevan että ab-alueen tuille on ihan sama kuhan c-alueelta saadaan kaikki pois? 
Minä en ole ainakaan ajamassa kenenkään tukia alas,ei ne niitä pohjoisten tukia siirrä kumminkaan mihinkään vaan se potti jää yhteensä sen verran vähemmäksi.
Mutta kannattaiskos keskustella jostain rajoista niinkuin esim.Norjassa,olis kuumapäisimmillekin joku tolkku tuossa hommassa ja ehkä riittäis useammalle niitä mahdollisuuksia tällä alalla.
Onks mitään järkeä tukea jotain yksittäistä(sopivan aatemaailman)omaavaa isäntää satojentuhansien jopa miljoonan avustuksella ja sitten ympäristöstä yritetään saada kylät tyhjiksi että saadaan rehut japaskat mahtumaan johonkin ja entinen isäntäväki piikomaan sittennäille onnekkaille,tai yleensähän sitä sitten lähdetään taajamiin asumaan lähemmäs noita kalja kuppiloita.
Siellä sitten tuopin ääressä saa muistella kuinka paljon on tullut tehtyä turhaa työtä..
Kirjoitetaas nyt juttu jossa on oikeastaan asiaa näihin ketjuihin:
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=19223.0
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=19251.0
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=9556.0
kun näissähän on taas (vaihteeksi?) käsitelty tätä tukieroa. Nythän jokainen joka on viime aikoina tehnyt navetan investointilaskelmaa ab-alueella tietää mitä se on. Joku tuossa konkurssiketjussa totesi Somebody77:lla jotain että "moneenko kertaan meinaat laskea vai meinaatkos tehdäkin sen navetan" tms jotain. Tosiasia vaan on että kun kannattavuuslaskelmia tehdään niin aika synkältä se näyttää ja kynnys lähteä toteuttamaan hanketta laskelman perusteella on suuri. Ja myös se konkurssimahdollisuus vaanii taustalla. Ja myös valitettavasti jos tekee "vaihtoehtolaskelman" eli muuttaa c-alueen tukisummat, kiintiöhinnat, tuet jne niin huomaa että kummasti se kannattavuus paranee. Esimerkiksi satotasossa ja muussa ei ole niin merkittävää eroa ja periaatteessa ja myös käytännössä satotasoero on huomioitu pellon hinnassa jne niin että todelliset kannattavuuserot eivät tule luonnonoloista vaan tukioloista. MTKn puheenjohtaja Juha Marttilakin Suomen Kuvalehden haastattelussa totesi että "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee" ja "Ilman pohjoista tukea vauhti Pohjanmaan maitotiloilla olisi paljon verkkaisempaa".
Mutta kun täälläkin aina jotkut "asiantuntijat" kirjoittelevat että "kannattavampiin tuotantosuuntiin tai parempiin hommiin" niin päätösketjuhan menee niin että ensin tehdään nuo laskelmat. Huomataan että 40 lehmää ei kannata. Että 80 lehmää ei kannata. Mahdollisesti 150-200 lehmää tai enemmän ehkä alkaisi kannattaa. Sitten lähdetään laskemaan resursseja kuten peltoa, vakuuksia, mahdollisuutta saada lainaa jne ja arvioimaan riskiä että miten ison riskin tuossa ottaa. Ja sen jälkeen monesti käy niin että suunnitelmat muuttuvat. Tilasta tulee osa-aikainen kasvinviljelytila ja mennään vieraalle töihin varsinkin jos on yhtään koulutusta takana.
Mihin tämä kehitys johtaa. Ab-alueella kotieläintalous hiipuu ja valitettavasti se todennäköisesti huomataan vasta kun "paskat on housussa" ja tiloja ei ole niin ihmetellään että "miten tässä näin kävi". Vaikka jokaiselle ajattelemaan kykenevälle ja tietoa analysoimaan kykenevälle on jo tällä hetkellä aika lailla selvää miten kehitys menee. Ab-alue hiipuu ja c porskuttaa. Se mitä monesti unohdetaan on tuo c-kiintiö. Jos ab hiipuu ja c-kiintiö paukkuu niin se tarkoittaa sitä että ab-alueen tuotanto korvataan tuonnilla. Tarkoittaa myös hintakilpailutilannetta. Sen takia yhtään pitemmälle tulevaisuuteen katsova c-tilallinen sen sijasta että v..ttuilee täällä että "Tuotanto ei mihinkään siirry" yms hauskaa niin pitäisi olla erittäin huolissaan ab-alueen maitotilojen pärjäämisestä. Ihan oman etunsa takia!
Tulevaisuudesta puheen ollen niin kannattaa lukea tuo
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti7.pdf
juttu. Aika pitkä mutta on analysoitu eri vaihtoehtoja. Mielenkiintoinen skenaario ja kehitys löytyy sivulta 55 kun joku aina sanoo että "tuki mihinkään vaikuta". Mutta siis lainaus:
"Skenaariossa 4 eli LIB-skenaariossa maidontuotanto ei kestäisi kansallisen tuen menetystä, vaan alenisi koko maassa tasolle 1,6 miljardia litraa (-28% vuodesta 2009) josta ab-alueella tuotettaisiin 450-460 miljoonaa litraa ja c-alueella 1100-1200 miljoonaa litraa."
Nyt kun ajatellaan tämän päivän 2,2 miljardin jakautumista niin se on suurinpiirtein että 0,5 ab-alueella ja 1,7 c-alueella. Ja kansallisen tuen poistaminen aiheuttaisi tuollaisen muutoksen jakaumaan! Ja tuki ei muka vaikuta! Kun ihan selvästi on nähtävissä tämä kehitys jossa korkeampi tuki saa aikaan paremman kannattavuuden ja maidontuotanto on siirtymässä c-alueelle. Mutta mielenkiinnosta kannattaa lukea koko juttukin?
Täyttä asiaa joka sana,on se kumma että pohjoisen jäykkäniskoille ei mahdu päähän että jos tuotteesta saa 5-30 senttiä enemmän litralta niin etteikö se vaikuttaisi kannattavuuteen
Sen kannattavuudenhan näkee suoraan tuossa kiintiöiden hinnassa..
Olen täältä joskus lukenut senkin viisauden että robotti lypsää lehmät ja pankki isännän--
Seitsämän päivää viikossa. Ilman ylityökorvauksia ,lomaltapaluurahoja, pekkasia ja pyhätyölisiä.
Ja sinne viivan alle ja vuosittain vähemmän kuin keskivertodemarilla. Ja töitä tehdään vuosittain
ainakin tuplat enemmän!!!
Näin AB-alueella.
Jep,kyllä' näitä Siperian opettamia täällä riittää,viisaammat oppivat sivusta seuraamalla
tiedetäänkö siellä pohjoisessa mitä velka on
Ainakin tuntuu siltä että siellä on unohdettu ettei se kaikki ole omaa mikä on pankinrahoilla saatu näyttämään ulospäin mahtavaksi..
Koskahan niitä ylivelkaisia aletaan taas erityistukemaan..
Joku punavihreä porukka varmaan vaatii riukupaskalla käynnin lopettamista luonnonsuojelullisista syistä ja Bajamajojen raahaamista metsäkeikoille mukaan.
Anna mun kaikki kestää.
Täh,eihän tuo ole mitään vitsailua vaan nykykäytäntöä,pari vuotta sitten oli tuolla lähistöllä sotaharjoitukset niin nehän olivat siellä käytössä.
Onhan niissä se etu ettei ampiaiset tai muut itikat pääse vehkeisiin kiinni niin helposti kuin silloin ennen..
Kokemusta on ampiaisen piston turvottamasta,vaan hukkaanhan sekin meni siellä metsässä..
[ Investointituki auttaa investoivia. Muille tuottajille tuosta ei ole mitään hyötyä.
Ei niin,sen avulla vaan narritellaan lisää näitä tämän urakan kusettajia
Vai olisiko se määrä sitä tyhmyyttä?
Mattilakin jossain lehdessä silloin kun sitä Suomen suurinta esiteltiin sanoi jutussa "mieluumminhan minä pitaisin vaan viittä lehmää mutta kun se ei kannata",saattais kyllä olla talollinen vieläkin niiden viiden lehmän kanssa...
Joka tapauksessahan sen täytyy olla siellä kannattavampaa kun kerran niitä kiintiöitäkin pitää ahnehtia kovalla hinnalla...
Eikun piti olla tietty määrä kiintiötä, että sai hakea tietyn kokoiselle navetalle investointitukea, ja silloinen pinta-alarajoitus kiintiöissä oli 12000litraa/ha eikä sitä pinta-alaakaan ollu tarpeeksi siispä navetta tehtiin käytännös pienemmälle haetulla rahoituksella eikä kiintiöiden hinnatkaan olleet sitä mitä myöhemmin jne... Voisin kertoo paljon lisääkin, mutta sua tuskin kiinnostaa muu kuin kadehtiminen. Väitänpä vaan, että jos tietäisit koko tarinan, et kadehtisi pätkän vertaa
En kyllä kadehdi minkäänlaista pätkää,mutta käy sääliksi näitä AB alueenyrittäjiä,kyllähän heilläkin pitäisi olla samat mahdollisuudet kannattavaan tuotanon kun siellä pohjoisessakin..
Täältähän lopettavat kaiki jotka voivat,eli ne velattomat ja joilla ei ole mitään muita sitoumuksia eläintenpitoon(saneerausta tai muuten jonkun apurahan takia hommaan sidottu)..
